Jo joutui armas aika - virren syntyhistoria

“Jo joutui armas aika” - virren syntyhistoria on varsin mielenkiintoinen. 1600-luvun lopulla oli pohjoismaissa kaksi kesää, jolloin kesää ei tullutkaan. Suomessa oli juhannuksena lunta maassa. Tämä johti suureen nälänhätään Suomessakin. Esim. Paltamossa erään perheen lapset söivät talven aikana nälkään kuolleet vanhempansa. Kun oikea kesä sitten tuli, niin Ruotsissa sävellettiin kyseinen virsi kiitollisuutena.

Tiedemiehet ovat arvelleet, että Golf-virta kääntyi Englannin rannikolta takaisin eikä tullut Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen. Voisiko tämä toistua nykyisinkin? Nykyisin on superlämpimiä helmi- ja maaliskuukausia ja juhannuksena on kylmää. Jos pieni jääkausi toistuisi, niin virren “Jo joutui armas aika” laulaminen maistuisi jälleen.
6189
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Kaunis virsi ja sen osaa jokainen ulkoa kouluajoilta.

Äänestä

Suvivirsi (Jo joutui armas aika)


Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi,
sen kutsuu elohon.

Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs', Jumala,
ihmeitäs' julistaapi
se vuosi vuodelta.

Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti,
myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes' kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.

virsi: 571


sanat: I. Kolmodin

Äänestä

Suvilauluna sitä nykyään lauletaan, eli uskonnottomin sanoin. Sehän sopii tuohon täysin maalliseen syntyhistoriaankin. Laulun syntyaikoihin me suomalaiset koitimme vielä säilyttää omaa kulttuuriamme ja uskoamme. Mutta niin se kristinusko vain jyräsi yli koko maamme. Nyt, kun siitä ollaan jo luopumassa, on hienoa saada laulaa perinteistä laulua uusin sanoin. Mutta onhan tuossa alkuperäisessäkin tekstissä annettu esim. auringolle merkittävä asema jumalan sijaan. Eli siinäkin voidaan nähdä jälkiä luontoon liittyvästä ja sitä kunnioittavasta kulttuuristamme.

Äänestä

Niinpä niin.

Äänestä

Ajankohtaista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


12x12 kirjoitti:

“Jo joutui armas aika” - virren syntyhistoria on varsin mielenkiintoinen. 1600-luvun lopulla oli pohjoismaissa kaksi kesää, jolloin kesää ei tullutkaan. Suomessa oli juhannuksena lunta maassa. Tämä johti suureen nälänhätään Suomessakin. Esim. Paltamossa erään perheen lapset söivät talven aikana nälkään kuolleet vanhempansa. Kun oikea kesä sitten tuli, niin Ruotsissa sävellettiin kyseinen virsi kiitollisuutena.

Tiedemiehet ovat arvelleet, että Golf-virta kääntyi Englannin rannikolta takaisin eikä tullut Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen. Voisiko tämä toistua nykyisinkin? Nykyisin on superlämpimiä helmi- ja maaliskuukausia ja juhannuksena on kylmää. Jos pieni jääkausi toistuisi, niin virren “Jo joutui armas aika” laulaminen maistuisi jälleen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu