Tiesitkö, että korkeaviritteiset turbomoottorit tuottaa paljon enemmän terveydellä haitallisia pienhiukkasia kuin rehti vapaasti hengittävä moottori? Sana vapaasti hengittävä kertoo sen jo jokaiselle, joka yhtään ymmärtää palotapahtuman periaatteita, puhutaan sitten saunan pesästä tai sylinteristä.
Tiesitkö, että korkeaviritteisisissä pikkumoottoreissa keskikulutus voi usein olla suurempi, kuin reilusti isomassa moottorissa, jossa hevosvoimia voi olla vähemmän, sama määrä tai jopa enemmän. Tässä hyvin maukas todiste:
Tekniikan Maailma 7.1.1993:
Usa-Japani-Eurooppa -vertailu. Autot olivat: Chevrolet Corsica LTZ 3.1L, Chrysler Saratoga 2.5L EFI, Honda Accord 2.0 EXi A, Toyota Camry 2.2L XL, Volvo 240 SE 2.3L ja Lancia Thema 2.0L i.e 8V.
Pienin keskikulutus oli suurimalla litratilavuudella varustelussa Chevroletissa, joka oli myös vertailun ainoa automaatti, sekä omamassaltaan kolmanneksi painavin 20kg erolla painavimpaan Chrysleriin, jossa oli vertalun toiseksi pienin keskikulutus ja toiseksi suurin moottori.
"Kulutuksen kärkikaksikko on varmasti pieni yllätys. Kuka olisi uskonut, että amerikanraudat on pienikulutuksisia. Perinteisiä käsityksiä on syytä muuttaa."
Että näin Tekniikanmaailmassa vuonna 1993. Moni Amerikkalaisten autojen malataviritteisyyttä pilkkaava ei tajua, että kulutukseen vaikuttaa enemmän teho, kuin moottorin koko. Matalaviritteisyys tuo myös monia etuja, kuten moottorin kestävyyttä, ja sitkeyttä alakierroksilta asti. Esim. 96hv Saratogaa ei pahemmin liikennevaloihin sammutella.
Tuon Tekniikan Maailman ja kaikki muutkin näkemään Tekniikan Maailman sivuilta, jos ryhtyy tilaajaksi.
On toki myös niin, että kun puhutaan suuresta matalaviritteisestä moottorista, Voi kaupunkikulutus olla reilusti suurempaa kuin pienikoneisemmassa yhtä tehokkaassa autossa, mutta taas matka-ajokulutus niin pientä, että se tasaa keskikulutuksen samoihin lukemiin tai jopa ohi. Toisin sanoen sama auto voi toisella olla paljon kuluttava ja toiselle hyvin bensapihi. Kun taas pienimoottorisessa autossa kulutusskaala on pienempi, lukuun ottamatta kuormausherkkyyttä. Isomoottorisella autolla myös kuskin ajotavalla on herkemmin merkitystä kulutuksen suhteen kuin pienikoneisella autolla.
Toki jos turbosta puhutaan, niin saadaan helpoiten polttoaineen kulutuksessa näkymättömiä heppoja, jotka ei kuitenkaan käyttäydy tai ilmaannu samalla tavalla kuin vapaat hepat. Usein kuitenkin polttoaineen kulutuksessa näkymättömyys lakkaa, kun pienellä turbomoottorilla varustettua autoa kuormataan, kun taas isokoneisessa kulutus ei niin herkästi kohoa.
Turbokoneisen auton ilmoitettu teholukema ei käytännössä ole sama asia, kuin vapaasti hengittävän koneen ilmoitetut vapaat hepat, eli käytännössä kyyti ei ole samaa, kuin autolla, jossa on sama määrä oikeita vapaita hevosvoimia. Kovin turbopainoitteisella moottorilla varustetussa autossa kyyti on rasittavaa viive-imu-viive-imu-viive -menoa. Eli et voi verrata 1.4L 160hv TSI Golffia 160hv 3.2L Luminaan. Lumina on aivan erilailla voimakas ja tehokas aivan sieltä lähdön ensimmäisistä senttimetreistä asti ja pitääpä V6 kaupan päälle nautittavaa ääntäkin ja on muutenkin kiehtovampi moottori. Kun tuo Golffi ja paljon vanhempi Lumina kuormataan, alkaa kulutuslukemat olla lähellä toisiaan matka-ajossa. 96hv manuaali Saratoga lähtee paikaltaa ensimmäiset metrit paljon räjähtävämmin, kuin 160hv manuaali TSI Golf, jossa tehot ilmaantuu viivellä.
Myös pienille turbomoottoreille ilmoitetut vääntölukemat on usein käytännössä silmänlumetta. Tiedän tämän oikein hyvin tosi elämästä. 1.4 TSI 160hv 240nm Golfilla ei vedetä ongelmitta 800kg asuntovaunua, ensinnäkin kulutus kasvaa järkyttäviin lukemiin, auto ei jaksa riittävästi, ja auto sekosi vilkuttelemalla vikavaloja, ja liikennevaloissa jonkin aikaa oltua paikalla rupesi kierrokset pompimaan ja lopulta auto sammui tyhjäkäynnistä. Käynnistyi kyllä heti. Kuitenkin kymmenen vuotta vanhempi vapaasti hengittävä painavempi Volvo vetää komeesti, vaikka ilmoitettu teho ja vääntölukema on reilusti pienempi.
Jos katsot eurooppalaisten ja aasialaisten autonvalmistajien USA-sivuja, niin näet, että eivät edes kehtaa tarjota samoja pienmoottoreita sieläpäin poikkeuksia lukuunottamatta. Esim. tavallisen USA-Golffin moottori oli vapaasti hengittävä 2.5L vielä viisi vuotta sitten, silloinhan täälä ei enään saanut kuin pieniä turbomoottoreita. Nyt USA-Golffin moottori on 1.8T (ei TSI).
Usein kuulee ilkikurtista suoraa vertailua jonkun jenkkiauton ja pienellä turbomoottorilla varustetun auton teho- tai vääntölukemilla, ensinnäkin olettaen, että litratilavuus on suora kulutusindikaattori, ja, että ilmoitettujen teho- ja vääntölukemien perusteella autoja voi niin itsevarmasti ja aukottomasti vertailla, etenkin, jos toinen autoista on turbokoneella. Autoja pitää verrata teho- ja vääntökäyrien mukaan. Vastaavasti 96hv 2.5L Saratogalla ajeleva saa usein kuulla kysymyksiä ja töksäytyksiä kulutuksesta, mutta se 133hv 2.0L Accordilla ajeleva ei niinkään.
Tiesitkö, että korkeaviritteisisissä pikkumoottoreissa keskikulutus voi usein olla suurempi, kuin reilusti isomassa moottorissa, jossa hevosvoimia voi olla vähemmän, sama määrä tai jopa enemmän. Tässä hyvin maukas todiste:
Tekniikan Maailma 7.1.1993:
Usa-Japani-Eurooppa -vertailu. Autot olivat: Chevrolet Corsica LTZ 3.1L, Chrysler Saratoga 2.5L EFI, Honda Accord 2.0 EXi A, Toyota Camry 2.2L XL, Volvo 240 SE 2.3L ja Lancia Thema 2.0L i.e 8V.
Pienin keskikulutus oli suurimalla litratilavuudella varustelussa Chevroletissa, joka oli myös vertailun ainoa automaatti, sekä omamassaltaan kolmanneksi painavin 20kg erolla painavimpaan Chrysleriin, jossa oli vertalun toiseksi pienin keskikulutus ja toiseksi suurin moottori.
"Kulutuksen kärkikaksikko on varmasti pieni yllätys. Kuka olisi uskonut, että amerikanraudat on pienikulutuksisia. Perinteisiä käsityksiä on syytä muuttaa."
Että näin Tekniikanmaailmassa vuonna 1993. Moni Amerikkalaisten autojen malataviritteisyyttä pilkkaava ei tajua, että kulutukseen vaikuttaa enemmän teho, kuin moottorin koko. Matalaviritteisyys tuo myös monia etuja, kuten moottorin kestävyyttä, ja sitkeyttä alakierroksilta asti. Esim. 96hv Saratogaa ei pahemmin liikennevaloihin sammutella.
Tuon Tekniikan Maailman ja kaikki muutkin näkemään Tekniikan Maailman sivuilta, jos ryhtyy tilaajaksi.
On toki myös niin, että kun puhutaan suuresta matalaviritteisestä moottorista, Voi kaupunkikulutus olla reilusti suurempaa kuin pienikoneisemmassa yhtä tehokkaassa autossa, mutta taas matka-ajokulutus niin pientä, että se tasaa keskikulutuksen samoihin lukemiin tai jopa ohi. Toisin sanoen sama auto voi toisella olla paljon kuluttava ja toiselle hyvin bensapihi. Kun taas pienimoottorisessa autossa kulutusskaala on pienempi, lukuun ottamatta kuormausherkkyyttä. Isomoottorisella autolla myös kuskin ajotavalla on herkemmin merkitystä kulutuksen suhteen kuin pienikoneisella autolla.
Toki jos turbosta puhutaan, niin saadaan helpoiten polttoaineen kulutuksessa näkymättömiä heppoja, jotka ei kuitenkaan käyttäydy tai ilmaannu samalla tavalla kuin vapaat hepat. Usein kuitenkin polttoaineen kulutuksessa näkymättömyys lakkaa, kun pienellä turbomoottorilla varustettua autoa kuormataan, kun taas isokoneisessa kulutus ei niin herkästi kohoa.
Turbokoneisen auton ilmoitettu teholukema ei käytännössä ole sama asia, kuin vapaasti hengittävän koneen ilmoitetut vapaat hepat, eli käytännössä kyyti ei ole samaa, kuin autolla, jossa on sama määrä oikeita vapaita hevosvoimia. Kovin turbopainoitteisella moottorilla varustetussa autossa kyyti on rasittavaa viive-imu-viive-imu-viive -menoa. Eli et voi verrata 1.4L 160hv TSI Golffia 160hv 3.2L Luminaan. Lumina on aivan erilailla voimakas ja tehokas aivan sieltä lähdön ensimmäisistä senttimetreistä asti ja pitääpä V6 kaupan päälle nautittavaa ääntäkin ja on muutenkin kiehtovampi moottori. Kun tuo Golffi ja paljon vanhempi Lumina kuormataan, alkaa kulutuslukemat olla lähellä toisiaan matka-ajossa. 96hv manuaali Saratoga lähtee paikaltaa ensimmäiset metrit paljon räjähtävämmin, kuin 160hv manuaali TSI Golf, jossa tehot ilmaantuu viivellä.
Myös pienille turbomoottoreille ilmoitetut vääntölukemat on usein käytännössä silmänlumetta. Tiedän tämän oikein hyvin tosi elämästä. 1.4 TSI 160hv 240nm Golfilla ei vedetä ongelmitta 800kg asuntovaunua, ensinnäkin kulutus kasvaa järkyttäviin lukemiin, auto ei jaksa riittävästi, ja auto sekosi vilkuttelemalla vikavaloja, ja liikennevaloissa jonkin aikaa oltua paikalla rupesi kierrokset pompimaan ja lopulta auto sammui tyhjäkäynnistä. Käynnistyi kyllä heti. Kuitenkin kymmenen vuotta vanhempi vapaasti hengittävä painavempi Volvo vetää komeesti, vaikka ilmoitettu teho ja vääntölukema on reilusti pienempi.
Jos katsot eurooppalaisten ja aasialaisten autonvalmistajien USA-sivuja, niin näet, että eivät edes kehtaa tarjota samoja pienmoottoreita sieläpäin poikkeuksia lukuunottamatta. Esim. tavallisen USA-Golffin moottori oli vapaasti hengittävä 2.5L vielä viisi vuotta sitten, silloinhan täälä ei enään saanut kuin pieniä turbomoottoreita. Nyt USA-Golffin moottori on 1.8T (ei TSI).
Usein kuulee ilkikurtista suoraa vertailua jonkun jenkkiauton ja pienellä turbomoottorilla varustetun auton teho- tai vääntölukemilla, ensinnäkin olettaen, että litratilavuus on suora kulutusindikaattori, ja, että ilmoitettujen teho- ja vääntölukemien perusteella autoja voi niin itsevarmasti ja aukottomasti vertailla, etenkin, jos toinen autoista on turbokoneella. Autoja pitää verrata teho- ja vääntökäyrien mukaan. Vastaavasti 96hv 2.5L Saratogalla ajeleva saa usein kuulla kysymyksiä ja töksäytyksiä kulutuksesta, mutta se 133hv 2.0L Accordilla ajeleva ei niinkään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tule jo 2000-luvulle lukemasta puuceessä vanhoja TM:iä.
Paljon ennemmin pysyisin 90-luvulla, ainakin jos autoista puhutaan. Tää juttu oli alunperin kommenti, mutta koko viestiketju hävisi mystisesti. Onneksi olin kopsannut vaivalla kirjotetun tekstin.
Millä kopsasit silloin 90-luvulla? Hiilipaperilla?
Hyvä että olit säilyttänyt kopiot..
Siis pienin keskikulutus oli Chryslerissä. Chevroletissä oli pienin kulutus tasaisissa maantienopeuksissa*