Millä kaavalla lasketaan teknisesti lämmittämättömän ja jäähdyttämättömän avaruusaluksen tai muun vastaavankaltaisen ja -kokoisen kappaleen lämpötila tietyllä etäisyydellä Auringosta?
Auringon lämmittävän vaikutuksen suuruus?
Mariner-10
7
143
Vastaukset
- Jotenkin_näin
Kiinteässä materiaalissa normaalisti lämmönjohtumisen yhtälöillä, kappaleen ulkopinnalla säteilylämmönsiirtona.
- martta00
kappaleen itsensä kehittämä lämpöteho auringosta pintaan osuva säteilyteho = säteilemällä avaruuteen siirtyvä teho
- Mariner-10
Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi kappaleen olevan musta rautapallo, jonka läpimitta on yksi metri. Mikä on sen keskilämpötila eri etäisyyksillä Auringosta?
Iso rautapallo ei ole hyvä yksinkertaistus siksi, että rauta on monimutkaisesti käyttäytyvä aine. Kun mennään mataliin lämpötiloihin asti (avaruuden 2.9 K) niin raudan lämpökapasiteetti putoaa tuhannesosaan ja lämmönjohtavuus kymmenesosaan huoneenlämmössä vallitsevista olosuhteista.
Tälläistä vertailua varten sinulla pitäisi olla erittäin hyvin lämpöä johtava hyvin pieni pallo. Metrin sijaan ota millimetri halkaisijaksi ja raudan sijaan ota kupari materiaaliksi. Kun palloa lämmitetään vain yhdeltä puolelta niin muussa tapauksessa pallon halkaisijasta aiheutuva lämpötilaero pallon kylkien välillä tekisi laskemisesta varsin mielenkiintoista. Pienen hyvin lämpöä johtavan pallon tapauksessa voit lähteä siitä oletuksesta, että pallon kaikkien pintojen lämpötila on riittävällä tarkkuudella sama.ExB kirjoitti:
Iso rautapallo ei ole hyvä yksinkertaistus siksi, että rauta on monimutkaisesti käyttäytyvä aine. Kun mennään mataliin lämpötiloihin asti (avaruuden 2.9 K) niin raudan lämpökapasiteetti putoaa tuhannesosaan ja lämmönjohtavuus kymmenesosaan huoneenlämmössä vallitsevista olosuhteista.
Tälläistä vertailua varten sinulla pitäisi olla erittäin hyvin lämpöä johtava hyvin pieni pallo. Metrin sijaan ota millimetri halkaisijaksi ja raudan sijaan ota kupari materiaaliksi. Kun palloa lämmitetään vain yhdeltä puolelta niin muussa tapauksessa pallon halkaisijasta aiheutuva lämpötilaero pallon kylkien välillä tekisi laskemisesta varsin mielenkiintoista. Pienen hyvin lämpöä johtavan pallon tapauksessa voit lähteä siitä oletuksesta, että pallon kaikkien pintojen lämpötila on riittävällä tarkkuudella sama.Lämpötilan saat laskettua olettamalla, että palloon tulee Auringosta ja muusta lämpösäteilystä yhtä paljon tehoa kuin mitä siitä lähtee lämpösäteilynä. Pallo on siis termisessä tasapainotilassa eli sen lämpötila ei muutu.
1) Auringon säteily joka osuu pallon pintaan. Mikä on auringon säteilyn teho per neliömetri pallon kohdalla ja mikä on pallon poikkipinta-ala Auringon suuntaan päin katsottuna? Tämä teho tulee palloon. Pallon takaosaa ei valaista.
2) Avaruuden taustasäteily. Palloon osuu jokaisesta suunnasta avaruuden taustasäteilyä, joka vastaa 2.9 K lämpötilassa olevaa mustaa kappaletta. Säteilyä vastaanottava pinta-ala on pallon koko pinta-ala.
3) Pallosta lähtee lämpösäteilyä tasaisesti joka suuntaan (jos siis tasalämpöinen!). Pallosta lähtevä säteily on mustan kappaleen säteilyä, jossa pallon pinnan lämpötila on T.
Kakkos ja kolmoskohdat kuuluvat yhteen eli voit suoraan laskea Stefan - Boltzmannin lain avulla tuntien pallon ulkopinta-alan A sen, mikä olisi lämpötilassa T olevan pallon säteilyteho kun sen ympäristön lämpötila on 2.9 K. Tuon säteilytehon tulee olla yhtä suuri kuin Auringosta palloon osuvan suoran säteilyn teho.
- Mariner-10
Stefan-Boltzmannin lain mukaan saadaan efektiiviselle lämpötilalle, taustasäteily (noin 2.9 K) huomioiden, kaava: T = (Ts*((1/(2d))^(1/2)) 2.9, jossa Ts = Auringon pinnan lämpötila ≈ 5778 K ≈ 5505 C ja d = keskimääräinen etäisyys Auringon pinnasta Auringon säteinä (≈ 695700 km.).
Tuolla kaavalla saadaan laskuharjoituksina seuraavat varsin mielenkiintoiset vastaavuudet efektiivisille lämpötiloille ja etäisyyksille (d) Auringon pinnasta olettaen, että tarkasteltavat kohteet (eli esimerkiksi pienet mustat kuparikuulat ExB:n ehdottamalla tavalla) säteilevät tasaisesti:
d = 1 ≈ 0.70 Mkm., T ≈ 4089 K ≈ 3816 C (≈ koronan näkyvä ulkoreuna)
d = 2 ≈ 1.39 Mkm., T ≈ 2892 K ≈ 2619 C
d = 4 ≈ 2.78 Mkm., T ≈ 2046 K ≈ 1773 C
d = 5 ≈ 3.48 Mkm., T ≈ 1830 K ≈ 1557 C = valkohehku
d = 6 ≈ 4.17 Mkm., T ≈ 1671 K ≈ 1398 C
d = 9 ≈ 6.26 Mkm., T ≈ 1365 K ≈ 1092 C = keltahehku
d = 10 ≈ 6.96 Mkm., T ≈ 1295 K ≈ 1025 C = oranssihehku
d = 12 ≈ 8.35 Mkm., T ≈ 1182 K ≈ 909 C = voimakas punahehku
d = 26 ≈ 18.09 Mkm., T ≈ 804 K ≈ 531 C = hyvin heikko punahehku
d ≈ 83.24 ≈ 57.91 Mkm., T ≈ 451 K ≈ 178 C (Merkurius)
d ≈ 155.54 ≈ 108.21 Mkm., T ≈ 331 K ≈ 58 C (Venus)
d ≈ 215.04 ≈ 149.60 MKm., T ≈ 282 K ≈ 9 C (Maa)
d ≈ 327.64 ≈ 227.94 Mkm., T ≈ 229 K ≈ -44 C (Mars)
d ≈ 1118.7 ≈ 778.3 Mkm., T ≈ 125 K ≈ -148 C (Jupiter)
d ≈ 2054 ≈ 1429 Mkm., T ≈ 93 K ≈ -180 C (Saturnus)
d ≈ 4133 ≈ 2875 Mkm., T ≈ 66 K ≈ -207 C (Uranus)
d = 6474 ≈ 4503 Mkm., T ≈ 54 K ≈ -219 C (Neptunus)
d ≈ 8490 ≈ 5906 Mkm., T ≈ 41 K ≈ -232 C (Pluto)
d ≈ 21500 ≈ 15000 Mkm., T ≈ 28 K ≈ -242 C (Oortin pilven ulkoreuna)
d ≈ 29600 ≈ 20600 Mkm., T ≈ 24 K ≈ -246 C (puoliväli Alpha Centauriin)
Nämä laskutulokset vaikuttavat järkeviltä, mutta lähitähdilläkin alkaa olla suhteellisen merkittävä lämmittävä vaikutus, kun d>10000, mitä ei olla tässä huomioitu, kuten ei myöskään planeettojen säteilemän lämmön vaikutusta. Auringon korona on hyvin kuuma (1-4 miljoonaa K), mutta sen tiheys on hyvin pieni. Mikä lienee lämmittävä vaikutus kuparikuuliin? Oortin pilven kappaleet peittävät aika-ajoin Auringon ja/tai muut tähdet näkyvistä. Mikä lienee viilentävä vaikutus? - khopjhpjjhj
Voi hyvä sylvi sentään!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1773611
Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä
En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m851608Miksi ihmeessä?
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek261327- 1581242
Pitääkö penkeillä hypätä Martina?
Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit1941023Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut161003- 35991
Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?83942Maikkarin tentti: Orpo jälleen rauhallinen ja erittäin hyvä, myös Purra oli hyvä
Lindtman ja Kaikkonen oli kohtalaisia, sen sijaan punavihreät Koskela ja Virta olivat taas heikkoja. Ja vastustavat jalk97854- 62775