Miksi Saksa ei kyennyt ampumamentelmiltään, logistiikaltaan ja suoritustasoltaan lähellekäään sitä tasoa kuin mikä oli USA:n armeijalla ja brittiarmeijalla? Ja miksei se kyennyt ampumaan yhtä nopeasti ja maaleja vaihtaen kuin jopa suomalaiset? Miksi Saksa vähätteli tykistöä? Se kuitenkin on viime vuosien amerikkalaisessa sotatutkimuksessa todettu jopa olleen se ratkaisevin aselaji jolla USA ja Britannia murskasi Saksan 1943-45.
Miksi Saksan tykistö oli jälkeenjäänyt 1939-45?
Wetterhoff
8126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saksan tykistön ampumamenetelmät olivat pitkälle samat kuin muiden suurvaltojen.
Pienen Suomen tykistö oli kuitenkin pisimmälle kehittynyt.
Saksan tykistön ongelmina oli vetäjien ja ampumatarvikkeiden puute. Jo talvella 41-42 jouduttiin säännöstelemään kranaatteja.
Sodan loppuvaiheissa tykin päiväannos oli kaksi kranaattia. Vetäjistä ja polttoaineesta oli kova pula.
Britannian ja USA:n tykistö oli kyllä ehkä paremmalla tolalla myös menetelmien suhteen. Molemmat käyttivät mm. lentotulenjohtoa. Kranaatteja ja vetäjiä riitti.
Puna-armeijassa tykistö oli kunniassa ja suunnattoman vahva. Vetäjäongelma ratkaisivat jenkkien lähettämät kuorma-autot.
Amerikkalaisten ja brittien logistiikka pelasi ylivoimaiseksi parhaiten. Tammikuussa 1945 USA otti myös käyttöön herätesytyttimet jolloin ammukset räjähtivät jo ennen isketymistä maahan. Tämä lisäsi amerikkalaisten tulituksen tehoa huomattavasti. Lisäksi ampumisnopeus on sitä luokkaa että Saksan sotilaat luulivat USA:lla olleen huomattavasti lukumääräisemmän tykistön kuin mitä oli todellinen tilanne. Myös ampumamenetelmissä USA ja Britannia olivat selvästi Saksaa edellä.
Neuvostoliiton tykistö on lukumääräisesti valtava mutta kuten Tapio Tiihonen tutkimuksissaan totesi: "metsänlaitoja ampuvaa". Neuvostoliitolla ei ollut tehokasta tulenkeskittämistä "juuri oikeaa paikkaan oikealla hetkellä". Kaavamaista joskin valtavaa.
Tietääkseni Neuvostoliitto oli ainoa maa, joka perusti armeijaansa erityisiä tykistödivisioonia eli sellaisia, jonka aseistuksena oli vain kaenttätykit. Näitä heitettiin sitten haluttuun läpimurtokohtaan.
Nimitys hämää. Neukkujen divisioona oli vahvuudeltaan länsimainen prikaati. Neukkujen armeijakunta vastasi länkkäreiden divisioonaa.
Tykistöprikaateja taisi olla lännelläkin. Sakuista en ole varma.
oli 1945 alussa mm. 94 tykistö- ja kranaatinheitindivisioonaa ja 149 tykistöprikaatia. Puna-armeijalla oli 91 000 tykkiä ja heitintä.
Painopistesuuntiin muodostettiin erityisiä tykistöarmeijakuntia. Mikään puolustus ei kestänyt niiden tulivoimaa.
Divisioonan vahvuudella ei ollut merkitystä. Tulivoima oli suuresti kasvanut aiemmasta.Niitä oli noin 500 ja lisäksi 35 panssari- ja mekanisoitua armeijakuntaa, joista oli muodostettu mm. kuusi kaartin panssariarmeijaa.
Saksa muodosti yhden tykistödivisioonan, joka myöhemmin purettiin.
- tykillä tartte osua kuin 50m tien molemminpuolin ,niin tähtäyspiste alkaa olleen kohdillaan ,harvemmin järeämpi kalusto poikkeaa kauemmaksi tiestä.
Miksi tien varsia pitäisi tulittaa? Maalit ovat ihan muualla.
..hahhaa, armeijassa kun ammutttiin krh:lla. Kaikki puoli tusinaa ammusta osuivat pienelle alueelle. Hirvittävää tuhoa olisi siitäkin "Ryssille" tullut...