Miten kauaksi pitää mennä auringosta jotta auringosta ei näkyisi muuta kuin valo kuten muista tähdistä maasta katsottuna?
Kinkkinen kysymys
Olenrobotti
33551
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Suhteellistetaan Maan ja Auringon koko ymmärrettäväksi.
Oletetaan että Maa on halkaisisijaltaan 1 cm niin Aurinko on 109 cm ja ne ovat silloin n. 117 metrin etäisyydellä toisistaan.
Nyt on helpompaa arvioida etäisyyden venytys kysymällesi etäisyydelle.
Niin kauas että ollaan yhtä kaukana auringosta kuin muistakin tähdistä.
Vastausta vielä odotelessa. Luulen että tähän ei sitä löydy mistään.
Etäisyden venytys? Miksi täällä ei ymmärretä selkeitä kysymyksiä.
Etäisyys milloin aurinkosta näkyy vain sen heijastama valo kuten muistakin tähdistä on asia mitä ei varmana ole koskaan edes mitattu.
Sen enempää Aurinko kuin muutkaan tähdet eivät heijasta valoa vaan tuottavat itse sitä.Asetettu kysymys on mieletön.
Onko Auringon etäisyyttä Maasta koskaan mitattu; jos on niin miten?
Tulos kyllä ilmoitetan.
Tuossa yksi esimerkki ensimmäisistä modernin ajan havainnoista:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/1769_Transit_of_Venus_observed_from_Tahiti
Auringon ja Maapallon välisen etäisyyden mittaamisesta oli tuossa huhtikuun alkupuolella pidempi keskustelu tällä palstalla. Linkkiä siihen:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14801023/auringon-etaisyys-maasta-
Kysymys ei ole mieletön. Katsokaa pilvettömälle yötaivaalle. Näette vaan täthien valoja, ette tähtiä. Koska tietenkään nerokastra kysymystäni ei ymmärettä eikä osata vastata niin pitää itse vastata itselleni.
Se on noin 0,1 biljoonaa kilomeetriä.
Ihan samoin et näe Aurinkoa vaan pelkkää valoa kun katsot Aurinkoa, ja et näe itseäsi vaan pelkkää valoa kun katsot omaa peilikuvaasi, tai katsot sitten ihan mitä tahansa niin näet vaín valoa
Ja kannattaa tekniikkaintoilijoita muistuttaa siitäkin, ettei millään nää niin hyvin kuin silmällä.
Kaikki mitä silmä näkee on vain valoa ja näkyvä valo on sähkömagneettista säteilyä, ja itseasiassa vain pieni osa sen koko spektristä.
Aurinko on tähti. Tähdet yleensä tuottavat suurimman osan valostaan itse.
Vastaus kysymykseesi, miten kauas auringosta pitää mennä, että näkyy valoa? No ei tarvitse mennä minnekkään, ihan valoa näkyy nytkin.
Jos halusit kysyä, että miten kauas täytyy mennä, jotta auringon valo olisi yhtä heikko kuin muiden tähtien valo täältä katsottuna.
No, jo oman aurinkokunnan rajoilla se on aika huomattavan paljon heikompi kuin täällä maassa ja siitä se heikkenee tasaisesti mitä kauemmas mennään.
Voit laskea asiaa aika helposti. Etsi vaikka tietoa sanoilla pistemäinen säteilylähde, jollaiseksi auringon voinee olettaa pitkillä etäisyyksillä. Eli silloin auringonvalon intensiteetin voisi olettaa putoavan nejäsosaan aina kun etäisyys kaksinkertaistuu. :)
Korjaan...0,9
Korjaan...olen idiootti
Tuliko liian vaikea aihe ja meni vähän polla sekaisin kun ei ikipedia auttanut pikku taliaivoa.
Tuo 0,9 biljoonaa kilometriä voidaan mitata oikein hyvin tutkalla.
Tietysti siihen menee hieman aikaa.
noin 50 valovuden päähän näkyisi aurinkomme
Muutaman valovuoden päässä Aurinko näyttäisi vain melko kirkaalta tähdeltä muiden joukossa.
Miksi helvetissä ei yksinkertaistakaan kyysmystä ymmäretä tai tajuta. Muutaman valovuoden päässä aurinko ei näyttäaisi yhtään miltään kuten eivät muutkaan tähdet vaan niiden valo.
Kysymys oli hyvin yksinkertainen, mutta liian vaikeaa silti.
Yhtä tyhmää kuin kysyä, kuinka kaukaa sinä näytät pieneltä
Uskomattoman tyhmä olet. Vieläkään ei mennyt jalkeluun. Kärsitkö luetun ymmärtämisen vaikeudesta?
Se on varmaan ikävää kun tähtitaivasta katsellessasi olet kvitellut katselevasi tähtiä.
Mitä taikasieniä sinä oot syöny?
Mitäköhän sinä aloittanut kysyjä sitten kuvittelet katselevasi
Valoa. Tähtien valoa jotka ovat huomattavasti lähempänä kuin tähdet. Ne tuikkivat jutut siellä taivaalla ovat tähtien tuottamaa valoa. Kyllä te apukoululaiset sen vielä jonain päivänä ymmärärrätte.
Vai niin, sinä katselet sitten myös Auringon valoa etkä Aurinkoa, koska Auringon valo jota katselet on silmässäsi eikä Auringossa juuri silloin kun katselet sitä. Et myöskään katsele peilistä itseäsi vaan valoa joka on silmässäsi, ja ihan kaikki muukin mitä katselet on sitten vain valoa silmässäsi. Et sinä katsele koskaan mitään muuta kuin valoa joka on silmässäsi.
aurinkohan on kuin pöytälamppu ja siinä on varjostin ni ei näy ollenkaan avaruuteen sillä avaruuttahan ei ole olemassakaan.
sit se pyörii tuhanne kilometrin korkeudes ympäri lättyä ja siinä on se varjostin et saaa kohdistettua vaan tietylle alueelle ni muuallla lätyn alueilla sit pimiää ku siel yö.
tähdetkin on vaan ledlamppuja jotka kiinitetty kupuun joka lätyn päälle asennettu.
kuu on sit toinen isompi lamppu joka kans kiertää siellä kuvun sisällä.
kaikki jumalan tekosia kysy siltä sit joskus ku se aika tullee jokaiselle vääjäämättä.
Interferometrisillä mittauksilla nähdään lähimmille ja suurille tähdille halkaisijoita. Ne eivät siis ole pelkkiä valopisteitä vaan tähden näennäinen halkaisija vaikuttaa siitä otettavaan kuvaan muodostuvaan interferenssikuvioon. Interferometreillä mittaustarkkuus voi olla käsittämättömän hyvä.
Jos kirkas tähti sattuu olemaan sellaisessa suunnassa että se jää joskus Kuun taakse niin tähden halkaisija voi olla sen avulla mitattavissa. Kuun ja Maan ratanopeudet tunnetaan, joten tiedetään millaisella nopeudella Kuu tähden peittää. Mitataan siis aika siitä kun tähti juuri näyttää koskettavan Kuun reunaa siihen, kun tähti on kokonaan hävinnyt näkyvistä. Ihan näin suoraviivaista se ei ole diffraktion vuoksi mutta periaate on kuitenkin tuo minkä esitin.
Muutaman valovuoden päässä oleva tähti siis näyttää millekään. Sillä on havaittavissa oleva halkaisija eli riittävän laadukkaalla ja suurella teleskoopilla katsottuna tähden lähettämä valo ei tule yhdestä ja samasta suunnasta.
VLT interferometri tulee kohta käyttöön. Sen resoluutio on 0.001 kaarisekuntia eli 2.8E-7 astetta eli 5E-9 radiaania. Näin ollen 1.4 miljoonan kilometrin halkaisijainen Aurinko olisi juuri resoluution suuruinen etäisyydellä 1.4E6 km/5E-9 = 2.9E14 km = 30.5 valovuotta.
Kolmen valovuoden päästä katseltuna Auringon kokoisen tähden kuva olisi kymmenen kertaa suurempi kuin VLT interferometrin erottelukyky. Helppoa kuin heinänteko!
Asiaa...kerrankin.
Tiesin kyllä, että optisen alueen interferometrialla saadaan erottelykykyä selvästi parannetuksi, mutta kyllä tuo 30 valovuotta minut löi ällikällä. Tällainen tieto on entiselle tekniikan ammattilaiselle mielenkiintoista.
menipä taas pelleilyksi
Betelgeuse - tähden kaasukehän rakennetta on katseltu suoraan suuren resoluution radioteleskoopilla.
https://arxiv.org/pdf/1706.06021.pdf
Tuo on kiinnostava ja ilmeisen pian (alle miljoona vuotta) supernovaksi räjähtävä punainen superjättiläinen on vain 640 valovuoden päässä Maapallosta. Artikkelin kuvassa 1 näkyy tähden fotosfäärin koko ja siihen verrattuna radioteleskoopin resoluutio. Fotosfäärin säde näyttäisi olevan yli 0.02 kaarisekuntia. Se on ensimmäinen tähti, jonka fotosfäärin eli valoa lähettävän osan halkaisija pystyttiin mittaamaan Maapallon pinnalta käsin (vuonna 1920). Mittausta helpotti tähden suuri koko. Jos se olisi Auringon paikalla niin sekä Maapallo, että Mars ja osa asteroidivyöhykettäkin jäisivät tähden sisälle.
Betelgeuse on talviaikaan hyvin helposti havaittava kohde täällä Suomessakin. Se on Orionin tähtikuvion nurkassa ja yksi taivaan kirkkaimmista tähdistä. Jos silmällä näkisi infrapunaista valoa niin Betelgeuse olisi kaikkein kirkkain Aurinkokunnan ulkopuolelta näkyvä kohde.
Eikös novan ennuste ole koska tahansa - noin miljoona vuotta? Kuinkahan kirkkaana tuo näkyisi?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Betelgeuze
Ennuste on tosiaan koska tahansa tästä noin miljoonan vuoden päähän asti. Kun kyseessä on yöllä näkyvistä tähdistä yhdeksänneksi kirkkain niin supernovana se näkyisi kirkkaasti keskellä päivää.
Tämän hetken todennäköisimmät lähellä olevat ehdokkaat supernovalle ovat Antares ja Betelgeuse, molemmat yli 500 valovuoden päässä ja odotettu aika seuraavan miljoonan vuoden kuluessa. Noita lähempänä meitä on IK Pegasi (150 valovuotta), jolla arvattu aika mahdolliseen supernovaräjähdykseen on seuraavan viiden miljoonan vuoden kuluessa. Se on kuitenkin matkalla poispäin meistä noin 20 km/s eli yhden valovuoden verran 14700 vuodessa. Miljoonassa vuodessa se etääntyy meistä 68 valovuotta.
En kyllä usko että yleensäkään valovuosia voitaisiin mitata. Kuinka kummassa se olisi mahdollista? Tutkalla vai metrimitalla, hei haloo!
Aikuisten satuja joille lapsetkin nauravat.
Ns. tähtitieteilijät eivät vinoutunutta harrastustaan ilkeä tunnustaa edes kapakassa...