Tällä keinolla järven vedestä saa kirkasta kuin Välimeressä. Roskakalatkin vähenevät. Uskomaton muutos, vai mitä?
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005215732.html?share=253854417a1ea82d6ed54d846b15be5f
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005215732.html?share=253854417a1ea82d6ed54d846b15be5f
Vastaukset 21
Vanhimmat
Menetelmä lienee tehokas yksin järven itsensä ja sen sedimenttikerrosten tuottamiin fosfori ja muihin saostaviin hiukkasiin.
Todennäköisempää on Ähterinjärven ongelmat on metsäojitusten, osittain maatalouden, turvetuotannon ja yleensäkin valuma-alueen nopeutuneesta vesikierrosta johtuvia joka siirtää myös näitä ei-toivottuja maaaineksia.
Ne eivät valumavesissä suodatu vaan päätyvät järveen.
Järveen laskevissa ojissa tulisi olla suodatusaltaat, kerran ojitus nopeuttaa virtaamia mittavasti.
Miten suuria nämä metsäojien virtaamat ovat? Veden vaihtuvuus järvessä ainakin on hidasta.
Karttoja katsellessa järveä ympäröi laaja verkosto metsäojia, osa soilla, osa metsissä, pelto-ojissa, osa muissa kosteikoissa, vesien virtaama on näissä muuttunut luonnontilaa nopeammaksi, samalla se hitaan virtaaman luontainen suodatus on hävinnyt, kun ojia ei ole vielä ollut.
Onhan ojitusta tehty vuosikymmenten aikana pitkään ja laajentaen koko maassa.
Maatalous myös siirtää orgaanisia ravinteita vesiin.
On edellytettävä tutkimusta ja näytteidenottoa järviin päätyvistä laskuojiista, kyllä niistä pitäisi nähdä missä mitassa ja mitä ravinteita järviin päätyy.
Ei kai sellaisen selvittämisen pitäisi olla ylivoimaista nykyisillä paikannus ja muilla välineillä, ehkä jo 50 mittapistettä antaisi kuvaa.
Tätä on odoteltu.
Turha luulo että noilla poppakonsteilla vesistöt pelastuvat. On se aika vuodesta että kaamea sian/lehmän/mullikoittenpaskan haju leijuu koko Ähtärin yllä. Voimakkain lemu Ähtäri-vääräkoski-peränne-alastaipale akselilla kun tonnikaupalla kylvetään lietettä ja paksaa vesistöjä ympäröiville pelloille viikkotolkulla. Peltoja raivataan lisää että saadaan kaikki se valtava paskan määrä kylvettyä koska elukoitten pääluvut lisääntyvät vuosi vuodelta tukien takia. Sitten ihmetellään loppukesästä sinilevän määriä ja perustetaan komiteoita tätä luonnonihmettä ihmettelemään. Ihmetellään lehdissä ja joku proffa tason kirja viisasa helsingistä selittelee puutaheinää kun todellista syytä ei kukaan pitkällä tikullakaan suostu sanomaan, onhan kepu vallassa ja aihe on tabu. Mökinmummujen likakaivoista kyllä jaksetaan meuhkata kuinka vaarallisia ne ovat luonnolle ja vaaditaan nämä pahat saastuttajat kuriin ja tekemään monen tonnin liittymäsopimukset ihmisiä kuppaavan paikallisen vesi/paska laitoksen kanssa.
Suninsalmen kahvila on aika kaukana mainitsemistasi paikoista, joten ongelma taitaa koskea koko vesistöä?
No niin, ja mitä itse ajattelit tehdä tälle ongelmavyyhdelle?
Jos minulta kysyt, niin aloittaisin saman kokeilun Suninsalmen pohjoispuolella olevalla vesiosuudella. Ainakaan uimarannan käyttäjät eivät varmaankaan panisi pahakseen?
Tässä vielä yksi uutinen Littoistenjärvestä. Miksi tätä pitäisi vastustaa, kun sielläkin on todettu, että väärässä oltiin? " Hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä vastusti pitkään kemiallista kunnostusta, mutta myöntää nyt olleensa väärässä. "
Mittauksia on tehtykin ja todettu, että raja-arvot ylittyvät moninkertaisesti, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut oikeastaan mitään ja sinilevä lisääntyy vuosi vuodelta, kun sen esiintyminen oli ennen satunnaista.
Linkki perään... http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705202200151676_u0.shtml
Mene sinne kauhavan palstalle trollamaan muslimi.
Tuskinpa Ähtärinjärven kunnostusta vastaavalla tavalla kuin Littoisissa kukaan erityisemmin vastustaa.
Mikään kunnostus ei ole pysyvä ratkaisu, jos järveen laskevien pienvesien ravinnesisältö on tosiasiallinen syy järven tilaan, eikä niiden vaikutus poistu.
Littoisten menetelmä on varsin hintava n. 200 000 € (riippunee järven koosta), joten täytyisi olla varma siitä että järven tila ei ole sama viiden vuoden kuluttua.
Hankala tilanne.
littoostenjärvellä fosforikuormitus on sisäästä. silloin voidaan käyttää kemikaalia . ENSIN ja ENSIN on SAATAVA ulkoinen kuormitus pois! Ahterinjärvessä syy "lienee" ulkoinen ( kuiskaten: "vai mitä kepu")
Kemiallinen käsittely ei ole pysyvä, tämä on Littoisissakin tullut jo näkyviin, järvi on sameampi kuin heti käsittelyn jälkeen.
http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201705292200171483_u0.shtml
Pysyvät muutokset vaativat kaikkien järveen päätyvien pienvesien ravinteiden poistoa ja oleellista vähentämistä.
Ei kai pahanhajuinen viemärikään ole aina viemäri ollut ?
Kopioin päivän Ilkan jutun Ähtärin vesiongelmista tähän, koska vain lehdessä juttu häviää niin, että sitä ei enää nähdä.
" Sinilevien seurantaan tehoa
Yhteinen Ähtärinjärvi haluaa kääntää huonon kehityksen suunnan paremman kehityksen suunnaksi.
JARI E. HAKALA, SEINÄJOKI
Sinilevän rasittaman Ähtärinjärven vaiva halutaan nujertaa. Levän myrkylliseen haittaan herättiin, kun se kukinnat lisääntyivät myös Ähtärinjärven alapuolella Välivedessä ja Hankavedellä pari kolme vuotta sitten.
Yksi herääjistä oli tuolloin Seppo Sulku , joka toimii tänä vuonna perustetun Yhteinen Ähtärinjärvi -yhdistyksen puheenjohtajana. Pian selvisi koko vaivan laajuus. Heikkenevä veden laatu oli aiheuttanut Ähtärinjärven pohjoispäässä harmaita hiuksia jo vuosikausia.
Yhdistys otti saman tien kantaa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaan. Lausunnon yksi keskeinen viesti on, että tulisi tehdä niin kuin kirjoitetaan.
Sulkun mukaan koko Ähtärin reitin huononevasta tilasta kertovia dokumentteja – paperipinoja – on nimittäin olemassa jo useita, mutta käytännössä ei ole mitään tapahtunut.
Yhdistys kiinnittää kaavalausunnossaan huomioita muun muassa Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon uusimpaan toimenpideohjelmaan vuosille 2015–2021. Jos toimittaisiin siihen kirjattujen havaintojen pohjalta järven tilan parantamiseksi, niin se olisi jo paljon.
Yhdistyksen väki aikoo kiinnittää huomiota muun maussa järven sinileväseurantaan. On käynyt ilmi, että mittauspisteitä on liian harvassa, ehkä väärissä paikoissakin.
Useampana vuotena on käynyt niin, ettei virallinen leväseuranta ole kertonut Ähtärinjärvessä kukkivasta sinilevästä vielä mitään, kun se on ollut jo todellisuutta. Järven eteläpään mittauspiste ei kerro tietenkään pohjoispään tilanteesta mitään. Pohjoisessa ei seurantapisteitä ole ollut. Tilanne on näiden osalta kohentunut aivan viime vuosina, mutta onko riittävästi?
Yhteinen Ähtärinjärvi lähestyi kiinteistöjen omistajia, muun muassa mökkiläisiä, kirjeitse reilu viikko sitten.
– Postitimme noin 1 400 kirjettä, Sulku kertoo.
Tavoite on koota ihmisiä yhteen yhteisen asian puolesta.
Yhdistyksestä on korostettu alkajaisiksi, että syyllisiä ei etsitä. Kaikki tietävät, että koko vesistön tilan heikkenemiseen ovat vaikuttaneet monet seikat, kuten maatalous, metsätalous, turvetuotanto, veden pinnan säätely, haja-asutuksen jätevedet, mökkiläisten päästöt ja niin edelleen.
– Ilmansaasteetkin, Sulku toteaa viitaten ongelman aiheuttajien kirjavuuteen.
Katse on eteenpäin. Edessä on vuosien työ, mutta tehtävä ei ole Sulkun mukaan mahdoton.
– Yhteistyössä vesistön tila saadaan kohenemaan. Kun jokainen huolehtii oman tonttinsa, on jo kantanut kortensa yhteiseen kekoon.
Sulkun mukaan yhdistyksen väki aikoo näkyä ja toimia aktiivisesti. Vesienhoidon toimenpideohjelman selvityksessä todetaan, että on olemassa riski, jonka mukaan Ähtärinjärven tilanne ja veden laatu heikkenisivät yhä lähivuosina. Sitä ennustetta ei haluta nielaista. Yhdistys pyrkii kääntämään huonon kehityksen suunnan hyvän kehityksen suunnaksi yhteistyössä niin yksityisten, yritysten kuin viranomaisten kanssa. "
Ähtärinjärven ongelmat johtuvat siitä että vesi ei vaihdu. Mikä on vesivoimalaitoksien syy.
Vettä lähtee järvestä juuri yhtä paljon kun sinne tulee. Muutenhan järvi tyhjenisi tai täyttyisi yli äyräiden. Inhan ylivirtauspato estää järven pinnan nousun yli tulvarajan. Voimalaitokset ovat Ähtärinjärven pinnan alapuolella, joten ne eivät voi olla syy Ähtärinjärven ongelmiin.
Juurikin näin. Ei se Inhan juoksutusuoma mikään Imatrankoski ole, vaan pikkuinen puro. Minne sadevedet katoavat, kun Ähtärissä sataa paljon enemmän kuin vaikka Kuortaneella?
Kalastakaa enemmän.
Kaloissa on fosforia.
Milloin ongelmat suuremassa määrin alkoivat ja milloin suurtutantotilat ilmaantuivat alueelle. Laskekaa siitä. Turevesoita on ollut jo vuosikymmeniä ja ovat toki yksi syyllinen mutta miettikää kun ongelma todella ns. räjähti, ilmestyivät jumalattomat tuotantolaitokset EU:n tuella alueelle. Miksi tätä ei tunnusteta ja aiheeseen ei kosketa pitkällä tikullakaan. Syytetään kyllä julkisesti kesämökkejä ja omien lietekaivojen omistajia jotita muutaman vuoden takainen kepun naisministeri piti suursyyllisinä vesistöjen huonoon kuntoon ja sorvattiin hätäisesti surullisen kuuluisa paskalaki. Kepun omat bisnekset tietenkin olisi kukoistaneet lain myötä mutta onneksi järki voitti.
Sinilevälautat eivät olleet jokavuotisia vielä kymmenen vuotta sitten. Satunnaiset hajuhaitat lienevät vanhempaa perua.
Suurnavettoja on jopa sadan metrin päässä järvestä. Miten hyvin lietevalumat näissä on onnistuttu ja haluttu estää?
Koska ei haluttu.