Vielä kerran kapista minäkin.

Tuskin demarit koskaan sanoo, että olin väärässä.
Ja että korjaan tähän väärän väitteeni.
Siitäkin tapa heillä syytellä muita.

Kapihan on väittänyt myös. että SDP perustettiin uudelleen 1919, ja siksi Kuusinen ei ole ollut puolueen puhenjohtaja.

Mistään ei kuitenkaan löydy uuden puolueen perustamisen asiakirjoja, ja SDP omassa historiikissaankin sanoo puolueen perustetun Forssan kokouksessa 1903, ja sitä ennen toimintaa harjoitettiin jo Suomen Työväenpuolueen nimellä.

Kapin historianosaaminen on osoittautunut tässä vuosien varrella palstalla nähtynä todella surkeaksi, vaikka hän aikanaan rehvasteli historian tietämyksellään. Kansakoulupohjalta todellisuus on näköjään aivan toisenmoinen kuin kouluja käyneiden maailmakuva. Samahan koskee mm. Mielipidepankkia, jonka heikkoa yleissivistystä ei Sirola opiston kurssitkaan ole onnistunut kohentamaan.

Huomasin sinulta tulleen tuosta asiasta omalle avauksellenikin, mutta en viitsinyt siihen vastata. Täytyy nyt vastata, kun näyt pitävän asiaa niin tärkeänä.

Vaikka olen ollut historiasta kiinnostunut, ei kai koskaan ollut osunut silmiini tietoa, että Otto Wille Kuusinen olisi ollut joskus sdp:n puheenjohtaja. Kommunistiksi hän on aina niin minun kuin varmaan lähes kaikkien muiden suomalaisten mielissä profiloitunut, eikä hän varmaan itsekään sitä koskaan myöhemmin esille tuonut, sillä olisihan sellainen ollut kauhea rasite hänellä kotimaassaan Neuvostoliitossa. Eikä häntä liioin mainittu silloin sdp:n nettisivuilla olleessa puolueen puheenjohtajien luettelossa.

Mutta kyllä hän näkyy olleen silloisen sdp:n puheenjohtaja vv. 1911-1913, siis Venäjän vallan aikana. Wikipediassa se mainitaan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Sosialidemokraattinen_Puolue#Puheenjohtajat

Minulle tuo asia ei ollut silloin eikä ole nytkään kovin tärkeä, kun tuosta ajasta on jo niin kovin kauan, ja kun en ole sosialidemokraatti, jotta minun tarvitsisi sitä hävetä. Ihmettelen, miksi sinulle tuo asia on niin tärkeä. Oletko sinä demari ja haluat noin tunnustaa puolueesi ikivanhatkin kipukohdat? Siihen viittaisi tuo, joka tuolla avauksellani lopuksi sanot: ” älä enää koskaan loukkaa minua niin, että nimittelisit minua kepulaiseksi.!” Anteeksi tuo karmea loukkaukseni!

(En muuten ollut tuossakaan asiassa liikkeellä kapiaisen kaikkitietävyydellä, kuten avaukselleni tulleessa viestissäsi sanot. Vaikka täällä noille eräille kepulaisille perskärpäsilleni olen edelleen kapiainen, jo tuolloin oli kulunut pitkälti yli 20 vuotta ajasta, jolloin olin kapiainen, ja sen jälkeen olin ollut lähes 20 vuotta valistumassa ainakin omistuspohjaltaan kepua lähellä olevalla Valiolla, eikä sielläkään ollut tuo asia tullut koskaan esille. Kuten ei tullut sotaväessäkään, jossa luutnanttikurssini historian loppukokeessa sain arvosanakseni 10 ja aineen opettaja, sotahistorioitsija silloinen majuri Sampo Ahto oli kirjoittanut koepaperini etusivun yläreunaan: ”Täydellinen vastaus, suorastaan hämmästyttävän täydellinen kahden tunnin suoritukseksi”.

"Täytyy nyt vastata, kun näyt pitävän asiaa niin tärkeänä."


Ei se nyt niin tärkeä ole. Tsekkasin vaan, kuinka tärkeänä sinä pidät tätä palstaa.
En syytä enkä väitä, mutta avaus on tehty 13.54. Vastineesi siihen tuli 14.39.
Aika nopsaan.

Kiitos.

Muistan Oiva Härkösenkin kertoneen tuolloin lukeneensa Otavan Fokuksesta Kuusisen puheenjohtajuudesta. Myös Mielipidepankki yritti hillitä Korhosta, mutta mikään ei auttanut. Vain Korhosella oli oikea tieto asiasta.

Noo, onhan Korhonen aikoinaan kirjoitellut Mielipidepankistakin, että hänet tulisi taluttaa itärajalle. Kyseessä oli Nato-keskustelu. Se on se kapiaisen luonne(vika) sellainen.

Tietenkin minä olen tällä palstalla monille paljon kiinnostavampi kuin kepu tai mikään muu palstan aihepiiriin kuuluva. Sen hyvin ymmärrän. Kun minusta tehdään avaus, heti se saa paljon viestejä, kuten nytkin. No, tuo ei tosin päde tuon PärakAuJohtajan minusta päivittäin tekemiin avauksiin, joissa hän yleensä sitten keskustelee sujuvasti itsensä kanssa.

Palstanpitäjä on kiinnostavuuttani ymmärtämätön pöljä, kun on antanut noin hassun kehotteen keskusteluille. Mutta sitä en minäkään oikein ymmärrä, että myös Otto Wille Kuusinen näkyy olevan täällä eräille niin kiinnostava. Minulle se ei sitä ole, ja siksipä en tehnyt hänestä tänne tutkielmaakaan, kuten tein Urho Kekkosesta ja Wäinö Tannerista. Minä pöljä olen pitänyt heitä Suomelle paljon merkittävämpinä kuin Kuusista, vaikka hän oli kerran pääministerikin. Nimittäin siinä Terijoen hallituksessa.

Hiljattain vielä nostin palstalle jo v. 2004 tekemäni Kekkos-tutkielmani, enkä nyt siihen enää palaa. Totean vain, että Kekkonen oli viiteen kertaan pääministerimme, Tanner kerran vuosina 1926-1927 - siis jo noin pian kansalaissodan jälkeen - ja hänen hallituksensa oli pitkäaikaisin siihenastisista. Tanner ja siis Kuusinenkin olivat jossain vaiheissa myös puolueenjohtajia, mutta Kekkonen ei sitä koskaan ollut. Miksiköhän ei? Eikö hänellä ollut koskaan riittävää luottamusta puoluetoveriensa keskuudessa? Ilmeisesti hänestä ajateltiin siellä laajemminkin samoin kuin sotien aikainen (vv. 1940-1945) Maalaisliiton puheenjohtaja Wiljami Kalliokoski, joka totesi v. 1945, että ”Urho Kekkosen politiikalla on vain yksi sisältö ja päämäärä, Urho Kekkonen".

Tuosta Kalliokoskesta, hyvin pitkäaikaisesta poliitikosta ja moninkertaisesta ministeristä ja mielipiteistään Kekkosesta kerroin enemmänkin Kekkos-tutkielmassani. Perustin näkemyksiäni mm. hänen pojanpoikansa Matti Kalliokosken kirjaan ”Pitkä sarka” (Viljami Kalliokosken elämäkerta), joka oli yksi monista kymmenistä lähdekirjoistani. Lähdekirjoihini ei kuulunut tuo, jonka esitteen laitan tähän linkiksi, mutta tuossa esille tuleva kannattaa lukea, sillä senkin kirjoittaja on tuntenut Kekkosen erittäin hyvin, ollut aikanaan myös hänen puoluetoverinsa:

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2009/05/kekkosdiktaruurin-vankina.html

Nyt ei enempää tästä eikä mistään muusta, vaan jätän teidät vapaasti keskustelemaan täällä siitä teitä kaikkein eniten kiinnostavasta aiheesta. Kun nyt suljen palstan, en sitä avaa ainakaan ennen ensi maanantaita jos sittenkään. Näkemiin!