Sotakorvaukset olivat Suomelle onnenpotku

Näin aikoinaan (1970-luvulla) koulussa opetettiin. Metalliteollisuus kehittyi, luotiin hyvät suhteet itänaapuriin ja kauppa kävi senkin jälkeen kun sotarvaukset maksettiin. Joo-o, oli se varsinainen onni onnettomuudessa.

Sitä en kyllä ymmärrä miksi Ruotsi pärjäsi sodan jälkeen niin paljon paremmin kuin Suomi vaikka heille ei ollut samanlaista onnenpotkua osunut kohdalle...
51629
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 51

Vanhimmat

Patarautaa myytiin puoli ilmaiseksi paskatunkiolle.

Äänestä
  • . Sitä en kyllä ymmärrä miksi Ruotsi pärjäsi sodan jälkeen niin paljon paremmin kuin
    . Suomi vaikka heille ei ollut samanlaista onnenpotkua osunut kohdalle...

    Siksi että suomalainen taisteli ja ruotsalainen rahasti. Ruotsi varusti Hitleriä (siinä missä USA tänään elää varustamalla Saudeja ja sitä kautta Isistä ).
    Mistä luulet että Ruotsin rikkaudet on alkujaan peräisin - no niistä ryöstöretkistä joilla Ruotsin kuninkaat tapattivat suomalaiset sotilaat Keski-Euroopassa. Ja niistä veroista jotka riistettiin suomalaisten puu ja terva tuotannosta.

    Autonomian ajan idänkauppa loi suomalalaisen talouselämän. YYA-ajan neuvostoinsinöörit kouluttivat nykyisen teollisuus-Suomen teknokraatit.

    Äänestä

DSotakorvausmyytti perustuu lopultakin aika typerään olettamukseen? ILMAN NIITÄ olisi Suomi yhä 2017 maatalousma, jossa valtaosa kansasta asuu maaseudulla, tekee heinää seipäille ja ajaa niitä latoon hevosilla!

Kyllä kehitys etenee aina ja kaikissa tapauksissa myös vaihtoehtoisessa historiankuluss!

Äänestä

Ruotsin telakat,autoteollisuus, SKF ,kaivokset sun muut eivät sodasta kärsineet, olivat sitten parikymmentä vuotta etulyöntiasemassa.- Aika hyvin pyörii tänäänkin, ko vain saatais mamutkin maksamaan veroja :)

Äänestä

Kyllä niillä tappiosodan jälkeisillä korvauksilla Neuvostoliitolle oli huima merkitys Suomen jälleenrakentamisessa,eikä vähemmäksi jää Ruotsin antama taloudellinen ja muu apu jonka
tarpeessa veljeskansa kaikessa puutteessan silloin oli sotaseikkailunsa päätteeksi,joten kun-
niaa myös ruotsalaisille rahoittajille jotka auttoivat köyhää Suomea.

Äänestä
  • Ruotsalaiset rahoittajat eivät suinkaan auttaneet Suomea ilmaiseksi, vaan kaikki oli lainaa vaan ja takaisin piti maksaa.

    Äänestä

Onhan se Suomen etu antaa ilmaiseksi kymmenillä miljardeilla rahan arvoista tavaraa. Nykyisinkin tämä ymmärretään ja onpa prosessia kehitetty tehokkaammaksikin, Kreikalle annettiin ilmaiseksi kymmenen miljardia puhdasta rahaa, kuten saimme päivän lehdistä juuri lukea. Ja kuten muistamme me tienataan tällä.

Äänestä

Kyllä ruotsalaiset varmaan oli hirveän kateellisia Suomelle, kun meillä oli ne sotakorvaukset.

Äänestä
  • Onneksi sitten Neuvostollitto ei puusta piitannut vaan kovalla työllä sitten hankittiin sitten valuuttatuloja.Myöhemmin idänkauppa oli kyllä mannaa kun idässä ei tunnettu koron käsitettä.
    Pelkästään Marshall avulla olisi kyllä saattu kipeästi kaivattuja koneita ja Suomi sodan jälkeen 15 vuotta muuta Europpaa jäljessä.

    Äänestä

Kaikki+jotka+ihailevat+tuota+Suomen+kohdalle+sattunutta+onnenpotkua,+voivat+soveltaa+samaa+onnea+helposti+omaankin+elämäänsä.++Lähettämällä+minulle+säännöllisesti+10+%+palkkatulostaan+pääsee+mukavasti+onnenpotkusta+osalliseksi.+Ahkeroimalla+uutterasti+omista+turhista+tarpeistaan+luopuen+minun+hyväkseni+muutaman+vuoden,+niin+varmasti+alkaa+onnenpotku+tuntumaan.+Mikäli+sinulla+on+kateellisia+naapureita+tästä+onnenpotkusta+johtuen,+voit+vapaasti+suositella+samaa+heillekin.Näin+saavutamme+yhteisen+onnen+Suomen+ja+Neuvostoliiton+tapaan.

Äänestä
  • Kertokaapa sitten kokemuksianne, miltä se onnenpotku tuntuu.

    Äänestä

  • "Näin saavutamme yhteisen onnen Suomen ja Neuvostoliiton tapaan. "

    Ja Neuvostoliittoa tuo "onni" auttoi niin paljon, että se romahti 1991:-D Koko maailma riemuitsi pskatunkion loppua!

    Äänestä

Neuvostoliiton+romahduskohtaloa+uhmaten+olisin+valmis+antamaan+onnenpotkuja+kaikille+halukkaille.++Vain+10+%+palkasta+tililleni+ja+pääsette+nauttimaan+samanlaisesta+onnenpotkusta,+kuin+Suomi+sotakorvauksia+suorittaessaan.

Äänestä
  • Olen odotellut, mutta kukaan ei jostakin syystä halua omalle kohdalleen onnenpotkua.

    Äänestä

Myös Viipurin luovutus oli valtava onnenpotku. On ilo luovuttaa maan toiseksi suurin kaupunki ja katsoa kuinka venäläinen elämä tuohoaa sen.

Äänestä

Kylläpä Suomea taas kerran onnisti!

Äänestä
  • Karjala sai onnenpotkun. Neuvostoliiton edistyksellinen kehitys levisi alueelle. Säästyi Suomen taantumukselliselta hallinnolta ja taloudelta.

    Äänestä

Porkkalan luovutus oli tärkeä kehitysaskel alueelle. Porkkkala kehittyi valtavasti sekä taloudellisesti että henkisesti.

Äänestä
  • Ruotsalaiset olivat varmaan kateellisia , kun Tukholman saaristo ja Solsidan jäi svenskien hallintaan. Se jäi selvästi kehityksestä jälkeen.

    Äänestä

  • Alue oli täynnä paskaa sottapytty ryssän vetäydyttyä 56.

    Äänestä

Ehkä Suomi voisi auttaa vuorostaan vaikkapa Somaliaa vaatimalla siltä suuret korvaukset...

Äänestä

Kyllähän ne sotakorvaukset olivat onnenpotku, mutta väitteen logiikka ei avaudu, jos ei itse viitsi vilkuilla, mitä se meno oli sodanjälkeisessä Suomessa.

Nimittäin, tässä maassa harjoitettiin hyvin, hyvin pitkään itsepintaista maalaisliittolaista politiikkaa. Kun sota oli loppunut, entisiä veteraaneja asutettiin puolipakolla itärajalle rintamiestaloihin. Tarkoitus oli pitää koko Suomi asuttuna, jo ihan puolustuksen vuoksikin. Moni myös uskoi, että maatalous, metsä, viljely ja karjatalous olivat edelleen "oikea" tie rikastumiseen. Itsenäinen valtio on omavarainen, sitähän nuo jaksavat vieläkin toitottaa.

Siellä itärajalla muuttajaa odotti hallanpanema, kivinen pelto ja muutama lehmänkanttura. Työttömyyskorvauksia ei tunnettu, joten vaihtoehtoja ei ollut. Moni saattoi jopa pitää sitä onnenpotkuna, jos tuli itsekin maaseudulta ja oli maaton, kun ei ollut tietoa paremmasta.

Kaupungit olivat vielä 50- ja osittain 60-luvullakin synninpesiä, missä siveistä maalaisneidoista tuli vähän mitä sattui. Asenteet käyvät erittäin hyvin ilmi tuonaikaisista, mustavalkoisista elokuvista.

Valtion maalaisliittolainen politiikka tuli myös kirjattua ylös. Teollistuminen, ammattiliitot, vasemmiston nousu ja työväestön syntyminen yritettiin torjua hinnalla millä hyvänsä. Parhaiten se tapahtui pysäyttämällä teollistuminen ja kaupungillistuminen, vaikka pakkoasuttamalla väestöä keskelle korpea. Korvessa kansa myös välttyi ikäviltä ideoilta, joita kaupunkien työväestön piirissä oli viljalti liikenteessä.

Sitten jossain vaiheessa se kehitys lähti kuitenkin käyntiin. Sen käynnistivät nimenomaan sotakorvaukset, sillä ilman niitä ei olisi syntynyt tarvittavaa tietotaitoa konepajoihin. Kun raaka-ainetta, tietotaitoa ja työvoimaa oli tarjolla, homma lähti liukumaan ikäänkuin automaattisesti siihen suuntaan. Tätä ei olisi kuitenkaan tapahtunut ilman sotakorvauksia ja "pakkoa".

Ja kun "pullonhenki" oli kerran päässyt irti, sitä ei pysäyttänyt enää mikään. Ihmiset alkoivat muuttaa sankoin joukon kaupunkeihin, missä oli tarjolla töitä, koulutusta, huvituksia, toisin kuin maaseudulla, missä oli ainoastaan tilallisten passaamista navettapiikana ja renkinä ja laajan peltoaukean ihastelua. Ikävä kyllä Suomessa kehitystä oli vitkuteltu ja kitkuteltu maalaisliittolaisella aluepolitiikalla niin pitkään, että kaikki tapahtui yhdessä rysäyksessä. Sitä seurausta olivat krooninen puute asunnoista, elikä vielä tänä päivänäkin jatkuva asuntopula sekä kammottava betonielementtirakentaminen, kun piti saada hetkessä asunnot isolle joukolle ihmisiä.

Voit olla myös varma, että mitään Nokioita tai SuperCellejä tuolla maalaisliittolaisella elinkeino- ja väestöpolitiikalla ei olisi koskaan syntynyt. Eli sotakorvaukset olivat siunaus, ne pakottivat modernisoimaan Suomen, mutta väite ei avaudu, jos ei ymmärrä silloista maailmaa. Ikävä kyllä tämä onkin sellainen asia sitten, mistä ei mielellään puhuta, ihan ymmärrettävistä syistä.

Äänestä
  • Kyllähän tuossa asiantynkää on. Vielä 70-luvulla iso osa kansaa repi leipänsä alle 20 hehtaarin pelloilta ja viidestä lehmästä. Tilakoko ei mahdollistanut kummoista koneellistumista, nipin napin hevosen saattoi korvata pikkuvalmet-traktorilla. Muistan kun 70-80 -lukujen taitteessa repesi julkisuudessa valtava pöyristys ja älämölö kun jotkut ekonomistit julkesivat ennustaa että parinkymmenen vuoden kuluttua viljelytilojen määrä on puolittunut 120 tuhannesta 60 tuhanteen (lukumäärät voi tarkistaa, eivät sinänsä oleellisia) ja tilakoko moninkertaistunut ja keskittynyt etelä-Suomeen. Maalaisliittokeskusta oli tikahtua raivoonsa moisen jumalattomuuden kanssa.

    Äänestä

  • Rintamiestalojen rakentaminen keskittyi etelään, länteen ja kaakkoon, vaikka eipä se idän sellunkeitto juuri eroa muusta. Nokia oli suoranainen ihme joka pelasti Suomen paljolta, ei kusilammikkoonsa kuollut ja tämän orjat sekä juoksupojat. Kekkoslovakian oppipojat onnistuivat Sonerankin kusemaan, sellaista oli ryssän tänne istuttama kulttuuri.

    Äänestä

..se on niitä vasemmiston käyttämiä valheita vaan.
Mutta , ajatelkaa, jos suomessa olisi ryhdytty rakentamaan autoja 1960-luvun alusta. joku Sauna-motors olisi tehnyt autoja. Mutta, sekin taisi olla liian "amerikkalaista" touhua, kuten moottoritiet tai hyvä infra. Vasemmiston käsitykset laahanneet suomea pitkään, tosin Kekkonen oli kaikessa hääräämässä. Piti olla vain yhtälajia jäätelöä myynnissä jne...DDR:stä otettiin mallia...

Äänestä

"Tätä ei olisi kuitenkaan tapahtunut ilman sotakorvauksia ja "pakkoa"."

Selityksesi on yhtä takapajuinen, kuin Neuvostoliiton talous.

Talouselämä ja yhteiskunnallinen kehitys ei tarvitse mitään ulkopuolelta vieraasta valtiosta tulevaa "pakkoa", päinvastoin . Olet ajatuksissasi auttamattoman paikalleenjämähtänyt "jälkistallari", joka ihannoin jonkinlaista korporatiivista valtion ohjaamaa suunnitelmataloutta.

Mikäli haluat ja olisi mahdollista, pakottaisin mielelläni sinut ponnistelemaan hieman enemmän taloutesi eteen ja luovuttamaan siitä koituvan tuoton minulle. Katsotaan sitten sinun taloudellisen hyvinvointisi kehitystä muutaman vuoden kuluttua. (sinun pitäisi tietysti myös nöyristellä ja sopeutua kaikkiin minun toimintaasi ohjaileviin päähänpistoihin)

Ihmettelen myös suuresti naapurimme Ruotsin sodanjälkeistä kehitystä. Miten se on voinut tapahtua ilman sotakorvauksia ? Sinun logiikallasi Ruotsin olisi pitänyt jäädä jurnuttamaan paikalleen ja Suomen pyyhkäistä iloisesti ohi sotakorvauksia maksellen.

Maaseutu-kaupunki asetelmien sotkeminen tähän on puuron ja vellin vatkaamista.

Äänestä

Jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan, mikä olisi Suomen tilanne tänä päivänä?
Rahja tai Lehtimäki ylipäälliköksi.

Äänestä

Ruotsalaiset tänä päivänä tunnustaa että , se ollut heidän onni että Suomi oli taistelemassa Venäjää vastaan. Eli Suomi pelasti Ruotsin kyllä Ruotsalaiset saa olla kiitollisia , että Suomi oli taistemassa Venäjää vastaan. Jos Suomi olisi hävinnyt sodan, olisi Ruotsalaisten itsenäisyys ollut vaarassa.

Äänestä

Suomi joutui muuttamaan maatalousvaltaisen elinkeinoelämänsä kokonaan uusille urille : kiitos toveri Stalinin kaukonäköisen viisauden.

Ei olisi porvarista ollut miestä rakentamaan uusia suuria metallitehtaita ja antamaan työtä ja toimeentuloa työläisille.

Ilman Stalinin viisautta , olisi Suomi vielä nykyäänkin torppari ja mäkitupalaisten asuttama viheliäinen maapläntti arktisella tundralla.

Äänestä
  • "Suomi joutui muuttamaan maatalousvaltaisen elinkeinoelämänsä kokonaan uusille urille : kiitos toveri Stalinin kaukonäköisen viisauden."

    Suomi oluisi joka tapauksessa siirtynyt maatalousvaltaisuudesta teollisuusvaltaiseksi ja ihmiset siirtyneet kaupunkeihin!

    "Ei olisi porvarista ollut miestä rakentamaan uusia suuria metallitehtaita ja antamaan työtä ja toimeentuloa työläisille."

    Älä taas Tiltu innostu. Kun aikasi jatkat on myös Nokia kusilammikon ansiota:-D

    "Ilman Stalinin viisautta , olisi Suomi vielä nykyäänkin torppari ja mäkitupalaisten asuttama viheliäinen maapläntti arktisella tundralla. "

    Aivan oikein! Ilman rautateitä ja teitä ja vailla 8 h työpäivää ja naisten äänioikeutta!

    Uskottavuutesi on aika huvittavaa tasoa!

    Äänestä

  • Pataraudan takominen puoli-ilmaiseksi ryssille ei juuri eroa lannan luomisesta. Nokian tapaiset innovaatiot onneksi syntyivät slaavilaisesta talousrakenteesta huolimatta.

    Äänestä

  • TurhaaStalinismiaYhä kirjoitti:

    "Suomi joutui muuttamaan maatalousvaltaisen elinkeinoelämänsä kokonaan uusille urille : kiitos toveri Stalinin kaukonäköisen viisauden."

    Suomi oluisi joka tapauksessa siirtynyt maatalousvaltaisuudesta teollisuusvaltaiseksi ja ihmiset siirtyneet kaupunkeihin!

    "Ei olisi porvarista ollut miestä rakentamaan uusia suuria metallitehtaita ja antamaan työtä ja toimeentuloa työläisille."

    Älä taas Tiltu innostu. Kun aikasi jatkat on myös Nokia kusilammikon ansiota:-D

    "Ilman Stalinin viisautta , olisi Suomi vielä nykyäänkin torppari ja mäkitupalaisten asuttama viheliäinen maapläntti arktisella tundralla. "

    Aivan oikein! Ilman rautateitä ja teitä ja vailla 8 h työpäivää ja naisten äänioikeutta!

    Uskottavuutesi on aika huvittavaa tasoa!

    "Suomi oluisi joka tapauksessa siirtynyt maatalousvaltaisuudesta teollisuusvaltaiseksi ja ihmiset siirtyneet kaupunkeihin!"

    - Ei pidä paikkaansa! Neuvostoliiton suurten tilausten ansiosta Suomi pystyi teollistamaan koko maan paljon nopeammassa aikataulussa kuin ilman sotakorvauksia. Suomi oli pääomaköyhä maa jossa ei olisi omin voimin saatu kasaan kuin pieniä läkkisepän pajoja joiden tuotteita olisi koitettu myydä Tukholman torilla yksitellen. Neuvostoliitton tilaukset olivat suuria ja pitkä sarjoja joissa toimitusyksiköt laskettiin miljoonissa kappaleissa. Siinäpä tiedottomalle natopeikolle vähän miettimistä!

    "Älä taas Tiltu innostu. Kun aikasi jatkat on myös Nokia kusilammikon ansiota:-D"

    --Nokiakin kävi laajaa idänkauppaa jonka perusta luotiin näillä sotakorvauksilla. Ilman sotakorvauksia ei oiisi edes päästy tekemään mitään idänkauppaa .

    "Aivan oikein! Ilman rautateitä ja teitä ja vailla 8 h työpäivää ja naisten äänioikeutta!"

    --Sotakorvaukset loivat pohjan myös infrastruktuurille. Ilman rautateita ja hyviä liikenneyhteyksiä ei logistiikka olisi pelannut noinkin hyvin miten toimitukset saatiin sujumaan.

    Sotakorvaukset olivat yksi syy miksi Suomen sisäpoliittinen tilanne oli niinkin stabiili kuin se silloisilla eväillä ikinä olisi voinut olla. Sotakorvauksilla kotoutettiin rintamilta palanneet raaistuneet ikäluokat suoraan yhteiskuntaan kovaan työntekoon ja kommunistit pidettiin aisoissa Neuvostoliiton suosiollisella myötävaikutuksella.

    Äänestä

Ryssä yritti alistaa Suomen sotakorvauksilla, kun ei sotimalla onnistunut.

Äänestä
  • Ja aika monta vuosikymmentä onnistuikin. Meinattiin kaatua NL:n mukana kun yhtäkkiä ruskeiden heikkolaatuisten rumien vaatteiden vaihtaminen öljyyn ja Ladoihin ei enää elättänytkään.

    Äänestä

Mutta loppuin lopuksi oli kuitenkin lottovoitto Suomelle hävitä sodassa suurelle itänaapu-
rillemme Neuvostoliitolle jossa kumma kyllä tunnettiin tiettyä lämpöä entisen Venäjän luotei-
sen kolkan aluetta ja asujaimistoa kohtaan.Ja tälle herkälle asemalle perustuu pohjimmiltaan
koko menestyksekäs ulkopolitiikkamme myös tänä päivänä,huomenna ja aina.

Äänestä
  • Vaikka Brežnevin oppi koski vain sosialistisia maita eikä suoraan Suomea, oli doktriini vain osa suurempaa kokonaisuutta eli Neuvostoliiton ulkopolitiikkaa sen lähialueilla. Ulkopolitiikka ja strategia muuttui myös Suomen suunnalla. Neuvostoliitto tiukensi otettaan kaiken kaikkiaan niillä alueilla, joiden se katsoi kuuluvan sen vaikutuspiiriin. Sillä, että kansainväliset suhteet ylipäätään lientyivät hetkeksi 1970-luvun alussa, ei ollut merkitystä. Itse asiassa liennytystäkin tarkasteltiin Moskovassa lähinnä näkökulmasta, merkitsikö liennytys vastapuolen heikkoutta, mahdollisuuksia edetä[6].

    Jo heti Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen ilmapiirin kiristyminen Suomen suhteen oli silmiinpistävää. Neuvostoliiton lehdissä käynnistyi jo syksyllä 1968 Suomea arvosteleva kampanja. Suomen lehtien kirjoittelusta valitettiin jatkuvasti diplomaattiteitse ja kaikin puolin Suomen asioihin puututtiin entistä voimakkaammin. Neuvostoliiton kommunistisella puolueella oli myös järeä Suomi-ohjelma, jolla oli tarkoitus sovjetisoida Suomen lehdistö.[7] Painostus tehosi: Suomen lehtien itsesensuuri Neuvostoliittoa koskevassa uutisoinnissa kasvoi merkittävästi 1960-luvun lopulta alkaen, mutta varsinaisesta sovjetisoinnista ei voi puhua.

    Neuvostoliitto ei myöskään enää tunnustanut Suomea puolueettomaksi maaksi, vaan asia oli uudelleenarvioinnin kohteena.[8] Brežnevin aikana kommunistinen suurvalta ei tarvinnut näyteikkunaa länteen. Päinvastoin, Suomen asema saattoi näyttää vaarallisen houkuttelevalta Itä-Euroopan satelliiteissa. Jukka Seppisen mukaan Neuvostoliiton tavoitteena oli nyt siirtää Suomi sosialistiseen leiriin[9]. Niinpä usein syksyn 1968 jälkeistä aikaa kutsutaan Suomen toisiksi vaaran vuosiksi. Keinoksi valittiin painostus ja vaikuttaminen sisältä päin. Panssareiden ajamista suoraan Helsinkiin ei harkittu, sillä siitä maksettava hinta olisi ollut liian suuri. Neuvostoliitossa arvioitu suotuisa kehitys muun muassa Italiassa, Ranskassa ja Länsi-Saksassa olisi vaarantunut. Ruotsikin olisi saattanut siirtyä lännen leiriin[10].

    Suomen valtiojohto sai tuntea monin tavoin Neuvostoliiton paineen seuraavina vuosina. Eräs huolta aiheuttanut seikka oli Neuvostoliiton toistuvat yritykset hivuttaa asevoimiaan Suomeen tai päästä kontrolloimaan Suomen armeijaa. Tämä kehitys kuitenkin onnistuttiin torjumaan varsinkin Puolustusvoimain komentajan Lauri Sutelan henkilökohtaisen panoksen ansiosta. Sutela ei ollut taivutettavissa kovassakaan paineessa, kun Neuvostoliiton taholta ehdotettiin yhteisiä sotaharjoituksia.[11]

    Brežnevin ajan Neuvostoliito ei vältellyt karkeitakaan keinoja diplomatiassaan silloin, kun suomalaisten toiminta ei miellyttänyt. SKDL:n julkaistua Tšekkoslovakian miehitystä arvostelevan kannanoton puolueen puheenjohtaja Ele Alenius sai toistuvia kutsuja saapua Neuvostoliittoon. Kun ministeri Alenius lopulta suostui vierailemaan Tallinnan laulu­juhlilla, koko vierailun ohjelma oli ministerin simputusta. Itse laulujuhlillakaan ei tahtonut löytyä tuolia istuttavaksi [12]. Vastaavasti kenraali Sutelan Neuvostoliiton vierailu 1978 sai erikoisia piirteitä hänen kieltäydyttyä jälleen kerran keskustelemasta yhteisistä sotaharjoituksista, vaikka Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinov oli tehnyt asiasta julkisen. Sutela eristettiin Moskovassa, ja hänet kuljetettiin kylmään majoitukseen, jossa ei ollut sähköä eikä vettä. Yöksi hänelle oli rautasänky, jossa peite ja lakanat olivat kosteat.

    Äänestä

  • lämpöä.ja.ystävyyttä kirjoitti:

    Vaikka Brežnevin oppi koski vain sosialistisia maita eikä suoraan Suomea, oli doktriini vain osa suurempaa kokonaisuutta eli Neuvostoliiton ulkopolitiikkaa sen lähialueilla. Ulkopolitiikka ja strategia muuttui myös Suomen suunnalla. Neuvostoliitto tiukensi otettaan kaiken kaikkiaan niillä alueilla, joiden se katsoi kuuluvan sen vaikutuspiiriin. Sillä, että kansainväliset suhteet ylipäätään lientyivät hetkeksi 1970-luvun alussa, ei ollut merkitystä. Itse asiassa liennytystäkin tarkasteltiin Moskovassa lähinnä näkökulmasta, merkitsikö liennytys vastapuolen heikkoutta, mahdollisuuksia edetä[6].

    Jo heti Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen ilmapiirin kiristyminen Suomen suhteen oli silmiinpistävää. Neuvostoliiton lehdissä käynnistyi jo syksyllä 1968 Suomea arvosteleva kampanja. Suomen lehtien kirjoittelusta valitettiin jatkuvasti diplomaattiteitse ja kaikin puolin Suomen asioihin puututtiin entistä voimakkaammin. Neuvostoliiton kommunistisella puolueella oli myös järeä Suomi-ohjelma, jolla oli tarkoitus sovjetisoida Suomen lehdistö.[7] Painostus tehosi: Suomen lehtien itsesensuuri Neuvostoliittoa koskevassa uutisoinnissa kasvoi merkittävästi 1960-luvun lopulta alkaen, mutta varsinaisesta sovjetisoinnista ei voi puhua.

    Neuvostoliitto ei myöskään enää tunnustanut Suomea puolueettomaksi maaksi, vaan asia oli uudelleenarvioinnin kohteena.[8] Brežnevin aikana kommunistinen suurvalta ei tarvinnut näyteikkunaa länteen. Päinvastoin, Suomen asema saattoi näyttää vaarallisen houkuttelevalta Itä-Euroopan satelliiteissa. Jukka Seppisen mukaan Neuvostoliiton tavoitteena oli nyt siirtää Suomi sosialistiseen leiriin[9]. Niinpä usein syksyn 1968 jälkeistä aikaa kutsutaan Suomen toisiksi vaaran vuosiksi. Keinoksi valittiin painostus ja vaikuttaminen sisältä päin. Panssareiden ajamista suoraan Helsinkiin ei harkittu, sillä siitä maksettava hinta olisi ollut liian suuri. Neuvostoliitossa arvioitu suotuisa kehitys muun muassa Italiassa, Ranskassa ja Länsi-Saksassa olisi vaarantunut. Ruotsikin olisi saattanut siirtyä lännen leiriin[10].

    Suomen valtiojohto sai tuntea monin tavoin Neuvostoliiton paineen seuraavina vuosina. Eräs huolta aiheuttanut seikka oli Neuvostoliiton toistuvat yritykset hivuttaa asevoimiaan Suomeen tai päästä kontrolloimaan Suomen armeijaa. Tämä kehitys kuitenkin onnistuttiin torjumaan varsinkin Puolustusvoimain komentajan Lauri Sutelan henkilökohtaisen panoksen ansiosta. Sutela ei ollut taivutettavissa kovassakaan paineessa, kun Neuvostoliiton taholta ehdotettiin yhteisiä sotaharjoituksia.[11]

    Brežnevin ajan Neuvostoliito ei vältellyt karkeitakaan keinoja diplomatiassaan silloin, kun suomalaisten toiminta ei miellyttänyt. SKDL:n julkaistua Tšekkoslovakian miehitystä arvostelevan kannanoton puolueen puheenjohtaja Ele Alenius sai toistuvia kutsuja saapua Neuvostoliittoon. Kun ministeri Alenius lopulta suostui vierailemaan Tallinnan laulu­juhlilla, koko vierailun ohjelma oli ministerin simputusta. Itse laulujuhlillakaan ei tahtonut löytyä tuolia istuttavaksi [12]. Vastaavasti kenraali Sutelan Neuvostoliiton vierailu 1978 sai erikoisia piirteitä hänen kieltäydyttyä jälleen kerran keskustelemasta yhteisistä sotaharjoituksista, vaikka Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinov oli tehnyt asiasta julkisen. Sutela eristettiin Moskovassa, ja hänet kuljetettiin kylmään majoitukseen, jossa ei ollut sähköä eikä vettä. Yöksi hänelle oli rautasänky, jossa peite ja lakanat olivat kosteat.

    Suomella on aina ollut hyvin "lämpimät" suhteet itänaapuriin.

    Äänestä

Todellisuudessa Neuvostoliitolle oli suuri tappio ja romahduksen siemen olla voittajana toisessa maailmansodassa. Se onnistui haalimaan lisämaata ja orjuuttamaan Itä-euroopan maat! Seurauksena se pullisteli ja varusteli itsensä hengiltä seuraavien 46 vuoden aikana kunnes romahti koko maailman onneksi 1991. Romahduksesta se selvisi entistä pienempänä ja eli hetken normaalien valtioiden tapaan kunnes taas epäonni kohtasi! Valtaan nousi entinen KGB-mies, joka erehtyi lähtemään taas kerran pullistelulinjalle!

Bupi elää menneisyydessä ja suoltaa yhä ystävyyttä ja YYA:ta vanhasta muistista!

Äänestä

"Sotakorvaukset olivat Suomelle onnenpotku"

Jos sotakorvaukset olivat niin hyvä onnenpotku ja apu talouskasvulle niin Suomihan voisi maksaa taas sotakorvauksen ja näin auttaa taloutta "rakettinousuun". ;)

Äänestä
  • Eiköhän nuo sotakorvaukset olleet sitten yllätys sitten Neuvostoliitolle kun kuitenkin kuvitteli että nuo olisi vienyt Suomen talouden kaaokseen ja kaivattu kommunistinen kansannousu ihan sisäisesti ja rajat auki.

    Äänestä

Tiltut ovat keksineet ikiliikkujan?

Valtio julistaa yksipuolisesti olevansa velkaa jollekin maalle... vaikkapa Italialle ja alkaa usean vuoden ajan valmistaa sille laitteita ja koneita ilmaiseksi vastikkeetta, jolloin syntyy mahtava teollisuus ja koko maa rikastuu vauraaksi!

Tietenkin yhtälö voi toimia myös toisinpäin! Kun johonkin maahan tungetaan ilmaiseksi teollisuustuotteita niin kyseinen maa näivettyy ja lopulta romahtaa kuten tapahtui 1991!

Ehkäpä me olimmekin "salaviisaita":-D

Äänestä

Tämä tiltuileva talousnero pitää ehdottomasti saada Kremliin taloudelliseksi neuvonantajaksi. Ensimmäiseksi neuvoo Putinia maksamaan Suomelle mittavat sotakorvaukset. Ilahtuvat varmasti kun saavat näin taloutensa vihdoin kukoistamaan.

Äänestä

Nythän on oikeastaan sama tilanne: toitotetaan miten me tienataan sillä, että annetaan valtion ja veronmaksajien rahat ulkomaalaisille. Sota matuja vastaan on aika pitkälti hävitty, joten kaipa tuon voi jonkinlaiseksi sotakorvaukseksi rinnastaa.

Ja me tienataan. Voi sitä rahan kilinää, mitä viimeisen kahden vuoden ajan on kuultu.

Äänestä
  • Poika! Olet Persu-ainesta! Haasta Soini!

    Äänestä

  • Voi reppanaa, sekoittaa maahanmuuttajat sotakorvauksiin.

    Äänestä

  • sekoilet kirjoitti:

    Voi reppanaa, sekoittaa maahanmuuttajat sotakorvauksiin.

    Totta, sodassa sentään oli mahdollisuus voittaa edes jotain eli riski korvauksien maksajaksi joutumisesta kannatti ottaa.

    Mamujen kanssa ei voi kuin hävitä.

    Eli ei noita voi tosiaan rinnastaa, vaikka molemmissa kuulemma valtion talous kasvaa kun rahaa syydetään ulkomaalaisille täysin vastikkeetta kun nämä sitä vaan keksii vaatia.

    Äänestä

  • totta.turiset kirjoitti:

    Totta, sodassa sentään oli mahdollisuus voittaa edes jotain eli riski korvauksien maksajaksi joutumisesta kannatti ottaa.

    Mamujen kanssa ei voi kuin hävitä.

    Eli ei noita voi tosiaan rinnastaa, vaikka molemmissa kuulemma valtion talous kasvaa kun rahaa syydetään ulkomaalaisille täysin vastikkeetta kun nämä sitä vaan keksii vaatia.

    Taidat olla jotenkin tyhmä. Voit mennä ottamaan noita sotaisia riskejäsi aivan itseksesi.

    Äänestä

  • totta.turiset kirjoitti:

    Totta, sodassa sentään oli mahdollisuus voittaa edes jotain eli riski korvauksien maksajaksi joutumisesta kannatti ottaa.

    Mamujen kanssa ei voi kuin hävitä.

    Eli ei noita voi tosiaan rinnastaa, vaikka molemmissa kuulemma valtion talous kasvaa kun rahaa syydetään ulkomaalaisille täysin vastikkeetta kun nämä sitä vaan keksii vaatia.

    "...riski korvauksien maksajaksi joutumisesta kannatti ottaa. "

    Haloo hei, onko siellä korvien välissä ketään kotona ?

    Äänestä

Ruotsin onnenpotku oli sotaaika silloin luotiin kaivos ja metalliteollisuus Ruotsiin. Natsisaksa oli pääasiallinen ruotsalaisen metallin ja skF:n tehtaiden tuottaman materiaalin ostaja. Ruotsi ei sotinut mutta piti tuotannollaan rakennettavat sotakoneet natsisaksaan.

Äänestä

Tämä on tärkeä metafora edelleen. 40-50 -luvuilla oli Suomelle suuri siunaus luovuttaa ilmaiseksi pois huomattava osuus BKT:stamme, ja nimenomaan se osa josta olisi ollut mahdollista saada ulkomaankaupan tuloja. Nyt samalla shabluunalla luovutetaan ulkomaankauppa ympäristöaneiden kaavun alla ja nähdään että on suuri siunaus luovuttaa pois tuottoisaa valmistavaa teollisuutta ja korvata jäljelle jäävän räpistelyä itse maksamiemme tukiaisten tekohengittämänä.

Äänestä
  • "Nyt samalla shabluunalla..."
    - mitä höpötät ?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Onni.potkii kirjoitti:

Näin aikoinaan (1970-luvulla) koulussa opetettiin. Metalliteollisuus kehittyi, luotiin hyvät suhteet itänaapuriin ja kauppa kävi senkin jälkeen kun sotarvaukset maksettiin. Joo-o, oli se varsinainen onni onnettomuudessa.

Sitä en kyllä ymmärrä miksi Ruotsi pärjäsi sodan jälkeen niin paljon paremmin kuin Suomi vaikka heille ei ollut samanlaista onnenpotkua osunut kohdalle...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu