Missäpäin "juntu"-sanaa käytetään?

Ainakin Alavudella! Ja se tarkoittaa täällä polkua esim. metsässä. En tiedä mitä Sauli on vastannut koska en kyseistä juttua ole lukenut.

ainakin tuolla oon kuullu kyröös,jurvas,kurikas,teuvalla ymm....

Sana "juntu" on lappalaisperäinen, kuten niin moni muukin eteläpohjalainen sana. Sen takia monia lappalaisperäisiä sanoja ei eteläsuomessa tunneta lainkaan. Aikojen alussahan toki koko Suomi on ollut kauttaaltaan lappalaisten asuttama. Kuitenkin kieleen jääneet sanat ovat peräisin myöhemmältä aikakaudelta. Ainakin Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan/Satakunnan välillä menee suuri kieli/kulttuuriraja. Sen sijaan jos kielikulttuuria yms kulttuuria tutkii, niin Etelä-Pohjanmaa on hyvin samankaltainen Keski- ja Pohjoispohjanmaan kanssa, aina Lappiin saakka.

Murteisiin sen enempää menemättä, voi ohimennen todeta että Härmänmurteessa ja Tornionjokilaakson murteessa on se sama H siellä välissä, menthin tulthin. Samaa kieliperimää se on kuitenkin aina Kauhajoelle saakka, H on vain muodossa mentihin tultihin.

Myös paikkojen nimiä tutkimalla, tekee hyvin samanlaisen havainnon. Etelä-Pohjanmaalla on paljon samantapaisia nimiä mitä Pohjois-Pohjanmaalla. Esim -Perä -loppuiset nimet. Kun taas esim etelämpänä maassa on enemmän -Pää -loppuisia paikannimiä. Myös -Kulma -loppuiset paikannimet ovat eteläsuomalaisia, joita ei juurikaan Etelä-Pohjanmaalla esiinny. Näin ollen Etelä-Pohjanmaa kuuluu monelta osin selvästi enemmänkin Pohjois-Suomeen.

Vertailua voi tehdä myös ihmisten välillä. Eteläpohjalainen on samanlainen hidastempoinen kuin pohjoispohjalainenkin, tuumitaan ja jahkaillaan, vatvotaan samaa asiaa eikä päästä eteenpäin. Eteläsuomessa ihmiset on nopeatempoisempia, jo puherytmin osalta. Asiat vaihtuu lennossa eikä mitään asiaa puhuta loppuun asti. Lounais-, Etelä- ja Kaakkoissuomalainen innostuu asioista hetkessä, ei mieti turhia vaan alkaa heti tekemään ja toimimaan. Sen sijaan Etelä-, Keski- ja Pohjoispohjalainen miettii kauemman, tuumii, jahkailee, miettii vielä kerran, ennen kuin alkaa tekemään, jos alkaa. Tämän asian huomaa yritysten ja infrastruktuurien määrässä, sekä konkurssien määrässä. Eteläsuomessa perustetaan paljon hetken mielijohteesta yrityksiä, rakennetaa paljon rakennuksia, osa menestyy ja osa ei, mutta koko ajan jotain tapahtuu ja uusia innovaatioita syntyy. Pohjoissuomessa harkitaan tarkasti mitä tehdään, eikä tehdä mitään ylimääräistä eikä turhaa, vaan jätetään mieluummin tekemättä jos ei ole menestyksestä aivan varma. Luonteen eron voi havaita käymällä Suomen Turussa, ja sen jälkeen Oulussa.

Käytetään myös esim.Alahärmässä, Ylihärmässä, Kauhavalla.. Tarkoittaa polkua.

Ainakin 40 luvulta lähtien muistan että juntu sanaa on käytetty Alavudella Jalasjärvellä ja Nurmossa.Hämeestähän tänne Etelä-Pohjanmaalle on tultu.
Kauhava ja härmänmaa on sitte toinhen asia.

Ainakin ennen vanhaan heinät pantiin pellolla (Järvi-Pohjanmaalla) juntuun. Ei karholle kuten kirjakielessä.

Metsäpolusta voi myös käyttää juntua, että siinä meni sellainen juntu...
Seuraa sitä juntua.

Käytetään myös Alahärmässä, Ylihärmässä, Kauhavalla, Kortesjärvellä. Tarkoittaa polkua.

Voi herttintähäre, ku mä luulin notta koko maas, ei vaa Lapualla! Juntu menöö vaikka huusihi metri hanges, tai meni enne ku oli sitä lunta.

Mä meen mettäs kesällä polokua pitkin, talavella lumella juntua pitkin.
Poloku on leviää, juntu reilu saappaan levyynen.