Äskettäin julkisuudessa oli tietoja tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä eri ammattien arvostuksesta. Siitä muutama poiminta:
30) jätteiden kerääjä
149) lehdenjakaja
249) toimittaja.
Miksi mediaa ja sen mielipidettä pitäisi kunnioittaa ja pitää lähes jumalana vaikka toimittajan ammattia ei arvosteta, eikös ne toimittajat tee median?
30) jätteiden kerääjä
149) lehdenjakaja
249) toimittaja.
Miksi mediaa ja sen mielipidettä pitäisi kunnioittaa ja pitää lähes jumalana vaikka toimittajan ammattia ei arvosteta, eikös ne toimittajat tee median?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Arvostaako joku mediaa?
Yleensä vihervasemmisto käyttää median mielipidettä factana täälläkin.
niinpä nuo tekevät ;););)
Ammattien arvostusta on Suomessa systemaattisesti mitattu vuodesta 1996, jolloin ilmestyi Urho Rauhalan väitöskirja
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3168615-ammattien-arvostusjarjestys
Ensimäisen vastaavan tutkimuksen kaiketi teki norjalainen sosiologi Svalastoga Tanskassa v. 1959
http://denstoredanske.dk/Samfund,_jura_og_politik/Sociologi/Sociologer/Kaare_Svalastoga
Rauhalakin ihmetteli joitain omituisuuksia. Sittemmin ammatteja on kadonnut ja tullut uusia.
Arvostus näytää seurailevan taloudellista tilannetta. 1990-luvun laman aikaan , ja nyt taas uudelleen, nousi kovasti ihmisten hoivaamiseen liittyvien ammatien arvostus.
Poliitikot, toimittajat ja julkisuden henkilöt (esim. ammattiurheilijat, valokuvamallit yms.) ovat aina sijoittuneet aika heikosti. Kyse lienee siitä, että ihmiset tuntevat nämä ammatit itselleen hyvin kaukaisiksi. Kansallisella tunnetulla ominaispiirteellä - kateudella - lienee myös osuutensa.
>> Median ylikorostunut arvotus ja valta <<
Median osuus viestinnästä on romahtanut, laatu laskenut ja merkitys vähentynyt.
Mutta jos on tarpeeksi typerä ja lukee vaikkapa mv-palstalta, että median arvostus ja valta on kasvanut, niin sehän uskoo sen.
Katsoin vähän listaa siitä, mitä tuolla vähiten arvostettujen listalla oli.
IS 13.5.2017 ”Häntäpäässä tutkimuksessa olivat panttilainaajat. Ihmiset arvostivat vähän myös kasinopelinhoitajia, malleja, ennustajia ja monia johtajia.”
Johtajien osuus oli huomattava, alimmat sijat 457 – 309 sisälsivät mm. Kaivostyönjohtajat, Hotellinjohtajat, Alue- ja paikallishallinnon johtajat ja ylimmät virkamiehet, Arvopaperikauppiaat, Vähittäis- ja tukkukaupan johtajat.
Voidaanko tuosta tehdä olevinaan sellainen johtopäätös, että heidän tekemä työ on arvotonta ja johtajia ei tarvita? Ehkä ei.
Mielenkiintoista oli pieni katsaus historiassa taapäin:
”…Rauhala vertasi tutkimustuloksiaan vuoden 1897 rankijärjestykseen, hän huomasi, että valtion virkojen kohdalla arvostusasetelmat olivat säilyneet lähes muuttumattomina.”
”Lääkärien ja opettajien arvostus oli sen sijaan kohonnut huomattavasti. Sen sijaan sotilasammattien kohdalla oli arvostuksen aleneminen ollut kyseisen 70 vuoden aikana lähes romahdusmainen.
Ensimmäisen sosiaalisen kerrostuman arvostetuimpiin ammatteihin kuului piispa, maaherra, diplomaatti, kunnanlääkäri, päätoimittaja ja lähetystösihteeri.”
”Toisen sosiaalisen kerrostuman silmäätekeviä olivat henkikirjoittaja, autoteknikko, laborantti, metallisorvaaja, konekirjoittajatar ja baarimestari.”
”Kaikkein alimpaan sosiaaliseen ammattikerrostumaan kunnanvaltuustojen jäsenet määrittivät paimenen, kengänkiillottajan, asiatytön, kadunlakaisijan ja kampaajaoppilaan.”
KU 14.5.2014
Ei siis mikään huono sijoitus toimittajilta , Radio- ja tv-toimittajat 279 ja Lehtien yms. toimittajat249.
Lehdistöä on kutsuttu kolmanneksi valtiomahdiksi. Kyllä media on äärettömän tärkeää nykyaikana. Kuvitelkaa kun kaikki lehdet sekä netin uutiset ja artikkelit lakkaisivat ilmestymästä? Emme saisi mistään mitään tietoja.
On aivan eri asia se, miten kukin suhtautuu. Tiedän että joillakin ns. painettu sana on melkein Jumalan Sanan arvoista, mutta onneksi yhä useammalla on medialukutaitoja jo niin paljon, ettei huolta enää tuosta ole.