Hautaustoimilain mukaan Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Tämä katsotaan julkiseksi tehtäväksi, ja samalla valtion budjetista myönnetään Ev-lut. kirkolle tukea 114 miljoonaa euroa, josta valtaosa eli yli 100 miljoonaa euroa käytetään juuri hautausmaiden sekä niiden kappelien ja krematorioiden toiminnan tukemiseen.
Ev.-lut. kirkon seurakunnille säädettyyn hautausmaatoimintaan liittyy perusoikeusongelma ihmisten yhdenvertaisessa kohtelussa, sillä monilla seurakuntien tai seurakuntayhtymien hautausmailla niiden kappelien käyttömahdollisuuden myöntämisessä syrjitään vainajien omaisia uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksen perusteella.
Seurakuntien hautausmaille haudataan myös uskonnottomia ja muita kirkkoon kuulumattomia vainajia. Hautausmailla on myös erityinen tunnustukseton alue. Hautaustoimilaissa lähtökohtana on vainajan vakaumuksen kunnioittaminen hautaamisessa.
Hautaamisen yhteydessä Suomessa pidetään kirkollisen siunauksen vaihtoehtona myös uskonnottomia saattotilaisuuksia. Tällaisiin siviiliseremonioihin on Suomessa jo varsin pitkät perinteet, ja siihen voi kuulua ei-kirkollinen puhe sekä uskonnotonta hautajaismusiikkia. Esimerkiksi uskonnottomien järjestöjen perustama Pro-Seremoniat tarjoaa puhuja- ja musiikkipalveluja siviiliseremonioihin.
Siunaustilaisuuksia ja uskonnottomia saattotilaisuuksia pidetään – tai pidettäisiin jos voitaisiin – tyypillisesti hautausmaiden kappeleissa, joista osa on samalla krematorion kappeleita. Kappelit kuuluvat luonnollisena osana seurakuntien hautausmaiden palvelurakenteeseen ja niiden käyttö on osana tavanomaista hautausseremonioiden kulkua niin tuhkauksiin liittyen ennen vainajan tuhkausta kuin arkkuhautauksissakin ennen vainajan haudalle viemistä.
Tällä hetkellä suuri osa seurakuntien hautausmaista ei myönnä kappelia uskonnottomiin saattotilaisuuksiin, vaan sitä saa käyttää vain papin toimittamisiin vainajan siunauksiin. Myös Kirkkohallitus on suosittanut kappelien käytön rajaamista hautauksissa vain uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Toisaalta kuitenkin varsin monet seurakuntien hautausmaat myöntävät kappeleitaan mainittuihin uskonnottomiin siviiliseremonioihin.
Tilanne on tällä hetkellä hyvin epäyhdenvertainen, sattumanvarainen ja mielivaltainen. Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymä ja Hyvinkään seurakuntayhtymä myöntävät kappelia uskonnottomiin saattotilaisuuksiin, mutta Espoon ja Järvenpään seurakuntayhtymät eivät myönnä, Nastolan seurakunta myöntää, mutta Lahden seurakunta ei myönnä, Porin seurakuntayhtymä ei myönnä, vaikka kyseessä on krematorion kappeli, mutta Turun seurakuntayhtymä myöntää, ja niin edelleen.
Ev.-lut. kirkon seurakunnille säädettyyn hautausmaatoimintaan liittyy perusoikeusongelma ihmisten yhdenvertaisessa kohtelussa, sillä monilla seurakuntien tai seurakuntayhtymien hautausmailla niiden kappelien käyttömahdollisuuden myöntämisessä syrjitään vainajien omaisia uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksen perusteella.
Seurakuntien hautausmaille haudataan myös uskonnottomia ja muita kirkkoon kuulumattomia vainajia. Hautausmailla on myös erityinen tunnustukseton alue. Hautaustoimilaissa lähtökohtana on vainajan vakaumuksen kunnioittaminen hautaamisessa.
Hautaamisen yhteydessä Suomessa pidetään kirkollisen siunauksen vaihtoehtona myös uskonnottomia saattotilaisuuksia. Tällaisiin siviiliseremonioihin on Suomessa jo varsin pitkät perinteet, ja siihen voi kuulua ei-kirkollinen puhe sekä uskonnotonta hautajaismusiikkia. Esimerkiksi uskonnottomien järjestöjen perustama Pro-Seremoniat tarjoaa puhuja- ja musiikkipalveluja siviiliseremonioihin.
Siunaustilaisuuksia ja uskonnottomia saattotilaisuuksia pidetään – tai pidettäisiin jos voitaisiin – tyypillisesti hautausmaiden kappeleissa, joista osa on samalla krematorion kappeleita. Kappelit kuuluvat luonnollisena osana seurakuntien hautausmaiden palvelurakenteeseen ja niiden käyttö on osana tavanomaista hautausseremonioiden kulkua niin tuhkauksiin liittyen ennen vainajan tuhkausta kuin arkkuhautauksissakin ennen vainajan haudalle viemistä.
Tällä hetkellä suuri osa seurakuntien hautausmaista ei myönnä kappelia uskonnottomiin saattotilaisuuksiin, vaan sitä saa käyttää vain papin toimittamisiin vainajan siunauksiin. Myös Kirkkohallitus on suosittanut kappelien käytön rajaamista hautauksissa vain uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Toisaalta kuitenkin varsin monet seurakuntien hautausmaat myöntävät kappeleitaan mainittuihin uskonnottomiin siviiliseremonioihin.
Tilanne on tällä hetkellä hyvin epäyhdenvertainen, sattumanvarainen ja mielivaltainen. Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymä ja Hyvinkään seurakuntayhtymä myöntävät kappelia uskonnottomiin saattotilaisuuksiin, mutta Espoon ja Järvenpään seurakuntayhtymät eivät myönnä, Nastolan seurakunta myöntää, mutta Lahden seurakunta ei myönnä, Porin seurakuntayhtymä ei myönnä, vaikka kyseessä on krematorion kappeli, mutta Turun seurakuntayhtymä myöntää, ja niin edelleen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Näin ollen uskonnotonta siviiliseremoniaa ennen tuhkausta ei voida toimittaa edes krematorion vieressä olevassa kappelissa samalla lailla kuin vainajan siunaamistilaisuutta. Kuitenkin kappelit ja krematoriot ovat osa näiden yleisten hautausmaiden toimintaa, ja seurakunnat käyttävät valtion tukea ja palvelumaksuja myös kappelien toimintaan.
Voimassa oleva Kirkkohallituksen ohje vuodelta 2005 http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content2DC589
(yleiskirje 10/2005) KUSTANNUSTEN KOHDENTAMINEN SEURAKUNNISSA JA SEURAKUNTAYHTYMISSÄ http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/B872806E02B15DE1C225770B00430394/$FILE/Kustannusten kohdentaminen 01012009.pdf
sanoo näin:
"5.1.2. Hautausmaakiinteistöt
Tehtäväalueelle hautausmaakiinteistöt kirjataan. siunauskappeleiden, krematorioiden, huoltorakennuksien ja muiden hautaamista palvelevien rakennusten sekä hautaustoimen koneiden ja kaluston tuotot ja kulut. Tehtäväalueelle hautausmaakiinteistöt kirjataan myös hautausmaan perustamisen ja peruskunnostuksen poistot ja sisäiset korkokulut sekä yleishoitoon liittyvät tuotot ja kulut. Hautausmaan yleishoidon kustannuksia ovat mm. alueen yleissiivous, sankarihautojen, vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkkien ja -hautojen hoitokulut sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden hautojen hoitokulut. Näitä hautausmaan yleishoidon kuluja ovat mm. palkat sosiaalikuluineen, vihermateriaalikulut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, kasteluvesi, sähkö, työkoneiden käytöstä aiheutuvia kulut, jätehuolto, polttoaineet, voiteluaineet sekä huolto- ja korjauskulut. Tehtäväalueelle hautausmaakiinteistöt kirjataan myös sisäisinä vuokrakuluina kirkon käyttö siunaustilaisuuksiin. Tälle tehtäväalueelle kirjataan myös haudan lunastusmaksut, mahdolliset hautakivien myynnistä saadut tuotot ja muut hautausmaa-alueeseen liittyvät tuotot."
Tässä uskonnottomien ja toisuskoisten syrjinnässä ei ole kyse mistään kirkon kapinoivista seurakunnista, vaan kysymys on Kirkkohallituksen antaman suosituksen yleisestä linjauksesta ja siten julkisoikeudellisen aseman saaneen Ev.-lut. kirkon kapinoinnista ihmisten yhdenvertaista kohtelua vastaan hautaustoimen yhteiskunnallisessa palvelutoiminnassa. Toisaalta kuitenkin monien seurakuntien ja seurakuntayhtymien hautausmaiden toteuttama uskonnottomien saattotilaisuuksien salliminen kappeleissaan kertoo, että tuollainen uskontoon ja vakaumukseen perustuva syrjintä voidaan hyvin käytännössä lopettaa.
Suomeksi: Evlut tilinpäätösyhteenveto ei erittele kuluja, jotka johtuvat lakisääteisestä velvollisuudesta niistä kuluista, jotka eivät johdu. Siis hautausmaan haravointi ja kappelin maalaus niputetaan yhteen, mutta velvollisuus on tarjota hautapaikka vaan ei kappelia.
Toivottavasti tästä syrjinnästä tehdään hakemus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle.
On tehty jo.
Oikein!
Linkkiä?
Avauksessa.
Käsittelyaika on 5-9 kuukautta.
Eipä ole vielä tullut vastausta. Asiaa kuitenkin on valmisteltu ja käsiteltäneen täysistunnossa.
Tässä on kolme eri asiaa. Ensinnäkin on kulujen kohdistaminen. Toinen on se, onko nykyinen valtionkirkkojärjestelmä vakaa. Kolmas on sitten tämä yhdenvertaisuus ja mielekkyyskysymys.
Kappelit ovat käytännössä kiinteä osa hautausmaata. Todellista "kytkykauppaa" verrattuna esimerkiksi kännykkäliittymiin. Sille ei tietysti voi mitään, ei toimi vuokrata kappeli Espoosta ja haudata Vaasaan.
Myös vaihtelevat käytännöt mielivaltaa.
Joku proti kirkon syrjintätoimintaan.
Kajaanin kokemuksia: https://yle.fi/uutiset/3-9707156
Tätä pitää nostaa esille myös sote-keskustelun yhteydessä.
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/11/03/lausunto-sote-lakipakettiin-hautaustoimesta/
Syrjintää on ollut myös muun muassa Lahdessa...
ESS:n jutussa kiinnitetään huomiota asiaan: http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2388092
Kirkko toimii häikäilemättömästi. Jossain toisaalla yrittää esiintyä "hyvän tekijänä'" kaikille...
Vapaa-ajattelijain hautausmaita tulisi tulea julkisin varoin.
Vapareita jäsenhankinnasta arvosteleva haluaisi enemmän juttua hautaustoimesta ja hautausmaista. Lehteen voi myös kirjoittaa. Ks. esim. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/12/28/vapaa-ajattelija-42016/
Tätä pitää selvittää tarkemmin.
Paljonko Ylikoski sai kirkolta palkkiota ketjun avauksesta?
Sote-alueet mukaan palveluihin.
Joku proti tähän. Ja iso remontti.
Mitä sanoo yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta?
Päätös tullee pian.
Uudet krematoriot ja tunnustuksettomat seremoniatilat uusien sote-alueiden hoitoon.
Aloitetta kehiin!
Kirkko ei syrji yhtään ketään, vaan uskonnottomat syrjivät itse itseään. Heillä on sama mahdollisuus kuulua kirkkoon kuin muillakin ihmisillä ja saada siten samat palvelut kuin muutkin kirkkoon kuuluvat.
Kysymys on suunnilleen sama kuin jos joku kieltäytyy ostamasta junalippua ja syyttää sitten VR:ää siitä, että häntä syrjitään, kun ei pääse matkustamaan junalla.
Luitko lainkaan aloitusta?
Mark: Parempi vertauskuva olisi että junalipun voisi saada ostettua vain kävelemällä 50 metriä käsillään samalla kuin on pukeutunut narripukuun keskellä Helsinkiä.
Mielenkiintoisesti, sinun päättelytavastasi voi johtaa myös sen että olisi täysin oikeutettua (eikä syrjintää) tarjota palveluja vain ihmisille jotka eivät usko jumaluuksiin, koska kuka tahansahan voi olla ateisti.
"Luitko lainkaan aloitusta? "
Kyllä luin ja sen perusteella kirjoitin kommenttini.
Uskovaisten käsitys tulee esiin. Alkaa kyllästätyttää.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta pitäytyi syrjivään hautaustoimilakiin ja syrjätti yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamisen eli syrjinnän kieltämisen.
Lautakunnan jäsenillä ei ole samanlaista rohkeutta kuin Helsingin hovioikeudella, joka vapautti totaalikieltäytyjän käräjäoikeuden langettamasta vankeustuomiosta, koska laki on syrjivä, koska se vapauttaa Jehovat kokonaan asevelvollisuudesta, siis myös siviilipalveluksesta.
Hovioikeus siis päätti tietoisesti olla noudattamatta lakia, joka on ilmiselvästi syrjivä. Muut, syrjinnän kieltävät lait, menevät edelle, kuten pitääkin. Mikäli lain kirjaimen kirjaimellinen tulkinta johtaa kohtuuttomuuksiin, on lain väistyttävä, ja järjen voitettava.
Tilanne hyvä saada julkiseen keskusteluun.
Tässä aiheesta: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/10/10/paasihteerin-palsta-syrjinta-hautaustoimessa-on-skandaalimaista/
Tämän syrjinnän työstäminen sopii pääsiäisen aikaan.
Vallitseva+hautajaiskulttuuri+menee+niin,+että+kirkollisella+puolella+on+ensin+siunaustilaisuus+(kappelissa+ja+sitten+mahdollinen+hautaan+lasku)+ja+sitten+muistotilaisuus+(esim.+ravintolassa)+ja+uskonnottomalla+puolella+niin,+että+ensin+on+jäähyväis-/saattotilaisuus,+jossa+vainaja+on+arkussa,+ja+sen+jälkeen+muistotilaisuus.+Siviilihautajaisiin+saa+uskonnottomia+hautajaispuhujia.
Hautaustoimen tukemiseen liittyy sellainen ikävä piirre, että vaikka hautaustoimilaki on säätänyt seurakuntien hautausmaat ns. yleisiksi hautausmaiksi, laki mahdollistaa uskonnottomien syrjinnän siten, että pakanat pannaan pakkaseen ja sateeseen tai ulos hautausmaan alueeelta, jos haluavat pitää jäähyväis-/saattotilaisuuden, jossa vainaja on vielä arkussa. Kirkkohallituksen suositus on, että kappeleita ei luovuteta ei-uskonnollisiin, ilman pappia pidettäviin tilaisuuksiin. Uskonnotttomat ovat kuitenkin osalllistuneet vuosikymmeniä yritysten kirkolllisveron, sitten yhteisöveron ja nyt budjettirahoituksen kautta seurakuntien hautausmaiden, kappeleiden ja krematorioiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Hautausmaatoimintaan on liittynyt myös kirjanpidolllista kikkailua kulujen kohdentamisen kanssa.
Tähän asiaan pitää palata!
"Ei tupata, jos ei tykätä."
Eihän vapaa-ajattelijoidenkaan hautausmailla vallitse vapaus, silti odottavat sitä kirkolta.
Hautaustoimilain mukaan kirkon seurakuntien hautausmaiden pitäisi olla ns. yleisiä hautausmaita. Valtio rahoittaa yli 100 miljoonalla eurolla, noin 20 euroa/kuntalainen (riippumatta kuntalaisten kirkkoon kuuluvuudesta). Helsingin seurakuntayhtymä saa siis yli 10 miljoonaa euroa.
Vapaa-ajattelijain hautausmaat eivät ole yleisiä, vaan yksityisiä uskonnottomia hautausmaita, joita ei ole tuettu valtion toimesta. Käsittääkseni ei juutalaisella hautausmaallakaan ole mitä tahansa merkkejä.
Vertaat siis avapaa-ajattelua uskontoon. Toisaalta tämä selittää sen miksi vapaa-ajattelijain hautauspalvelut eivät ole yleistyneet, ne eivät vastaa uskonnonvapauslain vaatimuksia.
Minun mielestäni te ette voi siirtää vastuuta omasta toiminnasta osoittamalla sormella toisia.
Yksityisesti rahoitetulla hautausmaalla saa olla mitä rajoituksia tahansa. Käväisin viime vuosituhannen puolella silloisen seurustelukumppanini kanssa Helsingin juutalaisella hautausmaalla ja peitimme päämme, koska portin kyltissä toivottiin niin. Minusta on hoopoa kuvitella, että joku pilvenlongalta tuijotteleva partaukko pahastuisi paljaista päälaeista, mutta sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.
Julkisilla, verovaroin rahoitetulla, hautausmailla pitäisi olla samat oikeudet kaikilla, mutta tämä ei nykyisellään toteudu. Epätasa-arvoiseen kohteluun peräti yllytetään verorahoille person kirkon hallinnon taholta. Kuinka he kehtaavat?
Eli jos te saisitte sen , mitä se oli 100 M€? rahoitusta valtiolta, te hoitaisitte hautaustoimen ja sallisitte kaikenlaisen uskonnollisen tai uskonnottoman symboliikan hautajaisissa ja hautakivissä?
Jos hautausmaa toimisi hollain alueella ns. yleisenä hautausmaana, sallisi.
Onko vaparien hautuumaalla kappeli tai vastaava, jossa kristitty kirkkoon kuulumaton voidaan haudata hänen vakaumuksen mukaisesti? Vai syrjittekö uskonnon perusteella?
Saiskohan tähän muuten vastausta. Uskovaiset pakotetaan hautaanlaskutilaisuudessa kuuntelmaan vasemmistolaista uskonnottomuuspaskaa, ihan samalla tavalla kuin änkyrävassari joutuu kuuntelemaan kappelissa parit uskishöpinät. Mutta- kunnan hautuumaa ON vapaamielisempi kuin vaparien.
Montako uskonnotonta hautapuhetta olet kuunnellut?
uja mihin kunnallisiin hautusmihin viittaat?
Monellako olet käynyt toteamassa että ovat vapaamielisempiä kuin vaparien hautausmaat?
Kysymys on vainajan vakaumuksen kunnioittamisesta.
Vainaja kirkkoon kuulumaton kristitty joka haluaa kuoppaantua vaparien hautuumaalle, risti ja enkeli hautakiveen. Hoituuko?
Mielikuvani mukaan useimmilla hoituu. Liitto ei päätä tuollaista asiaa, se on yhdistysten asia.
Yhä useammat valitsevat tuhkan hautaamisen tai sirottelun kirkon hautausmaiden ulkopuolelle. Ei tupata jossei tykätä.
Tämä ei ole mikään ikuisuuskysymys!?
Tämä hautaustoimen ongelma esille myös hallitusohjelmaneuvotteluihin.
Tämä hallituspuolueille tiedoksi. Huomioon otettavaksi. Hautaustoimilain toimivuus tarkasteluun.
Hautustoimilaki syyniin seuraavalla hallituskaudella.