IL: "Niinistö esitti 2014 suurlähettiläspäivien puheessaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan pilarimallin, joka Pesun mukaan on aktiivisen vakauspolitiikan käsitteen ohella kuvannut Suomen turvallisuuspolitiikan perusperiaatteita uudessa kireämmässä toimintaympäristössä ja jota sävyttää lännen ja Venäjän vastakkainasettelu.
- Kaksi vuotta myöhemmin elokuussa 2016 samassa tilaisuudessa turvallisuuspolitiikan pilarit olivat muodossa: kansallinen puolustus ja turvallisuus, länsi-integraatio ja kumppanuudet, toimivat Venäjä-suhteet ja kansainvälinen järjestelmä sekä laaja turvallisuus. Niinistön pilarimallissa näkyy epäsuorasti puolustuspolitiikan merkityksen nousu Suomen turvallisuuspolitiikan kokonaisuudessa, Pesu kirjoittaa.
Pesun mukaan tämä käy selväksi varsinkin, kun pohditaan pilarien sisältöä.
- Ensinnäkin kansallinen puolustus ja turvallisuus ovat suurelta osin puolustuspolitiikan alaa. Suomen länsi-integraation tärkein viimeaikainen veturi on taas ollut puolustuspoliittinen yhteistyö niin Naton kuin esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa.
Pesun mukaan pilarimalli korostaa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kiinteää yhteyttä."
- Kaksi vuotta myöhemmin elokuussa 2016 samassa tilaisuudessa turvallisuuspolitiikan pilarit olivat muodossa: kansallinen puolustus ja turvallisuus, länsi-integraatio ja kumppanuudet, toimivat Venäjä-suhteet ja kansainvälinen järjestelmä sekä laaja turvallisuus. Niinistön pilarimallissa näkyy epäsuorasti puolustuspolitiikan merkityksen nousu Suomen turvallisuuspolitiikan kokonaisuudessa, Pesu kirjoittaa.
Pesun mukaan tämä käy selväksi varsinkin, kun pohditaan pilarien sisältöä.
- Ensinnäkin kansallinen puolustus ja turvallisuus ovat suurelta osin puolustuspolitiikan alaa. Suomen länsi-integraation tärkein viimeaikainen veturi on taas ollut puolustuspoliittinen yhteistyö niin Naton kuin esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa.
Pesun mukaan pilarimalli korostaa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kiinteää yhteyttä."
Vastaukset 3
Vanhimmat
tiltujen väittämä Niinistön pyrkimys Naton jäsenyyteen?
Yhteistyö on eri asia kuin jäsenyys.
“Uhkien” avulla markkinoidaan kansalle puolustuspolitiikkaa
Matti Pesu nostaa Torsti Sirénin ja Jarno Limnellin avulla esille uhkakuvien hyödyllisen roolin politikoinnissa. Vaikka esitettävät uhkakuvat eivät ole objektiivisia, niitä tarvitaan tietyistä intresseistä käsin:
”Puolustuspolitiikasta puhuttaessa uhkakuvien roolia ja merkitystä ei voida sivuuttaa. Puolustuspolitiikalla ylläpidettävä puolustuskyky pyritään mitoittamaan olemassa oleviin uhkatekijöihin. Uhkakuvat eivät ole objektiivisia, vaan niiden muodostaminen on sosiaalinen ja poliittinen prosessi. Toisin sanoen ”uhkakuvia rakennetaan aina tietyistä intresseistä käsin, ja uhkakuvien rakentaminen on aina sosiaalinen prosessi, jossa politiikka on läsnä”” (s. 21)
” Uhkamallit ja -kuvat ovat siis myös välineellisiä, ja niiden avulla voidaan tavoitella voimavaroja ja sosiaalista hyväksyntää. Lisäksi ne voivat toimia strategisena viestinä niin kotiyleisölle kuin ulkovalloillekin.”
Tässä päivän ongelma, miten saada uhkakuvista uskottavia?
aina uskottavia. Miten suuri usko niihin on, on eri juttu.
Uhkakuvien perusteella kaikki maailman maat rakentavat asevoimiaan.
Esimerkiksi Venäjä perustaa Naton uhkaan. Se on kuitenkin puolustusjärjestö, jolla ei edes ole hyökkäyshaluja, saati kapasiteettia.