Uskonnolliset väärät opettajat ovat opetuksissaan yhdistämässä logiikkaa ja monismia. He eivät ymmärrä hankkeen lähtökohtaista järjettömyyttä. Ykseydessä ei voi olla minkäänlaista järjestystä. He ovat sivuuttaneet olevan sinällään tutkimisen vaikka se on ainoa asia monistisessa todellisuudessa jossa voi nähdä järjestystä.
logiikka ja monismi
kannattaakokeillla
6169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mielestäni logiikka ja monismi eivät ole yhdistettavissä sen enempää kuin pluralismikaan. Monismi ja pluralismi edustavat laatua ja ne kuuluvat logiikkaan asiayhteyksissä.
Todellisuus, olevainen, kaikki se mitä on olemassa, on vain ajassa ja avaruudessa ikuisesti liikkuvaa materiaa tai niiden tuottamia ilmiöitä. Materialismin filosofian todellisuuskäsitys on monistinen.
Yhtäkään uskontoa ei löydy monistisen käsityksen piiristä. Niissä on vähintään hyvä ja paha henki materian yläpuolella hallitsemassa.
Kristinuskon uskontunnustus "minä uskon yhteen ainoaan jumalaan" on aatteellinen petos. Kristillinen taivasmaailma on täynnä jumalia saatanasta alkaen ja tukku hyviä ja pahoja henkiä. Itse Jumalakin on pilkottu kolmeksi. Kristinusko luokittelee hyvät henget palvottaviksi ja pahojen henkien päälle tulisi sylkeä. Viimemainittu on järjetön. Pahat henget kuvaavat luonnossa ihmiselle pahaa tuottavia luonnonvoimia esim. myrskyjä tai tulivuorenpurkauksia kun taas sota koetaan kaksijakoisesti; oma maa saa sotia mutta vihollinen olisi saatanan sotilas.
Mitään uskontoa ei saa monistiseksi siten, että se olisi loogisesti johdonmukainen.
Monismi on ongelmallista logiikan kannalta Pluralismi sen sijaan ei ole samalla tavalla ongelmallista.
Logiikan käytettävyys perustuu sille että moninaisuuden luonne tunnetaa. Logiikan käyttö on siis moninaisuuden soveltamista yksittäisiin tapauksiin. Esimerkiksi konnotaattorit kuvaavat niitä oletuksia joita moninaisuuden luonteesta vallitsee. Esim se että jolin kuuluu johonikin joukkoon, ollakseen todellista, vaatii kuulumisen ja joukon käsitteet ja ne kuvaavat todellisuuden henkistä perustaa. Toki monet ajatteljat ovat esittäneet että logiikka kumpuaa materiasta (mikä rajaa sen materiaan ja tekee siitä merkityksetöntä) ja osa on esittänyt että se on sopimuksenvaraista mikä puolestaan vie siltä senkin vähän pohjan.
Kukaan ei puhu logiikasta höykäsen pölähtämää ellei ole olemassa. Täytyy siis olla materiaalinen olento ja jolla on tajunnan kyky, kyky ajatella abstraktisia asioita.
Tajunta tutkii sekä materiaa että henkisiä ominaisuuksia. Materiaolio tutkii itseään ja ymäristöään. Materia ikäänkuin tutkii itseään ilman välissä oletettuja henkiä.
Se mitä tutkinnassa tulee ottaa huomioon on lähes samaa kuin rikostutkinta. Tutkitaan syytä ja seurausta. Rikoksissa seurauksen perusteella etsitään syytä ja syyllisiä. Syysuhde on yksi tärkeimpiä logiikan perussääntöjä.
Uskonto: Ihminen on hengen luoma ja sitä ei saisi oikeastaan tutkia.
Materialismi: Materian ja ajattelevien olentojen tekemisten tutkimuskenttä on täysin avoin. Tutkimusta ei mikään voi rajoittaa. Kohteena ovat niin materiaoliot tempauksineen kuin psyykekin ja tunteet ihmissuhteissa. Siis muutenkin kuin aivosähkökäyrinä.
Uskonto: Jumala on säätänyt kaiken. Ihmisen tehtävä ei ole pyrkiä saamaan selville Jumalan salattua tietoa.
Materialismi: Se katkoo kaikki uskonnolliset rajat tutkimuksen tieltä. On miljoonia potenssiin miljoonia miljoonia tutkimuskohteita ja -aiheita ja joista kokonaisuus hahmottuu.
Jotenkin me puhutaan nyt eri aiheesta mutta kiitos kun vastasit kuitenkin. Olin odottanut ja oli kiva lukea mitä kirjoitit.
Se mitä sanot on monella tavalla kiinnostavaa mutta itse en osaa ottaa kantaa niihin asioihin joita tuot esiin. Ne eivät ole osa sitä mistä minulla on tällä hetkellä valmius omaksua tietoa.