Puolison raivokohtaukset

Pitäisiköhän häneltä itseltään kysyä miksi hän niin toimii. Mistä viha kumpuaa, mikä on syy.
Yrittääkö hän näyttää mahtiaan niin ja tehostaa sanomisiaan heittelemällä esineitä.
Mutta eihän tuo mukavaa ole, jos puoliso raivoaa.
Se on vaan sanottava, että kantapäät yhteen, jos moinen käytös ei lopu.

Tuohan on jo henkistä väkivaltaa jos vielä helluntainakin..

Jotain paineita ja käsittelemätöntä vihaa voi vaimon sisimmässä olla. On myös ihmisiä, joilla on luonnostaan heikot hermot ja stressi tai ärsytyskynnys nousee riittävään pisteeseen niin räjähdys on seuraus.
Iän ja elämän myötä voi oppia hillitsemään tunteitaan ja käytöstään ja kanavoi raivoaan tavalla mikä ei vahingoita ja loukkaa läheisiä ja ympäristöä. Saattaa olla puoliso pyrkii joko tietoisesti tai tiedostamattaan hallitsemaan toisia ja ottamaan näin tilaa. Onko se opittua käytöstä kotoa, ym.
Vaimo on varmasti aito uskovainen, mutta kun se usko ei persoonaamme automaattisesti muuta vaan ihminen kasvaa ja kyllähän Jumalan sana ja Pyhä Henki ovat siinä hyvä työkaveri.
Jospa otat asian esille silloin kun teillä on rauha maassa. Minä kyllä sanoisin puolisolle että tällaista on vaikea kestää ja saattaa koitua jopa yhteiselämän kompastukseksi jos asialle ei tehdä jotain. Jos puoliso on vastuullinen, niin on suostuvainen hakemaan jopa ammatillista apua, jos ette pääse keskenänne muutoksen tielle. Mikään syyttely ja uhkailu ei tuota tulosta.

Todellisuus vain on, miten jollainen ihmisellä vihan hallinta on vaikeaa. Helposti ylireagoiva ihminen yhdistettynä tähän hallitsemattomaan vihaan, niin seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Siis kyseessä on luonteen piirre. Taas tilapäinen vihan hallitsemattomuus voi johtua vaikeasta elämän vaiheesta / stressistä.

Uskon, miten tuohon vihan hallitsemattomuuteen liittyy läheisesti geneettisyys ja siten vihan hallintaa tulisi tietoisesti opetella.

onko raivokohtaukset äkillisiä ja suhteettoman pienestä asiasta . Kyseessä saattaa olla hiivasyndrooma (kato netistä) Porissa terveystalolla on joku ketä hoitaa näitä tapauksia. Tai syy raivoamiseen voi olla mikä vain.

Kannattaa tarkkailla kuukautiskiertoa. Jos nuo raivoamiset tapahtuu sen mukaan sykleissä syy taitaa olla niissä.

Vaihdevuosien lähestyminen on yksi voimakas tekijä.

Ovulaation läheisyydessä tuollaista tapahtuu ja samoin juuri ennen kuukautisten alkupäivää.

Tällaista olen huomannut.

Jostain syystä välillä kokee, että joku nostaa tällaisia juttuja käsittelyyn, että epäilen että nämä ei ole todellisuutta aloittajan tilanteessa. En tiedä mikä se motiivi on.

Kurinpalautusta. Kertoo vaan siitä, että mies ei ole Mies, suhteessa. Tunnen hyvin tällaisen hellaripariskunnan, siinä vaimo vielä halveksii, alistaa ja rumin sanoin haukkuu hiljaisempaa aviomiestään ja kaikkien muitten työntekijöitten nähden ja kuullen. Ovat samassa firmassa töissä. Siinä on sitten uskomattomille työkavereille hyvä malli uskovaisista. No ei tod.

Pahasti luonnevikainen nainen!

Sivistynyt, sydämen ihminen, joka kunnioittaa ja rakastaa puolisoaan, ei käyttäydy noin, vaikkei helluntaipörhö olisikaan!!!

Aloittajalle sanoisin muutaman vihjeen.
Jos tuo käytös on alkanut vasta viime aikoina eli se on uutta, niin on syytä huolestua.
Useimpien muistisairauksien ensimmäinen sivullisille ilmenemismuoto ovat epämääräiset aiheettomat agressiot, jotka voi laueta mistä hyvänsä ja kohdistua kehen hyvänsä.
Seuraile onko hän alkanut myös unohdella asioita tai sekoittaa päiviä toisiinsa, eikä aina muista jotain paikkaa, jonka hyvin tietää, tai on tiennyt.
Tässä ei ole uskon kanssa itään tekemistä, sairaus voi tulla kenelle hyvänsä.

Jos tämän tyyppisiä oireita ilmenee enemmän, niin lääkäriltä lähete muistitestiin.
Olen alan ihmisiä.

Todellakin,jos käytös on muuttunut hiljattain,kannattaa käydä lääkärillä. Esim. aivolohkonrappeuma muuttaa käytöstä, psyyke muuttuu, myös aivokasvain muuttaa käytöstä, ihminen ei hallitse / hillitse itseään.

Et ole ajatellut puhua vaimollesi?

Mut jos sä oot ukkona sellainen pölvästi, joka ei kuule, ei näe, ei muka ymmärrä eikä hoksaa, ei tue eikä ole läsnä kuin silloin, kun itsestä tuntuu siltä...asiat nimittäin harvoin ovat kovin yksipuolisia parisuhteessa.

Vakka kantensa valitsee.
Syytä on sekä sysissä että sepissä.

Vaimo saa raivokohtauksia, kun miehensä on kuin tottelematon aikuinen lapsi, jota vaimon pitäisi hoitaa ja huoltaa. Olette varmaan tietoisia, että jopa kotitöiden jakamattomuus on aiheuttanut avioeroja. Ei ihme, jos vaimo raivoaa.... kun huomaa, että yhteenliittymä (liittolupaus) ei toimikaan "myötä- ja vastoinkäymisessä", niinkuin joskus molemmat tulivat toisilleen luvanneeksi.
Lastentarhasta pääsevät hoitajat välillä vapaapäivälle. Lapseksi jääneestä miehestä pitäisi saada myös "lomaa", niin ei tarvitsisi raivoilla. Näitä laiskuri-/ikuisia mammanpoikamiehiä löytyy melko lailla uskovien keskuudesta. Aikansa huudettuaan lähtee vaimo pitämään itsestänsä huolta - se on helpompaa. Näitä nähnyt aivan liiaksi.

Kuuntele, ja kuuntele, onko jotain, missä voit auttaa puolisoasi. Kerro, että tuntuu ikävältä, että hänen täytyy purkaa ajatuksensa näin. Voisitko jotenkin auttaa, että hänen ei tarvitseisi asiaa purkaa noin pahoin.
Siis älä syytä, vaan katso tapahtumaan ja hae omaltapuolen ratkaisua, jonka voi tehdä yhdessä.

Jos sellaista ei löydy, voihan sitten olla tilanne se, että kannattaa hakea "ammattilaiselta apua."
Kilpirauhanen, tai jokin sairaus painaa vaikka aivoissa, kasvi tai mikä vain.
Siksi se ammattimies, tai nainen terveyskeskuksessa on avain.
Se vain on kauniisti hoidettava. Lähtökohta on kuunteleminen. Ei ihmisen tyhjästä pauku.

Syyt vain voi olla monessa asiassa, eikä sitä täältä löydy.

Keskustella voi yksinkin sitten ammattilaisen kanssa. Mutta, avain sen löytäminen on haaste.

Veikkaisin salarakasta, raivareilla peittää huonoo omatuntoo, tai käyttää hyvänä keinona häippästä paris tunnis rakkaan luo