Eduskunta hyväksyi lakimuutokset - Suomi voi antaa jatkossa kovaa sotilasapua muille maille
Tänään klo 15:46
Jatkossa Suomella on velvoite antaa kansainvälistä apua. Toisaalta Suomi voi itsekin pyytää apua muilta EU-jäsenmailta.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta. Tärkein muutos aiempaan on, että nyt puolustusvoimien uusi tehtävä on osallistua kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimilla on jatkossa oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja.
Myös Suomi voi pyytää ja saada tarvittaessa apua muilta jäsenmailta.
- Kyseessä on merkittävä muutos, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) Iltalehdelle.
Tarve lain muuttamiselle syntyi jo vuonna 2009, jolloin astui voimaan EU:n Lissabonin sopimus, jonka mukaan jäsenmaat auttavat toisiaan kriisitilanteissa tarpeen mukaan joko sotiaallisesti tai muilla tavoin. Ranska vetosi EU:n avunantolausekkeeseen marraskuussa 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen, jolloin Suomen lainsäädännön rajoitteet tulivat vastaan, eikä apua voitu lain mukaan antaa kaikin tarpeellisin tavoin. Suomi ei esimerkiksi voinut lähettää omaa alustaan etsimään vieraita sukellusveneitä Ruotsin tavoin.
- Suomi on ollut lainsäädännön puutteellisuuden osalta takamatkalla muihin EU-jäsenmaihin verrattuna, Kanerva huomauttaa.
Uudistuksen jälkeen Suomi on Kanervan mukaan tasoissa muiden EU-maiden kanssa.
"Suomen osaamista arvostetaan"
Kanerva muistuttaa, ettei kansainvälisen avun antaminen ei ole automaatio, vaan apua annetaan ainoastaan kyseisen maan pyynnöstä: vasta sitten, kun esimerkiksi terrori-iskun kohteeksi joutunut maa pyytää apua jäsenmailta, neuvotellaan siitä, millaista apua kukin maa antaa.
- Eri maiden kyvykkyydet ovat erilaisia, Suomella on omat kyvykkyytensä. Sitten katsotaan, onko sille kyvykkyydelle kysyntää siinä tilanteessa, joka on käsillä, Kanerva toteaa.
Kanerva huomauttaa, että Suomen osaamista on arvostettu kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealle monissa operaatioissa, esimerkiksi rauhanturvaamisessa, kriisinhallinnassa, koulutusneuvontatyössä sekä myös "kovemmassa työssä", kuten miinanraivauksessa.
- Apu voi olla mitä tahansa, jolla pyritään vastaamaan terroristien asettamaan haasteeseen. Tai kyseessä voi olla myös luonnon aikaansaama tilanne.
Il
Tänään klo 15:46
Jatkossa Suomella on velvoite antaa kansainvälistä apua. Toisaalta Suomi voi itsekin pyytää apua muilta EU-jäsenmailta.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta. Tärkein muutos aiempaan on, että nyt puolustusvoimien uusi tehtävä on osallistua kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimilla on jatkossa oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja.
Myös Suomi voi pyytää ja saada tarvittaessa apua muilta jäsenmailta.
- Kyseessä on merkittävä muutos, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) Iltalehdelle.
Tarve lain muuttamiselle syntyi jo vuonna 2009, jolloin astui voimaan EU:n Lissabonin sopimus, jonka mukaan jäsenmaat auttavat toisiaan kriisitilanteissa tarpeen mukaan joko sotiaallisesti tai muilla tavoin. Ranska vetosi EU:n avunantolausekkeeseen marraskuussa 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen, jolloin Suomen lainsäädännön rajoitteet tulivat vastaan, eikä apua voitu lain mukaan antaa kaikin tarpeellisin tavoin. Suomi ei esimerkiksi voinut lähettää omaa alustaan etsimään vieraita sukellusveneitä Ruotsin tavoin.
- Suomi on ollut lainsäädännön puutteellisuuden osalta takamatkalla muihin EU-jäsenmaihin verrattuna, Kanerva huomauttaa.
Uudistuksen jälkeen Suomi on Kanervan mukaan tasoissa muiden EU-maiden kanssa.
"Suomen osaamista arvostetaan"
Kanerva muistuttaa, ettei kansainvälisen avun antaminen ei ole automaatio, vaan apua annetaan ainoastaan kyseisen maan pyynnöstä: vasta sitten, kun esimerkiksi terrori-iskun kohteeksi joutunut maa pyytää apua jäsenmailta, neuvotellaan siitä, millaista apua kukin maa antaa.
- Eri maiden kyvykkyydet ovat erilaisia, Suomella on omat kyvykkyytensä. Sitten katsotaan, onko sille kyvykkyydelle kysyntää siinä tilanteessa, joka on käsillä, Kanerva toteaa.
Kanerva huomauttaa, että Suomen osaamista on arvostettu kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealle monissa operaatioissa, esimerkiksi rauhanturvaamisessa, kriisinhallinnassa, koulutusneuvontatyössä sekä myös "kovemmassa työssä", kuten miinanraivauksessa.
- Apu voi olla mitä tahansa, jolla pyritään vastaamaan terroristien asettamaan haasteeseen. Tai kyseessä voi olla myös luonnon aikaansaama tilanne.
Il
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itä vinkujat paniikissa ja se on hyvä. Erinomaista että nyt saadaan apua ja voidaan auttaa muita liittolaisia jos tarvetta on
Itävinkujille arvovalta tappio olemme pienen askeleen päässä natosta ja hyvä niin
Onneksi natojäsennyyden hakemiseen ei tarvitse kansanäänestystä niikuin ei tarvittu eu jäsenyydenkään puolesta
joo maan petturi pitää jyrätä, POIS SUOMESTA yks on jo lähdössä nimittäin SIKASOINI
Iiihaaanaaaaa kohta ollaaaan nnnnaaaatooossssaaaa naaatooosssaaaaaa mahtawaaaaaa naaatoooossaaaaa😁😁😁
Noo. Ekköhännyssiinä.
Loistavaa
Natoon ja ja leikki poikki.
r...än vinkujat paniikissa.
Eduskunnan päätös noudattelee Länsimaisia arvoja.
Asiasta virinnyt tämän palstan keskustelu vielä syvemmin.
Olisitte sopivia Natoon
Mikäli kyse on velvoitteesta ,siinä mureni yksi kansannillisen itsnäisyyden ja autonomian perus periaatteista .
Sotilaallinen itsemääräämisoikeus siitä mihin itsenäinen valtio lähettää miehiään kuolemaan ja minkä aatteen puolesta on autonomian tunnusmerkki. Siksi valinta tuosta mihin lähetetään jos lähetetäään on säilytettävä.
Ruotuväki on itsenäisellä maalla omien alueiden puollustusta ,sekä etujen valvomista varten,ettei vieraat vallat sen kansaa riistäisi ja veisi vieraalle maalle sotiin toisten maiden intressejen vuoksi tapettavaksi.