Auringon lämmittävän vaikutuksen suuruus?

Mariner-10

Millä kaavalla lasketaan teknisesti lämmittämättömän ja jäähdyttämättömän avaruusaluksen tai muun vastaavankaltaisen ja -kokoisen kappaleen lämpötila tietyllä etäisyydellä Auringosta?

7

141

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jotenkin_näin

      Kiinteässä materiaalissa normaalisti lämmönjohtumisen yhtälöillä, kappaleen ulkopinnalla säteilylämmönsiirtona.

    • martta00

      kappaleen itsensä kehittämä lämpöteho auringosta pintaan osuva säteilyteho = säteilemällä avaruuteen siirtyvä teho

    • Mariner-10

      Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi kappaleen olevan musta rautapallo, jonka läpimitta on yksi metri. Mikä on sen keskilämpötila eri etäisyyksillä Auringosta?

      • Iso rautapallo ei ole hyvä yksinkertaistus siksi, että rauta on monimutkaisesti käyttäytyvä aine. Kun mennään mataliin lämpötiloihin asti (avaruuden 2.9 K) niin raudan lämpökapasiteetti putoaa tuhannesosaan ja lämmönjohtavuus kymmenesosaan huoneenlämmössä vallitsevista olosuhteista.

        Tälläistä vertailua varten sinulla pitäisi olla erittäin hyvin lämpöä johtava hyvin pieni pallo. Metrin sijaan ota millimetri halkaisijaksi ja raudan sijaan ota kupari materiaaliksi. Kun palloa lämmitetään vain yhdeltä puolelta niin muussa tapauksessa pallon halkaisijasta aiheutuva lämpötilaero pallon kylkien välillä tekisi laskemisesta varsin mielenkiintoista. Pienen hyvin lämpöä johtavan pallon tapauksessa voit lähteä siitä oletuksesta, että pallon kaikkien pintojen lämpötila on riittävällä tarkkuudella sama.


      • ExB kirjoitti:

        Iso rautapallo ei ole hyvä yksinkertaistus siksi, että rauta on monimutkaisesti käyttäytyvä aine. Kun mennään mataliin lämpötiloihin asti (avaruuden 2.9 K) niin raudan lämpökapasiteetti putoaa tuhannesosaan ja lämmönjohtavuus kymmenesosaan huoneenlämmössä vallitsevista olosuhteista.

        Tälläistä vertailua varten sinulla pitäisi olla erittäin hyvin lämpöä johtava hyvin pieni pallo. Metrin sijaan ota millimetri halkaisijaksi ja raudan sijaan ota kupari materiaaliksi. Kun palloa lämmitetään vain yhdeltä puolelta niin muussa tapauksessa pallon halkaisijasta aiheutuva lämpötilaero pallon kylkien välillä tekisi laskemisesta varsin mielenkiintoista. Pienen hyvin lämpöä johtavan pallon tapauksessa voit lähteä siitä oletuksesta, että pallon kaikkien pintojen lämpötila on riittävällä tarkkuudella sama.

        Lämpötilan saat laskettua olettamalla, että palloon tulee Auringosta ja muusta lämpösäteilystä yhtä paljon tehoa kuin mitä siitä lähtee lämpösäteilynä. Pallo on siis termisessä tasapainotilassa eli sen lämpötila ei muutu.

        1) Auringon säteily joka osuu pallon pintaan. Mikä on auringon säteilyn teho per neliömetri pallon kohdalla ja mikä on pallon poikkipinta-ala Auringon suuntaan päin katsottuna? Tämä teho tulee palloon. Pallon takaosaa ei valaista.

        2) Avaruuden taustasäteily. Palloon osuu jokaisesta suunnasta avaruuden taustasäteilyä, joka vastaa 2.9 K lämpötilassa olevaa mustaa kappaletta. Säteilyä vastaanottava pinta-ala on pallon koko pinta-ala.

        3) Pallosta lähtee lämpösäteilyä tasaisesti joka suuntaan (jos siis tasalämpöinen!). Pallosta lähtevä säteily on mustan kappaleen säteilyä, jossa pallon pinnan lämpötila on T.

        Kakkos ja kolmoskohdat kuuluvat yhteen eli voit suoraan laskea Stefan - Boltzmannin lain avulla tuntien pallon ulkopinta-alan A sen, mikä olisi lämpötilassa T olevan pallon säteilyteho kun sen ympäristön lämpötila on 2.9 K. Tuon säteilytehon tulee olla yhtä suuri kuin Auringosta palloon osuvan suoran säteilyn teho.


    • Mariner-10

      Stefan-Boltzmannin lain mukaan saadaan efektiiviselle lämpötilalle, taustasäteily (noin 2.9 K) huomioiden, kaava: T = (Ts*((1/(2d))^(1/2)) 2.9, jossa Ts = Auringon pinnan lämpötila ≈ 5778 K ≈ 5505 C ja d = keskimääräinen etäisyys Auringon pinnasta Auringon säteinä (≈ 695700 km.).

      Tuolla kaavalla saadaan laskuharjoituksina seuraavat varsin mielenkiintoiset vastaavuudet efektiivisille lämpötiloille ja etäisyyksille (d) Auringon pinnasta olettaen, että tarkasteltavat kohteet (eli esimerkiksi pienet mustat kuparikuulat ExB:n ehdottamalla tavalla) säteilevät tasaisesti:
      d = 1 ≈ 0.70 Mkm., T ≈ 4089 K ≈ 3816 C (≈ koronan näkyvä ulkoreuna)
      d = 2 ≈ 1.39 Mkm., T ≈ 2892 K ≈ 2619 C
      d = 4 ≈ 2.78 Mkm., T ≈ 2046 K ≈ 1773 C
      d = 5 ≈ 3.48 Mkm., T ≈ 1830 K ≈ 1557 C = valkohehku
      d = 6 ≈ 4.17 Mkm., T ≈ 1671 K ≈ 1398 C
      d = 9 ≈ 6.26 Mkm., T ≈ 1365 K ≈ 1092 C = keltahehku
      d = 10 ≈ 6.96 Mkm., T ≈ 1295 K ≈ 1025 C = oranssihehku
      d = 12 ≈ 8.35 Mkm., T ≈ 1182 K ≈ 909 C = voimakas punahehku
      d = 26 ≈ 18.09 Mkm., T ≈ 804 K ≈ 531 C = hyvin heikko punahehku
      d ≈ 83.24 ≈ 57.91 Mkm., T ≈ 451 K ≈ 178 C (Merkurius)
      d ≈ 155.54 ≈ 108.21 Mkm., T ≈ 331 K ≈ 58 C (Venus)
      d ≈ 215.04 ≈ 149.60 MKm., T ≈ 282 K ≈ 9 C (Maa)
      d ≈ 327.64 ≈ 227.94 Mkm., T ≈ 229 K ≈ -44 C (Mars)
      d ≈ 1118.7 ≈ 778.3 Mkm., T ≈ 125 K ≈ -148 C (Jupiter)
      d ≈ 2054 ≈ 1429 Mkm., T ≈ 93 K ≈ -180 C (Saturnus)
      d ≈ 4133 ≈ 2875 Mkm., T ≈ 66 K ≈ -207 C (Uranus)
      d = 6474 ≈ 4503 Mkm., T ≈ 54 K ≈ -219 C (Neptunus)
      d ≈ 8490 ≈ 5906 Mkm., T ≈ 41 K ≈ -232 C (Pluto)
      d ≈ 21500 ≈ 15000 Mkm., T ≈ 28 K ≈ -242 C (Oortin pilven ulkoreuna)
      d ≈ 29600 ≈ 20600 Mkm., T ≈ 24 K ≈ -246 C (puoliväli Alpha Centauriin)

      Nämä laskutulokset vaikuttavat järkeviltä, mutta lähitähdilläkin alkaa olla suhteellisen merkittävä lämmittävä vaikutus, kun d>10000, mitä ei olla tässä huomioitu, kuten ei myöskään planeettojen säteilemän lämmön vaikutusta. Auringon korona on hyvin kuuma (1-4 miljoonaa K), mutta sen tiheys on hyvin pieni. Mikä lienee lämmittävä vaikutus kuparikuuliin? Oortin pilven kappaleet peittävät aika-ajoin Auringon ja/tai muut tähdet näkyvistä. Mikä lienee viilentävä vaikutus?

    • khopjhpjjhj

      Voi hyvä sylvi sentään!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      180
      10530
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      52
      3625
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      54
      3401
    4. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      65
      2917
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      223
      2290
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      116
      2223
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      25
      2063
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      67
      1658
    9. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      22
      1506
    10. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      112
      1396
    Aihe