Miettikää MITENPALJON katkeruus maksaa, yksilöille, perheille, työyhteisöille ect.
Ja yhteiskunnalle sairaskuluina, poissaoloina ? Kannattaako olla KATKERA ?
Itse olen kohdannut yhtäsuntoista , mistä olisi voinut olla katkera, tuntea vihaa jtk.kohtaan ja ihan syystä. Mutta jo nuorena tämä asia selvisi minulle, että ei kannata KATKEROITTAA ITSEÄÄN, KOSKA SE KOSTAUTUU minulle itselleni. Tämä on tervettä "itserakkautta", varjele itsesi pahalta, sanoo Sana.
Ei mitään hyödytä kantaa katkeruutta vaikka työkaveria kohtaan, joka vei sen paikan minkä itse olisin halunnut. Katkeruus poltaa minun sisikuntaani ja sairastutaa lopulta.
Aina kun tulee mieleen ajatus, "että tuo ei ole oikein", rukoilen, että Herra anna mulle anteeksiantava mieli tätä ihmistä kohtaan Ja siunaa häntä. Kummasti se tepsii.
"Anteeksiantaminen toisille sekä etenkin itselleen on monille suunnattoman vaikeaa: se voi olla työläs ja pitkä prosessi, eivätkä kaikki edes tunnu kykenevän tai haluavan pyrkiä anteeksiantoon.
Mitä ihmiselle tapahtuu ajan myötä, jos hän ei kykene antamaan anteeksi? Ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeä oppia antamaan anteeksi.
Kukaan meistä ei säästy pettymyksiltä tai loukkauksilta, mutta jos emme anna anteeksi, loukkaukset sitoutuvat katkeruuteen, ne vääristävät tunne-elämää ja hyvinvointia.
Anteeksiantamaton ihminen muuttuu katkeraksi, joka muistelee kokemaansa vääryyttä ja kärsimäänsä pahaa.
Pahimmillaan katkera ihminen pyörittelee näitä asioita aamusta iltaan ja taas illasta aamuun. Lienee sanomattakin selvää, että se voi sairastuttaa ihmisen.
Jos en anna anteeksi...– Tunteet jäävät käsittelemättä.– Avoimuus vähenee.– Teen omia tulkintojani, jotka jäävät tarkistamatta.– Saatan pitää luulojani tosina.– Tuomitsevuus lisääntyy.– Teen toisista ihmisistä syyllisiä."
<<< ONKO TUTTUA, tälläkin palstalla? Milloin syy on Jumalan, milloin uskovien..>>>
"– Haluan näyttää, että pärjään – en koskaan pyydä apua.– Kuva itsestäni voi olla hyvinkin epärealistinen.– Asetun ylpeänä toisten yläpuolelle tai koen olevani uhri, ja näin ollen uhrius syvenee.– Ärsytyskynnykseni laskee.– Alttius uusille loukkauksille kasvaa.– Loukkaan muita entistä alttiimmin ja kärkkäämmin.– Olen pisteliäs ja teräväkielinen.– Negatiivisuus ja tyytymättömyys lisääntyvät.– Ystävät ottavat minuun etäisyyttä.– Otan itsekin etäisyyttä ystäviini.– Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne kasvaa.– Koen itseni hylätyksi.– Voimani vähenevät.– Ilo vähenee, negatiivisuus kasvaa.– Saatan tehdä jotain arvojeni vastaista.– Asia pyörii mielessä yötä päivää, eikä unohdu.
– Ruumis ja mieli saattavat sairastua.– Katkeruuden myrkky voimistuu.– Saastutan muutkin ihmiset katkeruudellani.– En ole vapaa.
En halua olla ikuisesti katkera! Jos pysähdyn kuuntelemaan tunteitani...
– Tiedostan ja myönnän itselleni loukkaantuneeni – tapahtui tämä äskettäin tai jo kauan aikaa sitten.– Ymmärrän tulleeni väärin kohdelluksi, vaikka luulin olleeni itse syyllinen.– Ymmärrän, ettei minua saa kohdella miten tahansa.– Uskallan muistaa vanhoja vääryyksiä, jotka olin unohtanut tai yritin unohtaa.
– Uskallan analysoida, mitä oikeasti tapahtui.– Yritän selvittää mahdolliset väärinkäsitykseni.
– Uskallan puhua, kysyä ja toimia, jos se on tarpeen.– Uskallan tuntea riittävästi.
– Annan tilaa pettymykselle, kivulle, vihalle, surulle."
http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/katkeruus-syo-ihmista-nain-kay-jos-et-osaa-antaa-anteeksi/3193992
Ja yhteiskunnalle sairaskuluina, poissaoloina ? Kannattaako olla KATKERA ?
Itse olen kohdannut yhtäsuntoista , mistä olisi voinut olla katkera, tuntea vihaa jtk.kohtaan ja ihan syystä. Mutta jo nuorena tämä asia selvisi minulle, että ei kannata KATKEROITTAA ITSEÄÄN, KOSKA SE KOSTAUTUU minulle itselleni. Tämä on tervettä "itserakkautta", varjele itsesi pahalta, sanoo Sana.
Ei mitään hyödytä kantaa katkeruutta vaikka työkaveria kohtaan, joka vei sen paikan minkä itse olisin halunnut. Katkeruus poltaa minun sisikuntaani ja sairastutaa lopulta.
Aina kun tulee mieleen ajatus, "että tuo ei ole oikein", rukoilen, että Herra anna mulle anteeksiantava mieli tätä ihmistä kohtaan Ja siunaa häntä. Kummasti se tepsii.
"Anteeksiantaminen toisille sekä etenkin itselleen on monille suunnattoman vaikeaa: se voi olla työläs ja pitkä prosessi, eivätkä kaikki edes tunnu kykenevän tai haluavan pyrkiä anteeksiantoon.
Mitä ihmiselle tapahtuu ajan myötä, jos hän ei kykene antamaan anteeksi? Ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeä oppia antamaan anteeksi.
Kukaan meistä ei säästy pettymyksiltä tai loukkauksilta, mutta jos emme anna anteeksi, loukkaukset sitoutuvat katkeruuteen, ne vääristävät tunne-elämää ja hyvinvointia.
Anteeksiantamaton ihminen muuttuu katkeraksi, joka muistelee kokemaansa vääryyttä ja kärsimäänsä pahaa.
Pahimmillaan katkera ihminen pyörittelee näitä asioita aamusta iltaan ja taas illasta aamuun. Lienee sanomattakin selvää, että se voi sairastuttaa ihmisen.
Jos en anna anteeksi...– Tunteet jäävät käsittelemättä.– Avoimuus vähenee.– Teen omia tulkintojani, jotka jäävät tarkistamatta.– Saatan pitää luulojani tosina.– Tuomitsevuus lisääntyy.– Teen toisista ihmisistä syyllisiä."
<<< ONKO TUTTUA, tälläkin palstalla? Milloin syy on Jumalan, milloin uskovien..>>>
"– Haluan näyttää, että pärjään – en koskaan pyydä apua.– Kuva itsestäni voi olla hyvinkin epärealistinen.– Asetun ylpeänä toisten yläpuolelle tai koen olevani uhri, ja näin ollen uhrius syvenee.– Ärsytyskynnykseni laskee.– Alttius uusille loukkauksille kasvaa.– Loukkaan muita entistä alttiimmin ja kärkkäämmin.– Olen pisteliäs ja teräväkielinen.– Negatiivisuus ja tyytymättömyys lisääntyvät.– Ystävät ottavat minuun etäisyyttä.– Otan itsekin etäisyyttä ystäviini.– Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne kasvaa.– Koen itseni hylätyksi.– Voimani vähenevät.– Ilo vähenee, negatiivisuus kasvaa.– Saatan tehdä jotain arvojeni vastaista.– Asia pyörii mielessä yötä päivää, eikä unohdu.
– Ruumis ja mieli saattavat sairastua.– Katkeruuden myrkky voimistuu.– Saastutan muutkin ihmiset katkeruudellani.– En ole vapaa.
En halua olla ikuisesti katkera! Jos pysähdyn kuuntelemaan tunteitani...
– Tiedostan ja myönnän itselleni loukkaantuneeni – tapahtui tämä äskettäin tai jo kauan aikaa sitten.– Ymmärrän tulleeni väärin kohdelluksi, vaikka luulin olleeni itse syyllinen.– Ymmärrän, ettei minua saa kohdella miten tahansa.– Uskallan muistaa vanhoja vääryyksiä, jotka olin unohtanut tai yritin unohtaa.
– Uskallan analysoida, mitä oikeasti tapahtui.– Yritän selvittää mahdolliset väärinkäsitykseni.
– Uskallan puhua, kysyä ja toimia, jos se on tarpeen.– Uskallan tuntea riittävästi.
– Annan tilaa pettymykselle, kivulle, vihalle, surulle."
http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/katkeruus-syo-ihmista-nain-kay-jos-et-osaa-antaa-anteeksi/3193992
Vastaukset 44
Vanhimmat
Oli paljon asiaa ja varsin vaikeaa asiaa:
”Anteeksiantaminen toisille sekä etenkin itselleen on monille suunnattoman vaikeaa: se voi olla työläs ja pitkä prosessi, eivätkä kaikki edes tunnu kykenevän tai haluavan pyrkiä anteeksiantoon.”
Anteeksi antaminen ei onnistu ilman rehellisyyttä omaa itseään kohtaan. Eikä ilman tiukkaa ja rehellistä asioiden tutkimista.
Kuten Matteuksen evankeliumi sanoo:
6:14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
6:15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
ja
18:21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
18:22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
”Anteeksiantamaton ihminen muuttuu katkeraksi, joka muistelee kokemaansa vääryyttä ja kärsimäänsä pahaa.”
Toden totta. Ja katkera ihminen syytää kaikkea pahaa ympärilleen – monesta aivan huomaamattaan.
Anteeksi antaminen ei onnistu ilman Jumalan apua, joka antaa voiman todelliseen anteeksiantoon. Amen
Kyllä, voimia rakkauteen tulee juuri Jumalalta.
olen katkera enkä näe valoa tunnelin päässä , vetvonut liikaa asioita itsekseni ja nyt on myöhästä , en välitä enää piristyä , mutta kirjoituksesi oli hyvä ja sisälsi totuuksia . tapahtunut ikäviä asioita joita en ole antanut anteeksi .
Ei ole myöhäistä antaa anteeksi ja vapautua ja asioiden vatkaminen loppuu "päässäsi".
Jos olet uskova, niin pyydä Jumalalta voimaa antaa anteeksi. Ei kannata tuhlata elämää katkeruuteen.
Itse olen aina ollut sellainen, että jos minua loukataan tai suututaan, niin panen välit poikki ikuisesti.
En silti ole ollut katkera, sillä mitä teen sellaisilla ihmisillä, jotka eivät pidä minusta. Yksi poikkeus; oli välit poikki nykyiseen anoppiini, mutta nyt välit ovat taas lämpimät.
Katkeruuden pohjalla on usein pettymyksiä. Pettymyksiä joita ei syystä tai toisesta ole vielä käsitelty. Aikain saatossa alkuperäinen syy voi unohtua ja mielen valtaa epämäärinen katkeruuden tunne vähän joka asiaa kohtaan. Se syö paljon elämäniloa ja vähentää näin kykyä tuntea tyydytystä ja mielenrauhaa.
"Itse olen aina ollut sellainen, että jos minua loukataan tai suututaan, niin panen välit poikki ikuisesti. "
Näin toimien se katkeruus jää sisimpääsi ja tulee ulos joka tapauksessa jollain tavalla. Tämä voi selittää osittain tuon kummallisen tarpeen kalvaa uskoamme vuodesta toiseen. Jotenkin olet tuomittu tällaiseen toimintaan, jossa ei ole päätä eikä häntää. Kannattaisi mennä jonkun puheille ja olla itselleen rehellinen, vihdoinkin.
No, en siltikään tee mitään ihmisillä, jotka eivät pidä minusta. Ilman heitä menee paljon mukavammin.
"en siltikään tee mitään ihmisillä" Mitä yleensä sitten ihmisillä teet?
Jätit lauseen kesken. Onko sellainen tapasi?
Jos anteeksianto tulkitaan, kuten alla lukee, niin hyväksyn.
Anteeksianto " Se tarkoittaa myös sitä, että henkilö lakkaa olemasta vihainen jollekulle tai luopuu kaunasta, närkästyksestä, mielipahasta tai halusta rangaista."
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00012
ps perinteisesti anteeksianto on synnyttänyt itselleni mielikuvan että uhri on syyllisempi kuin varsinainen syyllinen, mikäli uhri ei kykene antamaan anteeksi eli käytännössä ymmärtämään, hyväksymään ja lopuksi "unohtamaan" kokemaansa vääryyttä. Sellaista en allekirjoita, mutta tuon terveyskirjaston määritelmän kyllä.
"uhri on syyllisempi kuin varsinainen syyllinen, mikäli uhri ei kykene antamaan anteeksi "
Ei se niin mene. Jos uhri ikäänkuin pakotetaan antamaan anteeksi, niin eihän se mikään anteeksianto ole.
Jujun ydin on se, että kun antaa anteeksi, se EI POISTA SITÄ TEKOA, mikä se sitten onkin ei asioita lakaista matonalle.
Tapahtunut on tapahtunut, mutta se ei enää kiusaa MINUA ! En jauha sitä päässäni, en vatvo, se ei enää satuta. Mutta anteeksiannon on tultava minusta itsestäni. Muistan, kun lapsena meidät pakotettiin pyytämään anteeksi, kun jotain oli tehty. Se on vääräkasvatus tapa, eikä se anteeksipyyntö lähtenyt sydämestä vaan isän käskystä.
Paras olisi se, että voi puhua sen ihmisenkanssa ja selvittää mikä meni pieleen mutta joskus se ei onnistu. Uskovana minun on helppo saada apua Jumalalta ja ymmärtää se, että minä olen vajavainen ja niin myös tuo toinen on vajavainen ja , kun kaksi"vajakkkia" kohtaa, niin rapatessa roiskuu.
Itse olen kokenut kaikkein parhaaksi sen, että SIUNAAN sitä, joka teki mulle väärin. Kummasti se katkeruus katoaa. Sanakin sanoo: "SIUNATKAA älkää kirotko".
Huonoa on se, mikä tuli ilmi tuostakin linkistä, että JOS jää siihen katkeruuteen, antaa sen juurtua ja hellii sitä itsesäälillä niin se kasvaa ja hetkenpäästä näkyy hedelmät.
Torre sanoi: "Itse olen aina ollut sellainen, että jos minua loukataan tai suututaan, niin panen välit poikki ikuisesti. "
Ei hyvä ! Kukaan meistä ei ole täydellinen, eikä ystäviäkään ole liikaa. Ja luultavasti sairastat, sydän/verisuonitauteja, korkeaa verenpainetta, kolesterolia ect. Eli anteeksiantamattomuuden maksat terveydelläsi.
Me taidetaan puhu vähän erikertaluokan asioista koskien anteeksiantoa.
Lisäksi me taidetaan tarkoittaa anteeksiantamisella aikalailla eri asiaa.
Itse en vedä anteeksiantamattomuuden ja katkeruudessa elämisen välille yhtäläisyysmerkkejä eli en koe, että tapahtuneen kanssa elämisessä olisi jotkut ääripäät eli tuskainen katkeruudessa eläminen ja iloinen anteeksiannossa eläminen.
Juuri tuo esimerkkisi pakotettu anteeksianto on juuri se, joka pilaa koko käsitteen, se leimaa sitä.
Kannattaisi varmaankin pyrkiä siihen, että kykenee elämään oman historiansa kanssa.
Mutta sekin on paljon vaadittu heiltä, jotka ovat kokenee kovia.
"...tuskainen katkeruudessa eläminen ja iloinen anteeksiannossa eläminen."
Todellin anteeksiantaminen ei koskaan voi olla pakotettua. Ja voihan olla niin, että anteeksitaminen on myös tuskainen tie, joka johtaa paremaan oloon?
Muta tuon "anteeksiantaminen" käsitteen perinteinen merkitys häiritsee.
Anteeksiantamimen on osa eheytymistä ja siksi se on välttämätön asia ollakseen kokonainen ihminen. Muuten jää sielunvamma, joka purkautuu negativiisella tavalla esiin ennemmin tai myöhemmin.
Mutta ilman Jumalan voimaa parantava anteeksiantaminen ei onnistu.
Eli te fundamentalistit olette omineet senkin itsellenne.
No, toisaalta, kun lukee uutisia, niin teillä sille on eniten käyttöäkin. Pitäkää siis tunkkinne.
Jeesus tätä kehoittaa, me vain uskomme, että Jeesus puhuu totta!
Matt. 6:14
Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
Luuk. 6:37
Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
Puhuuko Jeesus totta? Minulla on hyvin helppo testi todistaa se.
Voivatko uskovat parantaa sairaat panemalla kädet heidän päälleen ja voivatko he juoda kuolettavaa juomaa? Tuskinpa, joten Jeesus ei puhu totta.
Kerro tuo teidän uskovien omien orpokotien ja lastenkotien uhreille.
Hyvä+ohje!+Näin+teemme!+Luterilaisen+kirkon+jäsenet+kun+tuottaa+niin+paljon+sielultaan+särjettyjä+lapsia.+Jo+pelkästään+20000+avioeroa+vuodessa+työstää+kymmeniä+tuhansia+särjettyjä+lapsia,+joille+jää+elinikäinen+vamma,+ja+insestin+ja+pedofilian+uhrit+päälle.+Näistä+särjetyistä+lapsista+kuin+noin+70%+ovat+luterilaisia+keskimäärin.
"todennäköisesti sairastat...."
Siis minä en sairasta luettelemistasi asioista mitään, mutta kolesteroli on ollut liian korkealla. Verenpaineeni on ollut aina hyvin alhainen.
Ystäviä on hyvä olla sen verran kuin tarvitsee, mutta olen aina halunnut pääasiassa kumppanin. oman rakkaan.
Miten+särjetty+nuoriso+keskustelee,+niin+hyvän+kuvan+antaa+sivusto+ylilauta(piste)org.
Onko mitään todisteita, ettei noista viesteistä valtaosa ole pienen fundamentalistisen vähemmistön lähettämiä?
Mikä on "perinteinen" käsitys anteeksi antamisesta?
Onko sinut pakotettu antamaan anteeksi, esim. lapsena ? Jos , niin silloin helposti jää tuo negatiivinenvire sanaan: Anna anteeksi. Ei Jumala pakota sinua eikä minua antamaan anteeksi vastoin tahtoa. Vaan hän kysyy haluatko?
Mutta sitä olen ihmetellyt, että tätä "anna anteeksi niin vapaudut mainostaa" nykyään sekularimaailma. Eli joillakin on voimaa antaa anteeksi ilman Jumalan apua.
Ja ellen nyt väärin muista niin sitä on tieteellisestikkin tutkittu. Ainakin sitä on tutkittu, että katkeruus sairastuttaa.
Voi antaa anteeksi, vaatii vain aikaa. Monet yrittävät vesittää anteeksiantoa näin, että joka tapauksessa pakko olla tekemisissä tai hyväksyä vaikeat ihmiset. Ei tarvitse!
On vain pirullisuutta esittää asia niin hyvä käytös sama kuin jonkun sietäminen, joka ei tahdokaan muuttaa käytöstään.
Katkera ihminen repii itseään hajalle ajan kuluessa. Siksi Jumala kehoittaa antamaan anteeksi.
Tässä kuitenkin tulee muistaa, että ei-uskova ei tähän kykene ollenkaan. Hän on tuomittu elämään vihansa ja katkeruutensa pauloissa lopun ikäänsä kunnes sairastuu johonkin sairauteen.
Katkeruuden voittaminen on Jumalan teko. Ensin tulee tunnistaa oma katkeruus ja anteeksiantamattomuus rehellisesti kaikkine karvoineen päivineen. Tässä tulee olla ehdottoman rehellinen ja antaa sen oman katkeruuden tulla esiin kaikessa karmeudessaan. Siinä murhanhimokin usein valtaa ihmisen eikä näin rajujakaan tuntemuksia tule pelästyä. Kaikki on saatava päivänvaloon. Sitten tuoda tämä katkera kalkki Jumalan eteen Jeesuksen nimessä, että ei ole Jumala Sinun tahtosi että minä tällaisena elän ja elättelen katkeruuttani. Ota minulta pois tämä katkeruus ihan kokonaan. Kun on näin rehellinen ja tunnustaa kauhean katkeruutensa ja voimattomuutensa sen edessä, niin Jumalan voima kohtaa tämän uskovan ja Jeesus Pyhässä Hengessä antaa hänelle voiman purkaa pois tuo katkeruus ja kaikkinainen vapauttava anteeksiantamus täyttää mielen ja sydämen. Ja lopuksi voi vielä rukoilla tämän katkeruuden aiheuttaneen ihmisen tai ihmisten puolesta. Näin olet vapaa Kristuksessa tästä ihmisestä ja katkeruudesta eikä se enää kalva mieltäsi hajalle. Joskus tämä vapautus tapahtuu nopeasti, tässä ja nyt, mutta joskus se vaatii pitkällistäkin sielunhoitoa eikä kokonaan aina välttämättä se katkeruus koskaan kokonaan poistu, mutta sen tuhoava voima lakkaa vaikuttamasta. Jeesus hoitaa näin tätä uskovaa hellästi ja varmasti ja parantuminen alkaa aina heti, vaikka prosessi voi olla elämänmittainen. Varsinkin lapsuudessa tehdyt vääryydet voi olla syvällä ihmisen sielussa, mutta Jeesus osaa kyllä tunkeutua näillekin alueille. Ja näin uskovan sielu eheytyy kaikesta siitä mitä pahuuden voimat ovat sinne ajaneet.
>> Katkera ihminen repii itseään hajalle ajan kuluessa. <<
Kerro tuo uskontojen uhreille.
>> Siksi Jumala kehoittaa antamaan anteeksi. <<
Ai kehoittaa vai ja jos et tarjoukseensa tartu, niin päädyt helvettiin.
Kiitos tarjouksesta Jumala.
>> Jeesus osaa kyllä tunkeutua näillekin alueille <<
Ja jos ei Jeesus, niin katolinen pappi ainakin osaa.
">> Katkera ihminen repii itseään hajalle ajan kuluessa. <<
Kerro tuo uskontojen uhreille."
Islamin uhreille on vähän vaikea kertoa, kun ovat niin pahasti loukkaantuneet tai jopa kuolleet.
Muille uskontojen uhreille tosiaan on tärkeää, että heidän särjetty sielunsa Jumala voi eheyttää ja tämä alkaa aina anteeksiantamuksesta omille vanhemmilleen.
Kuten on kristittyjen tappamille muslimeillekin, ei auta mikään.
Vaikea on tapetuilta pyytää anteeksi.
"Tässä kuitenkin tulee muistaa, että ei-uskova ei tähän kykene ollenkaan. "
Väärin, jokainen ihminen siihen kykenee - tai melkein jokainen. Psykopatia lienee vain tila, jossa näin ei pysty tekemään.
Anteeksi on helppo antaa, anteeksipyytäminen näyttää olevan vaikeampaa ainakin uskoville.
En ole koskaan huomannut että itseään uskovaksi kehuva pyytäisi anteeksi joltakin. Hehän ovat omasta mielestään synnittömiä. Jos he tekopyhästi pyytävätkin anteeksi, se on teeskentelyä. Eivät tosissaan kadu tekojaan.
>> Onko vaikeaa antaa anteeksi? <<
Tuota pitäisi kysyä elämältä turpaan saaneilta fundamentalisteilta.
Anteeksiantaminen on vastaus anteeksipyytämiseen. Anteeksisaaja vapautuu niin myös anteeksipyytäjä. Vaikka ei saisikaan anteeksi, anteeksipyytäjä vapautuu ja ongelma jää toiselle osapuolelle joka ei anna anteeksi.
Kyllä noinkin siinä voi käydä, mutta kyllä anteeksi voi antaa silloinkin, kun sitä ei erikseen pyydetä.
Voisitko kertoa jonkin käytännön esimerkin? Minulle tulee mieleen nuo hengelliset namusedät jotka vaativat lapselta että hänen on annettava anteeksi aina. Ja namusedät jatkavat inhottavaa toimintaansa. Uskonyhteisökin salaa näitä tapauksia ja suojelee rikollista. Tätäkö se anteeksiantaminen on???!!!
Anteeksi antoa ei voi vaatia. Toit se täysin vääristyneen käsityksen esille, joka on manipulointia.
Anteeksi voi antaa niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet, mutta jotka ehkä ovat jo kuolleita, tai muuten täysin kyvyttömiä käsittelemään koko asiaa.
Kyllä nämä namusedät ovat täysin kyvyttömiä käsittelemään koko asiaa. Hehän kuvittelevat rakastavansa lasta kun käyttävät tätä seksuaalisesti hyväkseen, ja jatkavat inhottavaa toimintaansa. Monessa avioliitossa vaimo antaa anteeksi miehensä pahoinpitelyä aina ja taas aina, ja lopulta henki lähtee. Tätäkö se on?
Ei todellakaan. Miten edes sellaisia mietit?
Anteeksi antaminen on vaikea, koska silloin pitää luopua uhrin roolista. Pitää luopua vihasta ja kostosta. Anteeksi antaminen on prosessi eikä se tarkoita, että pitää hyväksyä teko
tai tunteet pitää tukahduttaa.
Tuo oli todella hyvin tiivistetty!