Paavalin kirjeet, jotka nykytiedon mukaan ovat varhaisimmat Uuden Testamentin kirjat, on kirjoitettu n. 50-60 jKr. Ne muodostavat suuren osan Uudesta Testamentista. Useasti näissä kirjeissä mainitaan Jeesus, usein Kristus, usein myös Jeesus Kristus.
Mikä mielenkiintoista, Paavali ei kertaakaan kerro Jeesuksen elämästä yhtään mitään. Paavali ei kerro Jeesuksen syntymästä Betlehemissä, ei kasvusta ja elämästä Nasaretissa, ei Jeesuksen ihmeteoista eikä hänen ristinkuolemastaan. Paavali ei edes koskaan viittaa Jeesukseen sanoilla "Jeesus Nasaretilainen".
Paavalin mukaan Jeesus Kristus on löydettävissä kirjoituksista. Paavali ei kertaakaan mainitse Jeesusta maan päällä eläneenä henkilönä. Ei, vaikka Paavali on Uuden Testamentin kirjoittajista ainoa, joka on todistettavasti voinut elää yhtäaikaisesti Jeesuksen kanssa.
Jeesuksen maanpäällinen olemassaolo päätettiin ehkä vasta v. 325 Nikean kirkolliskokouksessa. Samalla määrättiin evankeliumien oikeellisuudesta: eri kirjoituksista tunnetut neljä jäivät kirkon hyväksymiksi. Uskontunnustus on myös saman kirkolliskokouksen hyväksymä.
Jeesuksen elämän kaltaisia myyttejä on ollut ennen Jeesustakin lukuisia. Jeesuksen elämässä mikään, neitsytsyntymästä ihmeidentekojen kautta ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen, ei ole ennenkuulumatonta. Maailmankirjallisuus ajalta ennen Jeesusta liittää nuo ominaisuudet, ihmeteot ja jopa ristinkuoleman sekä kuolleistanousemisen aivan muihin henkilöihin.
On vielä muistettava, että lähes kukaan Jeesuksen aikaisista historioitsijoista ja muista kirjoittajista ei huomannut Jeesuksen eloa ja toimintaa lainkaan. Niistä harvoista ei-raamatullisista lähteistä, joissa on kirjoitettu Jeesuksesta, suuri osa on voitu todistaa väärennöksiksi ja loppujakin epäillään jälkikäteen manipuloiduiksi.
Jeesuskin on uskon asia: Jeesusta ei ole ollut olemassa historiallisena henkilönä.
Mikä mielenkiintoista, Paavali ei kertaakaan kerro Jeesuksen elämästä yhtään mitään. Paavali ei kerro Jeesuksen syntymästä Betlehemissä, ei kasvusta ja elämästä Nasaretissa, ei Jeesuksen ihmeteoista eikä hänen ristinkuolemastaan. Paavali ei edes koskaan viittaa Jeesukseen sanoilla "Jeesus Nasaretilainen".
Paavalin mukaan Jeesus Kristus on löydettävissä kirjoituksista. Paavali ei kertaakaan mainitse Jeesusta maan päällä eläneenä henkilönä. Ei, vaikka Paavali on Uuden Testamentin kirjoittajista ainoa, joka on todistettavasti voinut elää yhtäaikaisesti Jeesuksen kanssa.
Jeesuksen maanpäällinen olemassaolo päätettiin ehkä vasta v. 325 Nikean kirkolliskokouksessa. Samalla määrättiin evankeliumien oikeellisuudesta: eri kirjoituksista tunnetut neljä jäivät kirkon hyväksymiksi. Uskontunnustus on myös saman kirkolliskokouksen hyväksymä.
Jeesuksen elämän kaltaisia myyttejä on ollut ennen Jeesustakin lukuisia. Jeesuksen elämässä mikään, neitsytsyntymästä ihmeidentekojen kautta ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen, ei ole ennenkuulumatonta. Maailmankirjallisuus ajalta ennen Jeesusta liittää nuo ominaisuudet, ihmeteot ja jopa ristinkuoleman sekä kuolleistanousemisen aivan muihin henkilöihin.
On vielä muistettava, että lähes kukaan Jeesuksen aikaisista historioitsijoista ja muista kirjoittajista ei huomannut Jeesuksen eloa ja toimintaa lainkaan. Niistä harvoista ei-raamatullisista lähteistä, joissa on kirjoitettu Jeesuksesta, suuri osa on voitu todistaa väärennöksiksi ja loppujakin epäillään jälkikäteen manipuloiduiksi.
Jeesuskin on uskon asia: Jeesusta ei ole ollut olemassa historiallisena henkilönä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jeesuksen palvelutyö oli ennen Paavalia. Kun Jeesus meni taivaaseen, täytettyään lain, hän lähetti Pyhän Hengen. Näin palvelijoidensa kautta Jumala voi laajemmin tehdä työtään, tarjota ilmaista ja vapaata evankeliumia kaikille!
Paavali täytetiin Pyhällä Hegellä ja Jeesus valtuutt hänet suureksi apostoliksi, kirjoittamaan ramantun loppuun, ts. suurimman osan ut:sta. Eli PYHÄN HRENGEN KAUTTA Jeesus kirjoitutti paavalilla hänen nimissään olevat kirjeet. Eivät ne ole paavalin omia raapustuksia vaan osa kokonaisuutta, joka on Jumalan tuote ihmisille. Pyhästä Hengestä syntynyt.
Jeesus oli myös historiallinen henkilö. Hän palveli israelin maassa, Jumamala valitsi juutalaisen kansan. Sinunkin syntymävuotesi ja hetkesi on laskettu siitä päivästä kun Jeesus syntyi. Sopivasti alkoi uusi ajanlasku Jälkeen kristuksen. Jeesus on aina ollut olemassa. Hänellä oli seuraavia tehtäviä.
- Ihmisen poika, jota sanaa Jeesus itse usein käytti.
- Voideltu Jumalan Messias
- Sijaiskärsijä
- Ylimmäinen Pappi, nyt taivaassa.
Toisin sanoen Raamattu on totta sanasta sanaan!
Amen!
...tuo israelin `luvattu´ kansa mukamas jeesusta tunnustaa jos hänet jumala-olento mukamas(mukaasi?)justskujen kansan valituksi lupasi,kö ?!? Heh !?!
Eli toisin sanoen raamattu lienee pelkkää huru-ukkojen kyhäelmää höpinää,kö ?!?
Ja ääliöt-uskikset moiseen vielä nykypäivänä voivat omassa idiotismissaan yhä `uskoa´...DUH !?!
Voi häpy yksinkertaisuus heitä !?!
lol
;-)
On totaalista historiallisten tosiasioiden unohtamista väittää että Jeesus ei olisi ollut historiallinen henkilö. Kukaan vakavasti otettava arkeologi/historian tutkija ei voi väittää etteikö Jeesus olisi historiallinen henkilö. Suosittelen aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Josh McDowell: Jeesus: Totta vai tarua
F.F. Bruce: Raamatun Juuret
Gregory A. Boyd: Jeesus Median Myllyssä
Stefan Gustavsson: Perusteltu usko
Lee, Strobel: The Case For Christ: A Journalist's Personal Investigation of the Evidence for Jesus
Näitä voi olla vaikeaa löytää kirjastoista, mutta voi ostaa esim. täältä:
www.bookplus.fi
Marko27
Kyllä Jeesus oli historiallinen henkilö. Hän oli Marian syrjähypyn tulos ja hänellä oli maailmanhistorian tyhmin isä.
on melko originelli selitys--mutta vakavasti: kyllä Jeesusta on ollut historiallinen henkilö. Tosin kirjallisuus jota Marko27 esittää luettavaksi on samaa tasoa kuin pantaisiin epäilevä lukemaan lasten lähettämiä kirjeitä jotta vakuuttuisi joulupukin olemassaolosta.
Aivan sama mitä mikään hihhuli-"tiedemies" on kirjoittanut. Fakta on, että Jeesuksesta ei ole olemassa ainoatakaan omana aikana kirjoitettua asiakirjamerkintää tai silminnäkijäkuvausta.
Jeesus ei ole historiallinen henkilö, vaikka niin monet toisin vilpillisesti yrittävät "todistella".
ovat Freke & Gandy -parivaljakon kirjat kuten "The Jesus Mysteries".
Hehän ovat samoilla linjoilla kuin ketjun aloittanut.
http://koti.mbnet.fi/harvest/Raamattukritiikki.html
ja
http://gamma.nic.fi/~jlindell/raam.htm
Marko27
paljon on teksitä noissa linkeissä, mutta asiaa ei löydy yhtään...
Miten noissa linkeissä osoitetaan raamatun oikeellisuus?
tyyliin: tapahtuma on todellinen ja raamattu näin ollen totuudellinen, koska se lukee raamatussa, joka taas todistaa, että tapahtuma on todellinen.
Huomaako uskova mitään kummallista tuon tyyppisissä päätelmissä?
Ei, koska uskovan aivot ovat kehittyneet uskovaisuuteen... uskova ei kykene pääsemään irti kehästä, jonka kehäpäätelmien paljous on aivoihin iskostanut... Tunnettu tosiasiahan on, että aivot kehittävät monimutkaisesti rakennelmia aivosoluista sen mukaisesti, kuinka ihminen ajattelee... uskovan aivot ovat siis täynnä "kehiä" jos jonkinlaisia, ja niitä ei varmaankaan saa suoristumaan, kuin lobotomian tyyppisellä aivojen fysiikkaa käsittelevällä leikkauksella... ...onhan toki mahdollista, että jos aivoihin saadaan riittävästi syötettyä kehiin nähden ristiriitaista tietoa, nuo kehät hyvällä tuurilla ajan saatossa hajoavat, jolloin uskovakin pääsisi ajatuksissaan pitemmälle, kuin oppimiensa kehien parissa pyörimiseen...
että sellaista asiaa tällä kertaa... ei kannata ottaa tuota kirjoitelmaa täysin kirjaimellisesti, koska en väitä olevani aivorakenteiden asiantuntija... ;)
Tästä kohdasta voidaan päätellä että Paavali uskoi ja tiesi, että Jeesus eli, kuoli ja ylösnousi. Paavali siis uskoi todelliseen Jeesukseen:
"Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois. Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt. Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani. Olinpa siis minä tai olivatpa he: näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoon tulleet. Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole? Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut. Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne; ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty. Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne. Ja silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat kadotetut. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat. Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
(1. Kor. 15:3-20, 1932/38 käännös)
"Kirjoitusten mukaan" viittaa siis siihe, että kuten Raamatussa (siihen aikaan Vanha Testamentti) oli Jeesuksesta ennustettu, niin tapahtui.
Marko27
siihen että Paavali puhui tuossa Kristuksesta, ei Jeesuksesta.
Paavalin kirjoitukset saattavat olla esoteerista koodikieltä, jonka ymmärsivät vain ko. ideoihin perehtyneet. Itse katsoisin että tämä kyseinen Kristus on se henki joka on läsnä jokaisessa ihmisessä, ja on ikäänkuin kuolleenkaltaisessa tilassa, "haudattuna" niin kauan kuin ihminen ei ole tullut ITSE-tietoiseksi, eli "noussut kuolleista".
Voisi siis olla että Paavali puhuu niistä jotka ovat "ylösnousseet" eli saaneet vihkimyksen eli tulleet valaistuneiksi. Kenties tällaista toimintaa tapahtuu ajoittain oikein roppakaupalla.
Voihan tietysti olla että Jeesus oli ensimmäinen jota kutsuttiin Kristukseksi, aivan kuten Gautamakin oli ensimmäinen Buddha. Kuitenkin Kristus ja Buddha ovat arvonimiä, eivät jonkin tietyn ihmisen tai persoonan omaisuutta yksinomaan.
>>Mikä mielenkiintoista, Paavali ei kertaakaan kerro Jeesuksen elämästä yhtään mitään. Paavali ei kerro Jeesuksen syntymästä Betlehemissä, ei kasvusta ja elämästä Nasaretissa, ei Jeesuksen ihmeteoista eikä hänen ristinkuolemastaan.>>
On kyllä totta että Paavali ei ilmaise kiinnostusta suurinta osaa Jeesuksen elämästä ja opetuksista kohtaan, vaan hänelle tärkeä on ristin jälkeinen "uskon Kristus", mutta ei kuitenkaan ole niin ettei hän viittaa historialliseen (tai julistamaansa näkemykseen siitä) Jeesukseen lainkaan.
Paavalin mukaan:
- Jeesus syntyi naisesta ihmiseksi, juutalaiseksi, Daavidin sukuun (Gal. 4:4, Rm. 1:3, 9:5, Filip. 2:7)
- hänellä oli Jaakob niminen veli (Gal. 1:19)
- hänet kavallettiin Pesachin aattoyönä ja hän asetti silloin kuolemansa muistoksi ehtoollisen (1 Kor. 11:23-25)
- hänet ripustettiin (nauloilla?) puuhun/paaluun/ristiin valtiaiden toimesta, jossa hän kuoli ja jonka jälkeen hänet haudattiin (1 Kor. 1:17,28,23, 2:8, 15:3,4, Gal. 3:13, 6:14, Kol. 2:14)
>>Jeesuksen elämän kaltaisia myyttejä on ollut ennen Jeesustakin lukuisia. Jeesuksen elämässä mikään, neitsytsyntymästä ihmeidentekojen kautta ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen, ei ole ennenkuulumatonta. Maailmankirjallisuus ajalta ennen Jeesusta liittää nuo ominaisuudet, ihmeteot ja jopa ristinkuoleman sekä kuolleistanousemisen aivan muihin henkilöihin.>>
Ristiinnaulitseminen on harhaanjohtava ilmaisu tässä tapauksessa, mutta ainakin yksi jumaluus varmuudella ripustettiin. Itse arvioisin kuitenkin tämän edustavan historiallista ydintä, johon Paavali on lisännyt elementtejä Adonin/Adoniksen ja Astarten/Afroditen myyteistä. Tämän rakastavaisparin kotiseutua olivat juuri Tarson ja Antiokian ympäristöt, Syyria ja Vähä-Aasia, sekä Paavalin keskeisin lähetystyöalue, Egean meren seutu. Paavali on saattanut hellenisoituneena juutalaisena, tai jopa juutalaisuuten kääntyneenä pakanana, tuntea vetoa nähdä VT:ssä samankaltaista mytologiaa ja ottaen huomioon kuinka ristiriidassa hänen tulkintansa siitä ovat sen ilmeisten merkitysten kanssa, pakanamyytit ovat hänelle selvästi (kenties tiedostamaton) lähtökohta, eivät "Kirjoitukset". Tämä näkyy myös siinä kuinka heikosti hänen julistuksensa sai vastakaikua juutalaisissa, mutta kuinka menestyksekäs hän oli pakanoiden parissa, jotka saattoivat heti samaistua siihen. Yhtäläisyyksiä Jeesus-tarinan kanssa ovat ainakin
Adon:
- oli kuninkaan poika
- oli naisesta syntynyt ihminen
- hänen nimensä merkitsee Herraa
- surmattiin keväällä (Pesachin aikoihin) ja hän astui alas tuonelaan
- hänen palvojansa surivat tällöin joka vuosi hänen kuolemaansa ("te julistatte Herran kuolemaa", 1 Kor. 11:26)
- tällöin hän nousi kuitenkin myös elämään Maan päälle yhden päivän ajaksi
Astarte:
- astui alas taivaasta Maan päälle
- astui alas tuonelaan
- tuomittiin kuolemaan
- surmattiin
- ripustettiin naulaan t. koukkuun
- herätettiin kuolleista kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua
Ja jos yhdistämme nämä hahmot:
Adon-Astarte:
* astui alas taivaasta Maan päälle
* oli naisesta syntynyt ihminen
* oli kuninkaan poika
* tuomittiin kuolemaan
* ripustettiin naulaan t. koukkuun
* surmattiin keväällä (Pesachin aikoihin) ja hän astui alas tuonelaan
* hänen palvojansa surivat tällöin joka vuosi hänen kuolemaansa
* herätettiin kuolleista kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua
Adonin kerrotaan myös tulleen haudatuksi puutarhassa olleeseen salaattipenkkiin, ja onkin mielenkiintoista että Tertullianus mainitsee myöhään toisella vuosisadalla perimätiedon jonka mukaan myös Jeesus oli haudattu puutarhaan jossa oli salaattipenkki. Jos UT:n kirjoittajat olisivat ottaneet mallia Astarte-myytistä myös ripustamisen kohdalla, he olisivat kuitenkin sanoneet hänen tulleen ensin surmatuksi ja vasta sitten ripustetuksi, ei ripustamalla surmatuksi. Tätä voitaneen pitää tukena teloituksen historiallisuudelle. Talmud esittääkin yllättäen että Jeesus olisikin ensin kivitetty ja vasta sitten ripustettu, mutta tämä edustaa hyvin myöhäistä lähdettä ja apologeesia niitä syytöksiä vastaan ettei Sanhedrin ollut tuominnut häntä juutalaisen lain mukaisesti, vaan hänet oli luovutettu tuomittavaksi ja teloitettavaksi pakanalakien mukaan.
Paavalin kilpailuvaltti ja ero näihin oli se julistus että hänen mukaansa Jeesus ei joutunut enää palaamaan tuonelaan (kuten Adon) tai antamaan sinne sijaista (kuten Astarte), vaan oli voittanut kuoleman ja tuonelan, ja saattoi antaa ikuisen elämän myös seuraajilleen.
Heikki
http://www.mv.helsinki.fi/home/hpatrika/maaaidinlapsi.htm
http://ccat.sas.upenn.edu/~humm/Topics/JewishJesus/tertullian.html
http://66.90.77.92/Erotes/Aphrodite Adonis.html
...myöntävät, että Jeesus on ollut historiallisena henkilönä.
Kenet muuten Paavali, vielä Saulus nimeä kantavana, kohtasi Damaskoksen tiellä?
Babylonian Talmudin mukaan Jeesus nasaretilainen (Jeshu ha-Notzri) kuoli Pesachin aattona magian harjoittajana, Toorasta luopujana ja vallankumouksellisena, mutta myös mm. että hän eli n. 100 eaa., rabbi Jehoshua ben Perachjan opetuslapsena ja surmattiin kivittämällä, jonka jälkeen hänen ruumiinsa ripustettiin ylös. On siis vaikea pitää Talmudia todistajana siitä Jeesuksesta josta UT kertoo.
Heikki
Oletko lukenut Babylonian Talmudin?
Vähän olen englanninkielisiä lukenut. Kuinka niin?
Heikki
> On siis vaikea pitää Talmudia todistajana siitä Jeesuksesta josta UT kertoo. <
Olet oikeassa, eri Jeesus on todellakin kyseessä.
Levittikö Paavali evankeliumin pakanoille?