Täälläkin on esiintynyt näitä maallikoita, jotka ovat vättäneet, ettei nykyisin muka maallikko voisi tehdä mitään merkittävää tieteellistä tietoa lisäävää. Että ainoastaan vuosikymmeniä hyvin rajallisella maallisella tiedolla indoktrinoidut voisivat koskaan tehdä mitään tieteellistä. Maallikot eivät muka sovellu tieteellisen metodin käyttäjäksi, joka metodi tarkoittaa itseaiheutettujen ongelmia jatkuvaa korjaamista. Tieteessä pitää koko ajan tehdä typeryyksiä, että ei työt loppuisi kesken.
No, onneksi me ihan oikeasti tieteen kanssa tekemisissä olevat tiedämme, mitä todellisuus on. Jos tiede haluaa päästä eteenpäin, se tarvitsee vetoapua tieteen ulkopuolelta, missä jatkuva, vuosisatainen korjailu ei ole koko ajan tarpeen:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705092200126016_u0.shtml
No, onneksi me ihan oikeasti tieteen kanssa tekemisissä olevat tiedämme, mitä todellisuus on. Jos tiede haluaa päästä eteenpäin, se tarvitsee vetoapua tieteen ulkopuolelta, missä jatkuva, vuosisatainen korjailu ei ole koko ajan tarpeen:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705092200126016_u0.shtml
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ketkä ovat hyviä esimerkkejä siihen jotka ovat tuoneet merkittävän edistysaskeleen tieteelle joka on täysin ummikko ja maallikko tiedemaailmasta?
Tieteen historia tuntee joitakin henkilöitä jotka eivät ole suorittaneet tutkintoja vaan on katsottu maallikoiksi. Siitä huolimatta ovat saaneet aikaan merkittävää tieteellistä tulosta. Yhtenä esimerkkinä on Jane Goodall, joka ryhtyi aivan siviilinä tutkimaan simpansseja. Häntä ylenkatsottiin pitkään mutta hän vain jatkoi ja teki hyvää työtä. Nyt hänen työnsä tunnustetaan kansainvälisesti ja häntä pidetään yhtenä maailman parhaista simpanssien tuntijoista.
Voisin luetella lisääkin näitä mutta ehkä on paras että jokainen ryhtyy itse tutkimaan tieteen historioita. On hyvin mielenkiintoista luettavaa. Tällaisia henkilöitä löytyy Suomenkin historiasta enkä nyt tarkoita Havukka-ahon ajattelijaa.
No ei nyt aivan "siviilinä". Mentori L Leakey oli tutkijana kovaa luokkaa ja Goodall itse valmistui kolmekymppisenä tohtoriksi. Onhan se sentään jonkinmoinen tutkinto.
Goodall oli maallikkona Lekeyn assistenttina ennen tohtorintutkintoaan, mutta olihan Koivistokin Turussa satamajätkänä ennen tohtoriksi valmistumistaan.
Wiki:
" Antropologi Louis Leakey palkkasi hänet assistentikseen ja sihteerikseen, sekä otti hänet mukaan kaivauksille Olduvain rotkoon, Tansaniaan. Myöhemmin Leakey pyysi Goodallin mukaan Gomben nykyisen kansallispuiston alueelle tutkimaan simpansseja. Goodall valmistui tohtoriksi Cambridgen yliopistosta vuonna 1964."
Tämä ketju jäi aika vähälle huomiolle vaikka aihe on ihan kiinnostava. En itsekään ehtinyt tätä kommentoida aiemmin.
Toki on maallikoita mutta kuinka paljon niitä lopulta on nykyaikana?
Sellaisia siis, jotka olisivat tehneet harrastuspohjalta tiedeyhteisön ulkopuolella itsenäisesti tutkimusta, ja sitten herättäneet tiedeyhteisön huomion?
Kuitenkaan ihmisillä ei ole resursseja tehdä tieteellistä tutkimusta muiden töidensä ohella ja ilman pääsyä käyttämään tiedemaailman tutkimusvälineitä, mahdollisuutta aineiston keräämiseen ja yhteistyöverkostojen käyttöön.
Korkeakoulutus on nykyään melko kattava ja poimii lahjakkaat yksilöt aika hyvin (ei tietenkään täysin kattavasti). Eli niin moni kuin ennen ei jää sen ulkopuolelle, ja ne aidosti halukkaat ja ahkerat ihmiset valikoituvat sinne järjestelmään sisään.
Aloituksen pointti oli kuitenkin se, että mitä merkittävää maallikko voi nykyisin tehdä tieteessä. Nykyään on saatavilla tutkimusaineistoja erilaisista arkistoista. Kuinka moni maallikko eli muu kuin opiskelija tai tutkija niitä käy tutkimassa? Maallikko varmasti soveltuu tieteellisen metodin käyttäjäksi sinänsä, mutta kuinka moni oikeasti edes yrittää?
Suomessahan on kunnostauduttu halojen havainnoimisessa.
No se on ehkä pikkasen eriasia pyytää kansalaisilta sienihavaintoja ku se että joku sekopää googlettaa muutamaa hakusanaa ja kuvittelee olevasa maailman suurin nero tiedemies.
Ja tuota kretut eivät tietenkään kykene ymmärtämään.
evot uskoo kaiken vaikka se olisi vain teoria--- heillä on hirvee hinku uskoa olevansa apinoiden jälkeläisiä- hmm
Eikö nämä tyypit ollenkaan lue näitä keskusteluja?
Tämäkin "vain teoriaa"-juttu on käsitelty satoja kertoja. Kretut eivät saa millään päähänsä, että teoria on tiedon korkein aste, ei mikään löysä arvaus. Sen takia "evot" uskoo, eikä muutakaan ole tarjolla.
Ei kyse ole mistään hingusta vaan tosiasioiden tunnustamisesta.
"Etsintäkuulutettu hytymaljakas on hauskannäköinen, nimensä mukaisesti hieman maljaa muistuttava sieni. Sieni on helposti tunnistettava: se on väriltään ruskea ja sen itiöemä on muodoltaan tynnyrimäinen sekä hyytelön täyttämä."
Jopa baraminologian turmeleman kreationistin luulisi siis helposti tunnistavan kys. sienen.
Muutenkaan levinneisyystiedon keräämiseen ei monestikaan tarvita muuta kuin normaali näkökyky.
Ei vaadi siis esim. erityistä tieteellistä koulutusta.
"Ei vaadi siis esim. erityistä tieteellistä koulutusta."
Jaa että ei vai? Mihin sitä erityistä tieteellistä koulutusta sitten vaaditaan? Oman itsekeskeisyyden ja narsismin voittamiseenko?
Nimittäin jos nyt vaikka väitän, että oikeasti maaseudulla ilmenee vähemmän rasismia kuin suurissa asutuskeskuksissa, niin sinä alat väittää, että käsitykseni perustuu suppeaan otantaan. Vaikka se ei ainakaan mainittujen asutuskeskusten osalta perustu siihen.
Hytymaljakasta nyt sitten kuitenkin ilmeisesti havannoida ilman pelkao havaintobiasoitumisesta ja vahvistusharhasta?
Helposti tunnistettavien eliölajien havainnointi asteikolla esiintyy/ei esiinny ei vaadi minkäänlaista tieteellistä koulutusta.
Näin koottavan datan käsittely saattaa kylläkin vaatia.
"Mihin sitä erityistä tieteellistä koulutusta sitten vaaditaan?"
Jopa JC osannee tunnista päästäisen, mutta tieteellinen koulutus tulee tarpeeseen, kun yritetään selvittää mihin 276:sta heimonsa lajista hänen löytämänsä päästäinen kuuluu.
Miksi Jumala loi niin monta päästäislajia? Haldanen mielestä Jumalan piti olla kohtuunnoman mieltynyt kovakuoriaisiin. Tunnettuja lajeja on n. 350 000.
Jos Aatamilta kului 5 sekuntia aina yhden lajin nimeämiseen, niin kahdeksan tunnin työpäiviä joutui paiskomaan kaksi kuukautta pelkkiä kovakuoriaisia nimetessään ja vielä ilman ruoka- ja kaffetaukoja. Mahtoi olla loppupuolella vaikea keksiä uusia nimiä ja muistaa mitä nimiä oli jo tullut antaneeksi.
"No, onneksi me ihan oikeasti tieteen kanssa tekemisissä olevat tiedämme, mitä todellisuus on. "
Kyllähän sä oot joo ollut tieteen kanssa tekemisissä, silloin kun sut on diagnosoitu
Muista kuitenki se et se on tämän hetkinen todellisuus mikä ymmärretään. Huomenna se voi olla ihan toista. Onko kiinteää pysyvää todellisuutta olemassa joka ei muutu koskaan..siinä on kysymys niin tieteen kanssa tekemisissä olevalle kuin tieteettömälle joka ei tieteen kanssa ole tekemisissä.
Kysymys on virheellisesti asetettu:
"Onko kiinteää pysyvää todellisuutta olemassa joka ei muutu koskaan..siinä on kysymys "
Muuttuvia ovat ihmisten havainnot ja päätelmät todellisuudesta. Emme voi tietää, miltä osin ja millaista muuttumatonta todellisuutta ehkä on niiden takana. Kuvitelmamme siitä ovat uskoa eikä tietoa.