Mikä on filosofian tarkoitus?

Itse koen filosofian eräänlaisena yleistieteenä (tämä on ehkä vanhentunut/kapea näkemys), jonka tehtävä on esittää erityistieteen aloille pahoja - siis hyviä kysymyksiä - sillä jokainen erityistiede perustuu lähtöolettamuksille joista voidaan olla hyvinkin monta mieltä (siis niiden mielekkyydestä).

Ja jos tämä tarkoitus filosofialle ei miellytä, minulla on muitakin tarkoituksia.

Mielestäni tieteen filosofia on keskeisin osa-alue, jossa nykyfilosofia voi hakea mielekästä roolia. Nykytiede (esim. moderni fysiikka) on ajautunut mielenkiintoisiin filosofisiin ongelmiin, jotka itse asiassa ovat yhteisiä suurelle joukkoa eri tieteitä.

Elämänfilosofia on toinen asia, jossa filosofialla on mielekäs rooli. Itse pidän nykyään itämaisen elämänfilosofian rauhoittavasta vaikutuksesta, en innostu nykyään juurikaan länsimaisesta elämänfilosofiasta.

Yleiset metafyysiset pohdinnat ovat turhia elleivät ne tiukasti liity johonkin erityistieteen alaan. Lisäksi pidän tieto-oppia myös kutakunkin turhakkeena.

Perusidea on kuitenkin se, että mielestäni filosofialla on nykyäänkin jotain annettavaa, vaikka moni tieteentekijä kokee filosofian vieraaksi, turhaksi ja vanhanaikaiseksi tavaksi ajatella.

Tämä ei ollut vitsi, vaan vastaus kaikkiin näihin:

"Mutta mikä on filosofian tarkoitus? Onko filosofialla edes tarkoitusta? Mikä on sen päämäärä ja mihin se tähtää?"

Jos ei kelpaa, niin kertokaa toki miksi ei.

Ulkomaailman olemassaolo on filosofian ydinkysymys ja kaikkein haastavin moderniongelma. Voimme kenties saada vastauksen tähän kysymykseen seuraavan 2000 vuoden aikana, mutta ainoastaan vain jos hallitus myöntää riittävästi fyffeä tämän polttavan kysymyksen ratkaisemiseen.

Onneksi filosofit ovat toistuvasti todistaneet, että muut maailmat kuin aineellinen maailma (joka on vain tosimaailman vääristynyt simulaatio) ovat tosiolevaisia.

ette_ole_olemassa kirjoitti:

Ulkomaailman olemassaolo on filosofian ydinkysymys ja kaikkein haastavin moderniongelma. Voimme kenties saada vastauksen tähän kysymykseen seuraavan 2000 vuoden aikana, mutta ainoastaan vain jos hallitus myöntää riittävästi fyffeä tämän polttavan kysymyksen ratkaisemiseen.

Onneksi filosofit ovat toistuvasti todistaneet, että muut maailmat kuin aineellinen maailma (joka on vain tosimaailman vääristynyt simulaatio) ovat tosiolevaisia.

Lue lisää

Raha saattaa kuitenkin olla tosiolevaista, sillä muutoin vaatimuksilta sen kaatamisesta filosofiaan putoaa ikävästi pohja. Ja saattaa se filosofia joskus myös nopeasti tulosta tuottaa. Tuhannen hyväpalkkaisen filosofin huippuyksikkö saattaisi jo muutamassa vuosisadassa selvittää, voiko tyhjyydessä pörisevä höyre niellä sekundaarisia attribuutteja.

ette_ole_olemassa kirjoitti:

Ulkomaailman olemassaolo on filosofian ydinkysymys ja kaikkein haastavin moderniongelma. Voimme kenties saada vastauksen tähän kysymykseen seuraavan 2000 vuoden aikana, mutta ainoastaan vain jos hallitus myöntää riittävästi fyffeä tämän polttavan kysymyksen ratkaisemiseen.

Onneksi filosofit ovat toistuvasti todistaneet, että muut maailmat kuin aineellinen maailma (joka on vain tosimaailman vääristynyt simulaatio) ovat tosiolevaisia.

Lue lisää

"Ulkomaailman olemassaolo on filosofian ydinkysymys"

Perinteisen filosofian skandaali on se, että todellisuutta koskevaa todistus edelleen etsitään. Se on nimittäin näennäinen ongelma, joka Descartesin täysin ääliömäisestä sekoilusta: "ajattelen olen olemassa." [Tämän on todennut Heidegger.]

Voi todeta nykyisin, että jos Descartes olisi ajatellut, hän olisi luopunut moisesta näennäisajattelusta kokonaan.

ette_ole_olemassa kirjoitti:

Ulkomaailman olemassaolo on filosofian ydinkysymys ja kaikkein haastavin moderniongelma. Voimme kenties saada vastauksen tähän kysymykseen seuraavan 2000 vuoden aikana, mutta ainoastaan vain jos hallitus myöntää riittävästi fyffeä tämän polttavan kysymyksen ratkaisemiseen.

Onneksi filosofit ovat toistuvasti todistaneet, että muut maailmat kuin aineellinen maailma (joka on vain tosimaailman vääristynyt simulaatio) ovat tosiolevaisia.

Lue lisää

puntaroida, ihmetellä, vaivaantua, tietäen koko ajan ettei vastausta löydy siihen, miksi ihminen on täällä?
suuressa kuvassa on vankka usko, että maailmankaikkeudessa ihmislaji tulee häviämään, kuten kaikki muutkin elämän muodot.
uutta tulee joskus jossain päin kosmosta, mutta se ei oikein puhuttele tämänhetkistä ihmistä koska sitä uutta ei tule ikinä näkemään.
on irrallisuuden tunne, kun yrittää hahmottaa kokonaisuutta.
ehkä filosofia on voimattomuuden tunnetta siitä, ettei oikein ymmärrä missä on mukana.
tieto ja tiede tulevaisuudesta/telluksen syntymästä lisääntyy, mutta ei se merkitse suuren arvoituksen ratkeamista.
uskonnot on poispyyhittyjä selityksinä mihinkään. itse voi joskus heittäytyä avuttomuuden tilaan, kun yrittää oivaltaa pian päättyvästä matkastaan edes jotain mukaan tarttunutta.

Taitaa vastaus riippua aika paljon siitä, mitä ajattelee. Filosofia on rajautunut juuri niiden asioiden ajatteluksi, joilla ei ole sitten mitään tarkoitusta. Todellisuuspohjaisen toiminnan kannalta se on pahimmillaan jopa vahingollista häirintää.

Onko esim. tietoisuus rajattu filosofisen tutkimuksen ulkopuolelle filosofian tutkimuskohteena? Miten pelkkä käsite voi olla tietoinen?

Anonyymi kirjoitti:

Onko esim. tietoisuus rajattu filosofisen tutkimuksen ulkopuolelle filosofian tutkimuskohteena? Miten pelkkä käsite voi olla tietoinen?

Tietoisuus on varmasti filosofisen tutkimuksen kuuma kohde.

Mitä tulee kommenttiisi käsitteen tietoisuudesta, sinulla on PAHA
aukko tiedoissasi.

Kaikella kohteliaisuudella, ajattelussasi on niin iso reikä, että sinne valuvat
kaikki ajattelusi saavutukset.

Isoilla kirjaimilla ei tarkoiteta huutoa, vaan asian painotusta.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisuus on varmasti filosofisen tutkimuksen kuuma kohde.

Mitä tulee kommenttiisi käsitteen tietoisuudesta, sinulla on PAHA
aukko tiedoissasi.

Kaikella kohteliaisuudella, ajattelussasi on niin iso reikä, että sinne valuvat
kaikki ajattelusi saavutukset.

Isoilla kirjaimilla ei tarkoiteta huutoa, vaan asian painotusta.

Lue lisää

Tarkoitatko että olisi olemassa tietoisuus ilman aivoja ja ruumista, pelkkänä käsitteenä ympäriinsä leijailemassa?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko että olisi olemassa tietoisuus ilman aivoja ja ruumista, pelkkänä käsitteenä ympäriinsä leijailemassa?

Se, miten tietoisuus syntyy ja on olemassa, siitä on monta teoriaa.
Pelkkä käsite ei varmaankaan leijaile ympäriinsä ilman aivoja.

Minäpä kerron. Ensimmäisin tärkeä kysymys jokaiselle on: "miksi on olemassa jotakin - ennemmin kuin ei mitään?"

Tämä on tärkeä kysymys jokaiselle ihmiselle. Siihen ei luonnollisestikaan löydy järkevää vastausta, mutta itse kysyminen on tärkeää, jos pohtii olemista. Kysymystä pohtiessa avautuu näkymä siitä, että "oleminen" on aina jonakin olemista. Se "jonakin" on puolestaan jollekin jonakin. Kuka tai mikä on se jolle "jonakin" on jonakin?

Tämän toteamisesta avautuu mainitun "jollekin" mieli. Jollekin ei ole samalla tavalla kuin jonakin on. Jonakin on aina objektina jollekin, mutta jollekin itse ei ole objektina.

Tästä ajatuksesta voit siirtyä pohtimaan jollekin olemisen tarkoitusta. Ole hyvä!

Anonyymi kirjoitti:

Minäpä kerron. Ensimmäisin tärkeä kysymys jokaiselle on: "miksi on olemassa jotakin - ennemmin kuin ei mitään?"

Tämä on tärkeä kysymys jokaiselle ihmiselle. Siihen ei luonnollisestikaan löydy järkevää vastausta, mutta itse kysyminen on tärkeää, jos pohtii olemista. Kysymystä pohtiessa avautuu näkymä siitä, että "oleminen" on aina jonakin olemista. Se "jonakin" on puolestaan jollekin jonakin. Kuka tai mikä on se jolle "jonakin" on jonakin?

Tämän toteamisesta avautuu mainitun "jollekin" mieli. Jollekin ei ole samalla tavalla kuin jonakin on. Jonakin on aina objektina jollekin, mutta jollekin itse ei ole objektina.

Tästä ajatuksesta voit siirtyä pohtimaan jollekin olemisen tarkoitusta. Ole hyvä!

Lue lisää

Niin että kun jotakin on selvästikin olemassa, niin koet järkeväksi kysyä että miksi? No, niinhän lapsilla on tapana tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin että kun jotakin on selvästikin olemassa, niin koet järkeväksi kysyä että miksi? No, niinhän lapsilla on tapana tehdä.

Juuri niin. Kysymyksessä on samankaltainen ihmettely, mitä lapsen ajatellaan kokevan. Elämää itsessään voi ihmetellä samalla tavalla.

Tämä ihmettely avaa sitten olemisymmärrystä siitä, mitä se ihmettelee. Kuten kuvailin edellisessä kommentissani.

Filosofia on näppärä savuverho jonka suojasta Olii S. kuvittelee voivansa sujuvasti suoltaa mitä tahansa paskaa ja väittää olevansa ammattitaitoinen jollain alalla.
Varmaan hän onkin ammattitaitoinen eikä taida alakaan olla kenellekään epäselvä.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofia on näppärä savuverho jonka suojasta Olii S. kuvittelee voivansa sujuvasti suoltaa mitä tahansa paskaa ja väittää olevansa ammattitaitoinen jollain alalla.
Varmaan hän onkin ammattitaitoinen eikä taida alakaan olla kenellekään epäselvä.

Lue lisää

Todellinen universumi ja filosofia eivät oikein sovi yhteen. Filosofia on enemmän scifiä tai pikemminkin mytologista fantasiaa. Sen takia näitä taruja ei mielellään julkaista, koska erilaisia villejä taruja Väinämöisestä tai Lumikista voi tehdä kuka vain eivätkä ne liity todellisuuteen missään muualla kuin satusedän mielessä. Tätä harhaa olli ei kykene hahmottamaan ja tässä kohtaa mennään mielenterveyden äärirajoille ja hieman yli.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofia on näppärä savuverho jonka suojasta Olii S. kuvittelee voivansa sujuvasti suoltaa mitä tahansa paskaa ja väittää olevansa ammattitaitoinen jollain alalla.
Varmaan hän onkin ammattitaitoinen eikä taida alakaan olla kenellekään epäselvä.

Lue lisää

Noin ajatellaan, koska ollaan tiedeuskoisia ateisteja ja BBn kritiikittömiä kannattajia. Ei kestetä että joku tieteessä on teisti. Olisitte onnellisia, kun en vastusta evoluutioteoriaa kuten fundamentalistiset kreationistit.

Olli.S kirjoitti:

Noin ajatellaan, koska ollaan tiedeuskoisia ateisteja ja BBn kritiikittömiä kannattajia. Ei kestetä että joku tieteessä on teisti. Olisitte onnellisia, kun en vastusta evoluutioteoriaa kuten fundamentalistiset kreationistit.

Lue lisää

Sinä vastustat todellisuutta omalla tyylillä. Ihan samaa huttua kaikki.

Anonyymi kirjoitti:

Todellinen universumi ja filosofia eivät oikein sovi yhteen. Filosofia on enemmän scifiä tai pikemminkin mytologista fantasiaa. Sen takia näitä taruja ei mielellään julkaista, koska erilaisia villejä taruja Väinämöisestä tai Lumikista voi tehdä kuka vain eivätkä ne liity todellisuuteen missään muualla kuin satusedän mielessä. Tätä harhaa olli ei kykene hahmottamaan ja tässä kohtaa mennään mielenterveyden äärirajoille ja hieman yli.

Lue lisää

Filosofía on Kunkku. Sisältää kaikki tieteet, tietoteorian, metafysiikan, maailmankatsomukset ja uskonnot.

Fysiikka on vain filosofian aputiede. Osa filosofiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä vastustat todellisuutta omalla tyylillä. Ihan samaa huttua kaikki.

Eiku sinulla on eri käsitys todellisuudesta kuin minulla.

Tieteellinen edistys on tuhonnut koko planeetan "saavutuksillaan". Ei enää pakoa saasteilta.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteellinen edistys on tuhonnut koko planeetan "saavutuksillaan". Ei enää pakoa saasteilta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18068492/intian-muinainen-filosofia--vuosituhansia-lantta-edella--melkein-tavoittamaton-
Vuosituhansia länttä edellä

Anonyymi kirjoitti:

Tieteellinen edistys on tuhonnut koko planeetan "saavutuksillaan". Ei enää pakoa saasteilta.

Miljoonia hehtaareja trooppisia metsiä raivataan vuosittain teuraskarjan laiduntamista varten. Nykyisellä vauhdilla kaikki trooppiset metsät raivataan 80 vuodessa, ja metsät ovat maapallon keuhkot.

Kemialliset lannoitteet tuhoavat maaperää. Maaperän luonnollinen ravinto korvataan kemialla. Siksi hedelmistä ja vihanneksista tulee mauttomia ja jopa terveydelle vaarallisia. 1950-luvulta lähtien on tuhottu jo 1/5 maapallon hedelmällisestä maasta.

Hedelmiä ja vihanneksia ruiskutetaan hyönteisiltä suojaamiseksi torjunta-aineilla, jotka sitten palaavat meille ruoan mukana.

Roskavuorista on tullut kulutuksen aikakauden symboli. "Kehittyneiden" maiden ihmiset käyttävät 10 kertaa enemmän terästä, 12 kertaa enemmän polttoainetta ja 15 kertaa enemmän paperia kuin kehitysmaiden ihmiset.

Myrkyllinen jäte: Nykyaikainen teollisuus käyttää runsaasti raskasmetalleja, kuten lyijyä, kromia, elohopeaa, nikkeliä ja kadmiumia. Niiden väistämätön esiintyminen vedessä ja ilmassa (höyryjen kautta) aiheuttaa anemiaa ja kehitysvammaisuutta erityisesti lapsilla.

Ydinjäte ja ydinonnettomuudet:
Noin tuhat harvinaista eläinlajia on sukupuuton partaalla.

Vesien pilaantuminen: öljylähteiden onnettomuuksista pääsee mereen vuosittain jopa 120 miljoonaa gallonaa öljyä, mutta kuusi kertaa enemmän saastetta tulee kaupunkien kaduilta, moottoriajoneuvoista ja polttoainesäiliöiden huuhtelusta. Kolmasosa maailman väestöstä käyttää epähygieenistä juomavettä. Koska ihmiskeho koostuu 75-prosenttisesti vedestä, tämä heikentää vakavasti munuaisia, maksaa jne.

Ilma: Suurin osa myrkyistä kulkeutuu elimistöön ilman kautta. Moottoriajoneuvot ovat tämän ongelman merkittävä lähde. Kaksi kolmasosaa kaupunkien asukkaista hengittää ilmaa, kuin jos he polttaisivat 10 savuketta päivässä.

Likainen ilma, happosateet.

Otsonikato: suihkeet, aerosolit ja liuottimet tuhoavat otsonikerrosta. Tämä lisää auringon säteilyä, mikä lisää ihosyövän riskiä ja johtaa planktonin massiiviseen kuolemaan, sillä planktonilla on tärkeä rooli veden asukkaiden ravintokierrossa.

Torjunta-aineet ja lannoitteet, joita käytetään karjan lihottamiseen tarkoitetun viljan viljelyyn, valuvat järviin ja jokiin. Ne myrkyttävät myös pohjaveden.

Nitraatit, jotka haihtuvat avoimista säiliöistä, joihin eläinten ulosteet kerätään, aiheuttavat happamia sateita, jotka tuhoavat metsiä.

...ahne ja holtiton sivilisaatio on siis saattanut maapallon vaaraan.
Filosofit ja henkiset johtajat ovat vuosisatojen ajan tuominneet materialismin tuhoisaksi tieksi. Silti voittoa tavoittelevat piirit edistävät ideologiaa, jossa elämänlaatua mitataan kulutuksen kasvattamisella. Kasvava kulutus kuitenkin kuluttaa resursseja, joten materialismi on taloudellisesti ja ekologisesti tuhoon tuomittu. Se ei selviä vaikeuksista, joihin se on ajanut ihmiset. Tarvitsemme läpimurtoa henkiseen tietoisuuteen.
jne....

Anonyymi kirjoitti:

Miljoonia hehtaareja trooppisia metsiä raivataan vuosittain teuraskarjan laiduntamista varten. Nykyisellä vauhdilla kaikki trooppiset metsät raivataan 80 vuodessa, ja metsät ovat maapallon keuhkot.

Kemialliset lannoitteet tuhoavat maaperää. Maaperän luonnollinen ravinto korvataan kemialla. Siksi hedelmistä ja vihanneksista tulee mauttomia ja jopa terveydelle vaarallisia. 1950-luvulta lähtien on tuhottu jo 1/5 maapallon hedelmällisestä maasta.

Hedelmiä ja vihanneksia ruiskutetaan hyönteisiltä suojaamiseksi torjunta-aineilla, jotka sitten palaavat meille ruoan mukana.

Roskavuorista on tullut kulutuksen aikakauden symboli. "Kehittyneiden" maiden ihmiset käyttävät 10 kertaa enemmän terästä, 12 kertaa enemmän polttoainetta ja 15 kertaa enemmän paperia kuin kehitysmaiden ihmiset.

Myrkyllinen jäte: Nykyaikainen teollisuus käyttää runsaasti raskasmetalleja, kuten lyijyä, kromia, elohopeaa, nikkeliä ja kadmiumia. Niiden väistämätön esiintyminen vedessä ja ilmassa (höyryjen kautta) aiheuttaa anemiaa ja kehitysvammaisuutta erityisesti lapsilla.

Ydinjäte ja ydinonnettomuudet:
Noin tuhat harvinaista eläinlajia on sukupuuton partaalla.

Vesien pilaantuminen: öljylähteiden onnettomuuksista pääsee mereen vuosittain jopa 120 miljoonaa gallonaa öljyä, mutta kuusi kertaa enemmän saastetta tulee kaupunkien kaduilta, moottoriajoneuvoista ja polttoainesäiliöiden huuhtelusta. Kolmasosa maailman väestöstä käyttää epähygieenistä juomavettä. Koska ihmiskeho koostuu 75-prosenttisesti vedestä, tämä heikentää vakavasti munuaisia, maksaa jne.

Ilma: Suurin osa myrkyistä kulkeutuu elimistöön ilman kautta. Moottoriajoneuvot ovat tämän ongelman merkittävä lähde. Kaksi kolmasosaa kaupunkien asukkaista hengittää ilmaa, kuin jos he polttaisivat 10 savuketta päivässä.

Likainen ilma, happosateet.

Otsonikato: suihkeet, aerosolit ja liuottimet tuhoavat otsonikerrosta. Tämä lisää auringon säteilyä, mikä lisää ihosyövän riskiä ja johtaa planktonin massiiviseen kuolemaan, sillä planktonilla on tärkeä rooli veden asukkaiden ravintokierrossa.

Torjunta-aineet ja lannoitteet, joita käytetään karjan lihottamiseen tarkoitetun viljan viljelyyn, valuvat järviin ja jokiin. Ne myrkyttävät myös pohjaveden.

Nitraatit, jotka haihtuvat avoimista säiliöistä, joihin eläinten ulosteet kerätään, aiheuttavat happamia sateita, jotka tuhoavat metsiä.

...ahne ja holtiton sivilisaatio on siis saattanut maapallon vaaraan.
Filosofit ja henkiset johtajat ovat vuosisatojen ajan tuominneet materialismin tuhoisaksi tieksi. Silti voittoa tavoittelevat piirit edistävät ideologiaa, jossa elämänlaatua mitataan kulutuksen kasvattamisella. Kasvava kulutus kuitenkin kuluttaa resursseja, joten materialismi on taloudellisesti ja ekologisesti tuhoon tuomittu. Se ei selviä vaikeuksista, joihin se on ajanut ihmiset. Tarvitsemme läpimurtoa henkiseen tietoisuuteen.
jne....

Lue lisää

Nykyaikainen tiede kuvaa ihmisen sieluttomaksi biologiseksi robotiksi. Tästä johtuu puhtaasti materialistinen näkemys tarpeistamme. Tämä rohkaisee luonnonvarojen hyväksikäyttöön ruumiin etujen vuoksi, mikä johtaa väistämättä kriisiin. "Aineettoman" sielun ja Jumalan käsitteen puuttumisella on konkreettisia seurauksia. Harvardin yliopiston sosiologian entisellä dekaanilla Pitirim Sorokinilla oli tästä seuraavaa sanottavaa: "Euroopassa keskiajalla syntynyttä sivilisaatiota voidaan kutsua 'aistilliseksi'. Se perustuu periaatteeseen, jonka mukaan ei ole olemassa muuta todellisuutta ja korkeampia arvoja kuin se todellisuus ja arvot, jotka koemme aistiemme avulla. Tällaisen sivilisaation etiikka ajaa ihmistä kohti aistien tyydytystä ja puhtaasti aineellista käytännöllisyyttä. Tällaisen arvomaailman väistämättömiä seurauksia on väkivalta toisia ihmisiä ja itse luontoa kohtaan."

Anonyymi kirjoitti:

Nykyaikainen tiede kuvaa ihmisen sieluttomaksi biologiseksi robotiksi. Tästä johtuu puhtaasti materialistinen näkemys tarpeistamme. Tämä rohkaisee luonnonvarojen hyväksikäyttöön ruumiin etujen vuoksi, mikä johtaa väistämättä kriisiin. "Aineettoman" sielun ja Jumalan käsitteen puuttumisella on konkreettisia seurauksia. Harvardin yliopiston sosiologian entisellä dekaanilla Pitirim Sorokinilla oli tästä seuraavaa sanottavaa: "Euroopassa keskiajalla syntynyttä sivilisaatiota voidaan kutsua 'aistilliseksi'. Se perustuu periaatteeseen, jonka mukaan ei ole olemassa muuta todellisuutta ja korkeampia arvoja kuin se todellisuus ja arvot, jotka koemme aistiemme avulla. Tällaisen sivilisaation etiikka ajaa ihmistä kohti aistien tyydytystä ja puhtaasti aineellista käytännöllisyyttä. Tällaisen arvomaailman väistämättömiä seurauksia on väkivalta toisia ihmisiä ja itse luontoa kohtaan."

Lue lisää

Maailmankatsomus ei selvästikään ole niin harmiton asia. Siksi sitä on rikastettava todellisuuden hengellisen puolen ymmärtämisellä. Tässä ovat fysiikan Nobel-palkitun Niels Bohrin sanat: "Me kaikki tiedämme tietoisuuden olemassaolosta, koska meillä kaikilla on se. Tietoisuus on osa todellisuutta. Siksi fysiikan ja kemian lakien lisäksi on olemassa toisenlaisia lakeja, joiden mukaan tietoisuus kehittyy." Vedoissa esitetty karman laki, joka selittää Jumalan (Ylitietoisuuden), sielun (tietoisuuden) ja fyysisen maailman välisen suhteen, on juuri tällainen laki. Huston Smith, Bostonin Massachusetts Institute of Technologyn filosofian professori, sanoi karman laista: "Nykyaikainen tiede pitää syy-seuraus-suhteita fyysisessä maailmassa hyvin tärkeinä. Jokaisella fyysisellä ilmiöllä on syynsä, ja jokainen syy johtaa väistämättä vaikutuksiinsa. Veda-opissa näitä maailmankaikkeuden syy-seuraussuhteita tarkastellaan laajemmin, sillä ne kattavat myös ihmisen moraalisen ja hengellisen elämän."

Anonyymi kirjoitti:

Maailmankatsomus ei selvästikään ole niin harmiton asia. Siksi sitä on rikastettava todellisuuden hengellisen puolen ymmärtämisellä. Tässä ovat fysiikan Nobel-palkitun Niels Bohrin sanat: "Me kaikki tiedämme tietoisuuden olemassaolosta, koska meillä kaikilla on se. Tietoisuus on osa todellisuutta. Siksi fysiikan ja kemian lakien lisäksi on olemassa toisenlaisia lakeja, joiden mukaan tietoisuus kehittyy." Vedoissa esitetty karman laki, joka selittää Jumalan (Ylitietoisuuden), sielun (tietoisuuden) ja fyysisen maailman välisen suhteen, on juuri tällainen laki. Huston Smith, Bostonin Massachusetts Institute of Technologyn filosofian professori, sanoi karman laista: "Nykyaikainen tiede pitää syy-seuraus-suhteita fyysisessä maailmassa hyvin tärkeinä. Jokaisella fyysisellä ilmiöllä on syynsä, ja jokainen syy johtaa väistämättä vaikutuksiinsa. Veda-opissa näitä maailmankaikkeuden syy-seuraussuhteita tarkastellaan laajemmin, sillä ne kattavat myös ihmisen moraalisen ja hengellisen elämän."

Lue lisää

Ennen kuin ihmiset vähentävät aineellista kulutusta, ympäristö- ja talousongelmat syvenevät. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos ihmiset oppivat saamaan tyydytystä aineettomista lähteistä. Vedat tarjoavat meille rikkaan kulttuurin kaikilla elämän osa-alueilla. Luonnollisesti ikuinen sielu ei voi olla onnellinen ohimenevistä aineellisista esineistä. Vedalainen kulttuuri tuo meidät takaisin onnellisuuden tielle.
Sen lisäksi, että tämä kulttuuri tuo sielulle onnea, se myös puhdistaa hienojakoista kehoamme, johon menneen karman siemenet ovat varastoituneet. Luomme karmaa unohtamalla Jumalan ja käyttämällä Hänen energiaansa itsellemme. Kun jatkamme tässä tilassa pitkään, se muistuttaa meitä uusintarikollisiin varkaisiin, jotka eivät enää voi olla varastamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Ennen kuin ihmiset vähentävät aineellista kulutusta, ympäristö- ja talousongelmat syvenevät. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos ihmiset oppivat saamaan tyydytystä aineettomista lähteistä. Vedat tarjoavat meille rikkaan kulttuurin kaikilla elämän osa-alueilla. Luonnollisesti ikuinen sielu ei voi olla onnellinen ohimenevistä aineellisista esineistä. Vedalainen kulttuuri tuo meidät takaisin onnellisuuden tielle.
Sen lisäksi, että tämä kulttuuri tuo sielulle onnea, se myös puhdistaa hienojakoista kehoamme, johon menneen karman siemenet ovat varastoituneet. Luomme karmaa unohtamalla Jumalan ja käyttämällä Hänen energiaansa itsellemme. Kun jatkamme tässä tilassa pitkään, se muistuttaa meitä uusintarikollisiin varkaisiin, jotka eivät enää voi olla varastamatta.

Lue lisää

Negatiivisen karman energia ilmenee ajattelun passiivisuutena, kun toimimme edelleen samalla vanhalla tavalla, vaikka ymmärrämme, että elämää on muutettava radikaalisti. Karman voima pitää ihmiset tuhoisissa tietoisuusasenteissa, jotka johtavat ekologiseen kriisiin. Aiempien tapojensa paineessa ihmiset pyrkivät vaistomaisesti liialliseen kulutukseen ja aistien ulkoiseen tyydyttämiseen, mikä ruokkii liiallista talouskasvua, joka väistämättä tuhoaa ympäristöä (koska talous ei ole agraarista vaan teollista). Karman tuhoava energia voidaan kuitenkin voittaa henkisen energian voimalla. Henkinen energia tulee meille Jumalalta, kun tulemme kosketuksiin Hänen kanssaan palvelemalla Häntä.

Tämä henkinen energia puhdistaa sielun tietoisuuden, vapauttaa hienojakoisen kehon karmasta ja jopa harmonisoi fyysisen kehon prosesseja.

Anonyymi kirjoitti:

Negatiivisen karman energia ilmenee ajattelun passiivisuutena, kun toimimme edelleen samalla vanhalla tavalla, vaikka ymmärrämme, että elämää on muutettava radikaalisti. Karman voima pitää ihmiset tuhoisissa tietoisuusasenteissa, jotka johtavat ekologiseen kriisiin. Aiempien tapojensa paineessa ihmiset pyrkivät vaistomaisesti liialliseen kulutukseen ja aistien ulkoiseen tyydyttämiseen, mikä ruokkii liiallista talouskasvua, joka väistämättä tuhoaa ympäristöä (koska talous ei ole agraarista vaan teollista). Karman tuhoava energia voidaan kuitenkin voittaa henkisen energian voimalla. Henkinen energia tulee meille Jumalalta, kun tulemme kosketuksiin Hänen kanssaan palvelemalla Häntä.

Tämä henkinen energia puhdistaa sielun tietoisuuden, vapauttaa hienojakoisen kehon karmasta ja jopa harmonisoi fyysisen kehon prosesseja.

Lue lisää

Uusi elämäntapa. Keskiajan Euroopassa maatalous ei toiminut niin intensiivisesti markkinoiden hyväksi, vaan se perustui paikallisen omavaraisuuden periaatteeseen. Kemiallisia lannoitteita ei tarvittu. Tieteen kehittyessä, kaupunkien kasvaessa ja teollisuuden syntyessä tämäntyyppinen maatalous lähes hävisi. 1500-1800-luvuilla alkoi syntyä markkinatalous. Teollisten menetelmien soveltaminen maatalouteen käynnisti prosessin, joka vielä nykyäänkin tuhoaa perinteistä kylätaloutta ja ympäristöä.
Kaupunki-teollinen elämäntapa on siis vakava syy ekologiseen kriisiin. Monet tiedemiehet ja ympäristöaktivistit suosittelevat siksi paluuta perinteiseen maaseutuelämäntapaan ja jopa ennustavat ihmiskunnan väistämättömän jälkiteollisen ajanjakson. Taloustieteilijä Robert L. Heilbroner sanoo: "Olen vakuuttunut siitä, että pitkällä aikavälillä kaikki teollisen sivilisaation tuhoisa teknologia ja vaarallinen mentaliteetti on vähitellen hylättävä. Käytännössä tämä merkitsee jättiläisyritysten ja koko kaupunkikompleksin loppua."

Anonyymi kirjoitti:

Uusi elämäntapa. Keskiajan Euroopassa maatalous ei toiminut niin intensiivisesti markkinoiden hyväksi, vaan se perustui paikallisen omavaraisuuden periaatteeseen. Kemiallisia lannoitteita ei tarvittu. Tieteen kehittyessä, kaupunkien kasvaessa ja teollisuuden syntyessä tämäntyyppinen maatalous lähes hävisi. 1500-1800-luvuilla alkoi syntyä markkinatalous. Teollisten menetelmien soveltaminen maatalouteen käynnisti prosessin, joka vielä nykyäänkin tuhoaa perinteistä kylätaloutta ja ympäristöä.
Kaupunki-teollinen elämäntapa on siis vakava syy ekologiseen kriisiin. Monet tiedemiehet ja ympäristöaktivistit suosittelevat siksi paluuta perinteiseen maaseutuelämäntapaan ja jopa ennustavat ihmiskunnan väistämättömän jälkiteollisen ajanjakson. Taloustieteilijä Robert L. Heilbroner sanoo: "Olen vakuuttunut siitä, että pitkällä aikavälillä kaikki teollisen sivilisaation tuhoisa teknologia ja vaarallinen mentaliteetti on vähitellen hylättävä. Käytännössä tämä merkitsee jättiläisyritysten ja koko kaupunkikompleksin loppua."

Lue lisää

Tämä on täysin sopusoinnussa vedalaisen sivilisaatiokäsityksen kanssa.

On selvää, että nykyään harvat ihmiset ovat kiinnostuneita tällaisesta elämäntavasta.
Joidenkin mielestä nämä toimet saattavat tuntua liian radikaaleilta, mutta tosiasia on, että kriisin syy on syvällä sydämissämme, ja siksi kosmeettiset toimenpiteet eivät riitä. Ei riitä, että jätevedenpuhdistamoihin laitetaan lisäsuodattimia. Nämä suodattimet on laitettava tunteisiimme ja haluihimme. Jos emme tee sitä itse, olosuhteiden voima pakottaa meidät ennemmin tai myöhemmin tekemään sen.

Kun tiede sanoo "Heureka!", niin on varma, että taas jotakin on saastunut.

Kun tiede sanoo "Heureka!", niin taas jotakin kamalaa on tapahtunut.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tiede sanoo "Heureka!", niin taas jotakin kamalaa on tapahtunut.

Kun tiede sanoo "Heureka!", filosofia kysyy, "mitä jätämme lapsillemme, saastuneen maapallon lisäksi?"

Anonyymi kirjoitti:

Kun tiede sanoo "Heureka!", filosofia kysyy, "mitä jätämme lapsillemme, saastuneen maapallon lisäksi?"

Nykyaikaisen sivilisaation kehittyminen on monien aineellisten mukavuuksien ohella synnyttänyt myös monia ongelmia. Herää luonnollinen kysymys: miksi tieteelliseen ja tekniseen edistykseen ei liity henkistä edistystä? Ihmisen nopea henkinen rappio on ilmeinen tosiasia. Sen vahvistavat tilastotiedot rikollisuuden, huumeriippuvuuden, alkoholismin ja avioerojen lisääntymisestä, moraalin yleisestä rappeutumisesta, joka ilmenee joukkokorruptiona, kulttuurin rappeutumisena, kansallismielisyytenä, joukkotuhoaseiden käytön vaarana jne. Ihmisen sisäinen rappeutuminen ulottuu yhteiskunnan lisäksi myös ympäristöön. Monet taloudelliset ja ympäristöongelmat ovat seurausta, ja ne puolestaan vaikuttavat ihmisen fyysiseen ja henkiseen tilaan. Tämä kriisi ei ole onnettomuus, vaan materialistisen maailmankuvan luonnollinen seuraus.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyaikaisen sivilisaation kehittyminen on monien aineellisten mukavuuksien ohella synnyttänyt myös monia ongelmia. Herää luonnollinen kysymys: miksi tieteelliseen ja tekniseen edistykseen ei liity henkistä edistystä? Ihmisen nopea henkinen rappio on ilmeinen tosiasia. Sen vahvistavat tilastotiedot rikollisuuden, huumeriippuvuuden, alkoholismin ja avioerojen lisääntymisestä, moraalin yleisestä rappeutumisesta, joka ilmenee joukkokorruptiona, kulttuurin rappeutumisena, kansallismielisyytenä, joukkotuhoaseiden käytön vaarana jne. Ihmisen sisäinen rappeutuminen ulottuu yhteiskunnan lisäksi myös ympäristöön. Monet taloudelliset ja ympäristöongelmat ovat seurausta, ja ne puolestaan vaikuttavat ihmisen fyysiseen ja henkiseen tilaan. Tämä kriisi ei ole onnettomuus, vaan materialistisen maailmankuvan luonnollinen seuraus.

Lue lisää

Pyrkiessään tyydyttämään alati kasvavia aineellisia tarpeitaan ihminen yrittää kehittää tiedettä ja teknologiaa, mutta sitten hän huomaa olevansa nopeasti hupenevien energialähteiden panttivanki, jotka ruokkivat kaupungistunutta ja keinotekoista modernia sivilisaatiota. Missä on tie ulos noidankehästä? Kun ihminen yrittää ratkaista elämän kiireellisiä ongelmia, hän käsittelee vaikeuksia niiden loppuvaiheessa eikä näe todellisia syitä, jotka synnyttivät ongelman. Kun yritämme poistaa seurauksen poistamatta syytä, siirrämme ongelman parhaimmillaan akuutista vaiheesta krooniseen vaiheeseen. Se on kuin uppoava vene, josta ihmiset yrittävät kauhoa vettä pois korjaamatta reikiä. Vettä tulee yhä lisää, ja hukkuvat matkustajat väsyvät yhä enemmän, ja ongelmia tulee yhä lisää tuosta aukosta ilman loppua. Sen sijaan, että ihmiset ratkaisisivat yhden suuren ongelman, he ratkaisevat mieluummin miljoonia muita, jotka ovat seurausta yhdestä maailmanlaajuisesta ongelmasta.

On käynyt ilmi, että vaikka meillä on koulutusta pienistä asioista, meiltä puuttuu katastrofaalisesti tietoa olemassaolon peruslaeista. Ihmisillä ei ole täydellistä kuvaa maailmasta.

Anonyymi kirjoitti:

Pyrkiessään tyydyttämään alati kasvavia aineellisia tarpeitaan ihminen yrittää kehittää tiedettä ja teknologiaa, mutta sitten hän huomaa olevansa nopeasti hupenevien energialähteiden panttivanki, jotka ruokkivat kaupungistunutta ja keinotekoista modernia sivilisaatiota. Missä on tie ulos noidankehästä? Kun ihminen yrittää ratkaista elämän kiireellisiä ongelmia, hän käsittelee vaikeuksia niiden loppuvaiheessa eikä näe todellisia syitä, jotka synnyttivät ongelman. Kun yritämme poistaa seurauksen poistamatta syytä, siirrämme ongelman parhaimmillaan akuutista vaiheesta krooniseen vaiheeseen. Se on kuin uppoava vene, josta ihmiset yrittävät kauhoa vettä pois korjaamatta reikiä. Vettä tulee yhä lisää, ja hukkuvat matkustajat väsyvät yhä enemmän, ja ongelmia tulee yhä lisää tuosta aukosta ilman loppua. Sen sijaan, että ihmiset ratkaisisivat yhden suuren ongelman, he ratkaisevat mieluummin miljoonia muita, jotka ovat seurausta yhdestä maailmanlaajuisesta ongelmasta.

On käynyt ilmi, että vaikka meillä on koulutusta pienistä asioista, meiltä puuttuu katastrofaalisesti tietoa olemassaolon peruslaeista. Ihmisillä ei ole täydellistä kuvaa maailmasta.

Lue lisää

Ennen ajattelimme, että olemme yksin maailmankaikkeudessa, että elämä on syntynyt sattumalta ja että fysiikan ja kemian lakien ymmärtäminen riittää elämän selittämiseen. Mutta ihmisiltä puuttuu tietoa kaavion toisesta puolesta - henkisestä todellisuudesta. Ortodoksinen tiede päättyy siihen, mihin materia loppuu, mutta Vedojen mukaan todellisuudesta alkaa hienovaraisempi ja tärkeämpi puoli, joka on piilossa henkisesti kehittymättömien ihmisten silmiltä. todellisuus itsessään on yksi ja jakamaton, mutta tiede tutkii sen aineellista puolta ja uskonto henkistä puolta. Koska henkinen puoli on hienovaraisempi, tie tämän alueen tuntemiseen kulkee tietoisuuden puhdistamisen kautta, ei karkean empirismin kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Ennen ajattelimme, että olemme yksin maailmankaikkeudessa, että elämä on syntynyt sattumalta ja että fysiikan ja kemian lakien ymmärtäminen riittää elämän selittämiseen. Mutta ihmisiltä puuttuu tietoa kaavion toisesta puolesta - henkisestä todellisuudesta. Ortodoksinen tiede päättyy siihen, mihin materia loppuu, mutta Vedojen mukaan todellisuudesta alkaa hienovaraisempi ja tärkeämpi puoli, joka on piilossa henkisesti kehittymättömien ihmisten silmiltä. todellisuus itsessään on yksi ja jakamaton, mutta tiede tutkii sen aineellista puolta ja uskonto henkistä puolta. Koska henkinen puoli on hienovaraisempi, tie tämän alueen tuntemiseen kulkee tietoisuuden puhdistamisen kautta, ei karkean empirismin kautta.

Lue lisää

Toivomme, että tiedemiehet löytävät jonkinlaisen ulospääsyn, mutta unohdamme tärkeän voimavaran - ihmiskunnan muinaisen viisauden. Miksi keksiä pyörä uudelleen? Tiedämme, että kaikki uusi on vain hyvin unohdettua vanhaa. Pyrimme soveltamaan vaihtoehtoista lähestymistapaa modernin sivilisaation ongelmien analysointiin Vedojen muinaisen viisauden pohjalta. Emme puhu "intialaisesta uskonnosta". Me puhumme tiedosta - universaalista, kaikkia koskevasta tiedosta. Loppujen lopuksi matematiikka on peräisin Vedoista. Niin sanotut "arabialaiset numerot" ovat arabien ottamia Vedoista, ja me olemme ottaneet ne arabeilta. Vedoissa kuvataan hienovaraista teknologiaa, joka perustuu suunnatun ydinenergian käyttöön, planeettojen välisiä yhteyksiä jokapäiväisenä todellisuutena ja ihmisen parapsyykkisiä kykyjä normaalina, ei poikkeavuutena. Sana Veda itsessään ei ole niin vieras korvaan. Kuunnelkaa sitä - hyödykejohtoinen, koirajohtoinen, lakijohtoinen. Toisin sanoen johtava (Veda) on yksinkertaisesti tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Toivomme, että tiedemiehet löytävät jonkinlaisen ulospääsyn, mutta unohdamme tärkeän voimavaran - ihmiskunnan muinaisen viisauden. Miksi keksiä pyörä uudelleen? Tiedämme, että kaikki uusi on vain hyvin unohdettua vanhaa. Pyrimme soveltamaan vaihtoehtoista lähestymistapaa modernin sivilisaation ongelmien analysointiin Vedojen muinaisen viisauden pohjalta. Emme puhu "intialaisesta uskonnosta". Me puhumme tiedosta - universaalista, kaikkia koskevasta tiedosta. Loppujen lopuksi matematiikka on peräisin Vedoista. Niin sanotut "arabialaiset numerot" ovat arabien ottamia Vedoista, ja me olemme ottaneet ne arabeilta. Vedoissa kuvataan hienovaraista teknologiaa, joka perustuu suunnatun ydinenergian käyttöön, planeettojen välisiä yhteyksiä jokapäiväisenä todellisuutena ja ihmisen parapsyykkisiä kykyjä normaalina, ei poikkeavuutena. Sana Veda itsessään ei ole niin vieras korvaan. Kuunnelkaa sitä - hyödykejohtoinen, koirajohtoinen, lakijohtoinen. Toisin sanoen johtava (Veda) on yksinkertaisesti tietoa.

Lue lisää

Vedoissa tunnistetaan neljä todellisuuden perustana olevaa lakiryhmää:

1. Epäorgaanisen maailman lait.
2. Orgaanisen maailman lait.
3. Yhteiskunnallisen kehityksen lait.
4. Transsendentaaliset lait (hengen ja aineen vuorovaikutus, karma, jälleensyntyminen).

Transsendenttiset lait ovat tieteelle tuntemattomia, mutta ne ovat perustavanlaatuisia. Ne auttavat ymmärtämään sitä, mikä yleensä on ihmiselle mysteeri. Miksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita? Miksi roisto menestyy ja rehellinen ahkera työntekijä kärsii? Tämä tulee selväksi henkisten lakien vahvemman linssin alla, sillä ne auttavat meitä näkemään ihmisen paitsi kehosta hautaan elävänä kehona, myös sieluna monien inkarnaatioidensa näkökulmasta kaikkine menneisyyden reaktioineen ja kokemuksineen. Esimerkiksi jälleensyntymisen ymmärtäminen tekee ihmisestä vastuullisemman kuin käsitys "kertaluontoisesta elämästä", jonka jälkeen mikään ei voi kasvaa. Miten voi muuttaa elämää paremmaksi tuntematta jo olemassa olevia lakeja? Kosmeettiset korjaukset eivät auta ongelmiemme ratkaisemisessa, koska nykyaikaisen kehitysmallin virhe on perustassa - itse maailmankatsomuksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Vedoissa tunnistetaan neljä todellisuuden perustana olevaa lakiryhmää:

1. Epäorgaanisen maailman lait.
2. Orgaanisen maailman lait.
3. Yhteiskunnallisen kehityksen lait.
4. Transsendentaaliset lait (hengen ja aineen vuorovaikutus, karma, jälleensyntyminen).

Transsendenttiset lait ovat tieteelle tuntemattomia, mutta ne ovat perustavanlaatuisia. Ne auttavat ymmärtämään sitä, mikä yleensä on ihmiselle mysteeri. Miksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita? Miksi roisto menestyy ja rehellinen ahkera työntekijä kärsii? Tämä tulee selväksi henkisten lakien vahvemman linssin alla, sillä ne auttavat meitä näkemään ihmisen paitsi kehosta hautaan elävänä kehona, myös sieluna monien inkarnaatioidensa näkökulmasta kaikkine menneisyyden reaktioineen ja kokemuksineen. Esimerkiksi jälleensyntymisen ymmärtäminen tekee ihmisestä vastuullisemman kuin käsitys "kertaluontoisesta elämästä", jonka jälkeen mikään ei voi kasvaa. Miten voi muuttaa elämää paremmaksi tuntematta jo olemassa olevia lakeja? Kosmeettiset korjaukset eivät auta ongelmiemme ratkaisemisessa, koska nykyaikaisen kehitysmallin virhe on perustassa - itse maailmankatsomuksessa.

Lue lisää

Jotkut teistä saattavat kysyä hämmentyneinä: "Miksi meidän - liikemiesten - pitäisi perehtyä henkisen filosofian hienovaraisuuksiin, kun olemme tekemisissä hyvin proosallisten maallisten asioiden kanssa - johtaminen, raha, henkilöstö jne.? Tosiasia on, että kaikki maailmassa on hyvin tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Otetaan esimerkiksi keho. Tiedämme jotain sen fysiologisista toiminnoista, mutta ajattelemmeko usein sitä, että kaikki nämä toiminnot toimivat vain, jos kehossa on tietoisuus? Heti kun sielu - tietoisuuden lähde - poistuu kehosta, kaikki muut toiminnot lakkaavat. Toinen esimerkki - kun sähköt katkeavat, on hyödytöntä painaa nauhurin nappeja. Kaikki järjestelmät ovat paikoillaan, mutta elämää antavaa energiaa ei ole. Samalla analogialla - kun henkinen tieto ja kulttuuri katoavat yhteiskunnallisesta organismista, yhteiskunta tuhoutuu.

Anonyymi kirjoitti:

Jotkut teistä saattavat kysyä hämmentyneinä: "Miksi meidän - liikemiesten - pitäisi perehtyä henkisen filosofian hienovaraisuuksiin, kun olemme tekemisissä hyvin proosallisten maallisten asioiden kanssa - johtaminen, raha, henkilöstö jne.? Tosiasia on, että kaikki maailmassa on hyvin tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Otetaan esimerkiksi keho. Tiedämme jotain sen fysiologisista toiminnoista, mutta ajattelemmeko usein sitä, että kaikki nämä toiminnot toimivat vain, jos kehossa on tietoisuus? Heti kun sielu - tietoisuuden lähde - poistuu kehosta, kaikki muut toiminnot lakkaavat. Toinen esimerkki - kun sähköt katkeavat, on hyödytöntä painaa nauhurin nappeja. Kaikki järjestelmät ovat paikoillaan, mutta elämää antavaa energiaa ei ole. Samalla analogialla - kun henkinen tieto ja kulttuuri katoavat yhteiskunnallisesta organismista, yhteiskunta tuhoutuu.

Lue lisää

Vedat siis muuttavat arvomaailmaamme. Meille kaikille on opetettu, että yhteiskunnallisen kehityksen perustana on talous ja päällysrakenteena erilaiset sosiaalisen tietoisuuden muodot: laki, kulttuuri, uskonto jne. Ja siksi kun vakavasti otettavat liikemiehet kokoontuvat yhteen, he keskustelevat useimmiten taloudellisista kysymyksistä. Harvat ymmärtävät, että kaikki ulkoisten elämänalueiden ongelmat johtuvat ihmisen sisäisestä henkisestä kriisistä. Mutta Vedat, jotka vahvistavat hengen ensisijaisuuden, piirtävät hyvin erilaisen elämänkaavan. Tätä järjestelmää kutsutaan nimellä "Purushartha" - ihmiselämän tehtävien järjestys.

Anonyymi kirjoitti:

Vedat siis muuttavat arvomaailmaamme. Meille kaikille on opetettu, että yhteiskunnallisen kehityksen perustana on talous ja päällysrakenteena erilaiset sosiaalisen tietoisuuden muodot: laki, kulttuuri, uskonto jne. Ja siksi kun vakavasti otettavat liikemiehet kokoontuvat yhteen, he keskustelevat useimmiten taloudellisista kysymyksistä. Harvat ymmärtävät, että kaikki ulkoisten elämänalueiden ongelmat johtuvat ihmisen sisäisestä henkisestä kriisistä. Mutta Vedat, jotka vahvistavat hengen ensisijaisuuden, piirtävät hyvin erilaisen elämänkaavan. Tätä järjestelmää kutsutaan nimellä "Purushartha" - ihmiselämän tehtävien järjestys.

Lue lisää

Materialistisen mallin seurauksena on nyt se, että huolimatta joidenkin indikaattoreiden kasvusta teknologian tai talouden alalla moraalisen kehityksen käyrä menee selvästi alaspäin, koska ihmiset eivät kehitä taloutta universaalien lakien pohjalta vaan niistä huolimatta. Jonkin aikaa tämä kuilu taloudellisen edistyksen ja henkisen rappion välillä voi säilyä, mutta sitä tuskin voidaan kutsua yhteiskunnan harmoniseksi kehitykseksi. Kyse on siitä, että Vedan mukaan karma voi yhtenä energian muotona kerääntyä, ja vaikka ihminen lopettaisi myönteisten tai kielteisten tekojen tekemisen, menneisyyden reaktiot saavat hänet silti inertiaansa, aivan kuten tuuletin pyörii vielä jonkin aikaa sen jälkeen, kun se on sammutettu. Mutta kun vanha hurskauden varasto, joka ruokkii nykyistä talouskasvua, loppuu eikä sitä täydennetä uusilla, myös talouskasvun käyrä laskee, ja sitten seuraa yhteiskunnan täydellinen kriisi. Jos tämä kehityskulku jatkuu - surullista tulevaisuutta ei ole vaikea ennustaa, koska siihen on sisäänrakennettu itsetuhovirus. Tämä on kuva itsemurhaa tekevästä ihmisestä, joka sahaa oksaa, jonka päällä hän istuu. Yksikään sivilisaatio tällä maapallolla ei ole vielä tuhoutunut tällä tavoin. Niin rakennetut kulttuurit eivät voi kukoistaa pitkään.

Anonyymi kirjoitti:

Materialistisen mallin seurauksena on nyt se, että huolimatta joidenkin indikaattoreiden kasvusta teknologian tai talouden alalla moraalisen kehityksen käyrä menee selvästi alaspäin, koska ihmiset eivät kehitä taloutta universaalien lakien pohjalta vaan niistä huolimatta. Jonkin aikaa tämä kuilu taloudellisen edistyksen ja henkisen rappion välillä voi säilyä, mutta sitä tuskin voidaan kutsua yhteiskunnan harmoniseksi kehitykseksi. Kyse on siitä, että Vedan mukaan karma voi yhtenä energian muotona kerääntyä, ja vaikka ihminen lopettaisi myönteisten tai kielteisten tekojen tekemisen, menneisyyden reaktiot saavat hänet silti inertiaansa, aivan kuten tuuletin pyörii vielä jonkin aikaa sen jälkeen, kun se on sammutettu. Mutta kun vanha hurskauden varasto, joka ruokkii nykyistä talouskasvua, loppuu eikä sitä täydennetä uusilla, myös talouskasvun käyrä laskee, ja sitten seuraa yhteiskunnan täydellinen kriisi. Jos tämä kehityskulku jatkuu - surullista tulevaisuutta ei ole vaikea ennustaa, koska siihen on sisäänrakennettu itsetuhovirus. Tämä on kuva itsemurhaa tekevästä ihmisestä, joka sahaa oksaa, jonka päällä hän istuu. Yksikään sivilisaatio tällä maapallolla ei ole vielä tuhoutunut tällä tavoin. Niin rakennetut kulttuurit eivät voi kukoistaa pitkään.

Lue lisää

Kaiken kehityksen taustalla olevat universaaliset periaatteet ovat kuitenkin voimassa ja ajattomia.

Mikä on tieteen tarkoitus?