läser språkaktivas jeremiader.Det vore så spännande att se om alla som nu med språkexperiment och möjligt slopande av obligatorisk skolsvenska talar flytande de stora världsspråken när de själva fått välja.
Synd att man om tjugo år knappast sitter här och
gamalgåbbe
28285
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Vi ska hoppas att det blir en sådan enorm framgång med språkstudierna som det målas ut.
Elävän ja suuren kielen opiskelu on helpompaa ja useille motivoivampaa. Monia niistä voi lisäksi käytännössä harjoitella ko. maissa kesälomalla ja työharjoittelussa. Varsinkin Euroopassa se on helppoa.
Suomen Pohjanmaan omalaatuinen ja vanhahtava rannikkoruotsi on varmasti aarreaitta kielen tutkijalle, mutta koululaisen ei kannata mennä sinne kieliharjoitteluun. Etelä-Suomessa taas puhuttu suomenruotsi on sekakieli eikä siitä ole kieliopinnoissa mitään hyötyä. Ruotsissa skånska ja stockholmska eroavat varsinkin ääntämisessä. Lisäksi naapurissa on nykyään paljon maahanmuuttajia ja sellainen kielten sekamelska, että koulu- ja opiskeluaikainen työharjoittelu siellä ei välttämättä paranna kielitaitoa.
Itse olin lukion toisen luokan jälkeen koko kesän Englannissa työssä, ja monista murteista ja slangeista huolimatta kielitaito koheni huimasti.
Det finns också dialekter i de här världsspråken.Tänk på engelska tex, hur många varianter det finns.
De flesta, också finlandssvenskar kan tala högsvenska, standardsvenska.
Inte använder vi finlandssvenskar finlandismer i Sverige heller, även om man gör det i vardagen här i Finland.
"Elävän ja suuren kielen"
Nyt ei taida palstafennomaanilla oikein olla käsitystäkäään siitä, mitä kielet ylipäänsä ovat. Ne ovat kaikki hyvin eläviä, muuttuvia ja kehittyviä. Siksi että ne ovat ELÄVIÄ. Kuollut kieli ei muutu, esimerkkinä latina.
Suomalainen voi halutessaan harjoittaa Suomessa ruotsin kieltä hyvin helposti, esim. menemällä arbikseen opiskelemaan jotakin kieltä. Olen itse opiskellut saksaa arbiksessa - kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kielen harjoittaminen on aina itsestä kiinni.
På en tvåspråkig ort finns det också alltid möjlighet att öva svenska, tala svenska om bara viljan finns.
Totta, mahdollisuuksia on yhtä paljon ruotsin harjoittamiseen kuin on suomen harjoittamiseen. Oma mielikuvituksen puute on ainoa rajoite.
Jag tror inte på att det blir någon större förändring i språkkunskaperna.
Drömma får man ju.
Ei ole tulossa, jos motivaatiota kielten lukuun ei ole. Kielten osaamisen merkityksestä pitää kertoa kouluissa enemmän, pitää tarjota enemmän mahdollisuuksia valita eri kieliä ym. Pelkkä yhden kielen poisto ei sellaisenaan tarkoita vielä paljon mitään.
Oppilaita pitäisi motivoida pitkäjänteisempään kielten opiskeluun. Tämä on yksi isoimmista haasteista. Saatetaan lukea lukiossa yksi kurssi kieltä ja lopettaa siihen. Vain tavoitteellisella kielten lukemisella syntyy tuloksia. Oppilaita pitäisi kannustaa kirjoittamaan kieli yo:ssa, tämä on yksi keino saada oikeasti kieltä osaavia. Nyt esim. lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat 10 vuodessa romahtaneet.
"Nyt esim. lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat 10 vuodessa romahtaneet."
On sääli, että vähemmistökielipakko syö mahdollisuuden opiskella sen sijasta jotain muuta tarjolla olevaa kieltä.
Näin Suomessa mentiin vikaan 90-luvulla taloudellisista syistä, ei oppilaiden laiskuuden vuoksi: "Vuoden 1994 jälkeen opetuksen järjestäjillä [kunnilla] ei ole enää ollut velvoitetta tarjota 8. luokalta alkavaa valinnaista kieltä, ja valinnaisaineiden kokonaistuntimäärää on muutenkin supistettu.” http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_perusteet_perusopetuksessa.pdf
Ennen tuota katastrofia lähes kaikissa kunnissa oli yläasteiden 8. luokalla tarjolla ainakin saksa, ranska, espanja ja venäjä. Valitsijoita riitti. Jos sama mahdollisuus tulee uudelleen, vieläpä ilman pakkoruotsin rasitetta, niin valitsijoita riittää nytkin ja entistä varmemmin.
Kuntia ja kouluja pitäisikin painostaa tässä asiassa. Asioita pitää hoitaa kokonaisvaltaisesti, jotta saadaan mahdollisimman suuri hyöty myös tästä tulevasta kielikokeilusta.
Ilman vähemmistökielipakkoa jokainen olisi voinut aikoinaan valita jo 7. luokalla lähes kaikissa kunnissa joko saksan, ranskan, ruotsin, espanjan tai venäjän toiseksi kielekseen englannin rinnalle ja pystvimmät vaikka kaikki tarjolla olevat viisi kieltä.
Niin, aikoinaan kyllä, mutta nyt on nyt. Ja silloin aikoinaan meillä oli riittävästi kielten osaajia ja kirjoittajia.
Nyt on nyt, ja aikoinaan mentiin vikaan 90-luvulla taloudellisista syistä, ei oppilaiden laiskuuden vuoksi: "Vuoden 1994 jälkeen opetuksen järjestäjillä [kunnilla] ei ole enää ollut velvoitetta tarjota 8. luokalta alkavaa valinnaista kieltä, ja valinnaisaineiden kokonaistuntimäärää on muutenkin supistettu.” http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_perusteet_perusopetuksessa.pdf
Kun vähemmistökielipakko saadaan kumottua, saadaan entistä enemmän eri kielten osaajia, ja erikseen niitä jotka osaavat kolmea. neljää, viittä kieltä.
Ha inte för stora förväntningar.
Då blir inte besvikelsen så stor.
När pakkoruotsi slopas så blir alla språk igen väldigt attraktiva ?
"När pakkoruotsi slopas så blir alla språk igen väldigt attraktiva?"
Niin saattaa käydä, kunhan kunnille ensin palautetaan velvoite tarjota entiseen tapaan valinnaisia kieliä: "Vuoden 1994 jälkeen opetuksen järjestäjillä [kunnilla] ei ole enää ollut velvoitetta tarjota 8. luokalta alkavaa valinnaista kieltä, ja valinnaisaineiden kokonaistuntimäärää on muutenkin supistettu.” http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_perusteet_perusopetuksessa.pdf
Varifrån skall dom pengarna tas ?
Niin, ja kuinkakohan pitkä kädenvääntö syntyy, kun kunnilta aletaan taas vaatia tätä velvoitetta järjestää valinnaisia kieliä...
Aluksi, kun talous ei vielä vedä entiseen tapaan, koko ikäluokan pakkoruotsin opetukseen käytettävät varat jaetaan tasan tarjolla olevien kielten kesken,
Det blir inte många språk att välja på.
Ryska antagligen, möjligtvis tyska.
Opettajilla on yleensä kahden, max. kolmen kielen opetusoikeus. Ruotsinopettajilla on kieliparina usein ru-engl tai su-saksa. Miten kulut siis jaetaan uudelleen, se on ainakin minulle hieman epäselvää. Mistä "säästöt" tulevat?
Olisi+tosiaan+kiinnostavaa+tietää,+miten+saamme+valtaisat+säästöt+ruotsin+pakollisuuden+poistosta,+jos+kerran+tutkimusten+mukaan+45%+edelleen+valitsisi+ruotsin.+Voisiko+joku+palstafenno+valaista+asiaa+selkein+esimerkein?
Det lär vi nog ska få vänta på.Det hör inte till fennorna att besvara besvärliga frågor.