Redusoitumaton monimutkaisuus (engl. IC)
Termin "redusoitumaton monimutkaisuus" (engl. irreducible complexity, IC) esitteli biokemisti Michael Behe vuoden 1996 kirjassaan Darvin's Black Box (Darvinin musta laatikko). Redusoitumattoman monimutkaisuuden väite sanoo, että evolutionääriset mekanismit eivät voi selittää monimutkaisten solujärjestelmien syntyä. ID:n puolestapuhujat väittävät, että solukoneiden täytyy olla tarkoituksella jonkinlaisen älykkyyden suunnittelemia. ID:n ainut IC:lle antama peruste on se, että niille ei tunneta yksinkertaisempia muotoja. Tämä johtaa heistä automaattisesti siihen, että niitä ei ole.
Behe määritteli "redusoitumattoman monimutkaisuuden" olevan "järjestelmä joka koostuu monista vuorovaikutuksessa olevista osista, jotka tekevät osuutensa perustoiminnasta ja siksi näistä minkä tahansa osan poisto käytännössä estää järjestelmän toiminnan (Behe, Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference). Evoluutioteorian mukaan, geneettistä muuntautuneisuutta esiintyy mitään ilman erityistä suunnittelua tai tarkoitusta ja ympäristö valitsee muunnelmat, jotka soveltuvat ympäristöönsä parhaiten. Nämä geenit välittyvät vuorostaan eliön seuraavalle sukupolvelle. Muutos tapahtuu luonnollisten voimien vaikutuksesta ajan mittaan ehkä nopeasti tai ehkä hitaasti (Katso Punctuated equilibrium). Muutoksen myötä syntyy monimutkaisempia rakenteita yksinkertaisemmista lähtökohdista tai monimutkaiset järjestelmät muuttuvat palvelemasta yhtä tehtävää palvelemaan jotain muuta (katso spandrel). Useimmat ID:n puolestapuhujat hyväksyvät, että mutaatioiden kautta toimivaa evoluutiota esiintyy, mutta väittävät ettei siitä voi kuitenkaan syntyä "redusoitumatonta monimutkaisuutta", koska yksikään "pelkistämättömän" systeemin osa ei olisi toimiva tai hyödyllinen ilman, että koko järjestelmä on valmis. Behe ei ole antanut tapaa tunnistaa IC, joten se jää falsifioimattoman hypoteesin asteelle.
Behe käyttää hiirenloukkua valottamaan IC:ää. Hiirenloukku koostuu monesta toistensa kanssa vaikuttavasta osasta; pohjasta, pyydyksestä, jousesta ja vasarasta. Näiden kaikkien täytyy olla paikoillaan ennen kuin hiirenloukku voi toimia. Yhdenkin osan poistaminen tuhoaa koko hiirenloukun toiminnan. Samoin biologisissa järjestelmissä vaaditaan, että kaikki osat toimivat yhdessä, jotta järjestelmä olisi toimiva. Luonnonvalinta ei voisi siksi luoda niitä tyhjästä pelkästään peräkkäisten, pienten muutosten voimalla, koska valittava toiminta on olemassa vain, kun kaikki osat ovat koossa. Behen esimerkki ei ota huomioon, että enemmistö hänen esittämistään IC:ehdokkailla koneiden osat ovat ennen yhteistyötään suorittaneet solussa muita tehtäviä. Behen alkuperäiset esimerkit redusoitumattoman monimutkaisista systeemeistä olivat E. coli bakteerin siima (siimamottori), veren hyytymistekijät, värekarvat ja sopeutuvan immuunijärjestelmä.
ID:n kriitikot hyökkäävät redusoitumattoman (pelkistymättömän) monimutkaisuuden määritelmää vastaan näyttäen monia ristiriitaisuuksia Behen työssä, sen matemaattisen tarkkuuden puutteen ja väitteiden soveltamisen joita Behen väitteissä esiintyy. He myös huomauttavat, että Behe on korostanut pelkistymättömän monimutkaisuuden esimerkkejä. He osoittavat, että Behe ei ole laskenut oikein todennäköisyyksiä, jolla tietty genomi voisi esiintyä. Lisäksi he väittävät, ettei ID ole esittänyt mitään teoriaa tai menetelmää, joka erottaisi toistaan genomien muutokset, jotka ihminen ja älykäs suunnittelija on aiheuttanut.
ID:n IC-väite olettaa, että järjestelmän nykyisen toiminnan pitää olla sama, jonka takia järjestelmä alkuperäisesti valikoitui. Mutta se, että olemassaoleva ominaisuus muuntuu joksikin toiseksi ominaisuudeksi, on jo kauan ollut modernin biologian tukipilari. Monissa väitetyissä IC rakenteissa on toimivia alirakenteita, joita käytetään muualla. ID:n puolestapuhjat ovat usein reagoineet tähän yrittämällä määritellä "IC ytimen" tai muuttamalla osien määrää, jotka vaaditaan IC järjestelmältä, "maalin siirtäminen" osoittaa, että IC ei ole selkeä käsite eikä sitä voida objektiivisesti soveltaa.
IC väite olettaa, että järjestelmän välttämätön osa on aina ollut välttämätön. Mutta jokin, joka on ensin vain hyödyllinen, voi myöhemmin muuttua välttämättömaksi. Esimerkiksi yhden hyytymistekijöistä, joiden Behe mainitsi olevan osa IC:n hyytymistekijäketjua, huomattiin puuttuvan valailta ([1] (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=9678675) engl.), joka siis osoittaa, ettei se ole välttämätön osatekijä hyytymisjärjestelmässä. Evolutionääriset polut on selvitetty muunmuassa sellaisille IC-järjestelmille kuin värekarvoille, immuunijärjestelmälle ([2] (http://www.talkdesign.org/faqs/Evolving_Immunity.html) eng.) ja bakteerin siimalle ([3] (http://www.talkdesign.org/faqs/flagellum_background.html) engl.).
E. colin siimamoottorin varhaiseksi kehitysvaiheeksi on löydetty gram-negatiivisten bakteereiden tyypin kolme eritysjärjestelmä (TTSS), joka siirtää vahingollisia molekyylejä pois solusta,eli bakteerimoottorin osat tehneet ennen eri tehtäviä,johon voineet kehittyä portaittain.
Jotta IC olisi varteenotettava haastaja evoluutioteorialle ei pitäisi olla mahdollista rakentaa edellämainitun kaltaisia polkuja. Evoluution tietokonesimulaatiot osoittavat myös, että IC voi kehittyä ([4] (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=12736677&dopt=Abstract)[5] (http://www.embl.org/aboutus/news/press/2004/press28oct04.html) engl.)
Kriitikot hylkäävät myös ID liikkeen väitteen, että suunnitelmallisuus on tunnistettavissa eli, että jos jokin näyttää suunnitellulta, niin sen on pakko olla suunniteltu. ID-liikke käyttää luomisen todistamiseen "design filter":iä, jota käytetään mm. Setiprojektissa ja arkeologiassa. "Design filter":illä voidaan testata onko kohteeseen lisätty valikoitua informaatiota. Ongelmana "design filter"in käytössä on se,että myös evoluutiossa mutaatiot lisäävät informaatiota, ja kun tämä yhdistetään luonnonvalinnan valikointiin, on lisätty informaatio kaikkea muuta kuin sattumanvaraista. Eli evoluutiokin täyttää "design filter"in "suunnitellun" määritelmän.
ID:n ehdottamat evoluution mallit IC rakenteiden selvittämiseksi eivät ole tarpeeksi yksityiskohtaisia eikä niitä voi testata.
- - - - - - - - - - - - -
ID:n väitteen määritellystä monimutkaisuudesta (engl. specified complexity) kehitti matemaatikko, filosofi ja teologi William Dembski. Dembski käyttää määritellyn monimutkaisuuden käsitettä merkitsemään ominaisuutta joka tekee elävistä olennoista ainutlaatuisia. Hän väittää, että määriteltyä monimutkaisuutta esiintyy, kun on olemassa suuri määrä eriteltyä tietoa. Seuraava esimerkki valaisee tätä eritellyn tiedon käsitettä.
Suuri tietomäärä, alhainen eritelty tietomäärää. Esimerkiksi 10 kirjaiminen rakenne "dkownl el." Shannonin informaatioteorian mukaan satunnainen merkkijono sisältää suurimman mahdollisen määrän tietoa, koska sitä ei voida enää pakata lyhempään jonoon. Kuitenkin jonon satunnainen luonne aiheuttaa sen, ettei jonolla ole merkitystä, joten se tieto on Dembskin mukaan ei-eriteltyä. (Huomaa, että 'merkityksellä' ei ole roolia Shannonin informaatioteoriassa.)
Korkea eritelty tietomäärä, vähän informaatiota. Esimerkiksi 10 kirjaiminen rakenne "aaaaaaaaa". Sarjassa on vähän informaatiota, koska se voidaan pakata pienempään merkkijonoon nimittäin '10a:ta'. Mutta koska se täyttää kuvion vaatimukset, on se erittäin tarkasti eritelty.
Tietty tieto. Esimerkiksi 14 kirjaiminen rakenne 'Rakastan sinua'. Sillä on sekä suuri informaatiosisältö, koska sitä ei voi pakata ja suuri eritellyn tiedon sisältö, koska se noudattaa tiettyä kaavaa (kielioppi ja syntaksi). Tässä tapauksessa kuvio on merkityksellinen suomenkielen lause, yksi monista merkkijonoista, jotka yhdessä muodostavat vain pienen osan kaikista mahdollisista. Elävissä olioissa, kaava, joka molekyyliketjuissa vastaa toimivaa biologista molekyyliä on vain häviävän pieni osa kaikista mahdollisista molekyyleistä.
Dembski määrittelee monimutkaisen määritellyn informaation (MMI) (engl. complex specified information (CSI)) sellaiseksi, joka sisältää paljon määriteltyä informaatiota ja jolla on pieni mahdollisuus esiintyä sattumalta. Hän määrittelee tämän todennäköisyyden 1 vastaan 10150 jota hän kutsuu universaaliksi todennäköisyysrajaksi. Kaikki, mikä on tämän rajan alle, sisältää CSI:tä. Termejä "määritelty monimutkaisuus" ja "monimutkainen määritelty informaatio" käytetään rinnakkain.
Dembski ja muut ID:n puolestapuhujat väittävät, että määritelty monimutkaisuus ei voi syntyä luonnollisesti ja on siksi luotettava osoitus suunnittelusta. He laskevat todennäköisyyksiään suoraan mutaatioista ottamatta luonnonvalintaa huomioon. Koska luonnonvalinta hyväksyy vain hyvin rajoittuneen määrän emäsjärjestyksiä ja hylkää muut, se lisää järjestäytyneen informaation määrää.
ID:n kriitikot kiistävät voimakkaasti Demskin MM (engl. SC/SCI) -käsitteiden järkevyyden. Ensinnäkin, määritelty monimutkaisuus, kuten sen Leslie Orgel alkuperäisesti määritteli, on nimenomaan se, mitä Darvinistisen evoluution väitetäänkin kehittäneen. Ei riitä, että Dembski valitsee jonkin elävän olennon piirteen ja julistaa, että se on luotettava osoitus suunnitelmallisuudesta. Hänen on myös toimitettava vakuuttavat syyt, miksei yksikään luonnollinen prosessi voisi luoda vastaavanlaista piirrettä.
Lisäksi Dembski sekoittaa asiaa käyttäessään "monimutkaista" siinä, missä useimmat käyttäisivät termiä "epätodennäköinen". Hän määrittelee CSI:n olevan mitä tahansa, jonka todennäköisyys on yhden suhde 10150 esiintyä. Mutta tämä on suppenee tautologiseksi väitteeksi. CSI ei voi esiintyä luonnollisesti, koska Dembski on määritellyt sen niin, joten todelliseksi kysymykseksi tuleekin esiintyykö CSI:tä luonnossa vai ei. Tämän osoittamiseksi Dembskin pitäisi näyttää, että biologisella piirteellä on erittäin pieni todennäköisyys esiintyä luonnollisesti "mitenkään", joka on erittäin vaikea (ehkä mahdoton) tehtävä ja joka vaatisi, että kaikki muut potentiaaliset teoriat kumottaisiin mukaanlukien myös ne, joita ei ole vielä keksitty. Yleisesti Dembski ei yritä tehdä tätä, sen sijaan hän ajattelee, että CSI vain on väittäen, että tämä on luotettava suunnitelmallisuuden mittari.
Tiedemiehet huomauttavat, että tämä on omaan "tietämättömyyteen vetoamisen" argumentti :"jos en tiedä miten jokin asia syntyi, sen täytyy olla osoitus älykkäästä suunnittelusta".
Lisäksi matemaatikot ovat huomauttaneet, että Dembskin informaatioteoria on viallinen ja monet hänen erimerkkeinä käyttämistään merkkijonoista, joita ei pitäisi voida pakata, itseasiassa voidaankin pakata.
Termin "redusoitumaton monimutkaisuus" (engl. irreducible complexity, IC) esitteli biokemisti Michael Behe vuoden 1996 kirjassaan Darvin's Black Box (Darvinin musta laatikko). Redusoitumattoman monimutkaisuuden väite sanoo, että evolutionääriset mekanismit eivät voi selittää monimutkaisten solujärjestelmien syntyä. ID:n puolestapuhujat väittävät, että solukoneiden täytyy olla tarkoituksella jonkinlaisen älykkyyden suunnittelemia. ID:n ainut IC:lle antama peruste on se, että niille ei tunneta yksinkertaisempia muotoja. Tämä johtaa heistä automaattisesti siihen, että niitä ei ole.
Behe määritteli "redusoitumattoman monimutkaisuuden" olevan "järjestelmä joka koostuu monista vuorovaikutuksessa olevista osista, jotka tekevät osuutensa perustoiminnasta ja siksi näistä minkä tahansa osan poisto käytännössä estää järjestelmän toiminnan (Behe, Molecular Machines: Experimental Support for the Design Inference). Evoluutioteorian mukaan, geneettistä muuntautuneisuutta esiintyy mitään ilman erityistä suunnittelua tai tarkoitusta ja ympäristö valitsee muunnelmat, jotka soveltuvat ympäristöönsä parhaiten. Nämä geenit välittyvät vuorostaan eliön seuraavalle sukupolvelle. Muutos tapahtuu luonnollisten voimien vaikutuksesta ajan mittaan ehkä nopeasti tai ehkä hitaasti (Katso Punctuated equilibrium). Muutoksen myötä syntyy monimutkaisempia rakenteita yksinkertaisemmista lähtökohdista tai monimutkaiset järjestelmät muuttuvat palvelemasta yhtä tehtävää palvelemaan jotain muuta (katso spandrel). Useimmat ID:n puolestapuhujat hyväksyvät, että mutaatioiden kautta toimivaa evoluutiota esiintyy, mutta väittävät ettei siitä voi kuitenkaan syntyä "redusoitumatonta monimutkaisuutta", koska yksikään "pelkistämättömän" systeemin osa ei olisi toimiva tai hyödyllinen ilman, että koko järjestelmä on valmis. Behe ei ole antanut tapaa tunnistaa IC, joten se jää falsifioimattoman hypoteesin asteelle.
Behe käyttää hiirenloukkua valottamaan IC:ää. Hiirenloukku koostuu monesta toistensa kanssa vaikuttavasta osasta; pohjasta, pyydyksestä, jousesta ja vasarasta. Näiden kaikkien täytyy olla paikoillaan ennen kuin hiirenloukku voi toimia. Yhdenkin osan poistaminen tuhoaa koko hiirenloukun toiminnan. Samoin biologisissa järjestelmissä vaaditaan, että kaikki osat toimivat yhdessä, jotta järjestelmä olisi toimiva. Luonnonvalinta ei voisi siksi luoda niitä tyhjästä pelkästään peräkkäisten, pienten muutosten voimalla, koska valittava toiminta on olemassa vain, kun kaikki osat ovat koossa. Behen esimerkki ei ota huomioon, että enemmistö hänen esittämistään IC:ehdokkailla koneiden osat ovat ennen yhteistyötään suorittaneet solussa muita tehtäviä. Behen alkuperäiset esimerkit redusoitumattoman monimutkaisista systeemeistä olivat E. coli bakteerin siima (siimamottori), veren hyytymistekijät, värekarvat ja sopeutuvan immuunijärjestelmä.
ID:n kriitikot hyökkäävät redusoitumattoman (pelkistymättömän) monimutkaisuuden määritelmää vastaan näyttäen monia ristiriitaisuuksia Behen työssä, sen matemaattisen tarkkuuden puutteen ja väitteiden soveltamisen joita Behen väitteissä esiintyy. He myös huomauttavat, että Behe on korostanut pelkistymättömän monimutkaisuuden esimerkkejä. He osoittavat, että Behe ei ole laskenut oikein todennäköisyyksiä, jolla tietty genomi voisi esiintyä. Lisäksi he väittävät, ettei ID ole esittänyt mitään teoriaa tai menetelmää, joka erottaisi toistaan genomien muutokset, jotka ihminen ja älykäs suunnittelija on aiheuttanut.
ID:n IC-väite olettaa, että järjestelmän nykyisen toiminnan pitää olla sama, jonka takia järjestelmä alkuperäisesti valikoitui. Mutta se, että olemassaoleva ominaisuus muuntuu joksikin toiseksi ominaisuudeksi, on jo kauan ollut modernin biologian tukipilari. Monissa väitetyissä IC rakenteissa on toimivia alirakenteita, joita käytetään muualla. ID:n puolestapuhjat ovat usein reagoineet tähän yrittämällä määritellä "IC ytimen" tai muuttamalla osien määrää, jotka vaaditaan IC järjestelmältä, "maalin siirtäminen" osoittaa, että IC ei ole selkeä käsite eikä sitä voida objektiivisesti soveltaa.
IC väite olettaa, että järjestelmän välttämätön osa on aina ollut välttämätön. Mutta jokin, joka on ensin vain hyödyllinen, voi myöhemmin muuttua välttämättömaksi. Esimerkiksi yhden hyytymistekijöistä, joiden Behe mainitsi olevan osa IC:n hyytymistekijäketjua, huomattiin puuttuvan valailta ([1] (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=9678675) engl.), joka siis osoittaa, ettei se ole välttämätön osatekijä hyytymisjärjestelmässä. Evolutionääriset polut on selvitetty muunmuassa sellaisille IC-järjestelmille kuin värekarvoille, immuunijärjestelmälle ([2] (http://www.talkdesign.org/faqs/Evolving_Immunity.html) eng.) ja bakteerin siimalle ([3] (http://www.talkdesign.org/faqs/flagellum_background.html) engl.).
E. colin siimamoottorin varhaiseksi kehitysvaiheeksi on löydetty gram-negatiivisten bakteereiden tyypin kolme eritysjärjestelmä (TTSS), joka siirtää vahingollisia molekyylejä pois solusta,eli bakteerimoottorin osat tehneet ennen eri tehtäviä,johon voineet kehittyä portaittain.
Jotta IC olisi varteenotettava haastaja evoluutioteorialle ei pitäisi olla mahdollista rakentaa edellämainitun kaltaisia polkuja. Evoluution tietokonesimulaatiot osoittavat myös, että IC voi kehittyä ([4] (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=12736677&dopt=Abstract)[5] (http://www.embl.org/aboutus/news/press/2004/press28oct04.html) engl.)
Kriitikot hylkäävät myös ID liikkeen väitteen, että suunnitelmallisuus on tunnistettavissa eli, että jos jokin näyttää suunnitellulta, niin sen on pakko olla suunniteltu. ID-liikke käyttää luomisen todistamiseen "design filter":iä, jota käytetään mm. Setiprojektissa ja arkeologiassa. "Design filter":illä voidaan testata onko kohteeseen lisätty valikoitua informaatiota. Ongelmana "design filter"in käytössä on se,että myös evoluutiossa mutaatiot lisäävät informaatiota, ja kun tämä yhdistetään luonnonvalinnan valikointiin, on lisätty informaatio kaikkea muuta kuin sattumanvaraista. Eli evoluutiokin täyttää "design filter"in "suunnitellun" määritelmän.
ID:n ehdottamat evoluution mallit IC rakenteiden selvittämiseksi eivät ole tarpeeksi yksityiskohtaisia eikä niitä voi testata.
- - - - - - - - - - - - -
ID:n väitteen määritellystä monimutkaisuudesta (engl. specified complexity) kehitti matemaatikko, filosofi ja teologi William Dembski. Dembski käyttää määritellyn monimutkaisuuden käsitettä merkitsemään ominaisuutta joka tekee elävistä olennoista ainutlaatuisia. Hän väittää, että määriteltyä monimutkaisuutta esiintyy, kun on olemassa suuri määrä eriteltyä tietoa. Seuraava esimerkki valaisee tätä eritellyn tiedon käsitettä.
Suuri tietomäärä, alhainen eritelty tietomäärää. Esimerkiksi 10 kirjaiminen rakenne "dkownl el." Shannonin informaatioteorian mukaan satunnainen merkkijono sisältää suurimman mahdollisen määrän tietoa, koska sitä ei voida enää pakata lyhempään jonoon. Kuitenkin jonon satunnainen luonne aiheuttaa sen, ettei jonolla ole merkitystä, joten se tieto on Dembskin mukaan ei-eriteltyä. (Huomaa, että 'merkityksellä' ei ole roolia Shannonin informaatioteoriassa.)
Korkea eritelty tietomäärä, vähän informaatiota. Esimerkiksi 10 kirjaiminen rakenne "aaaaaaaaa". Sarjassa on vähän informaatiota, koska se voidaan pakata pienempään merkkijonoon nimittäin '10a:ta'. Mutta koska se täyttää kuvion vaatimukset, on se erittäin tarkasti eritelty.
Tietty tieto. Esimerkiksi 14 kirjaiminen rakenne 'Rakastan sinua'. Sillä on sekä suuri informaatiosisältö, koska sitä ei voi pakata ja suuri eritellyn tiedon sisältö, koska se noudattaa tiettyä kaavaa (kielioppi ja syntaksi). Tässä tapauksessa kuvio on merkityksellinen suomenkielen lause, yksi monista merkkijonoista, jotka yhdessä muodostavat vain pienen osan kaikista mahdollisista. Elävissä olioissa, kaava, joka molekyyliketjuissa vastaa toimivaa biologista molekyyliä on vain häviävän pieni osa kaikista mahdollisista molekyyleistä.
Dembski määrittelee monimutkaisen määritellyn informaation (MMI) (engl. complex specified information (CSI)) sellaiseksi, joka sisältää paljon määriteltyä informaatiota ja jolla on pieni mahdollisuus esiintyä sattumalta. Hän määrittelee tämän todennäköisyyden 1 vastaan 10150 jota hän kutsuu universaaliksi todennäköisyysrajaksi. Kaikki, mikä on tämän rajan alle, sisältää CSI:tä. Termejä "määritelty monimutkaisuus" ja "monimutkainen määritelty informaatio" käytetään rinnakkain.
Dembski ja muut ID:n puolestapuhujat väittävät, että määritelty monimutkaisuus ei voi syntyä luonnollisesti ja on siksi luotettava osoitus suunnittelusta. He laskevat todennäköisyyksiään suoraan mutaatioista ottamatta luonnonvalintaa huomioon. Koska luonnonvalinta hyväksyy vain hyvin rajoittuneen määrän emäsjärjestyksiä ja hylkää muut, se lisää järjestäytyneen informaation määrää.
ID:n kriitikot kiistävät voimakkaasti Demskin MM (engl. SC/SCI) -käsitteiden järkevyyden. Ensinnäkin, määritelty monimutkaisuus, kuten sen Leslie Orgel alkuperäisesti määritteli, on nimenomaan se, mitä Darvinistisen evoluution väitetäänkin kehittäneen. Ei riitä, että Dembski valitsee jonkin elävän olennon piirteen ja julistaa, että se on luotettava osoitus suunnitelmallisuudesta. Hänen on myös toimitettava vakuuttavat syyt, miksei yksikään luonnollinen prosessi voisi luoda vastaavanlaista piirrettä.
Lisäksi Dembski sekoittaa asiaa käyttäessään "monimutkaista" siinä, missä useimmat käyttäisivät termiä "epätodennäköinen". Hän määrittelee CSI:n olevan mitä tahansa, jonka todennäköisyys on yhden suhde 10150 esiintyä. Mutta tämä on suppenee tautologiseksi väitteeksi. CSI ei voi esiintyä luonnollisesti, koska Dembski on määritellyt sen niin, joten todelliseksi kysymykseksi tuleekin esiintyykö CSI:tä luonnossa vai ei. Tämän osoittamiseksi Dembskin pitäisi näyttää, että biologisella piirteellä on erittäin pieni todennäköisyys esiintyä luonnollisesti "mitenkään", joka on erittäin vaikea (ehkä mahdoton) tehtävä ja joka vaatisi, että kaikki muut potentiaaliset teoriat kumottaisiin mukaanlukien myös ne, joita ei ole vielä keksitty. Yleisesti Dembski ei yritä tehdä tätä, sen sijaan hän ajattelee, että CSI vain on väittäen, että tämä on luotettava suunnitelmallisuuden mittari.
Tiedemiehet huomauttavat, että tämä on omaan "tietämättömyyteen vetoamisen" argumentti :"jos en tiedä miten jokin asia syntyi, sen täytyy olla osoitus älykkäästä suunnittelusta".
Lisäksi matemaatikot ovat huomauttaneet, että Dembskin informaatioteoria on viallinen ja monet hänen erimerkkeinä käyttämistään merkkijonoista, joita ei pitäisi voida pakata, itseasiassa voidaankin pakata.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vaikka kaikesta huomaa kuinka olet asiaasi paneutunut, niin nuin pitkiä juttuja on vähän turhan raskas lukea tällä voorumilla.
ja kehittymistä ei kukaan voi todistaa sattumien summaksi...
perustelu...1..jos jotain syntyy (elävää)niin se myös kuolee..
ensimmäisen solun olisi pitänyt elämänsä aikana pystyä myös lisääntymään...
liian paljon sattumia tarvittaisiin jo yhden elämän syntyyn....
se että jokin syntyisi sattumien summana ja vielä lisääntyisi,oman elämänsä aikana...mikä solulla ei ole pitkä..on mahdoton yhtälö...
perustelu 2..itse elämää ei kukaan ole hyväksyttävästi pystynyt määrittelemään....mikä tekee (esm solusta) elävän..ettei se ole kuollut eri aineosia sisältävä osanen maailmankaikkeutta...
perustelu 3...puhutaan luonnon valinnoista...kuka on todistanut että luonto ajattelee ja osaa valita tai kehittää jotain..
kun ajatteleva ihminenkään ei pysty itselleen kehittämään siipiä selkään..tai munimaan..tai hengittämään vedessä kuten kala...vaikka vuosituhansia kaikkea tätä on yrittänyt ja halunnut...
perustelu 4..mikäli sattumalta syntyisi elämä ja samalla esm solu ja se kehittyisi niin missä vaiheessa (luonto)päätti heh...päätti hahaa..että tarvitaan pippeleitä ja muita värkkejä elämän alkamiseksi...
tätähän voisi jatkaa vaikka kuinka..mutta sokeat on sokeita..turhaa tämä on...
Onneksi olkoon! Olet juuri mitätöinyt aukottomalla henkilökohtaiseen tietämättömyyteen perustuvalla filosofiallasi tuhansien tiedemiesten kriittiset tutkimukset. Minulla on kaksi hyvää ehdotusta sokean luontouskon tilalle: joko yli 2000 vuotta sitten kehitetyt nomadiheimon tarut tai Lönnrotin kasaama mytologia.
ja kehittymistä ei kukaan voi todistaa sattumien summaksi...
->Sattuma on rakentanus lukuisia positiivisia mutaatioita,jotka sisältävät uutta informaatiota.
Eli ensimmäisestä jakautujasta lähtien on voinut kehittyä uutta informaatiota,sillä ainoalla keinolla millä uutta infoa voidaan tuottaa sattumaa apuna käyttäen-eli yrityserehdys.
Sattumalla voidaan tuottaa asioita.
Teoriassa ja käytännössä.
http://www.gate.net/~rwms/EvoMutations.html
http://www.biomi.org/biologia/evoluutio/
http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.240/k97/ga/gasis.html
perustelu...1..jos jotain syntyy (elävää)niin se myös kuolee..
->Pienin tuntemani jakautuja Q(beta)viruksesta jalostettu "shimmelmannin hirviö" koostuu RNA-sta,jakautuu ja tuottaa proteiinia(jolla kopioi RNA-pätkänsä)
Eli on tavallaan elollinen.
Q(beta) ei tarvitse "normaalin viruksen" tavoin solua jossa toimia. Sille riittää,että läsnä on RNA-nukleotideja ja aminohappoja.
Se ei rakenna itselleen proteiinikuorta tai muutakaan. Se vain jakautuu.
ensimmäisen solun olisi pitänyt elämänsä aikana pystyä myös lisääntymään...
liian paljon sattumia tarvittaisiin jo yhden elämän syntyyn....
->Q(beta)-jaloste on 120 emästä lyhyt.
Ja tämä riittää evoluutiolle.
se että jokin syntyisi sattumien summana ja vielä lisääntyisi,oman elämänsä aikana...mikä solulla ei ole pitkä..on mahdoton yhtälö...
->Onko mielestäsi mahdotonta,että RNA ei ketjuunnu luonnonoloissa ilman ohjausta?
Onko 120 sinusta mahdottomasti informaatiota sisältävä ja mahdoton sattumalta syntyväksi?
perustelu 2..itse elämää ei kukaan ole hyväksyttävästi pystynyt määrittelemään....mikä tekee (esm solusta) elävän..ettei se ole kuollut eri aineosia sisältävä osanen maailmankaikkeutta...
->elävä sisältää informaatiota,joka siirtyy.
http://www.geocities.com/imordnilap2000/evoprop.html.
Siellä on julmasti Davies:in kirjassaan "viides ihme" kuvaama elävän määritelmä,eli tunnusmerkit...
perustelu 3...puhutaan luonnon valinnoista...kuka on todistanut että luonto ajattelee ja osaa valita tai kehittää jotain..
kun ajatteleva ihminenkään ei pysty itselleen kehittämään siipiä selkään..tai munimaan..tai hengittämään vedessä kuten kala...vaikka vuosituhansia kaikkea tätä on yrittänyt ja halunnut...
->Tähän voi perusteluna käyttää esimerkiksi bakteeriresistenssiä.
http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/040219.htm
perustelu 4..mikäli sattumalta syntyisi elämä ja samalla esm solu ja se kehittyisi niin missä vaiheessa (luonto)päätti heh...päätti hahaa..että tarvitaan pippeleitä ja muita värkkejä elämän alkamiseksi...
-> http://users.utu.fi/veijor/etp/sexevol.htm
http://www.lifesci.ucsb.edu/eemb/faculty/rice/publications.html
Mitä ihmettä tuosta hihhihhistä oikein tiedetäänkään?
tätähän voisi jatkaa vaikka kuinka..mutta sokeat on sokeita..turhaa tämä on...
Voi olla,että olen väärinarvioinut paikkaa ja sitä käyttävien ihmisten kiinnostus- ja tietotasoa.
Mielestäni näin "tärkeä" asia ansaitsee perusteellisen käsittelyn,jota pieneen tilaan ei voi tunkea.
Olen siksi pitäytynyt muutamaan -tässä tapauksessa kahteen- hypoteesiin,jotka ovat aiheen käsittelylle mielestäni relevantteja,koska niiden varaan rakentuu koko ID-teoria,jota taas kutsutaan myös "tieteelliseksi kreationismiksi".
NS. "epätieteellinen kreationismi" ei minua kiinnosta,se ei edes yritä "olla tiedettä" ts. ei perustele tieteellisesti vaan uskondokmaisesti.
Suomessa on uskonnonvapaus.
Täällä kumminkin pyörii viestiä,joiden mukaan kreationismi nojaa havaittuihin luonnonilmiöihin, ja että evoluutioteoreetikot eivät vain halua nähdä asiaa.
Pöytään heitetään,että "evoluutikolla on korvavahansa jonka mukaan menee eikä uskalla käsitellä meidän hienoa teoriaa".
Nyt olen käsitellyt.
Mielestäni jopa sangen kattavasti.
Koska kreationistit osaavat käyttää IC:tä jne "sujuvasti" (samankaltaisissa lauseissa) ymmärtävät he taatusti sen sisältämät asiat,ja koska se on totta,ei tälläisen sepustuksen kumoaminen ole temppu eikä mikään.
Kreationistiseen korvavahaanhan ei tälläisten saivareiden käsittely vaikuta.
Puhutaan vain jostain tiedemiesten havaitsemasta väärennöksestä ja väitetään heti putkeen että tuo todistaa että tiedemiehet eivät osaa tunnistaa väärennöksiä(archaeraptor,piltdown).
Samankaltaisuushan ei johdu yhteisestä lähtökohdasta(esim. Leisolan analyysi tai Pälikön hengentuotteet.),vaan siitä että sanoja käytetään samaan tarkoitukseen. :)
Se,että kreationisti osaa pari mantraa Popperin kritisoimista ja osaa heittää IC:tä ei todistuksena paina,kun ihmiset eivät selvästi edes ymmärrä mitä hittoa se tarkoittaa oikeasti.
Taitaa kretiinin ykköstieteenhakupaikka olla eräs levinnyt R-alkuinen teos..
Käyttäisivät edes kamasutraa,siinä on melkein samanlainen juonikin :)
Lämmin kiitos, squirrel, välittämästäsi tiedosta.
Monisoluisten eliöiden solut kuolevat.
Bakteeritkin kuolevat,mutta ne voivat elää melkeinpä ikuisesti.
Bakteerille riittää että mikään tekijä ei tapa sitä,vanhuutta bakteereilla ei ole.
Evoluutioteoria olettaa ensimmäisten yksisoluisten olevan bakteereiden kaltaisia.
Ei monisoluisia ole viksua olettaa alkeelliseksi muodoksi,josta "kehityisi" bakteereita...
Hyvää kritiikiä, täytyy myöntää. Itse olen ID:n ja Nuoren maan kreationismin kannattaja. Tekisi mieli uppoutua tähän juttuun, mutta aikaa taitaa olla vasta muutamien päivien kuluttua, kun koeviikko loppuu. Huomenna on mulla suullinen keskustelu tiedeuskovasiten kanssa juuri näistäkin asioista.
Väitän, että oma kehittelemäni tapa ymmärtää mikroevoluutiota voimistaa ID:n idean sekä falsifioi oletetun makroevoluution. No joo... palataan asiaan sitten myöhemmin.
Kritisoi ajatuksiani tarvittaessa, näistä asioista on huippu jutella.
"ID:n ainut IC:lle antama peruste on se, että niille ei tunneta yksinkertaisempia muotoja. Tämä johtaa heistä automaattisesti siihen, että niitä ei ole."
Näin voisi hyvinkin päätellä, mutta esim. ihminen ei tule toimeen ilman kaikkia verenhyytymisen komponentteja. Sitä ei voi palauttaa yksinkertaisempaan muotoon ihmisessä. Hemofilia on osoittanut, että verenhyytyminen on helposti mutaation kautta tuhoutuva järjestelmä. Evoluutiokulussa luonnonvalinnan tulisi myös valita osia, jotka on varmistettu etteivät ne tee mitään jne. Se on varsin hyvä esimerkki redosoimattomasta monimutkaisuudesta. ID ei yksinään ole kyllä minunkaan mielestä hirmuisen vahvoilla, mutta liittolaisten kanssa se on. Mitkään havainnot eivät anna sijaa edes olettaa uuden rakentamista nykysillä evoluutiomekanismeilla. Esim. koeputkitestaus bakteereilla ja banaanikärpäskokeet (mutaatiokokeet) viittaavat mikroevoluution määritelmään - siis määrälliseen muutokseen jo olemassa olevissa rakenteissa, elimissä ja rakennesuunnitelmissa. Mikroevoluutio on kokonaisuus, jonka vaikutus on informaation tuhoutuminen. Itse olen muokannut käsitteen mikroevolutiivinen rappeutuminen, mikä tarkoittaa evoluutiotekijöiden kokonaisvaltiasta informaatiota tuhoavaa vaikutusta. Havainnot tukevat vahvasti tätä.
"Evoluutioteorian mukaan, geneettistä muuntautuneisuutta esiintyy mitään ilman erityistä suunnittelua tai tarkoitusta ja ympäristö valitsee muunnelmat, jotka soveltuvat ympäristöönsä parhaiten."
Aivan, tässä tulee ilmi mikroevoluutio: lajien optimoimistapahtuma. Luonnonvalinta (ehdottomasti persoonaton ympäristön vaikutus) optimoi populaation genotyyppijakaumaa parhaiten ympäristöönsä soveliaaksi. Näin esim. fitness kasvaa.
"Nämä geenit välittyvät vuorostaan eliön seuraavalle sukupolvelle. Muutos tapahtuu luonnollisten voimien vaikutuksesta ajan mittaan ehkä nopeasti tai ehkä hitaasti (Katso Punctuated equilibrium)."
Aivan, mutta tässäkin olemme yhä loogisesti mikroevoluutiossa. Perusryhmien sisällä tapahtuu horisontaalia muutosta, joka ilmentää visuaalisten tuntomerkkien monimuotoisuutta staasivaiheessa. Kyseessä on määrällinen muutos: esim. koiraeläinten adrenaliinin määrässä, mikä vaikuttaa turkin väriin.
"Muutoksen myötä syntyy monimutkaisempia rakenteita yksinkertaisemmista lähtökohdista tai monimutkaiset järjestelmät muuttuvat palvelemasta yhtä tehtävää palvelemaan jotain muuta (katso spandrel)."
Joo-o. No siis tästähän voisi puhua paljonkin asiaa. Tietysti olisi syytä ensin tietää, miten informaatiota voisi tulla lisää. Se on edellytys makroevoluutiolle - täysin uusien rakenteiden, elinten ja rakennesuunnitelmien synnylle sekä niihin liittyvän uuden geneettisen kvalitatiivisen informaation synnylle. Se oppi, jonka mukaan kasautuva mikroevoluutio tuo tullessaan "ajan kanssa" makroevoluution on äärimmäisen harhaanjohtava ja vaarallisen yksinkertainen näkemys. Jos jostakin kehityksestä, mikä nyt mikroevoluution kannalta aina tietysti on rappeutumista (neutraalia myös), yritetään vääntää väkisin uuden rakentamista, ollaan järjettömässä ristiriidassa sekä havaintojen että jopa oletuksen kanssa. Tämä murtaa sanan "teoria". Teorian tulisi olla sisäisesti ristiriidaton kokonaiskäsitys tietystä asiasta. Makroevoluutioteoria ei ole siis mielestäni näin edes teoria. Kyseessä on enemmän tai vähemmän (yleensä enemmän) toiveajattelu, jonka parhaat selitykset ovat, että kaikki uskovat siihen ja enemmistö on sitä ja sitä mieltä.
"Useimmat ID:n puolestapuhujat hyväksyvät, että mutaatioiden kautta toimivaa evoluutiota esiintyy, mutta väittävät ettei siitä voi kuitenkaan syntyä "redusoitumatonta monimutkaisuutta", koska yksikään "pelkistämättömän" systeemin osa ei olisi toimiva tai hyödyllinen ilman, että koko järjestelmä on valmis."
Mikroevoluutiota tapahtuu, ja eliökunta käyttää tehokkasti hyödykseen mutaatioden olemassa olevat vaikutukset ja mahdollisuudet. Makroevoluutio on silti äärimmäisen kyseenalainen; mutaatiot ovat muutenkin korkeammalle menevän kehityksen vihollinen.
"Behe ei ole antanut tapaa tunnistaa IC, joten se jää falsifioimattoman hypoteesin asteelle."
Olen sitä mieltä, että esim. E. colin moottori on tällainen. Amerikkalaistutkimusryhmä on tutkinut ja poistanut siitä osia, mutta se on toiminut vain hyvin hitaasti ja vaatinut erikoisia olosuhteita, lopulta jopa sammunut. Semmoisesta moottorista ei seuraa valintaetua, koska eliö menettää ravinteita, energiaa ja tulee raskaammaksi. Jopa täydellisetkin rakenteet karsiintuvat luonnossa pois (havaitusti!). Puolivalmiit molekyylikoneet ovat kyseenalaisia toimintakyvyltään ja funktioltaan, saati sitten valintaedultaan. Näin en näe loogisuuden nimissä mitään aihetta uskoa siihen, että IC:n saavuttaminen mutaatioilla ja luonnonvalinnalla olisi mahdollista. Tätä väitettä tukevat myös mutaatiokokeet.
"Behen esimerkki ei ota huomioon, että enemmistö hänen esittämistään IC:ehdokkailla koneiden osat ovat ennen yhteistyötään suorittaneet solussa muita tehtäviä."
Oletusta ei ole syytä kääntää varmaksi tai havaituksi asiaksi. Evolutionisteilla täytyy olla jonkinlainen usko esim. E. colin moottorin yksinkertaisempaan muotoon. Kuulema niitä TTSS-tyyppisiä systeemejä on muitakin, mutta se ei riitä. Vaikka olisi sarja toinen toistaan yksinkertaisempia samanlaisia systeemejä, se ei kerro, miten makroevoluutio on/on voinut tapahtua. Tämä vähän joskus aina pännii, nimittäin tässäkin uskotaan jo liian herkästi hyvin suuriin asioihin. Taustalla vaikuttaa lähtöoletus makroevoluutiosta, joten epäsuorat näytöt kääntyvät hetkessä suoriksi näytöiksi makroevoluutiosta - vaikka mitään havaintoa niistä ei ole.
"ID:n kriitikot hyökkäävät redusoitumattoman (pelkistymättömän) monimutkaisuuden määritelmää vastaan näyttäen monia ristiriitaisuuksia Behen työssä, sen matemaattisen tarkkuuden puutteen ja väitteiden soveltamisen joita Behen väitteissä esiintyy."
No joo, ei mennä niihin sen kummemmin, mutta periaate Behellä on oikea. Muutenkin, sokea kelloseppä saattaa sujauttaa muutamia vääriä osia kelloonsa, jolloin sokea kelloseppä muuttuu sokeaksi pyssymieheksi (mutaatiot).
"He myös huomauttavat, että Behe on korostanut pelkistymättömän monimutkaisuuden esimerkkejä. He osoittavat, että Behe ei ole laskenut oikein todennäköisyyksiä, jolla tietty genomi voisi esiintyä."
Todennäköisyyksiä ei mielestäni tarvita esim. verenhyytymisen kohdalla, sillä mikään evoluutiokulkureitti ei ole uskottava valintaedun kannalta. Ja jos niinkin väitettäisiin, se vain osoittaisi taas evolutionistien yritystä selittää makroevoluutio muulla kuin luonnontieteellä.
"Lisäksi he väittävät, ettei ID ole esittänyt mitään teoriaa tai menetelmää, joka erottaisi toistaan genomien muutokset, jotka ihminen ja älykäs suunnittelija on aiheuttanut."
Miten tämä on ID:n kannalta asiaankuuluva juttu?
"ID:n IC-väite olettaa, että järjestelmän nykyisen toiminnan pitää olla sama, jonka takia järjestelmä alkuperäisesti valikoitui. Mutta se, että olemassaoleva ominaisuus muuntuu joksikin toiseksi ominaisuudeksi, on jo kauan ollut modernin biologian tukipilari."
Meinasin jo kirjoittaa "aivan", mutta kun esimerkkiä en kyllä ainakaan muista. Mutta: se, että elin/järjestelmä voisi olla eri ympärstössä funktioltaan erilainen, ei taaskaan kerro yhtään mitään siitä, kuinka makroevoluutio on tapahtunut. Tässä on taas tämä sarjamalli, joka elää vain sarjan ja oletuksen varassa. Ei ole itsestään selvyys, että kuvaavista muodoista voidaan nopeasti vääntää tulkinnallisia muotoja. Tämä on taas niitä asioita, joissa luomisen näkökulma tulisi myös evolutionistien kohdalla ottaa vakavasti huomioon.
"Monissa väitetyissä IC rakenteissa on toimivia alirakenteita, joita käytetään muualla. ID:n puolestapuhjat ovat usein reagoineet tähän yrittämällä määritellä "IC ytimen" tai muuttamalla osien määrää, jotka vaaditaan IC järjestelmältä, "maalin siirtäminen" osoittaa, että IC ei ole selkeä käsite eikä sitä voida objektiivisesti soveltaa."
Tähän jo vastasin.
"IC väite olettaa, että järjestelmän välttämätön osa on aina ollut välttämätön. Mutta jokin, joka on ensin vain hyödyllinen, voi myöhemmin muuttua välttämättömaksi."
Jeps, tuo on loogista.
"Esimerkiksi yhden hyytymistekijöistä, joiden Behe mainitsi olevan osa IC:n hyytymistekijäketjua, huomattiin puuttuvan valailta ([1] (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=9678675) engl.), joka siis osoittaa, ettei se ole välttämätön osatekijä hyytymisjärjestelmässä."
Verenhyytymissysteemien sarjaan voitaisiin hakea varmaan maailmanääriltä apujoukkoja, mutta kyse on silti ihmisen, ei valaan verenhyytymisestä. Ne elävät myös hyvin erilaisissa olosuhteissa, joten mielestäni on pitkältä haettua vetää valaasta ihmiseen -johtopäätöksiä.
"Evolutionääriset polut on selvitetty muunmuassa sellaisille IC-järjestelmille kuin värekarvoille, immuunijärjestelmälle ([2] (http://www.talkdesign.org/faqs/Evolving_Immunity.html) eng.) ja bakteerin siimalle ([3] (http://www.talkdesign.org/faqs/flagellum_background.html) engl.)."
Nyt ei oo aikaa noita lukee. Onhan polkujen esittäminen mahdollista, mutta silti ne ovat ristiriidassa yleisen evoluutiotrendin kanssa, ja ne nojautuvat perustermien tulkintoihin, jotka ovat makroevoluution kannalta jo valmiiksi liian suuntaa näyttäviä. Polkujen testaaminen on myös hankalaa, joten en anna niille - kokeellisten havaintojen mukaan - paljoakaan tukea.
"E. colin siimamoottorin varhaiseksi kehitysvaiheeksi on löydetty gram-negatiivisten bakteereiden tyypin kolme eritysjärjestelmä (TTSS), joka siirtää vahingollisia molekyylejä pois solusta, eli bakteerimoottorin osat tehneet ennen eri tehtäviä,johon voineet kehittyä portaittain."
Tämä on mahdollinen evolutionäärinen tulkinta. Onhan se myös oikeutettukin. Hieman nöyryyttä pyydän. Tässä on juuri se sarjamallin idea, joka juuri nojaa oletettuun evoluutioon, ei havaittuun makroevoluutioon.
"Jotta IC olisi varteenotettava haastaja evoluutioteorialle ei pitäisi olla mahdollista rakentaa edellämainitun kaltaisia polkuja."
Erialiset tulkinnat/lähtöoletukset ovat mahdollisia. Ne eivät kumoa suoranaisesti mitän, vaan asioihin toki vaikuttavat muutkin kuin mallit. Esim. havainnot ja argumenttien loogisuus.
"Evoluution tietokonesimulaatiot osoittavat myös, että IC voi kehittyä ([4] (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=12736677&dopt=Abstract)[5] (http://www.embl.org/aboutus/news/press/2004/press28oct04.html) engl.)"
No joo. Olen kuullut aika negatiivista palautetta näistä simulaatioista. Niisäkkin tulisi varoa sitä, että ennalta säädettyjen lainmukaisuuksien varmuus ei välttämättä ole lainkaan oikea.
"Kriitikot hylkäävät myös ID liikkeen väitteen, että suunnitelmallisuus on tunnistettavissa eli, että jos jokin näyttää suunnitellulta, niin sen on pakko olla suunniteltu."
Minä sanoisin tähän, että kaikki elämä on suunniteltu. Kemiallisen evoluution kritiikki on niin vaikea asia evoluutiolle, että se on yksi syy miksi minäkin uskon kreationismiin ja älykkääseen suunnitelmaan. Yliluonnollisuudella voidaan selittää helposti IC ja kaikki elämä. Älä sano tähän että "godditit", koska näin joudut myös perustelemaan miksi sinä saisit määrätä tieteen pelisäännöt. Sen jälkeen minä sanoisin "timedidit".
"ID-liikke käyttää luomisen todistamiseen "design filter":iä, jota käytetään mm. Setiprojektissa ja arkeologiassa. "Design filter":illä voidaan testata onko kohteeseen lisätty valikoitua informaatiota. Ongelmana "design filter"in käytössä on se,että myös evoluutiossa mutaatiot lisäävät informaatiota, ja kun tämä yhdistetään luonnonvalinnan valikointiin, on lisätty informaatio kaikkea muuta kuin sattumanvaraista."
No joo. Esim. polyploidia (kromosomistomutaatio) ja kaikki muut mutaatiot ja eri tyypit jne. Nämä ovat sitä uutta informaatiota joidenkin mielestä, mutta makroevoluutiota selittäessä nollan arvoisia. On taktisesti huono asia vedota luonnonvalintaan makroevoluutiota perustellessa, sillä se tuhoaa vain iformaatiota. Kasaa kyllä, muttei rakenna. Ainoastaan optimoi.
"Eli evoluutiokin täyttää "design filter"in "suunnitellun" määritelmän."
Miksikäs ei? Onhan se ihan ymmärretävä argumentti. Silti, evoluutioteoria ei selitä elämän syntyä ja makroeovluutiota, joten puhuminen suunnittelusta on pitemmällä tähtäimellä toissijainen asia ottaa esille.
"ID:n ehdottamat evoluution mallit IC rakenteiden selvittämiseksi eivät ole tarpeeksi yksityiskohtaisia eikä niitä voi testata.2
Tähän vastasin jo.
- - - - - - - - - - - - -
"ID:n väitteen määritellystä monimutkaisuudesta (engl. specified complexity) kehitti matemaatikko, filosofi ja teologi William Dembski. Dembski käyttää määritellyn monimutkaisuuden käsitettä merkitsemään ominaisuutta joka tekee elävistä olennoista ainutlaatuisia."
Ne ovat ainutlaatuisia? Sanohan, onko elämä sinusta ihmeellistä? Minusta ainakin on. Sen selittäminen evoluutioprosesseilla on vieläkin ihmeellisempää.
"Hän väittää, että määriteltyä monimutkaisuutta esiintyy, kun on olemassa suuri määrä eriteltyä tietoa. Seuraava esimerkki valaisee tätä eritellyn tiedon käsitettä."
En mene nyt tuohon matematiikkaesimerkkiin.
"He laskevat todennäköisyyksiään suoraan mutaatioista ottamatta luonnonvalintaa huomioon."
Tämä on kyllä totta. Mutta, esim. E. colin moottoria on yksinkertaistettu kokeellisesti. Siitä ei syntynyt mitään "vähän huonompaa", vaan täysin käyttökelvoton moottori. Verenhyytyminenkän ei toimi ilman kaikkia komponentteja. Mikään ei voi kehittyä "hokkus pokkus", joten IC:n väite on pätevä. Lisäksi: muistan joistain talkoriginissa lukeneeni, että jos systeemi (vaikka se moottori) kehittyisi hyvin äkkiä, olisi siinä todiste evoluutiota vastaan.
"Tiedemiehet huomauttavat, että tämä on omaan "tietämättömyyteen vetoamisen" argumentti :"jos en tiedä miten jokin asia syntyi, sen täytyy olla osoitus älykkäästä suunnittelusta"."
Niillä kriitikoilla on taas takanaa omat oletuksensa. En usko, että he olisivat mitenkään tällä saralla Dembskiä syytömämpiä. Päinvastoin: monet Darwinin opetuslapset ovat fanaattisen itsevarmoja makroevoluutiosta. Tämäkö sitten ei ole outoa? No taatusti ei ainakaan vie oikeaan suuntaan. Dembski on ajatuksen esittelijä, kuten Darwinkin. Sekularismin myötä kuitenkin monet tiedemiehet mieltävät darwinismin enemmin kuin ID:n, koska Jumalaa ei missään nimessä saa olla olemassa. Kyseessä on naturalismi, joka on myrkyttänyt tiedeyhteisön enemmistön.