"Kuka tekee pankkimaailman uberit? - PSD2 on järisyttävä muutos finanssisektorille"
.. ja jatkavat peruskoulutasolla:
Pankkimaailma ja laajemminkin finanssisektori on muutoksen kourissa, joka vertautuu 1990-luvun digitalisaatio-aaltoon ja nettipankin tuloon. Muutoksen ajureina on tietysti tekninen kehitys, mutta yhtä suuri rooli on regulaatio-ympäristön muutoksella ja kuluttajien odotuksilla.
Tuleva murros poikkeaa 90-luvun kehityksestä siinä, että murroksen voittajat voivat tulla perinteisen pankkisektorin ulkopuolelta. Pankkimaailman “uber” voi olla alustatalouden megafirma, esimerkiksi Alibaba, Apple tai Alphabet (Google). Mutta voittaja voi olla myös meille vielä tuiki tuntematon fintech start-up.
Tekninen kehitys muutoksen ajurina sisältää tehokkaat ja aina mukana olevat mobiililaitteet, luotettavat ja edulliset verkkoyhteydet, joustavat ja edulliset pilvipalvelut, data-analytiikan ja tekoälyyn pohjaavat menetelmät sekä tietoturvaratkaisut.
Kehitys, esimerkiksi älypuhelinten osalta, liittyy kuluttajien uusiin tottumuksiin ja odotuksiin. Some-ajan ihminen edellyttää pankkipalveluilta joustavuutta, helppoutta, 24/7 saatavuutta - tutusta luotettavuudesta ja varmuudesta tinkimättä. Pelillisyys ja hauskuus eivät olisi pahitteeksi ja tekoälyn tarjoama talousneuvonta olisi kilpailuvaltti.
Kaikkein ajankohtaisin muutoksen ajuri on ensi vuoden alussa voimaan tuleva PSD2-ödirektiivi. PSD2 -regulaatio edustaa EU:n kilpailupolitiikkaa puhtaimmillaan, se tuo kentälle uusia pelureita kirittämään vakiintuneita toimijoita ja korostaa kuluttajan etua.
Neljän merkin lyhenne merkitsee järisyttävää muutosta; se pakottaa pankit avaamaan mille tahansa tulokkaalle pääsyn asiakkaan tileihin ja transaktioihin. Kolmas osapuoli siis tulee tavallaan asiakkaan ja pankin väliin ja tarjoaa asiakkaalle uuden näkymän ja työkalut raha-asioidensa hoitamiseen. Tämä tietysti vain asiakkaan luvalla.
Myös välitön maksaminen (SEPA Instant payments) voi muuttaa peliä. Sekunneissa perille menevät maksut tarjoavat mahdollisuuksia liiketoiminnan tehostamiseen.
Jos nämä kolmannet osapuolet kykenevät tarjoamaan palveluita, jotka ovat some-ajan ihmiselle kiinnostavampia ja houkuttelevampia kuin perinteisten pankkien tarjoamat palvelut, pankit menettävät omistajuutensa asiakkaisiin ja samalla osan tuloistaan.
Mitä fintech tulokkaat sitten voisivat tarjota yli ja ohi sen mitä pankit nyt tarjoavat? Esimerkiksi käyttökokemusta voi parantaa helposti, tarjota lisäpalveluita raha-asioihin ja valttikorttina tarjota näkymä ja käyttöliittymä asiakkaan eri pankeissa oleviin tileihin ja varallisuuteen.
Pankkien on syytä pelätä joutuvansa samanlaiseen kilpailutilanteeseen kuin hotellit trivagoiden ja AirBnB:n puristuksessa. Trivagon kaltainen avoin ja helppo kilpailutusalusta tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden pakottaa hotellit kilpailemaan kannattavuuden alarajalla samalla kun AirBnB tarjoaa edullisia ja jännittäviä majoitusvaihtoehtoja kokeilunhaluisille.
Pankkien perinteinen vahvuus on asiakkaiden luottamus. Tämäkin voi muuttua, sillä alle 25-vuotiaat luottavat usein enemmän teknologiajätteihin (Facebook, Google, Apple) kuin perinteisiin pankkeihin.
Välttääkseen ahdingon pankit ovat alkaneet uudistua. Ne tarjoavat asiakkailleen uusia digitaalisia palveluita ja hyvän käyttökokemuksen. Näitä uuden polven palveluita ovat Nordean tunnuslukusovellus ja Siirto, OP:n Pivo ja Danske-pankin MobilePay. Uusien sovellutusten avulla puhelinta voi käyttää älylompakkona lähimaksamiseen ja reaaliaikaisiin tilisiirtoihin.
Ei myöskään ole sattuma, että isot pankit Suomessa investoivat voimakkaasti fintech-alaan. Tämä näkyy erityisesti Oulussa, jonne OP, Nordea ja ryhmä pienempiä fintech-yrityksiä rakentaa suomalaista alan keskittymää. Pankkimaailman uber voi hyvinkin tulla Suomesta.
Pankkimaailman uberit tehdään luultavimmin yhdessä – pankit uudistuvat enemmän ja enemmän teknologiayrityksiksi, teknologiajätit tarjoavat finanssialaan ja maksamiseen liittyviä palveluja. Lisäksi nousee uusia fintech-innovaatioita, jotka muokkaavat kuluttajakäyttäytymistä tavoilla, joita ilman regulaation tuomaa avoimuutta ja tehokkuutta ei ole voitu kuvitella.
Kirjoittajat
Sami Heikkilä on Pohjois-Suomen aluejohtaja Nordeassa
Miikka Pakkanen on liiketoiminnan kehitysjohtaja ja partneri Boogie Softwaressa
Kristian Luoma on OP kehitys labin vetäjä
Juho Isola on Taviqin toimitusjohtaja ja yksi perustajista
Heikki Ailisto on tutkimusprofessori VTT:llä ja toimii Teollisuuden digitaalinen murros -tutkimusprojektissa"
Rima unohtui telineestä?
.. ja jatkavat peruskoulutasolla:
Pankkimaailma ja laajemminkin finanssisektori on muutoksen kourissa, joka vertautuu 1990-luvun digitalisaatio-aaltoon ja nettipankin tuloon. Muutoksen ajureina on tietysti tekninen kehitys, mutta yhtä suuri rooli on regulaatio-ympäristön muutoksella ja kuluttajien odotuksilla.
Tuleva murros poikkeaa 90-luvun kehityksestä siinä, että murroksen voittajat voivat tulla perinteisen pankkisektorin ulkopuolelta. Pankkimaailman “uber” voi olla alustatalouden megafirma, esimerkiksi Alibaba, Apple tai Alphabet (Google). Mutta voittaja voi olla myös meille vielä tuiki tuntematon fintech start-up.
Tekninen kehitys muutoksen ajurina sisältää tehokkaat ja aina mukana olevat mobiililaitteet, luotettavat ja edulliset verkkoyhteydet, joustavat ja edulliset pilvipalvelut, data-analytiikan ja tekoälyyn pohjaavat menetelmät sekä tietoturvaratkaisut.
Kehitys, esimerkiksi älypuhelinten osalta, liittyy kuluttajien uusiin tottumuksiin ja odotuksiin. Some-ajan ihminen edellyttää pankkipalveluilta joustavuutta, helppoutta, 24/7 saatavuutta - tutusta luotettavuudesta ja varmuudesta tinkimättä. Pelillisyys ja hauskuus eivät olisi pahitteeksi ja tekoälyn tarjoama talousneuvonta olisi kilpailuvaltti.
Kaikkein ajankohtaisin muutoksen ajuri on ensi vuoden alussa voimaan tuleva PSD2-ödirektiivi. PSD2 -regulaatio edustaa EU:n kilpailupolitiikkaa puhtaimmillaan, se tuo kentälle uusia pelureita kirittämään vakiintuneita toimijoita ja korostaa kuluttajan etua.
Neljän merkin lyhenne merkitsee järisyttävää muutosta; se pakottaa pankit avaamaan mille tahansa tulokkaalle pääsyn asiakkaan tileihin ja transaktioihin. Kolmas osapuoli siis tulee tavallaan asiakkaan ja pankin väliin ja tarjoaa asiakkaalle uuden näkymän ja työkalut raha-asioidensa hoitamiseen. Tämä tietysti vain asiakkaan luvalla.
Myös välitön maksaminen (SEPA Instant payments) voi muuttaa peliä. Sekunneissa perille menevät maksut tarjoavat mahdollisuuksia liiketoiminnan tehostamiseen.
Jos nämä kolmannet osapuolet kykenevät tarjoamaan palveluita, jotka ovat some-ajan ihmiselle kiinnostavampia ja houkuttelevampia kuin perinteisten pankkien tarjoamat palvelut, pankit menettävät omistajuutensa asiakkaisiin ja samalla osan tuloistaan.
Mitä fintech tulokkaat sitten voisivat tarjota yli ja ohi sen mitä pankit nyt tarjoavat? Esimerkiksi käyttökokemusta voi parantaa helposti, tarjota lisäpalveluita raha-asioihin ja valttikorttina tarjota näkymä ja käyttöliittymä asiakkaan eri pankeissa oleviin tileihin ja varallisuuteen.
Pankkien on syytä pelätä joutuvansa samanlaiseen kilpailutilanteeseen kuin hotellit trivagoiden ja AirBnB:n puristuksessa. Trivagon kaltainen avoin ja helppo kilpailutusalusta tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden pakottaa hotellit kilpailemaan kannattavuuden alarajalla samalla kun AirBnB tarjoaa edullisia ja jännittäviä majoitusvaihtoehtoja kokeilunhaluisille.
Pankkien perinteinen vahvuus on asiakkaiden luottamus. Tämäkin voi muuttua, sillä alle 25-vuotiaat luottavat usein enemmän teknologiajätteihin (Facebook, Google, Apple) kuin perinteisiin pankkeihin.
Välttääkseen ahdingon pankit ovat alkaneet uudistua. Ne tarjoavat asiakkailleen uusia digitaalisia palveluita ja hyvän käyttökokemuksen. Näitä uuden polven palveluita ovat Nordean tunnuslukusovellus ja Siirto, OP:n Pivo ja Danske-pankin MobilePay. Uusien sovellutusten avulla puhelinta voi käyttää älylompakkona lähimaksamiseen ja reaaliaikaisiin tilisiirtoihin.
Ei myöskään ole sattuma, että isot pankit Suomessa investoivat voimakkaasti fintech-alaan. Tämä näkyy erityisesti Oulussa, jonne OP, Nordea ja ryhmä pienempiä fintech-yrityksiä rakentaa suomalaista alan keskittymää. Pankkimaailman uber voi hyvinkin tulla Suomesta.
Pankkimaailman uberit tehdään luultavimmin yhdessä – pankit uudistuvat enemmän ja enemmän teknologiayrityksiksi, teknologiajätit tarjoavat finanssialaan ja maksamiseen liittyviä palveluja. Lisäksi nousee uusia fintech-innovaatioita, jotka muokkaavat kuluttajakäyttäytymistä tavoilla, joita ilman regulaation tuomaa avoimuutta ja tehokkuutta ei ole voitu kuvitella.
Kirjoittajat
Sami Heikkilä on Pohjois-Suomen aluejohtaja Nordeassa
Miikka Pakkanen on liiketoiminnan kehitysjohtaja ja partneri Boogie Softwaressa
Kristian Luoma on OP kehitys labin vetäjä
Juho Isola on Taviqin toimitusjohtaja ja yksi perustajista
Heikki Ailisto on tutkimusprofessori VTT:llä ja toimii Teollisuuden digitaalinen murros -tutkimusprojektissa"
Rima unohtui telineestä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.