Paljonko lohkolämmitin kuluttaa

Sähköhän myydään kWh-yksiköinä, joten 500 - 700 watin vastuksella kuluu tunnissa 0,5 - 0,7 kWh.

Inssi kirjoitti:

Sähköhän myydään kWh-yksiköinä, joten 500 - 700 watin vastuksella kuluu tunnissa 0,5 - 0,7 kWh.

että olet ingengör, säälin sua, mähän sanoin että
500-700w. Kaikki varmaan ymmärtää että se on 0,5-0,7 kw, vai kuis luulet INSSI.

huomaa kirjoitti:

että olet ingengör, säälin sua, mähän sanoin että
500-700w. Kaikki varmaan ymmärtää että se on 0,5-0,7 kw, vai kuis luulet INSSI.

taas yhtään mitään, koska kysyttiin, mitä lohkolämmitin kuluttaa sähköä. Sinä puhuit jotakin tehosta, jota ei edes kysytty. Inssi vastasi oikein eli 0,5-0,7 kWh, joka on täysin eri asia, kuin 500w-700w, tai 0,5kW-0,7kW.

Kannattaa jättää sähköhommat niille, jotka sen hallitsee, eikä vastailla mitä sattuu.

huomaa kirjoitti:

että olet ingengör, säälin sua, mähän sanoin että
500-700w. Kaikki varmaan ymmärtää että se on 0,5-0,7 kw, vai kuis luulet INSSI.

Nimimerkki hämää.

Ei kukaan asiasta tietävä puhu 500 W - vastuksesta, tai KWh / tunnissa.

Ja K@llelle tiedoksi, että kulutuksen yksikkö on watti (W),
ja Ws ja kWh ovat energian yksikköjä.

ujotus kirjoitti:

Nimimerkki hämää.

Ei kukaan asiasta tietävä puhu 500 W - vastuksesta, tai KWh / tunnissa.

Ja K@llelle tiedoksi, että kulutuksen yksikkö on watti (W),
ja Ws ja kWh ovat energian yksikköjä.

Lue lisää

Ujotukselle tiedoksi, että SI -järjestelmän mukaisesti watti on tehon yksikkö ja energian yksikkö on joule.

Toinen inssi kirjoitti:

Ujotukselle tiedoksi, että SI -järjestelmän mukaisesti watti on tehon yksikkö ja energian yksikkö on joule.

Ei voi kuin yhtyä edelliseen arvioon ingenjööreistä.

Mitähän sähkovastus kuluttaa ellei tehoa, ja jos luet lisää sitä Si -listaa, niin ehkä sieltä selviää, että Ws on nimenomaan joule.

Toinen inssi kirjoitti:

Ujotukselle tiedoksi, että SI -järjestelmän mukaisesti watti on tehon yksikkö ja energian yksikkö on joule.

1 Joule on 1Ws. Mutta tämän ymmärtääkseen pitääkin olla jo dipl, insinööri.

ujotus kirjoitti:

Ei voi kuin yhtyä edelliseen arvioon ingenjööreistä.

Mitähän sähkovastus kuluttaa ellei tehoa, ja jos luet lisää sitä Si -listaa, niin ehkä sieltä selviää, että Ws on nimenomaan joule.

Lue lisää

Sähkövastus kuluttaa sähköenergiaa. Osin historiallisista syistä mittarin kyljessä on kWh eikä MJ (megajoulea).
Teho ilmaisee energian kulutuksen nopeuden, energian kokonaiskulutuksen tehon ja ajan tulo.

Joka tapauksessa normaali teho lohkolämmittimelle henkilöautoissa on n. 500 - 600 W eli 0,5 - 0,6 kW.

Normaalilla ajankäytöllä (pari tuntia) energian kulutus on riittävällä tarkkuudella 1 kWh. Sähkölaskusta voi tarkistaa hinnan.

Tärkeetä kirjoitti:

1 Joule on 1Ws. Mutta tämän ymmärtääkseen pitääkin olla jo dipl, insinööri.

joku puhuu taatelintallaajan äänellä.

Kyllä sen vastusmittarilla voi mitata, sitten vaan oomin laki esille ja laskemaan.
Jos haluu tarkan arvon kannattaa mitata kylmänä ja kuumana.

No näyttääpä olevan todellisuus aika hukassa, kun ruvetaan puhumaan sähkövastuksen hyötysuhteesta,

Hukkako kirjoitti:

No näyttääpä olevan todellisuus aika hukassa, kun ruvetaan puhumaan sähkövastuksen hyötysuhteesta,

ja parantaa kuin sika juoksuaan.

:D

Vastuksen hyötysuhde. Khi-hi-hi ...

Sähkölaitteisiin leimataan aina ottoteho!!!

Silloin voidaan laskea esim. virrankulutus tarkasti oikein. Ei tarvitse tietää eri laitteiden hyötysuhteita laskiessa sähkölaitteen ottamaa virtaa verkosta.

Esim. sähkömoottori: siinä kilvessä on moottorin ottoteho, ei antoteho akselilta. Jos haluaa tietää minkä tehon saa akselilta, pitää tietää moottorin hyötysuhde.

Ketju on HELMI kirjoitti:

ja parantaa kuin sika juoksuaan.

:D

Vastuksen hyötysuhde. Khi-hi-hi ...

pepekiltä saa saa mm. 0.5W vastuksia joissa on hyötysuhdeporrastus E24-sarjassa.

Ketju on HELMI kirjoitti:

ja parantaa kuin sika juoksuaan.

:D

Vastuksen hyötysuhde. Khi-hi-hi ...

Khi-hi-hii Vastuksissa on myös hyötysuhde kuten kaikissa muissakin laitteissa ja vempeleissä. Jos hyötysuhde olisi 100% lämpöä ei syntyisi lainkaan. Mitäs sellaisella vastuksella tekee joka ei lämmitä ????

ins kirjoitti:

Sähkölaitteisiin leimataan aina ottoteho!!!

Silloin voidaan laskea esim. virrankulutus tarkasti oikein. Ei tarvitse tietää eri laitteiden hyötysuhteita laskiessa sähkölaitteen ottamaa virtaa verkosta.

Esim. sähkömoottori: siinä kilvessä on moottorin ottoteho, ei antoteho akselilta. Jos haluaa tietää minkä tehon saa akselilta, pitää tietää moottorin hyötysuhde.

Lue lisää

Pätöteho on todellinen kulutettu teho. Näennäisteho on pätötehon ja loistehon potenssisumma ja pätöteho voidaan laskea myös kun tiedetään missä kulmassa jänniten ja virta ovat tarkasteluhetkellä.

Näennäisteho voi olla myös suurempi kuin pätö jos virta ja jännite eivät ole samassa vaiheessa. Syntyy siis häviöitä ja moottorin ilmoitettu teho ei näin ole todellinen ottoteho. Se voi olla ilmoitettua suurempi ja näin myös ilmoitettu hyötysuhde ei pidä paikkaansa.

Lukemat ovat vain markkinamiesten myyntivalteja. Tutkikaa aina myös muut tehoalueet.

Siis kauppaa mennessä kysykään lämmittimen P,S ja Q arvot ja hyvä olisi jos samalla saisi niiden ominaiskäyrät.

Älkäää ostako sikaa säkissä. Vaatikaa myyjältä tietoja.

siis kyseessä kirjoitti:

Pätöteho on todellinen kulutettu teho. Näennäisteho on pätötehon ja loistehon potenssisumma ja pätöteho voidaan laskea myös kun tiedetään missä kulmassa jänniten ja virta ovat tarkasteluhetkellä.

Näennäisteho voi olla myös suurempi kuin pätö jos virta ja jännite eivät ole samassa vaiheessa. Syntyy siis häviöitä ja moottorin ilmoitettu teho ei näin ole todellinen ottoteho. Se voi olla ilmoitettua suurempi ja näin myös ilmoitettu hyötysuhde ei pidä paikkaansa.

Lukemat ovat vain markkinamiesten myyntivalteja. Tutkikaa aina myös muut tehoalueet.

Siis kauppaa mennessä kysykään lämmittimen P,S ja Q arvot ja hyvä olisi jos samalla saisi niiden ominaiskäyrät.

Älkäää ostako sikaa säkissä. Vaatikaa myyjältä tietoja.

Lue lisää

Se teho mikä ilmoitetaan sähkölaitteelle on OTTOTEHO, joka ilmoitetaan PÄTÖTEHONA!

Moottorissa ilmoitetaan erikseen tehokerroin (cos phi). Josta voi sitten laskea loistehon. Samaa tehokerrointa voidaan käyttää myös kun halutaan laskea moottorin ottama virta verkosta.

I = P / (SQR3*U*I*cos phi)

jos kysymyksessä 3-vaihe sähkömoottori.

Mitä muuten tarkoittaa?
"pätötehon ja loistehon potenssisumma"

vastuksissa kirjoitti:

Khi-hi-hii Vastuksissa on myös hyötysuhde kuten kaikissa muissakin laitteissa ja vempeleissä. Jos hyötysuhde olisi 100% lämpöä ei syntyisi lainkaan. Mitäs sellaisella vastuksella tekee joka ei lämmitä ????

Lue lisää

Oliko tuo vitsi?

ins kirjoitti:

Se teho mikä ilmoitetaan sähkölaitteelle on OTTOTEHO, joka ilmoitetaan PÄTÖTEHONA!

Moottorissa ilmoitetaan erikseen tehokerroin (cos phi). Josta voi sitten laskea loistehon. Samaa tehokerrointa voidaan käyttää myös kun halutaan laskea moottorin ottama virta verkosta.

I = P / (SQR3*U*I*cos phi)

jos kysymyksessä 3-vaihe sähkömoottori.

Mitä muuten tarkoittaa?
"pätötehon ja loistehon potenssisumma"

Lue lisää

No nyt kun on päästy asian ytimeen, niin ehkä joku selittäis, missä lohkolämppärissä on se lätkä, johon on merkattu ottoteho ja se kociini chiik, ja miten tuolla, päin persettä olevalla kaavalla, lasketaan ottovirta, ja missä kohtaa lämppärissä on 3-vaihemoottori, ja kuinka vastuksen hyötysuhde lasketaan, ja vaikuttaako jos kääntää töpseliä niin, että virta kulkee eri suuntaan.

Hukkako kirjoitti:

No nyt kun on päästy asian ytimeen, niin ehkä joku selittäis, missä lohkolämppärissä on se lätkä, johon on merkattu ottoteho ja se kociini chiik, ja miten tuolla, päin persettä olevalla kaavalla, lasketaan ottovirta, ja missä kohtaa lämppärissä on 3-vaihemoottori, ja kuinka vastuksen hyötysuhde lasketaan, ja vaikuttaako jos kääntää töpseliä niin, että virta kulkee eri suuntaan.

Lue lisää

Lohkolämmitin on vastus. Tehokerroin on siis 1. Jos ostat kaupasta lohkolämmittimen, jonka sanotaan olevan vainna 500 wattinen, sen OTTOTEHO on 500w. Et tarvitse mitään kaavoja.

Ja hyötysuhdehan vastuksessa on.. no arvaappa se. Kun nimittäin esim. hehkulampussa hyötysuhde on (hatusta heitettynä) 20%, jolloin 80% muuttuu lämmöksi.

tietoa kirjoitti:

Lohkolämmitin on vastus. Tehokerroin on siis 1. Jos ostat kaupasta lohkolämmittimen, jonka sanotaan olevan vainna 500 wattinen, sen OTTOTEHO on 500w. Et tarvitse mitään kaavoja.

Ja hyötysuhdehan vastuksessa on.. no arvaappa se. Kun nimittäin esim. hehkulampussa hyötysuhde on (hatusta heitettynä) 20%, jolloin 80% muuttuu lämmöksi.

Lue lisää

Paitsi hehkulampun hyötysuhde on vain n. 5%.
Loisteputken hyötysuhde on n. 25%.
Mutta hyvin heitetty hatusta. Ei kovin moni tajua, että se on noin pieni.

Eli 100W hehkulamppu tuottaa lämpöä 95W ja valotehoa 5W. Eli leikkisästi hehkulamppua voisi kutsua lämmittimeksi missä on valo!

Lamppu kirjoitti:

Paitsi hehkulampun hyötysuhde on vain n. 5%.
Loisteputken hyötysuhde on n. 25%.
Mutta hyvin heitetty hatusta. Ei kovin moni tajua, että se on noin pieni.

Eli 100W hehkulamppu tuottaa lämpöä 95W ja valotehoa 5W. Eli leikkisästi hehkulamppua voisi kutsua lämmittimeksi missä on valo!

Lue lisää

se valokin muuttuu lämmöksi.

paranee :D kirjoitti:

Oliko tuo vitsi?

...otsikko kertoo kaiken. jos häviöitä ei olisi olisi keksitty ikiliikkuja. energia muuttaa muotoaan vastuksessa eletroneista neutronien kautta sähkövirran avustuksella lämmöksi. Reaktio on hyvin monimutkainen prosessi ja usein se uhontuu moneltakin kandidaqtilta.

Sähkön ja sen aiheuttaman lämpökertoimen kemiallinen kaava on tripolaarinen, eli vain hydraspot kaavallla laskettavissa. Taloudellinen hyvyys tai sen korrelaatiokerroin on erittäin vaikea todentaa pelkän kilven perusteella

ei ole olemassa kirjoitti:

...otsikko kertoo kaiken. jos häviöitä ei olisi olisi keksitty ikiliikkuja. energia muuttaa muotoaan vastuksessa eletroneista neutronien kautta sähkövirran avustuksella lämmöksi. Reaktio on hyvin monimutkainen prosessi ja usein se uhontuu moneltakin kandidaqtilta.

Sähkön ja sen aiheuttaman lämpökertoimen kemiallinen kaava on tripolaarinen, eli vain hydraspot kaavallla laskettavissa. Taloudellinen hyvyys tai sen korrelaatiokerroin on erittäin vaikea todentaa pelkän kilven perusteella

Lue lisää

I spotted a hydra
But I didn'n spot no electricity
I spotted a hydra
...

Eiks se B. Marley laulanu tolleen?

ins kirjoitti:

Sähkölaitteisiin leimataan aina ottoteho!!!

Silloin voidaan laskea esim. virrankulutus tarkasti oikein. Ei tarvitse tietää eri laitteiden hyötysuhteita laskiessa sähkölaitteen ottamaa virtaa verkosta.

Esim. sähkömoottori: siinä kilvessä on moottorin ottoteho, ei antoteho akselilta. Jos haluaa tietää minkä tehon saa akselilta, pitää tietää moottorin hyötysuhde.

Lue lisää

Kolmevaihe moottorin arvokilvessä on ilmoitettu moottorin akseliteho. Rumpuankkurikoneissa ilmoitetaan moottorin ottopätöteho.
PS. polta insinöörin paperisi ja siirry metsuriksi jos olet hukannut elämästäsi neljä vuotta etkä ymmärrä tekniikasta mitään niin turha jatkaa enää.

Tässähän oli asiaa melkein yhtä paljon kuin kaikissa aikaisemmissa vastauksissa yhteensä!

Ei oo totta, että joku keksii tollasia asioita!
Aivan päin P:tä!

Tässä se oikea vastaus lohkolämmittimen kulutukseen.

Katso mikä teholukema on painettu lämmittimen kylkeen. (W tai kW, tod.näk. 550W hyvin yleinen)

Jännite mikä on pistorasiassa: 230V ja taajuus 50 Hz 1-vaihe sähköä.

Virta on: 550W / 230V = 2,39A

Mutta jos haluat tietää paljonko se lämmittäminen maksaa, niin:

550W = 0,55kW

Jos lämmitin on yhden tunnin päällä kuluttaa se sähköä 0,55kWh.

Sitten vain kaivat esiin sähkölaskun ja katsot paljonko yksi kWh maksaa ja kerrot sen 0,55:lla.

Eli: 0,55 * sähkö hinta (kWh) = paljonko lämmittäminen maksaa yhden tunnin aikana.

Jos haluat tietää paljonko maksaa 2 tuntia, niin kerro edellin tulos kahdella (2).

ins kirjoitti:

Ei oo totta, että joku keksii tollasia asioita!
Aivan päin P:tä!

Tässä se oikea vastaus lohkolämmittimen kulutukseen.

Katso mikä teholukema on painettu lämmittimen kylkeen. (W tai kW, tod.näk. 550W hyvin yleinen)

Jännite mikä on pistorasiassa: 230V ja taajuus 50 Hz 1-vaihe sähköä.

Virta on: 550W / 230V = 2,39A

Mutta jos haluat tietää paljonko se lämmittäminen maksaa, niin:

550W = 0,55kW

Jos lämmitin on yhden tunnin päällä kuluttaa se sähköä 0,55kWh.

Sitten vain kaivat esiin sähkölaskun ja katsot paljonko yksi kWh maksaa ja kerrot sen 0,55:lla.

Eli: 0,55 * sähkö hinta (kWh) = paljonko lämmittäminen maksaa yhden tunnin aikana.

Jos haluat tietää paljonko maksaa 2 tuntia, niin kerro edellin tulos kahdella (2).

Lue lisää

Paljonko siinä pitäs olla vastuksen arvo, jos sen mittaa?

Toope kirjoitti:

Paljonko siinä pitäs olla vastuksen arvo, jos sen mittaa?

Lämmittimen vastuksen arvo eli resistanssi on:
R = (230V*230V) / 550W = 96,2 ohm
kun vastus on lämmin!
Kylmänä resistanssi on pienempi.
Sitä kuinka paljon pienempi se on , minulla ei ole tietoa.

ins kirjoitti:

Lämmittimen vastuksen arvo eli resistanssi on:
R = (230V*230V) / 550W = 96,2 ohm
kun vastus on lämmin!
Kylmänä resistanssi on pienempi.
Sitä kuinka paljon pienempi se on , minulla ei ole tietoa.

Lue lisää

Käsitykseni tästä pellestä sai lopullisen vahvistuksen.

Vai (yli-)inssi, eikä noin yksnkertaisesta asiasta tietoakaan.

ujotus kirjoitti:

Käsitykseni tästä pellestä sai lopullisen vahvistuksen.

Vai (yli-)inssi, eikä noin yksnkertaisesta asiasta tietoakaan.

on sitten oikea tapa laskea vastuksen resistanssi?
Kerro se minulle, jooko!
Kun sulla kerran on parempaa tietoa.
Kiitos.

ins kirjoitti:

Ei oo totta, että joku keksii tollasia asioita!
Aivan päin P:tä!

Tässä se oikea vastaus lohkolämmittimen kulutukseen.

Katso mikä teholukema on painettu lämmittimen kylkeen. (W tai kW, tod.näk. 550W hyvin yleinen)

Jännite mikä on pistorasiassa: 230V ja taajuus 50 Hz 1-vaihe sähköä.

Virta on: 550W / 230V = 2,39A

Mutta jos haluat tietää paljonko se lämmittäminen maksaa, niin:

550W = 0,55kW

Jos lämmitin on yhden tunnin päällä kuluttaa se sähköä 0,55kWh.

Sitten vain kaivat esiin sähkölaskun ja katsot paljonko yksi kWh maksaa ja kerrot sen 0,55:lla.

Eli: 0,55 * sähkö hinta (kWh) = paljonko lämmittäminen maksaa yhden tunnin aikana.

Jos haluat tietää paljonko maksaa 2 tuntia, niin kerro edellin tulos kahdella (2).

Lue lisää

"Katso mikä teholukema on painettu lämmittimen kylkeen. (W tai kW, tod.näk. 550W hyvin..."

Entäs, jos onkin KW, eli digitaali-kiloja?
Taitaakin tuo minun juttu tuossa edellä olla pikkasen kattavampi ja pohjamudissa möyrivämpi. Otin sentäs tuon huomioon!

"Virta on: 550W / 2..."
Nuo on muuten watteja, eli tehoja!

"Jos lämmitin on yhden tunnin päällä kuluttaa se sähköä 0,55kWh."
Tää oli paras! Hehee, kyllä se kuule ins kuluttaa seuraavalla tunnilla saman verran kuin ensimmäisellä, vai meinaatko, että vastuksen suurin nälkä on jo tyydytetty? :)

Tää sun juttu on täyttä huuhaata!

ins kirjoitti:

Ei oo totta, että joku keksii tollasia asioita!
Aivan päin P:tä!

Tässä se oikea vastaus lohkolämmittimen kulutukseen.

Katso mikä teholukema on painettu lämmittimen kylkeen. (W tai kW, tod.näk. 550W hyvin yleinen)

Jännite mikä on pistorasiassa: 230V ja taajuus 50 Hz 1-vaihe sähköä.

Virta on: 550W / 230V = 2,39A

Mutta jos haluat tietää paljonko se lämmittäminen maksaa, niin:

550W = 0,55kW

Jos lämmitin on yhden tunnin päällä kuluttaa se sähköä 0,55kWh.

Sitten vain kaivat esiin sähkölaskun ja katsot paljonko yksi kWh maksaa ja kerrot sen 0,55:lla.

Eli: 0,55 * sähkö hinta (kWh) = paljonko lämmittäminen maksaa yhden tunnin aikana.

Jos haluat tietää paljonko maksaa 2 tuntia, niin kerro edellin tulos kahdella (2).

Lue lisää

Jotenkin jäi nyt sellainen tunne, että tää inssi yrittää taas jotain kusetusta.

Ei tunnu uskottavalta sen jutut, kun se laskee vastuksetkin tuon tigitaalisen tasasähkön mukaan, mutta toisessa lauseessa tuomitsee teorian huuhaaksi.

Itse puhuu 3-vaihemoottorista, hyötysuhteesta ja muista hienoista jutuista, ja sitten esittää totuutena jotain käsittämätöntä solkkausta, ja yrittää ohittaa aikaisemmat esilletuomansa totuudet, pelkästään vaikenemalla.

Niin, että turha luulla, että ei muka tajuttas mitään, vaikkei inssejä ollakaan, ei meitä niin vaan kusta silmään.

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

"Katso mikä teholukema on painettu lämmittimen kylkeen. (W tai kW, tod.näk. 550W hyvin..."

Entäs, jos onkin KW, eli digitaali-kiloja?
Taitaakin tuo minun juttu tuossa edellä olla pikkasen kattavampi ja pohjamudissa möyrivämpi. Otin sentäs tuon huomioon!

"Virta on: 550W / 2..."
Nuo on muuten watteja, eli tehoja!

"Jos lämmitin on yhden tunnin päällä kuluttaa se sähköä 0,55kWh."
Tää oli paras! Hehee, kyllä se kuule ins kuluttaa seuraavalla tunnilla saman verran kuin ensimmäisellä, vai meinaatko, että vastuksen suurin nälkä on jo tyydytetty? :)

Tää sun juttu on täyttä huuhaata!

Lue lisää

Mitä ihmeen KW, eli digitaali-kiloja?????
iso(K)=kelvin, eli toi sun KW = kelvin-watti.
Sellaista ei ole olemassakaan!!!

Lämmittimeen on leimattu joko W tai kW.
W=watti ja kW=kilowatti
W=Watti eli tehon yksikkö
V=Voltti eli jännitteen yksikkö
A=Ampeeri eli virran yksikkö

Sitten etuliite k = kilo eli kerroin 1000.

Esim.
Jos lämmittimessä lukee 0,55kW, niin se on sama kuin 550W. (koska 0,55*1000=550)

"Virta on: 550W / 2..."
Nuo on muuten watteja, eli tehoja!

LUE LOPPUUN ASTI!!!
Virta on: 550W/230V=2,39A
Tulos on 2,39A (ampeeria, eli virtaa)
Koska: watti(W)/voltti(V)=ampeeri(A)

"Jos lämmitin on yhden tunnin päällä kuluttaa se sähköä 0,55kWh."
Tää oli paras! Hehee, kyllä se kuule ins kuluttaa seuraavalla tunnilla saman verran kuin ensimmäisellä, vai meinaatko, että vastuksen suurin nälkä on jo tyydytetty? :)

YMMÄRRÄ LUKEMASI!!!
Lämmitin kuluttaa yhden tunnin aikana 0,55kWh.
Kyllä se kuluttaa seuraavankin tunnin aikana 0,55kWh.
ELI YHTEENSÄ se on kuluttanut sähköä kahdentunnin aikana 0,55kWh 0,55kWh=1,1kWh.
Juuri niin kuin sanoin: 2 kertaa 0,55kWh, joka on toi sama 1,1kWh.
Vai meinaatko, että sun kWh-mittari ei enään mittaa sähköä ensimmäisen tunnin jälkeen. TUSKIN!

***********

Moottorilämmitin toimii 1-vaihesähköllä ja se kuormittaa sähköverkkoa täysin resistiivisesti.
Eli silloin pätee ohmin laki.
U=R*I
P=U*I

Hukkako kirjoitti:

Jotenkin jäi nyt sellainen tunne, että tää inssi yrittää taas jotain kusetusta.

Ei tunnu uskottavalta sen jutut, kun se laskee vastuksetkin tuon tigitaalisen tasasähkön mukaan, mutta toisessa lauseessa tuomitsee teorian huuhaaksi.

Itse puhuu 3-vaihemoottorista, hyötysuhteesta ja muista hienoista jutuista, ja sitten esittää totuutena jotain käsittämätöntä solkkausta, ja yrittää ohittaa aikaisemmat esilletuomansa totuudet, pelkästään vaikenemalla.

Niin, että turha luulla, että ei muka tajuttas mitään, vaikkei inssejä ollakaan, ei meitä niin vaan kusta silmään.

Lue lisää

SE 3-vaihemoottorin kaava oli vain esimerkki sille henkilölle, joka väitti, että sähkölaitteeseen on leimattu antoteho.
Koska sähkölaitteisiin leimataan oikeasti ottoteho.
3-vaihemoottorin kaava ei liity mitenkään tähän moottorilämmittimen sähkön kulutukseen!

Mutta tämä digitaali-juttu on TÄYTTÄ HUHAATA!!!

ins kirjoitti:

Mitä ihmeen KW, eli digitaali-kiloja?????
iso(K)=kelvin, eli toi sun KW = kelvin-watti.
Sellaista ei ole olemassakaan!!!

Lämmittimeen on leimattu joko W tai kW.
W=watti ja kW=kilowatti
W=Watti eli tehon yksikkö
V=Voltti eli jännitteen yksikkö
A=Ampeeri eli virran yksikkö

Sitten etuliite k = kilo eli kerroin 1000.

Esim.
Jos lämmittimessä lukee 0,55kW, niin se on sama kuin 550W. (koska 0,55*1000=550)

"Virta on: 550W / 2..."
Nuo on muuten watteja, eli tehoja!

LUE LOPPUUN ASTI!!!
Virta on: 550W/230V=2,39A
Tulos on 2,39A (ampeeria, eli virtaa)
Koska: watti(W)/voltti(V)=ampeeri(A)

"Jos lämmitin on yhden tunnin päällä kuluttaa se sähköä 0,55kWh."
Tää oli paras! Hehee, kyllä se kuule ins kuluttaa seuraavalla tunnilla saman verran kuin ensimmäisellä, vai meinaatko, että vastuksen suurin nälkä on jo tyydytetty? :)

YMMÄRRÄ LUKEMASI!!!
Lämmitin kuluttaa yhden tunnin aikana 0,55kWh.
Kyllä se kuluttaa seuraavankin tunnin aikana 0,55kWh.
ELI YHTEENSÄ se on kuluttanut sähköä kahdentunnin aikana 0,55kWh 0,55kWh=1,1kWh.
Juuri niin kuin sanoin: 2 kertaa 0,55kWh, joka on toi sama 1,1kWh.
Vai meinaatko, että sun kWh-mittari ei enään mittaa sähköä ensimmäisen tunnin jälkeen. TUSKIN!

***********

Moottorilämmitin toimii 1-vaihesähköllä ja se kuormittaa sähköverkkoa täysin resistiivisesti.
Eli silloin pätee ohmin laki.
U=R*I
P=U*I

Lue lisää

"Mitä ihmeen KW, eli digitaali-kiloja????? "

Ethän sä tiedä mies mitään!
K = kilo = 2^10 = 1024
Tätä siis käytetään juuri yleensä 1-vaihe, eli tasavirtavastuksissa tehon ilmoittamiseen.

Ja sähän puhut ihan hulluja: KelvinWatti, sehän on ihan yhtä typerä ajatus kuin celsiusmegatavu. Kaikkea se mies höpöttää!

"Jos lämmittimessä lukee 0,55kW, niin se on sama kuin 550W. (koska 0,55*1000=550) "

Niin on, mutta 0,55KW ei enää olekaan.

Ja sä unohdat nyt tyystin sen hyötysuhteen! Luuletko, ettei sähkön kulku hidastu, kun siihen lasautetaan puolen kilowatin vastus?
Sama kuin jätkä vääntää tahkoa 50 kierrosta sekunnissa ja toinen heittää siihen helvetinmoisen tapparan ja alkaa terottaa. Kyllä siinä tahti hiipuu.
Katsopas se minun aiempi TYHJENTÄVÄ vastaus ja opi sähkötekniikkaa!

"Lämmitin kuluttaa yhden tunnin aikana 0,55kWh.
Kyllä se kuluttaa seuraavankin tunnin aikana 0,55kWh. "

Hahaa, vaan eipä oikeesti kulutakaan, sillä kone on jo hiukka lämmennyt, eikä sillä ole enää mihin laittaa sitä lämpöä!

1. Miten lämmittimen hyötysuhde voi olla 89%, kun se muuttaa kaiken kuluttaman energian lämmöksi? Silloinhan se hyötysuhde on 100%

2. Kuinka sähkövastus voi muuttaa sähköverkon taajuutta (50Hz) taajuudeksi 44,5Hz?

3. Missä olet nähnyt digitaalisen moottorilämmittimen?

4. Mitä eroa on digitaalisella ja analogisella vastuksella?

Toivottavasti vastaat mielelläsi näihin kysymyksiin, kun kerran niin sanoi.
Kiitos.

sähköexpert kirjoitti:

1. Miten lämmittimen hyötysuhde voi olla 89%, kun se muuttaa kaiken kuluttaman energian lämmöksi? Silloinhan se hyötysuhde on 100%

2. Kuinka sähkövastus voi muuttaa sähköverkon taajuutta (50Hz) taajuudeksi 44,5Hz?

3. Missä olet nähnyt digitaalisen moottorilämmittimen?

4. Mitä eroa on digitaalisella ja analogisella vastuksella?

Toivottavasti vastaat mielelläsi näihin kysymyksiin, kun kerran niin sanoi.
Kiitos.

Lue lisää

Jos tiedossasi on aukkoja sähkötekniikan perusteissa, niin suosittelen, että kyselet asioita tiede-palstan vastaavalta osastolta.

Tällä palstalla asiantuntijat keskustelevat lohkolämmittimen syvällisemmästä olemuksesta, eikä ole tarpeellista laajentaa aihetta rönsyilemään sähkötekniikan alkeisiin.

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

"Mitä ihmeen KW, eli digitaali-kiloja????? "

Ethän sä tiedä mies mitään!
K = kilo = 2^10 = 1024
Tätä siis käytetään juuri yleensä 1-vaihe, eli tasavirtavastuksissa tehon ilmoittamiseen.

Ja sähän puhut ihan hulluja: KelvinWatti, sehän on ihan yhtä typerä ajatus kuin celsiusmegatavu. Kaikkea se mies höpöttää!

"Jos lämmittimessä lukee 0,55kW, niin se on sama kuin 550W. (koska 0,55*1000=550) "

Niin on, mutta 0,55KW ei enää olekaan.

Ja sä unohdat nyt tyystin sen hyötysuhteen! Luuletko, ettei sähkön kulku hidastu, kun siihen lasautetaan puolen kilowatin vastus?
Sama kuin jätkä vääntää tahkoa 50 kierrosta sekunnissa ja toinen heittää siihen helvetinmoisen tapparan ja alkaa terottaa. Kyllä siinä tahti hiipuu.
Katsopas se minun aiempi TYHJENTÄVÄ vastaus ja opi sähkötekniikkaa!

"Lämmitin kuluttaa yhden tunnin aikana 0,55kWh.
Kyllä se kuluttaa seuraavankin tunnin aikana 0,55kWh. "

Hahaa, vaan eipä oikeesti kulutakaan, sillä kone on jo hiukka lämmennyt, eikä sillä ole enää mihin laittaa sitä lämpöä!

Lue lisää

""Tätä siis käytetään juuri yleensä 1-vaihe, eli tasavirtavastuksissa tehon ilmoittamiseen.""

Miten 1-vaihevirta voi olla tasavirtaa?
Siinähän sanotaan ihan selvästi (1-vaihevirta) eli vaihtovirtaa!!!

Ja edelleen K=Kelvin ja k=kilo.
Tuo sinun 1024 = K kuuluu "bittisähkön" puolelle. Ei näihin SÄHKÖ hommiin jota tulee pistorasiasta. (230V, 50Hz)

""Ja sähän puhut ihan hulluja: KelvinWatti, sehän on ihan yhtä typerä ajatus kuin celsiusmegatavu. Kaikkea se mies höpöttää!""

Itsehän ensin olet laittanut ton KW!!!
Eli KelvinWatti!!! Todella typerä ajatus!

""Ja sä unohdat nyt tyystin sen hyötysuhteen! Luuletko, ettei sähkön kulku hidastu, kun siihen lasautetaan puolen kilowatin vastus?
Sama kuin jätkä vääntää tahkoa 50 kierrosta sekunnissa ja toinen heittää siihen helvetinmoisen tapparan ja alkaa terottaa. Kyllä siinä tahti hiipuu.
Katsopas se minun aiempi TYHJENTÄVÄ vastaus ja opi sähkötekniikkaa!""

En luule! Minä tiedän, että sähkön kulku "hidastuu" juuri tuon 0,5kW.

"Lämmitin kuluttaa yhden tunnin aikana 0,55kWh.
Kyllä se kuluttaa seuraavankin tunnin aikana 0,55kWh. "

""Hahaa, vaan eipä oikeesti kulutakaan, sillä kone on jo hiukka lämmennyt, eikä sillä ole enää mihin laittaa sitä lämpöä!""

KYLLÄ SE KULUTTAA KOKO AJAN SAMAN MÄÄRÄN SÄHKÖÄ!
Ja vastus lämmittää kokoajan moottoria. Moottori vain lämpenee enemmän!

Voi pyhä yksinkertaisuus. Mene itse sähköopintunnille!!!

Hukkako kirjoitti:

Jos tiedossasi on aukkoja sähkötekniikan perusteissa, niin suosittelen, että kyselet asioita tiede-palstan vastaavalta osastolta.

Tällä palstalla asiantuntijat keskustelevat lohkolämmittimen syvällisemmästä olemuksesta, eikä ole tarpeellista laajentaa aihetta rönsyilemään sähkötekniikan alkeisiin.

Lue lisää

mitään.
Kysyin TässäTuleeAsiaa-henkilöltä.
Vastauksia odotellen....

ins kirjoitti:

""Tätä siis käytetään juuri yleensä 1-vaihe, eli tasavirtavastuksissa tehon ilmoittamiseen.""

Miten 1-vaihevirta voi olla tasavirtaa?
Siinähän sanotaan ihan selvästi (1-vaihevirta) eli vaihtovirtaa!!!

Ja edelleen K=Kelvin ja k=kilo.
Tuo sinun 1024 = K kuuluu "bittisähkön" puolelle. Ei näihin SÄHKÖ hommiin jota tulee pistorasiasta. (230V, 50Hz)

""Ja sähän puhut ihan hulluja: KelvinWatti, sehän on ihan yhtä typerä ajatus kuin celsiusmegatavu. Kaikkea se mies höpöttää!""

Itsehän ensin olet laittanut ton KW!!!
Eli KelvinWatti!!! Todella typerä ajatus!

""Ja sä unohdat nyt tyystin sen hyötysuhteen! Luuletko, ettei sähkön kulku hidastu, kun siihen lasautetaan puolen kilowatin vastus?
Sama kuin jätkä vääntää tahkoa 50 kierrosta sekunnissa ja toinen heittää siihen helvetinmoisen tapparan ja alkaa terottaa. Kyllä siinä tahti hiipuu.
Katsopas se minun aiempi TYHJENTÄVÄ vastaus ja opi sähkötekniikkaa!""

En luule! Minä tiedän, että sähkön kulku "hidastuu" juuri tuon 0,5kW.

"Lämmitin kuluttaa yhden tunnin aikana 0,55kWh.
Kyllä se kuluttaa seuraavankin tunnin aikana 0,55kWh. "

""Hahaa, vaan eipä oikeesti kulutakaan, sillä kone on jo hiukka lämmennyt, eikä sillä ole enää mihin laittaa sitä lämpöä!""

KYLLÄ SE KULUTTAA KOKO AJAN SAMAN MÄÄRÄN SÄHKÖÄ!
Ja vastus lämmittää kokoajan moottoria. Moottori vain lämpenee enemmän!

Voi pyhä yksinkertaisuus. Mene itse sähköopintunnille!!!

Lue lisää

"Siinähän sanotaan ihan selvästi (1-vaihevirta) eli vaihtovirtaa!!! "

Äläs nyt hulluja taas puhu. Jos jokin meinaa vaihtua, niin aina tarvitaan 2, eli 2- ja 3- vaihevirta on vaihtovirtaa. Kyllähän tyhmempikin tajuaa, ettei 1-vaihevirralla ole kuin 1 vaihe, eli se on tasaista!

"Ja edelleen K=Kelvin ja k=kilo.
Tuo sinun 1024 = K kuuluu "bittisähkön" puolelle. Ei näihin SÄHKÖ hommiin jota tulee pistorasiasta. (230V, 50Hz)"

Voi herranjestas, iso mies, luuletko, että tietokoneessa käytetään aivan omanlaistaan sähköä?
Ettet vain lintsannut elektroniikan tunneilta?

"En luule! Minä tiedän, että sähkön kulku "hidastuu" juuri tuon 0,5kW. "

Ei 0,5kW ole mitään nopeutta, ei sen verran voi hidastua! hertzejä voi hidastua, kun sähköstä on kyse!

"KYLLÄ SE KULUTTAA KOKO AJAN SAMAN MÄÄRÄN SÄHKÖÄ!
Ja vastus lämmittää kokoajan moottoria. Moottori vain lämpenee enemmän! "

No ei tietenkään kuluta tai lämpene! tuleehan siinä raja vastaan. aatteleppa jos olis niinkuin sanot, niin motti vaan lämpenis ja lämpenis kunnes poksahtais.

sähköexpert kirjoitti:

1. Miten lämmittimen hyötysuhde voi olla 89%, kun se muuttaa kaiken kuluttaman energian lämmöksi? Silloinhan se hyötysuhde on 100%

2. Kuinka sähkövastus voi muuttaa sähköverkon taajuutta (50Hz) taajuudeksi 44,5Hz?

3. Missä olet nähnyt digitaalisen moottorilämmittimen?

4. Mitä eroa on digitaalisella ja analogisella vastuksella?

Toivottavasti vastaat mielelläsi näihin kysymyksiin, kun kerran niin sanoi.
Kiitos.

Lue lisää

Ellet yhtään mitään tiedä, niin suosittelen tosiaankin hieman opintoja...

1. Ei muuta, vaan osa tehosta, kuten sanoin, kuluu siihen taajuuden muutokseen.

2. Luepa tuolta ins -vastauksestani se tahko-vertaus, niin ehkä ymmärrät. Tuo muutos tulee siis siitä hyötytehosta.

3. Puhuin piireistä, en itse lämmittimistä!

4. käytetty virta, eli tasa- tai vaihtovirta.

Hukkako kirjoitti:

Jotenkin jäi nyt sellainen tunne, että tää inssi yrittää taas jotain kusetusta.

Ei tunnu uskottavalta sen jutut, kun se laskee vastuksetkin tuon tigitaalisen tasasähkön mukaan, mutta toisessa lauseessa tuomitsee teorian huuhaaksi.

Itse puhuu 3-vaihemoottorista, hyötysuhteesta ja muista hienoista jutuista, ja sitten esittää totuutena jotain käsittämätöntä solkkausta, ja yrittää ohittaa aikaisemmat esilletuomansa totuudet, pelkästään vaikenemalla.

Niin, että turha luulla, että ei muka tajuttas mitään, vaikkei inssejä ollakaan, ei meitä niin vaan kusta silmään.

Lue lisää

Kyllä se on koko inssi pihalla kuin lumiukko!
Kaveri taitaa yrittää vaan päteä, vaikkei asiasta tiedä tuon taivaallista. Kotona sit muijalleen esittää, et katsos kun vähän opastin poikasia (salaa toivoo illaks suopeempaa vastaanottoa peiton alla)!
Hyvähän sen on näin tehdä, kun muija ei ymmärrä senkään vertaa sähköasioista, eikä sitä edes kiinnosta. Oikeesti vaan naurattaa kun äijä pokkuroi ja esittää, muttei sano mitään, jotta sais näitä näytöksiä vastakin...

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

"Siinähän sanotaan ihan selvästi (1-vaihevirta) eli vaihtovirtaa!!! "

Äläs nyt hulluja taas puhu. Jos jokin meinaa vaihtua, niin aina tarvitaan 2, eli 2- ja 3- vaihevirta on vaihtovirtaa. Kyllähän tyhmempikin tajuaa, ettei 1-vaihevirralla ole kuin 1 vaihe, eli se on tasaista!

"Ja edelleen K=Kelvin ja k=kilo.
Tuo sinun 1024 = K kuuluu "bittisähkön" puolelle. Ei näihin SÄHKÖ hommiin jota tulee pistorasiasta. (230V, 50Hz)"

Voi herranjestas, iso mies, luuletko, että tietokoneessa käytetään aivan omanlaistaan sähköä?
Ettet vain lintsannut elektroniikan tunneilta?

"En luule! Minä tiedän, että sähkön kulku "hidastuu" juuri tuon 0,5kW. "

Ei 0,5kW ole mitään nopeutta, ei sen verran voi hidastua! hertzejä voi hidastua, kun sähköstä on kyse!

"KYLLÄ SE KULUTTAA KOKO AJAN SAMAN MÄÄRÄN SÄHKÖÄ!
Ja vastus lämmittää kokoajan moottoria. Moottori vain lämpenee enemmän! "

No ei tietenkään kuluta tai lämpene! tuleehan siinä raja vastaan. aatteleppa jos olis niinkuin sanot, niin motti vaan lämpenis ja lämpenis kunnes poksahtais.

Lue lisää

""Äläs nyt hulluja taas puhu. Jos jokin meinaa vaihtua, niin aina tarvitaan 2, eli 2- ja 3- vaihevirta on vaihtovirtaa. Kyllähän tyhmempikin tajuaa, ettei 1-vaihevirralla ole kuin 1 vaihe, eli se on tasaista!""

Juuri niin 1-vaihevirralla on 1 vaihe.
Joka vaihtelee 0-230V nollatason kummallekkin puolelle sini-käyrän muotoisesti.
Ja 50Hz mitä löytyy pistorasiasta, tarkoitta että jännite käy 50 kertaa nollatason kummallakin puolella yhden sekunnin aikana.

Tasasähkö on tasaista kokoajan, eli on kokoajan nollatason ylä- tai alapuolella.

"KYLLÄ SE KULUTTAA KOKO AJAN SAMAN MÄÄRÄN SÄHKÖÄ!
Ja vastus lämmittää kokoajan moottoria. Moottori vain lämpenee enemmän! "

""No ei tietenkään kuluta tai lämpene! tuleehan siinä raja vastaan. aatteleppa jos olis niinkuin sanot, niin motti vaan lämpenis ja lämpenis kunnes poksahtais.""


NO KUN LÄMMITTÄÄ SE SITÄ MOOTTORIA KOKOAJAN JA KULUTTAA SÄHKÖÄ SAMAN VERRAN KOKOAJAN. MOOTTORI LÄMPENEE JOHONKIN PISTEESEN ASTI. NIIN LÄMPÖISEKSI KUN LÄMMITTIMEN TEHO VOI SEN LÄMMITTÄÄ. TÄYTYY MUISTAA, ETTÄ MOOTTORI ON ULKOILMASSA JA ULKOILMA KOKOAJAN JÄÄHDYTTÄÄ MOOTTORIA, ELI LÄMPÖÄ KATOAA TAIVAAN TUULIIN. MITÄ KYLMEMPI ON ULKOILMA, NIIN SITÄ KYLMEMMÄKSI MOOTTORI JÄÄ.

ins kirjoitti:

""Äläs nyt hulluja taas puhu. Jos jokin meinaa vaihtua, niin aina tarvitaan 2, eli 2- ja 3- vaihevirta on vaihtovirtaa. Kyllähän tyhmempikin tajuaa, ettei 1-vaihevirralla ole kuin 1 vaihe, eli se on tasaista!""

Juuri niin 1-vaihevirralla on 1 vaihe.
Joka vaihtelee 0-230V nollatason kummallekkin puolelle sini-käyrän muotoisesti.
Ja 50Hz mitä löytyy pistorasiasta, tarkoitta että jännite käy 50 kertaa nollatason kummallakin puolella yhden sekunnin aikana.

Tasasähkö on tasaista kokoajan, eli on kokoajan nollatason ylä- tai alapuolella.

"KYLLÄ SE KULUTTAA KOKO AJAN SAMAN MÄÄRÄN SÄHKÖÄ!
Ja vastus lämmittää kokoajan moottoria. Moottori vain lämpenee enemmän! "

""No ei tietenkään kuluta tai lämpene! tuleehan siinä raja vastaan. aatteleppa jos olis niinkuin sanot, niin motti vaan lämpenis ja lämpenis kunnes poksahtais.""


NO KUN LÄMMITTÄÄ SE SITÄ MOOTTORIA KOKOAJAN JA KULUTTAA SÄHKÖÄ SAMAN VERRAN KOKOAJAN. MOOTTORI LÄMPENEE JOHONKIN PISTEESEN ASTI. NIIN LÄMPÖISEKSI KUN LÄMMITTIMEN TEHO VOI SEN LÄMMITTÄÄ. TÄYTYY MUISTAA, ETTÄ MOOTTORI ON ULKOILMASSA JA ULKOILMA KOKOAJAN JÄÄHDYTTÄÄ MOOTTORIA, ELI LÄMPÖÄ KATOAA TAIVAAN TUULIIN. MITÄ KYLMEMPI ON ULKOILMA, NIIN SITÄ KYLMEMMÄKSI MOOTTORI JÄÄ.

Lue lisää

"Joka vaihtelee 0-230V nollatason kummallekkin puolelle sini-käyrän muotoisesti. "

Älkää missää tapauksessa yleistäkö ja yksinkertaistako asioita joista ette juuri tiedä tarkemmin.

Sini-käyrä on yhtä utopinen sähköpuolella kuin joulupukki korvatunturilla.

Oletko kenties jokus todennut allon olevan sini-käyrää ?

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

Ellet yhtään mitään tiedä, niin suosittelen tosiaankin hieman opintoja...

1. Ei muuta, vaan osa tehosta, kuten sanoin, kuluu siihen taajuuden muutokseen.

2. Luepa tuolta ins -vastauksestani se tahko-vertaus, niin ehkä ymmärrät. Tuo muutos tulee siis siitä hyötytehosta.

3. Puhuin piireistä, en itse lämmittimistä!

4. käytetty virta, eli tasa- tai vaihtovirta.

Lue lisää

Oot kyllä aivan pihalla!!!

Ei mikään kuorma sähköverkossa muuta sen taajuutta!

Jos taajuus muuttuu, niin pitää kaikkien sähkölaitoksien muuttaa generaattorien pyörintänopeuksia! Silloin taajuus muuttuu koko sähköverkossa.

Sinä et tiedä sähköstä mitään!!!!!!

Kaikki sun vastaukset aivan väärin tai et ole vastannut kysymykseen.

Sähkötekniikan Tohtori kirjoitti:

"Joka vaihtelee 0-230V nollatason kummallekkin puolelle sini-käyrän muotoisesti. "

Älkää missää tapauksessa yleistäkö ja yksinkertaistako asioita joista ette juuri tiedä tarkemmin.

Sini-käyrä on yhtä utopinen sähköpuolella kuin joulupukki korvatunturilla.

Oletko kenties jokus todennut allon olevan sini-käyrää ?

Lue lisää

Olen mitannut oskilloskoopilla pistorasiasta jännitteen huippuarvon ja muodon.
Tulokset:
huippu jännite 325V --> tehollisarvo 230V
taajuus 50Hz, aalto: sinimuotoista

Hukkako kirjoitti:

Jos tiedossasi on aukkoja sähkötekniikan perusteissa, niin suosittelen, että kyselet asioita tiede-palstan vastaavalta osastolta.

Tällä palstalla asiantuntijat keskustelevat lohkolämmittimen syvällisemmästä olemuksesta, eikä ole tarpeellista laajentaa aihetta rönsyilemään sähkötekniikan alkeisiin.

Lue lisää

No jos sulla "Hukkako" on tietoa, niin vastaa noihin neljään helppoon kysymykseen.
Katsotaan oletko yhtään viisaampi kuin toi "TäältäTuleeAsiaa".
Vastauksi odotellen.........

sähköexpert kirjoitti:

1. Miten lämmittimen hyötysuhde voi olla 89%, kun se muuttaa kaiken kuluttaman energian lämmöksi? Silloinhan se hyötysuhde on 100%

2. Kuinka sähkövastus voi muuttaa sähköverkon taajuutta (50Hz) taajuudeksi 44,5Hz?

3. Missä olet nähnyt digitaalisen moottorilämmittimen?

4. Mitä eroa on digitaalisella ja analogisella vastuksella?

Toivottavasti vastaat mielelläsi näihin kysymyksiin, kun kerran niin sanoi.
Kiitos.

Lue lisää

1. Se ei muuta kaikkea kuluttamaansa tehoa lämmöksi.

2. Taajuussiirtymällä

3. mm. Blööteema myy niitä

4. Digitaalitekniikassa käytetään yleisesti 0-5V jännitteitä(ns. Input / Output / Set / Reset / Clock jne...) ja analogiatekniikassa ei ole rajoja jänniteille.

Sähköexpert kirjoitti:

Oot kyllä aivan pihalla!!!

Ei mikään kuorma sähköverkossa muuta sen taajuutta!

Jos taajuus muuttuu, niin pitää kaikkien sähkölaitoksien muuttaa generaattorien pyörintänopeuksia! Silloin taajuus muuttuu koko sähköverkossa.

Sinä et tiedä sähköstä mitään!!!!!!

Kaikki sun vastaukset aivan väärin tai et ole vastannut kysymykseen.

Lue lisää

Antaahan se nyt sähkö periksi, varsinkin pidemmällä matkalla. Vaihtovirtaa voi ajatella vaikka naruksi jota 2 kaveria kiskoo eri päistä. Siinä sit keskellä naru pyörittää tahkoa, joka on siis se vastus. Niin antaahan se nyt jumaliste naru periksi!
Ajattele nyt vähän hyvä mies!

ins kirjoitti:

Olen mitannut oskilloskoopilla pistorasiasta jännitteen huippuarvon ja muodon.
Tulokset:
huippu jännite 325V --> tehollisarvo 230V
taajuus 50Hz, aalto: sinimuotoista

Lue lisää

Ei minun henkilökohtaisesti tarvitse mitata kyseisiä arvoja, koska tiedän sen muutoinkin, ettei siniaaltoa ole kuin teoreettisissa oppikirjoissa.

Sinunkin kannattaa hankkia kunnon skooppi, jos se antaa arvoja kuten 325V pistorasiasta. Teihän mittauksen ihan Suomessa ?

Ihan vain vinkkinä että jos pistorasiasta tulisi yli 300 volttia kävisi kodinkonekauppa huomattavasti paremmin.

Sähkötekniikan Tohtori kirjoitti:

"Joka vaihtelee 0-230V nollatason kummallekkin puolelle sini-käyrän muotoisesti. "

Älkää missää tapauksessa yleistäkö ja yksinkertaistako asioita joista ette juuri tiedä tarkemmin.

Sini-käyrä on yhtä utopinen sähköpuolella kuin joulupukki korvatunturilla.

Oletko kenties jokus todennut allon olevan sini-käyrää ?

Lue lisää

Oikeestihan se tuo jännite on siniaallon tangentti, sillä muutoin jännitettä tulisi kohdella tuon huippukäyrän integraalina matemaattisessa mielessä, joka puolestaan aiheuttaisi jännitteen käsistä karkaamisen. Tiedättehän, integraalin, ja rajattoman tilavuuden (tai alan) ongelman, Elbersin tilaintegraaliparadoksin?

Inssi nyt vaan sekoittaa jännitteen ja sen huippukäyrän suhteen, suotakoon se hänelle anteeksi.

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

Oikeestihan se tuo jännite on siniaallon tangentti, sillä muutoin jännitettä tulisi kohdella tuon huippukäyrän integraalina matemaattisessa mielessä, joka puolestaan aiheuttaisi jännitteen käsistä karkaamisen. Tiedättehän, integraalin, ja rajattoman tilavuuden (tai alan) ongelman, Elbersin tilaintegraaliparadoksin?

Inssi nyt vaan sekoittaa jännitteen ja sen huippukäyrän suhteen, suotakoon se hänelle anteeksi.

Lue lisää

Ei riitä inssillä koulupohja eikä ole riittävää teoreettista tietoa käsittelemään enään näin monimutkaisia asioita.

Sähkötekniikan Tohtori kirjoitti:

Ei minun henkilökohtaisesti tarvitse mitata kyseisiä arvoja, koska tiedän sen muutoinkin, ettei siniaaltoa ole kuin teoreettisissa oppikirjoissa.

Sinunkin kannattaa hankkia kunnon skooppi, jos se antaa arvoja kuten 325V pistorasiasta. Teihän mittauksen ihan Suomessa ?

Ihan vain vinkkinä että jos pistorasiasta tulisi yli 300 volttia kävisi kodinkonekauppa huomattavasti paremmin.

Lue lisää

Se on muuten niin, että se jännite mikä on pistorasiassa on tehollisarvoltaan 230V, jonka huippuarvo on 325V. Kun saa tämmöiset tulokset niin silloin on skoppi kunnossa!

Tehollisarvo lasketaan: huippuarvo/SQR2 kun sähkö on siniaaltoa.
Eli 325V/SQR2=230V.

Jos mittaat pistorasiassa olevaa jännitettä esim yleismittarilla, niin saat lukeman 230V, koska ne mittarit on kalibroitu näyttämään tehollisarvoa!

Tässä "tohtorille" vähän PERUSasiaa sähkötekniikasta.

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

Oikeestihan se tuo jännite on siniaallon tangentti, sillä muutoin jännitettä tulisi kohdella tuon huippukäyrän integraalina matemaattisessa mielessä, joka puolestaan aiheuttaisi jännitteen käsistä karkaamisen. Tiedättehän, integraalin, ja rajattoman tilavuuden (tai alan) ongelman, Elbersin tilaintegraaliparadoksin?

Inssi nyt vaan sekoittaa jännitteen ja sen huippukäyrän suhteen, suotakoon se hänelle anteeksi.

Lue lisää

PUPPUA!!!!!!

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

Antaahan se nyt sähkö periksi, varsinkin pidemmällä matkalla. Vaihtovirtaa voi ajatella vaikka naruksi jota 2 kaveria kiskoo eri päistä. Siinä sit keskellä naru pyörittää tahkoa, joka on siis se vastus. Niin antaahan se nyt jumaliste naru periksi!
Ajattele nyt vähän hyvä mies!

Lue lisää

Mitä yhteistä on narulla ja sähköllä???

Miten edes voit verrata sähköä ja narua????

Esitit itse oman tyhmyytesi näillä kaikilla "sähkö"teorioillasi.

Sulla ei ole mitään hajua sähköstä!!!

yksinkertaisesti kirjoitti:

1. Se ei muuta kaikkea kuluttamaansa tehoa lämmöksi.

2. Taajuussiirtymällä

3. mm. Blööteema myy niitä

4. Digitaalitekniikassa käytetään yleisesti 0-5V jännitteitä(ns. Input / Output / Set / Reset / Clock jne...) ja analogiatekniikassa ei ole rajoja jänniteille.

Lue lisää

Taajuussiirtymä!

Mielenkiinnolla odotan selvitystäsi!

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

Antaahan se nyt sähkö periksi, varsinkin pidemmällä matkalla. Vaihtovirtaa voi ajatella vaikka naruksi jota 2 kaveria kiskoo eri päistä. Siinä sit keskellä naru pyörittää tahkoa, joka on siis se vastus. Niin antaahan se nyt jumaliste naru periksi!
Ajattele nyt vähän hyvä mies!

Lue lisää

"ins" puhuu asiaa!

yksinkertaisesti kirjoitti:

1. Se ei muuta kaikkea kuluttamaansa tehoa lämmöksi.

2. Taajuussiirtymällä

3. mm. Blööteema myy niitä

4. Digitaalitekniikassa käytetään yleisesti 0-5V jännitteitä(ns. Input / Output / Set / Reset / Clock jne...) ja analogiatekniikassa ei ole rajoja jänniteille.

Lue lisää

odotellaan vastausta tohon taajuussiirtymään. (vast 2)
Voit myös vastata, että mihinkä muuhun muotoon se lämmitysvastus muuttaa ottamansa sähköenergian kuin lämmöksi. (vast 1)

ins kirjoitti:

PUPPUA!!!!!!

Veikö kissa kielesi?
Kannattaisipa tarkistaa tuo asia, voipa alkaa kaduttamaan sen jälkeen tuollaiset kommentit.

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

Oikeestihan se tuo jännite on siniaallon tangentti, sillä muutoin jännitettä tulisi kohdella tuon huippukäyrän integraalina matemaattisessa mielessä, joka puolestaan aiheuttaisi jännitteen käsistä karkaamisen. Tiedättehän, integraalin, ja rajattoman tilavuuden (tai alan) ongelman, Elbersin tilaintegraaliparadoksin?

Inssi nyt vaan sekoittaa jännitteen ja sen huippukäyrän suhteen, suotakoon se hänelle anteeksi.

Lue lisää

Mikä on huippukäyrä?
En ole puhunut mitään huippukäyrästä, ainoastaan huippuarvosta.

Sini-aallon muotoisella jännitteellä on huippuarvo. Se on se kohta aallossa, joka on kauimpana nollatasosta. Sama pätee myös muun muotoisiin aaltoihin. Mutta sähköverkossahan on sitä sini-muotoista.

Mutta voithan toki kertoa millaista sähköä teillä päin on?

Sitten on poju näköjään ruvennut laittamaan erilaisia matemaattisia sanoja peräkkäin tekstiin. Mitään niistä tietämättä!

sähköexpert kirjoitti:

odotellaan vastausta tohon taajuussiirtymään. (vast 2)
Voit myös vastata, että mihinkä muuhun muotoon se lämmitysvastus muuttaa ottamansa sähköenergian kuin lämmöksi. (vast 1)

Lue lisää

Tuo inssihän se ensimmäisenä esitti, että vastuksella on eri ottoteho ja antoteho, mikset kysy siltä, se varmaan tietää vastuksen hyötysuhteesta kaiken.

yksinkertaisesti kirjoitti:

1. Se ei muuta kaikkea kuluttamaansa tehoa lämmöksi.

2. Taajuussiirtymällä

3. mm. Blööteema myy niitä

4. Digitaalitekniikassa käytetään yleisesti 0-5V jännitteitä(ns. Input / Output / Set / Reset / Clock jne...) ja analogiatekniikassa ei ole rajoja jänniteille.

Lue lisää

nämä kaikkitietävät!
Ei taida olla tietoa, kun ei näy enään vastauksia!

sähköexpert kirjoitti:

nämä kaikkitietävät!
Ei taida olla tietoa, kun ei näy enään vastauksia!

Mihin sinä nyt haluat vastauksen?
Eipä näy kysymystä.

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

Mihin sinä nyt haluat vastauksen?
Eipä näy kysymystä.

tee uusi viestiketju, jos keksit kysyttävää. Tämä alkaa olla jo melkoinen suo.

ins kirjoitti:

Taajuussiirtymä!

Mielenkiinnolla odotan selvitystäsi!

Avainsanat ovat taajuusselektiivisyys ja stabiilisuus, jotka määrittelevät hyvin pitkälle laadun ja hyvyyden kyvykkyyden.

Vertaa radiokanavaa, joka ei pysy tarkasti paikallaan vaan ns. vaeltaa. Kyseessä on taajuussiirtymä ja samaa tapahtuu kaikkialla sähkö ja eletroniikkapiireissä.

yksinkertaisesti kirjoitti:

Avainsanat ovat taajuusselektiivisyys ja stabiilisuus, jotka määrittelevät hyvin pitkälle laadun ja hyvyyden kyvykkyyden.

Vertaa radiokanavaa, joka ei pysy tarkasti paikallaan vaan ns. vaeltaa. Kyseessä on taajuussiirtymä ja samaa tapahtuu kaikkialla sähkö ja eletroniikkapiireissä.

Lue lisää

et tiedä mitään sähköstä!!!

Et ymmärrä itsekkään mitä tuohon kirjoitit!

ps. Radio taajuudet on aivan eri juttu kuin sähköverkossa oleva taajuus.

Voinkin kysyä sulta, ja kysynkin.
Miten syntyy tai mistä tulee sähköverkon taajuus?

yksinkertaisesti kirjoitti:

Avainsanat ovat taajuusselektiivisyys ja stabiilisuus, jotka määrittelevät hyvin pitkälle laadun ja hyvyyden kyvykkyyden.

Vertaa radiokanavaa, joka ei pysy tarkasti paikallaan vaan ns. vaeltaa. Kyseessä on taajuussiirtymä ja samaa tapahtuu kaikkialla sähkö ja eletroniikkapiireissä.

Lue lisää

Voisitko selittää mitä tarkoittaa sana selektiivisyys?

Minä tiedän mitä se tarkoittaa, muuta tiedätkö sinä? Todennäiköisesti et!

Vastausta odotellen.... mielenkiinnolla!

TässäTuleeAsiaa! kirjoitti:

tee uusi viestiketju, jos keksit kysyttävää. Tämä alkaa olla jo melkoinen suo.

Otsikolla:
Lohkolämmittimen sähkön kulutus

yksinkertaisesti kirjoitti:

Avainsanat ovat taajuusselektiivisyys ja stabiilisuus, jotka määrittelevät hyvin pitkälle laadun ja hyvyyden kyvykkyyden.

Vertaa radiokanavaa, joka ei pysy tarkasti paikallaan vaan ns. vaeltaa. Kyseessä on taajuussiirtymä ja samaa tapahtuu kaikkialla sähkö ja eletroniikkapiireissä.

Lue lisää

Minne hävisi "yksinkertaisesti"?
Vastauksia odotetaan noihin kahdessa ylemmässä olevaan.

Niin on muuten hävinnyt "TässäTuleeAsiaa!" ja "Hukkako". Ettei vain olisi nämäkin kaksi nimimerkkiä yksi ja sama henkilö?

Itse asiassa troikassa, eli jatkojohtimessa kuluu yllättävän paljon häviöitä. Lukema on noin 48%

Dipoli-insinööri kirjoitti:

Itse asiassa troikassa, eli jatkojohtimessa kuluu yllättävän paljon häviöitä. Lukema on noin 48%

Troikka on kolmen hevosen vetämä vaunu. Sen häviöistä en tiedä, mutta teho on 4-5 hv, eli reilut 6 kW.

Jatkojohtoa kutsutaan puhekielessä usein roikaksi.

rapsutin kirjoitti:

Troikka on kolmen hevosen vetämä vaunu. Sen häviöistä en tiedä, mutta teho on 4-5 hv, eli reilut 6 kW.

Jatkojohtoa kutsutaan puhekielessä usein roikaksi.

Puhekielessä kirjoitetaan erikseen; puhe kielessä

Dipoli-insinööri kirjoitti:

Itse asiassa troikassa, eli jatkojohtimessa kuluu yllättävän paljon häviöitä. Lukema on noin 48%

MAHTAVA KOMMENTTI !!!!!!

Jos jatkojohdossa tapahtuu 48% häviötä, niin se on lähes yhtä kuuma kuin itse lämmitin, johon jäisi enään 52%.
Mun autossa moottorilämmitin on ainakin tosi kuuma. Eli kun ottaa johdon pois pistorasiasta, niin tarvitaan paksut kintaat, ettei polta näppejään.

eestiika kirjoitti:

Puhekielessä kirjoitetaan erikseen; puhe kielessä

Puhuttu kieli erikseen ja puhekieli yhteen, ainakin kielitoimiston mukaan.

Mitä tuo "termoteho" oikein tarkoittaa? Ei lämmityslaite - siis lohkolämmitin tai sisälämmitin - voi syötettyä pätötehoa muuttaa muuksi kuin lämmöksi ja mitättömän vähäisessä määrin valoksi tai ääneksi ;-)

Kyllä laitteeseen syötetty sähköenergia muuttuu käytännössä 100%:sti lämmöksi, oli tuo lämpö sitten peräisin vastuksesta tai vaikka puhaltimen laakereiden kitkasta! Kahdessa tunnissa 1400W sisälämppäri tuottaa 1400W termistä tehoa eli 2.8KWh lämpöenergiaa, sillä sähkötehon yksikkö W ilmoittaa kyseessä olevan juurikin vaihtosähkön PÄTÖtehon.

Terminen vastus saattaa muuttua, mutta-että resistanssi ja JOS se resistanssi muuttuu niin miksi se muuttuisi jopa siinä ,äärin, että sillä olisi merkitystä?

Termisestä enemmän:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=terminen vastus&btnG=Google-haku&meta=

moottorilämmittimien myyjä!!!

Eihän kukaan voi noin älytöntä väittää.

Mihin se vastus kuluu? Ei mihinkään!
Eikä sen sähkön kulutus muutu mihinkään ajan myötä. (ei lisäänny eikä vähene)

Vain pitäis kaikkiin -02 ja sitä vanhempiin vaihtaa lämmitin uuteen??? Hahahahaaa!!!

Ja vielä säästää rahassa. Maksaa itsensä takaisin??

Voiskohan joku viisaampi laskea kuinka paljon pitää sähkön kulutus nousta "vanhalla" lohkolämmittimellä, että se kannattaa vaihtaa 3 vuoden välein? Kiitos.

(paljonkohan se uusi lämmitin muuten maksaa?)

Lämmittäjä kirjoitti:

moottorilämmittimien myyjä!!!

Eihän kukaan voi noin älytöntä väittää.

Mihin se vastus kuluu? Ei mihinkään!
Eikä sen sähkön kulutus muutu mihinkään ajan myötä. (ei lisäänny eikä vähene)

Vain pitäis kaikkiin -02 ja sitä vanhempiin vaihtaa lämmitin uuteen??? Hahahahaaa!!!

Ja vielä säästää rahassa. Maksaa itsensä takaisin??

Voiskohan joku viisaampi laskea kuinka paljon pitää sähkön kulutus nousta "vanhalla" lohkolämmittimellä, että se kannattaa vaihtaa 3 vuoden välein? Kiitos.

(paljonkohan se uusi lämmitin muuten maksaa?)

Lue lisää

Kaikki kuluu käytössä ja iän myötä. Näin tekee myös lämmitin. Sekään ei ole ikuinen ja uuden lämmittimen ostamalla parin vuoden välein voi hengitellä rauhassa autossasi puhdasta lämmintä sisäilmaa se sen lisäksi säästät sähköä ja energiaa sekä huomattavan summan rahaa, jos lämmitin on käytössäsi koko talvikauden.

Parhaissa tapauksissa voidaan puhua jopa useiden kymmenien eurojen säästöistä, lyhentyneinä lämmitysaikoina sekä tehokkaamman ilmankierrätyksen johdosta. Tämä kun summataan terveydellistestekijöiden kanssa yhteen, sinulle jää vain yksi vaihtoehto; heitä vanha lämmitin pois ja osta tilalle uusi.

arkipäivää kirjoitti:

Kaikki kuluu käytössä ja iän myötä. Näin tekee myös lämmitin. Sekään ei ole ikuinen ja uuden lämmittimen ostamalla parin vuoden välein voi hengitellä rauhassa autossasi puhdasta lämmintä sisäilmaa se sen lisäksi säästät sähköä ja energiaa sekä huomattavan summan rahaa, jos lämmitin on käytössäsi koko talvikauden.

Parhaissa tapauksissa voidaan puhua jopa useiden kymmenien eurojen säästöistä, lyhentyneinä lämmitysaikoina sekä tehokkaamman ilmankierrätyksen johdosta. Tämä kun summataan terveydellistestekijöiden kanssa yhteen, sinulle jää vain yksi vaihtoehto; heitä vanha lämmitin pois ja osta tilalle uusi.

Lue lisää

Ensinnäki täällä puhutaan lohkolämmittimestä, mutta tässä faktaa "säästöistä".

Sähkön hinta on noin 0,08eur/kWh.
Uusi lohkolämmitin maksaa noin 80eur.
Lohkolämmittimen teho 550W = 0,55kW

Oletetaan, että lämmitin alkaa kuluttamaan, vaikka heti toisena päivänä 25% enemmän sähköä.
Eli kustannuksia tulisi 0,08eur/kWh*(25/100)=0,02eur/kWh.

Lämmitintä käytetään talvi aikana (marraskuu-maaliskuu, 5*30pv=150pv) joka päivä yhteensä 2h (1h aamulla ja 1h iltapäivällä). Eli talven aikana lämmitin on päällä 150*2h=300h.

Uusi lämmitin kuluttaa sähköä talvessa (vuodessa) joka maksaa: 0,55kW*0,08eur/kWh*300h=13,20eur

Vanhentunut lämmitin kuluttaa sähköä talvessa (vuodessa) joka maksaa: 0,55kW*(0,08eur/kWh 0,02eur/kWh)*300h=16,50eur

Eli talvessa (vuodessa) vanhentuneen lämmittimen käyttö maksaa 16,50eur-13,20eur=3,30eur enemmän.
Tai toisinpäin käännettynä. Uusi lämmitin säästää rahaa vuodessa 3,30eur!

Jos uusi lohkolämmitin maksaa 80eur, niin se maksaa itsensä takaisin (80/3,30=24,24)
24 VUODESSA!!!!!!!

Jos oletetaan, että lämmitin edes yleensä kuluu, niin se ei nosta kulutusta kyllä noin paljon. Jos tuo sähkön kulutuksen nuosu olisi "vain" 12,5%, niin takaisinmaksu aika olisi silloin 48 VUOTTA!!!