Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin esseekilpailu jonka otsikko on "ei oppi ojaan kaada". Kilpailuun ei enää voi osallistua mutta tehtävänanto oli seuraavanlainen:
”Sata vuotta sitten itsenäistynyt Suomi on suoriutunut opetus- ja sivistystehtävästään hyvin. Tällä vuosikymmenellä koulutusjärjestelmässämme on paljastunut heikkouksia ja ongelmia, joiden ennakoidaan syvenevän.
Mitkä ovat olleet Suomen menestystekijät ja mitä nyt olisi tehtävä? Vieläkö yleissivistyksellä on arvonsa digitalisoituvassa maailmassa?"
Tämä liittyy ateismiin, että maamme opetus- ja sivitystoimista vastaavat monilta osin uskonnolliset väärät opettajat, jotka haluavat vahingoittaa etenkin nuoria ateisteja.
Minut tunnetaan palstalla henkilönä, joka harvoin viittaa Raamattuun tai Jumalaan. Minulta odotetaan myös tähän aiheeseen asiallista vastausta.
Vaikka kaikille on selvää että jokaiselle löytyy se yksi ainoa oikea tehtävä yhteiskunnasta ja vaikka käytännössä kyetään profiloimaan tyydyttävästi jo hyvin nuoria lapsia, niin silti koulutusjärjestelmä edelleen rakennetaan yleissivistäväksi. Täytyisi uudistaa.
Pitää nostaa etenkin metafysiikka aivan ensimmäiseksi oppiaineeksi jota jo ala-asteella aletaan opettaa. Ei luovuteta ennenkuin viimeinenkin lapsi ymmärtää mitä tarkoittaa oleva.
Etenkin Heideggeria on suositeltava käytettäväksi, sillä hän ymmärsi mistä metafysiikassa on kyse. Häneltä lainattakoon "Daseinin" käsite, jonka varaan koko systeemi rakennetaan. Kuitenkin myös Heideggeriin olisi suhtauduttava varauksella, sillä hänen tapansa nähdä metafysiikka on edelleen jokseenkin tarkoituksellisen rajoittunutta. Samoin Dasein on enemmänkin tapa käsitellä asioita ja sen suurin hyöty ei ole mielestäni metafysiikkaa edistävä vaan sen sijaan se edistää ihmisen lähestulkoon tärkeintä ominaisuutta: kykyä nauraa.
Hieman alle 4 vuotta sitten sain kokea elämäni suurimpia nauruja kun tiedostin jotain Daseinin kaltaista, tosin se tapahtui Freudin ja Darwinin tekstien kautta. Kun Pyhä henki täyttää ihmisen niin sekin on ikäänkuin sisäistä naurua, ei pilkallista vaan suunnatonta iloa siitä että on saanut jonkinlaisen henkilökohtaisen ilmoituksen Jumalalta.
Dasein on vajavuuksistaan huolimattakin ihmiskunnan sivistyksen suurimpia saavutuksia. Paljon suurempi kuin suhteellisuusteoria tai teräsbetoni. Ja vain osalla kasvavista nuorista on edes pieni mahdollisuus kuulla sanan mainittavan koulussa. Suurin osa kaikista suomalaisista ei koko elämänsä aika kuule koko sanaa. Niin vähän metafysiikka on esillä tänä päivänä ylipäätään missään ja siellä missä se on esillä Heidegger ei ole ensimmäinen johon viitataan eikä edes toinen.
Böethius ei syyttä kirjoittanut filosofian lohdutuksesta. Ja silti lapsia ja nuoria ei päästetä metafysiikan tykö.
”Sata vuotta sitten itsenäistynyt Suomi on suoriutunut opetus- ja sivistystehtävästään hyvin. Tällä vuosikymmenellä koulutusjärjestelmässämme on paljastunut heikkouksia ja ongelmia, joiden ennakoidaan syvenevän.
Mitkä ovat olleet Suomen menestystekijät ja mitä nyt olisi tehtävä? Vieläkö yleissivistyksellä on arvonsa digitalisoituvassa maailmassa?"
Tämä liittyy ateismiin, että maamme opetus- ja sivitystoimista vastaavat monilta osin uskonnolliset väärät opettajat, jotka haluavat vahingoittaa etenkin nuoria ateisteja.
Minut tunnetaan palstalla henkilönä, joka harvoin viittaa Raamattuun tai Jumalaan. Minulta odotetaan myös tähän aiheeseen asiallista vastausta.
Vaikka kaikille on selvää että jokaiselle löytyy se yksi ainoa oikea tehtävä yhteiskunnasta ja vaikka käytännössä kyetään profiloimaan tyydyttävästi jo hyvin nuoria lapsia, niin silti koulutusjärjestelmä edelleen rakennetaan yleissivistäväksi. Täytyisi uudistaa.
Pitää nostaa etenkin metafysiikka aivan ensimmäiseksi oppiaineeksi jota jo ala-asteella aletaan opettaa. Ei luovuteta ennenkuin viimeinenkin lapsi ymmärtää mitä tarkoittaa oleva.
Etenkin Heideggeria on suositeltava käytettäväksi, sillä hän ymmärsi mistä metafysiikassa on kyse. Häneltä lainattakoon "Daseinin" käsite, jonka varaan koko systeemi rakennetaan. Kuitenkin myös Heideggeriin olisi suhtauduttava varauksella, sillä hänen tapansa nähdä metafysiikka on edelleen jokseenkin tarkoituksellisen rajoittunutta. Samoin Dasein on enemmänkin tapa käsitellä asioita ja sen suurin hyöty ei ole mielestäni metafysiikkaa edistävä vaan sen sijaan se edistää ihmisen lähestulkoon tärkeintä ominaisuutta: kykyä nauraa.
Hieman alle 4 vuotta sitten sain kokea elämäni suurimpia nauruja kun tiedostin jotain Daseinin kaltaista, tosin se tapahtui Freudin ja Darwinin tekstien kautta. Kun Pyhä henki täyttää ihmisen niin sekin on ikäänkuin sisäistä naurua, ei pilkallista vaan suunnatonta iloa siitä että on saanut jonkinlaisen henkilökohtaisen ilmoituksen Jumalalta.
Dasein on vajavuuksistaan huolimattakin ihmiskunnan sivistyksen suurimpia saavutuksia. Paljon suurempi kuin suhteellisuusteoria tai teräsbetoni. Ja vain osalla kasvavista nuorista on edes pieni mahdollisuus kuulla sanan mainittavan koulussa. Suurin osa kaikista suomalaisista ei koko elämänsä aika kuule koko sanaa. Niin vähän metafysiikka on esillä tänä päivänä ylipäätään missään ja siellä missä se on esillä Heidegger ei ole ensimmäinen johon viitataan eikä edes toinen.
Böethius ei syyttä kirjoittanut filosofian lohdutuksesta. Ja silti lapsia ja nuoria ei päästetä metafysiikan tykö.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.