Niin alhaalla kukaan ei kulje
ettei siellä Jeesus ois.
Hän ei yhtäkään luotansa sulje,
eikä karkoita ketään pois.
Maan alimpiin paikkoihin astui
Hän kantaen ristiään.
Siinä verehen viittansa kastui,
repi piikit tuon puhtaan pään.
Mut alemma, alemma vainen,
vei tuskien raskas tie
sinne, missä vain syntinen nainen
sekä ryöväri yössä lie.
Kun kieltäjän kurjan Hän kohtaa,
ei vältä, vaan luokseen käy.
Pyhä rakkaus silmistään hohtaa
eikä kostoa, vihaa näy.
Ja alemma vieläkin tulla
Hän tahtois, jos siellä ois
joku tunnolla haavoitetulla,
jotta korjata kurjan vois.
Niin alhaalla kukaan ei kulje,
ettei siellä Jeesus ois.
Hän ei yhtäkään luotansa sulje
eikä karkoita ketään pois.
Henngellinen laulukirja:
Martta Kaukomaa, 1895-1992
Iina Karttunen, 1887-1967
ettei siellä Jeesus ois.
Hän ei yhtäkään luotansa sulje,
eikä karkoita ketään pois.
Maan alimpiin paikkoihin astui
Hän kantaen ristiään.
Siinä verehen viittansa kastui,
repi piikit tuon puhtaan pään.
Mut alemma, alemma vainen,
vei tuskien raskas tie
sinne, missä vain syntinen nainen
sekä ryöväri yössä lie.
Kun kieltäjän kurjan Hän kohtaa,
ei vältä, vaan luokseen käy.
Pyhä rakkaus silmistään hohtaa
eikä kostoa, vihaa näy.
Ja alemma vieläkin tulla
Hän tahtois, jos siellä ois
joku tunnolla haavoitetulla,
jotta korjata kurjan vois.
Niin alhaalla kukaan ei kulje,
ettei siellä Jeesus ois.
Hän ei yhtäkään luotansa sulje
eikä karkoita ketään pois.
Henngellinen laulukirja:
Martta Kaukomaa, 1895-1992
Iina Karttunen, 1887-1967
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saa laittaa käden sydämelle, kuka palstan kirjoittajista voi laulaa tämän laulun tarkoittaen juuri sitä mitä sanat pitävät sisällään. Jos laulamme ja ajattelemme ja toimimme toisin, olemme varmasti harhaoppisia ja fariseuksia. Vai pitäisikö sitten laulaa niin alhaalla ei kukaan kulje paisi se ja se joukossamme pahasti langennut.
Minulla on yksi laulu jonka aikana olen ensimmäisen säkeistön hiljaa ja laulamatta. Se on tämä laulu: Tahtosi Herra tapahtukoon. Kädessäs Jeesus savea oon. Aivan kuin tahdot muovaile mua. Nöyränä hiljaa odotan Sua.
Minun on turha tietoisesi rukoilla sellaista koetusta ja ahjoa jossa lupaan sitten hiljaa ja nöyränä odottaa Jumalan aikaa napisematta ja nurisematta. Jos Herra hyväksi näkee, hän voi antaa koetusta ilman minun sitä pyytämättäkin.
Se on helppo iloiten laulella ja näytellä uskonsankaria silloin kun elämä loistaa, ei ole hallaöitä, ei kuura-aamuja. Olihan Pietarin valmis vaikka kuolemaan Mestarin kanssa, mutta ei aamu valjennut kun hän sadatellen kielsi Jeesuksen.
Jaahas. Joka syntinsä hylkää ja tunnustaa ei enää kuulu pitkään hellareina olleiden fraaseihin.
Voiko kauniista, Jeesuksen Kristuksen rakkaudesta syntisiä kohtaan olevasta laulustakin olla eri mieltä.
Kunnia ja kiitos Herralle.
Aamen.
Ei tämä ketju ole kovin suosittu. Taisi laittaa miettimään?
Kuinka sokeana nähdä voisi ja tiekö eksyneelle tuttu oisi...
Vaikka siellä tiellä monta vaaraa oisi,
ei unohtaa voisi.
Voi polku ahdinkoonkin viedä,
siitä monikaan ei vain tiedä.
Ehkä ahjo on koetusta kestävää,
että oppisi ihan ihmisenä elämää.
Siinä pieni elonpolku harteilta kivet nostaa,
ei kait menneitä kipuja voisi kellekään vihana kostaa.
Se on Jeesus,
nimi rakkauden suuren.
Jumalan tahdon,
siinä nimessä kuulen.