Jari Ehrnroothin kolumni terrorismista

Islamin tekstit kirjoitettiin paljon kristinuskon tekstien kirjoittamisen jälkeen. Islamin perustajilla oli tietoa kristinuskon opetuksista, mutta heille ei kelvannut Jumalan Pojaksi mainitun alennustie eli ristin teologia. He halusivat rajoittua kaikissa tilanteissa maallista menestystä ja valtaa lupaavaan voittamattomaan Jumalaan, joka ei huijaa Paholaista alentumalla kuolemaan ja voittamalla sillä tavalla synnin ihmiselle tuottaman kuoleman ja Paholaisen vallan. Oikeastaan islam on sillä tavalla materialistin uskonto.

Jari Ehrnrooth on itse filosofi. Ilmeisesti hän on ollut ateistifilosofi Ilkka Niiniluodon vaikutuspiirissä, joka oli muistaakseni myös Helsingin yliopiston rehtorina. Filosofia perustaa ihmisviisauteen ja siihen liittyen järkeen. Valistus on pyrkinyt levittämään järjen valoa yliopistojen kautta aina Ranskan vallankumouksesta asti. Jo keskiajalla katolisen kirkon teologiakin rakentui Aristoteelisen filosofian pohjalle Tuomas Akvinolaisella. Keskiajallahan yliopisto-opetus varsinaisesti alkoikin. Juuri tuon filosofisen teologian järjen valo pimensi katoliselta kirkolta ymmärryksen siitä, miten Jumala vanhurskauttaa syntisen ihmisen. Vaikka Martti Luther oli myös yliopiston professori, hän ymmärsi, ettei elävä usko Jumalaan tule tieteellisen järjen työskentelyn kautta, vaan kuulemalla evankeliumia ja uskomalla omalle kohdalleen siinä tarjottu hyvä sanoma.
Sen vuoksi Luther erotti uskon teologian kielen ja filosofian kielen, joissa samat käsitteetkin tarkoittavat eri asioita eikä niitä saa sotkea keskenään. Järki täytyy ottaa vangiksi uskon asioissa.

Filosofia ei voi edustaa muuta kuin maallisia asioita ja käsitellä niitä. Maallinen hyvä ihmiselle tarkoittaa usein nimenomaan materiaalisia asioita, jotka ainakin jossain määrin ovat ihmisen omien päätösten vaikutuspiirissä. Elävä usko ei ole sellainen, sillä se on Jumalan lahja ja Hänen armoaan syntistä ihmistä kohtaan. Siksi elävään uskoon ei kuulu moniin materialistisiin ideologioihin liittyvä oman käden oikeuden käyttö, josta on ollut kysymys monien vallankumouksellisten liikkeiden väkivaltaisissa pyrkimyksissä saavuttaa itselle ajallista hyvää toisten kustannuksella vahingoittamalla toisia ihmisiä ja heidän haltuunsa annettua.

Euroopassakin on nähty yliopistossa annetusta Valistuksen opetuksesta huolimatta se, ettei järjen valo ole kantanut pitkälle estämään ihmisten materialististen ajallisten pyrkimysten tuhovaikutuksia maailmansodissa ja kansanryhmien vainoissa. Siellä on ollut mukana tuhotöissä vapaaehtoisesti korkeasti koulutettuja, jotka ovat tavoitelleet korkeita virkoja ja muita asemia vallitsevissa yhteiskuntaoloissa.

Myös Thomas Müntzer (n. 1490[1] – 27. toukokuuta 1525) yritti Martti Lutherin aikana tukea materiaalisia yhteiskunnallisia ongelmia vastaan kapinoineita talonpoikia ja vaaransi sillä tavoin alkaneen uskonpuhdistuksen. Müntzer käsitti teologian samaan tapaan harhaoppisen materialistisesti kuin keskiajan pimeä katolinen kirkko, jossa piispat ja paavit kilpailivat vain yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta ja anekaupalla saaduista suurista tuloista.

Mielenkiintoinen ohjelma!