Mormonit yrittävät kaikin tavoin osoittaa että Raamatun perusilmoitus ja lähtökohta, kuka ja millainen on sen Jumala, on väärin. Olemme saaneet tietää ettei noita ilmoituksia pidä ottaa kirjaimellisesti , ei vaikka ilmoittaja itse niin vaatii, ilmoitukset voivat olla väärennettyjä, on lisätty nimi Jahve sinne mihin se ei kuulu (mormonit tunnistavat oitis väärennetyt kohdat), tai Jahven ilmoitukset itsestään ovat Tapanin mielestä järjettömiä, jolloin Jahve tietenkin on väärässä.
Palstan mormonien viimeisin väite on että heprean sanat eivät ilmoituksissa tarkoitakaan sitä mitä normaalisti tarkoittavat, vaan niille pitää tulkita jokin uusi merkitys joka sopii mormoniuskonnon omiin sekasotkuihin. Hepreasta mormonit eivät näköjään saa toden tuntua, sen he saavat vain reformoidusta Egyptistä ja kun raamattua ei voi kääntää taikakaluin, vaan pitää osata oikeita kieliä ja tuntea oikeaa historiaa, mormonien mielestä asiassa selvästi jo siksi on jotain outoa.
Palstan mormonien viimeisin väite on että heprean sanat eivät ilmoituksissa tarkoitakaan sitä mitä normaalisti tarkoittavat, vaan niille pitää tulkita jokin uusi merkitys joka sopii mormoniuskonnon omiin sekasotkuihin. Hepreasta mormonit eivät näköjään saa toden tuntua, sen he saavat vain reformoidusta Egyptistä ja kun raamattua ei voi kääntää taikakaluin, vaan pitää osata oikeita kieliä ja tuntea oikeaa historiaa, mormonien mielestä asiassa selvästi jo siksi on jotain outoa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Smith "korjasi" Raamatun virheet "innoitetussa käännöksessään". Jostain syystä kirkko ei sitä painata, vain valittuja jakeita. Tosin missään Smithin korjaamassa jakeessa ei mainita Korotettua Ihmistä jumalanamme.
Smith ei innoitettuna näytä.tekevän vaikutusta ainakaan nimimerkille Selkeyttä sillä hän tukeutuu Johanneksen evankeliumin alkujakeiden kohdalla "väärin" käännettyyn eikä hyväksy Smithin korjausta jonka mukaan sana oli evankeliumi.
Smithin kurkistuskivi on kirkon hallussa joten profeettahan voisi viedä Smithin aloittaman korjaustyön päätökseen.
"Tosin missään Smithin korjaamassa jakeessa ei mainita Korotettua Ihmistä jumalanamme." Tuoko nyt sitten on syynä miksi mormonikirkko ei voi ilmoittaa kuka sen jumala on?
Smith väitti milloin yhtä, milloin toista ja lopulta sai innoituksen jossain hautajaistilaisuudessa ja keksi aivan uuden jumalan, Korotetun ihmisen josta kirkko ei nyt tiedä miten tähän pitää suhtautua .
Ketä mormonit nyt sitten palvovat jumalanaan kun ovat merkillisessä välitilassa jossa tietääkseni mikään muu uskonto ei ole ikipäivinä ollut, j älyttömämpää juttua on enää vaikea keksimälläkään keksiä millekään uskonnolle. Ei edes tiedetä kuka on oma jumala jota palvotaan ,ehkä joku kiertoradalla kiertävä , ehkä ei, mutta kristinuskon jumalasta osataan varmuudella sanoa millainen tämä ei saa olla.
Ajatteleeko kirkossa jäsenistö mitään, paitsi johto, jonka lähtökohtana lienee pelkkä damage control ja rahavirran varmistaminen niin että uusia virheitä ei enää tehtäisi, joten ilmoituksiakaan ei enää anneta kuin aivan varmoista asioista, tyyliin naisten korut tai pakon edessä (tumaihoiset eivät olekaan syypäitä mihinkään ja voivat toimia pappeina) .
Sepäs se ongelma taitaa olla että Smith ei kirjannut myöhäistä oppiaan pyhiin kirjoituksiinsa.
Kukaan Smithin presidenttiseuraajista ei ole rohjennut uusia ilmoituksia pahemmin julkistaa.
Veikkaukseni on että osasyy on myös Aadam-jumala sekoilu. Youngin kuoltuahan siitä haluttiin pikaisesti eroon koska se ei houkutellut uusia jäseniä joilla lähes poikkeuksetta oli kristillinen tausta. Eikä sitä ollut Pyhissä Kirjoituksissa. Wilford Woodruff julisti että pyhien piti lakata miettimästä liikaa kuka jumala on joten Isäksi ja Jumalaksi kutsumisen tulisi riittää.
Smithin oppi kyllä säilyi hyvinkin saarnoissa ja teksteissä mutta kanonisointiin ei ryhdytty.
Bruce R. McConkie joka ei pahemmin harrastanut poliittisesti korrektia kieltä muuten käytti nimitystä Korotettu Ihminen. Aikoinaan hänen sanansa otettiin lähes pyhinä joten ymmärrän hyvin että Selkeyttä pitäytyy tuossa opissa.
Nykyään kirkko on niin varovainen julkisuuskuvansa suhteen että ei taatusti ratkaise asiaa kanonisoinnilla. Niinpä osa jäsenistä (veikkaukseni että pieni vähemmistö) voi uskoa vaikkapa Elohimin iankaikkisuuteen ja jumaliksi kehittymisiin vain hänen lastensa kohdalla. Vanhemman polven mormonit ovat tottuneet hyväksymään kaiken Smithin sanoman jumalan sanana, nuorimmasta sukupolvesta en osaa sanoa