Iltasanomat kirjoittaa: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005198876.html
Mitä mieltä tuhkan jakamisesta? Minusta sitä ei tarvitsisi lain välttämättä kieltää, ainakaan jos vainaja itse on niin halunnut.
Juttu on muutenkin makaaberi mutta ehkä jotenkin vapaa-ajattelua sivuava. Päätösvaltahan hautaustoimessa on pitkälti luovutettu evlut kirkolle, joskin maalliset hallinto-oikeudetkin ovat kuvassa mukana.
Mitä mieltä tuhkan jakamisesta? Minusta sitä ei tarvitsisi lain välttämättä kieltää, ainakaan jos vainaja itse on niin halunnut.
Juttu on muutenkin makaaberi mutta ehkä jotenkin vapaa-ajattelua sivuava. Päätösvaltahan hautaustoimessa on pitkälti luovutettu evlut kirkolle, joskin maalliset hallinto-oikeudetkin ovat kuvassa mukana.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rajoitukaen voisi poistaa.
En ymmärrä miksi tuhkaa ei voi jakaa usempaan osaan. Ei se ole enää ruumis, joko pilkottaisiin: käsi yhteen hautaan ja kontit toiseen. Mutta valitettavasti ihmiset riitelevät kaikesta mahdollisesta ja kuolema yleensä antaa tilaisuuden viimeistään kostaa vanhat kaunat, tavalla tai toiselle. Useinhan nämä ovat vielä ylpeitä kristittyjä.
Hautaustoimilaki sisältää määräyksen "Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia."
Sitten on laajemmin selostettu
"Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset.
Jollei kukaan 1 momentissa tarkoitetuista henkilöistä huolehdi järjestelyistä, voi myös muu vainajan läheinen huolehtia niistä. Muussa tapauksessa järjestelyistä huolehtii se kunta, jossa vainajalla oli kuollessaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tai, jos vainajalla ei ollut kotikuntaa, se kunta, jossa vainaja kuollessaan asui.
- -
Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului."
Vaikeahan se on sanoa mitä tehdä, jos vaikkapa kolmesta sisaruksesta yksi kuolee ja kaksi jäljelle jäävää ovat eri mieltä hautauksesta. Olisiko tähän mahdollistakaan mitään hyvää ratkaisua saada?
Näiltäkin vältyttäisi, kun jokainen tekisi eläessään selkeän tahdonilmauksen tästäkin asiasta tyyliin "haluan tulla haudatuksi Forssan vapaa-ajattelijoiden hautausmaalle".
Tätä juuri linkittämäni siviilihautajaiset.fi yritää edistää.
Joskus tahdonilmaisu löytyy liian myöhään, kun testamenttia aletaan katsoa. Omaiset ovat asioineet jo hautaustoimistossa ja varailleet kappelia. Lain mukaan papin ei pitäisi suostua "siunaamaan" tunnettu ateistia ja vapaa-ajattelijaa, koska silloin ei vakaumusta kunnioiteta. Toki tieto siviilihautajaisista ja seremoniapalvelluista on tärkeä omaisille.
Itselläni on kanta.fi:ssä elintenluovutustestamentti ym, ja sen lisänä maininta siitä, etten halua ruumiilleni uskonnollisia siunauksia.
Olisiko tällaisesta apua? Vai pitääkö tässä vain odottaa, että "luterilainen kunnes toisin todistetaan" -normi murtuu?