Tänään oli paikallisseurakunnassa konfismessu, joten papin saarna jäi ohueksi päivän evankeliumitekstiä koskien. Tosin hyviä yleisiä asioita uskosta puhe kyllä sisälsi. Yritän hiukan kurkistaa mitä teksti puhuisi. Rukoilemme: Herra pyhitä totuuteesi sinun sanasi on kokonaan totuus.
Joh. 17:11-17"Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan, kun tulen luoksesi. Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun olin heidän kanssaan, suojelin heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut. Minä varjelin heidät, eikä yksikään heistä joutunut hukkaan, paitsi se, jonka täytyi joutua kadotukseen, jotta kirjoitus kävisi toteen.
"Nyt minä tulen sinun luoksesi. Puhun tämän, kun vielä olen maailmassa, jotta minun iloni täyttäisi heidät. Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta. He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus."
Jeesus suojeli opetuslapsia ja vain Juudas joutui heistä hukkaan, jotta Raamatun sana toteutuisi (PS.41:10). Tässä on raamatuntapaus, jossa ennaltamääräys vie pois Isän luota eli emme voi täysin tuntea salatun Jumalan teitä tässä opinkysymyksessä, vaikka sanassa kyllä toisaalla sanotaan, että Jumalan tahto on, että kaikki pelastuisivat ja oppisivat tuntemaan totuuden (1. Tim.2:4). Opimme karulla tavalla ainakin taas sen, että raamatun sana toteutuu. Luterilainen opetus on predestinaationopin suhteen korostanut kaikkien ihmisten ennaltamääräystä pelastukseen, joka on vapaasti tarjolla Kristuksen sovintoveren kautta.
Tekstissä eletään hetkiä, jossa Jeesus paljastaa jo, että on poistumassa maan päältä takaisin Isän luokse. Hän haluaa kuitenkin puhua nämä sanat opetuslapsilleen, jotta ilo täyttäisi heidät. Näin on meidänkin laitamme, kun luemme ja muistelemme raamatusta Jeesuksen toivon lupauksia ja omistamme ne itsellemme Pyhän Hengen voimasta, sillä Jumala haluaa, että voisimme iloita uskostamme. Sitä ei kuitenkaan tule puristaa itsestä, vaan Jeesuksen sanoista ja ristin työstä syntiemme sovitukseksi.
Kristityn, opetuslapsen osa on kulkea maailmassa kahden maan kansalaisena, jalat maassa ja sydän taivaassa. Jeesus antaa matkallemme suunnan sanassaan. Maailman viha on kristityn osana, mutta apunamme on rukous pahalta varjeltumisesta, johon yhdessä Jeesuksen kanssa voimme yhtyä. Tavoitteena on kerran seurata Jeesusta taivaaseen asti.
Joh. 17:11-17"Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan, kun tulen luoksesi. Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun olin heidän kanssaan, suojelin heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut. Minä varjelin heidät, eikä yksikään heistä joutunut hukkaan, paitsi se, jonka täytyi joutua kadotukseen, jotta kirjoitus kävisi toteen.
"Nyt minä tulen sinun luoksesi. Puhun tämän, kun vielä olen maailmassa, jotta minun iloni täyttäisi heidät. Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta. He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus."
Jeesus suojeli opetuslapsia ja vain Juudas joutui heistä hukkaan, jotta Raamatun sana toteutuisi (PS.41:10). Tässä on raamatuntapaus, jossa ennaltamääräys vie pois Isän luota eli emme voi täysin tuntea salatun Jumalan teitä tässä opinkysymyksessä, vaikka sanassa kyllä toisaalla sanotaan, että Jumalan tahto on, että kaikki pelastuisivat ja oppisivat tuntemaan totuuden (1. Tim.2:4). Opimme karulla tavalla ainakin taas sen, että raamatun sana toteutuu. Luterilainen opetus on predestinaationopin suhteen korostanut kaikkien ihmisten ennaltamääräystä pelastukseen, joka on vapaasti tarjolla Kristuksen sovintoveren kautta.
Tekstissä eletään hetkiä, jossa Jeesus paljastaa jo, että on poistumassa maan päältä takaisin Isän luokse. Hän haluaa kuitenkin puhua nämä sanat opetuslapsilleen, jotta ilo täyttäisi heidät. Näin on meidänkin laitamme, kun luemme ja muistelemme raamatusta Jeesuksen toivon lupauksia ja omistamme ne itsellemme Pyhän Hengen voimasta, sillä Jumala haluaa, että voisimme iloita uskostamme. Sitä ei kuitenkaan tule puristaa itsestä, vaan Jeesuksen sanoista ja ristin työstä syntiemme sovitukseksi.
Kristityn, opetuslapsen osa on kulkea maailmassa kahden maan kansalaisena, jalat maassa ja sydän taivaassa. Jeesus antaa matkallemme suunnan sanassaan. Maailman viha on kristityn osana, mutta apunamme on rukous pahalta varjeltumisesta, johon yhdessä Jeesuksen kanssa voimme yhtyä. Tavoitteena on kerran seurata Jeesusta taivaaseen asti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi rakas ystävä! Minä nautin lukiessani näitä kirjoituksiasi. Lisätköön armollinen Jumala, Herra Jeesus sinulle vielä entisestään tuntemisensa suloista tuoksua sillä sitä sinä levität ympärillesi!
Jumalan kansan koti-ikävä:
https://www.youtube.com/watch?v=ByboVZiYbw4