Löytyykö Touko Aallon linjapuheesta jotakin...

Tässä jo iltatoimet hoidettuani hieman surffailin tällä palstalla, eikä sieltä löytynyt mitään kiinnostavaa. Mutta sitten silmiini osui tuo sanomasi, ja vanhan palstatuttavuutemme vuoksi siihen nyt tartun.

Kysyn: mistä ihmeestä niitä maakuntia sikiää? Aina minulla oli kymppi maantiedosta kansakoulussa, vaikka en tiennyt, että meillä olisi esim. sellaisia maakuntia kuin Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Pohjanmaa tai Kainuukaan. Sellaisia maakuntia ei silloin ollut.

Aikanaan Suomessa oli vain yhdeksän maakuntaa, Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Ymmärrän ja hyväksyn kyllä sen, että on olemassa ihan asiallisia perusteita noille nykymaakunnillekin, joita näkyy olevan itse asiassa yhdeksäntoista. Hieman kyllä huvitta, kun niiden joukossa on tuollaisiakin, joissa väkeä on yhteensä vain pikkukaupungin verran, kuten Kainuussa 74 000 ja Keski-Pohjanmaalla vielä vähemmän, 69 000.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat

Tuon johdosta on loogista ajatella, että noita ”maakuntia” yli 20 kertaa suuremman väestön omaava Uusimaa, yli 1 600 000 asukasta, olisi aiheellista jakaa useiksi maakunniksi. Mutta kepuhan ei hyväksy edes sitä, että yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu olisi oma maakuntansa. Kepun asenne johtuu kai siitä, kun se saa tältä pääkaupunkiseudulta vain muutaman prosentin kannatuksen. Maan ja suomalaisten etua ajatellen sellainen asenne on vahingollinen ja tuomittava.

kapi_ kirjoitti:

Tässä jo iltatoimet hoidettuani hieman surffailin tällä palstalla, eikä sieltä löytynyt mitään kiinnostavaa. Mutta sitten silmiini osui tuo sanomasi, ja vanhan palstatuttavuutemme vuoksi siihen nyt tartun.

Kysyn: mistä ihmeestä niitä maakuntia sikiää? Aina minulla oli kymppi maantiedosta kansakoulussa, vaikka en tiennyt, että meillä olisi esim. sellaisia maakuntia kuin Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Pohjanmaa tai Kainuukaan. Sellaisia maakuntia ei silloin ollut.

Aikanaan Suomessa oli vain yhdeksän maakuntaa, Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Ymmärrän ja hyväksyn kyllä sen, että on olemassa ihan asiallisia perusteita noille nykymaakunnillekin, joita näkyy olevan itse asiassa yhdeksäntoista. Hieman kyllä huvitta, kun niiden joukossa on tuollaisiakin, joissa väkeä on yhteensä vain pikkukaupungin verran, kuten Kainuussa 74 000 ja Keski-Pohjanmaalla vielä vähemmän, 69 000.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat

Tuon johdosta on loogista ajatella, että noita ”maakuntia” yli 20 kertaa suuremman väestön omaava Uusimaa, yli 1 600 000 asukasta, olisi aiheellista jakaa useiksi maakunniksi. Mutta kepuhan ei hyväksy edes sitä, että yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu olisi oma maakuntansa. Kepun asenne johtuu kai siitä, kun se saa tältä pääkaupunkiseudulta vain muutaman prosentin kannatuksen. Maan ja suomalaisten etua ajatellen sellainen asenne on vahingollinen ja tuomittava.

Lue lisää

" Aina minulla oli kymppi maantiedosta kansakoulussa, vaikka en tiennyt, että meillä olisi esim. sellaisia maakuntia kuin Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Pohjanmaa tai Kainuukaan."

Se oli silloin mutta nyt. Koitappa vanhus tulla tähän päivään, vaikka se vaikeeta oliskin.

kapi_ kirjoitti:

Tässä jo iltatoimet hoidettuani hieman surffailin tällä palstalla, eikä sieltä löytynyt mitään kiinnostavaa. Mutta sitten silmiini osui tuo sanomasi, ja vanhan palstatuttavuutemme vuoksi siihen nyt tartun.

Kysyn: mistä ihmeestä niitä maakuntia sikiää? Aina minulla oli kymppi maantiedosta kansakoulussa, vaikka en tiennyt, että meillä olisi esim. sellaisia maakuntia kuin Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Pohjanmaa tai Kainuukaan. Sellaisia maakuntia ei silloin ollut.

Aikanaan Suomessa oli vain yhdeksän maakuntaa, Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Ymmärrän ja hyväksyn kyllä sen, että on olemassa ihan asiallisia perusteita noille nykymaakunnillekin, joita näkyy olevan itse asiassa yhdeksäntoista. Hieman kyllä huvitta, kun niiden joukossa on tuollaisiakin, joissa väkeä on yhteensä vain pikkukaupungin verran, kuten Kainuussa 74 000 ja Keski-Pohjanmaalla vielä vähemmän, 69 000.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat

Tuon johdosta on loogista ajatella, että noita ”maakuntia” yli 20 kertaa suuremman väestön omaava Uusimaa, yli 1 600 000 asukasta, olisi aiheellista jakaa useiksi maakunniksi. Mutta kepuhan ei hyväksy edes sitä, että yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu olisi oma maakuntansa. Kepun asenne johtuu kai siitä, kun se saa tältä pääkaupunkiseudulta vain muutaman prosentin kannatuksen. Maan ja suomalaisten etua ajatellen sellainen asenne on vahingollinen ja tuomittava.

Lue lisää

Sinulla oli huono maantiedon oppikirja ja opettaja. Kyllä suurin osa noista 19 maakunnasta (itsehallinnollinen Ahvenanmaa mukaan lukien) oli olemassa viimeistään jo 1930-luvulla virallisestikin maakuntaliittoineen. Ennen sitä nykyisten maakuntien nimet esiintyivät kymmenien järjestöjen ja yritysten nimissä. Poikkeuksena kaiketi vain Pirkanmaa ja Päijät-Häme, joka syntyi vasta 1950-luvulla kaiketi siksi, että Tampere ja Lahti olivat kasvaneet kaupunkikeskuksena historiallisen keskuksen Hämeenlinnan rinnalle ja ohikin. Kolmas myöhemmin syntynyt maakunta ruotsinkielinen Pohjanmaa, josta pitäisi kyllä käyttää nimitystä Rannikko-Pohjanmaa syntyi lähinnä kielellisistä syistä huomattavasti myöhemmin.

Olennaista tässä on, että koostaan riippumatta maakunnat ovat olleet vuosisatoja ihmisten luonnollisia yhteistoiminta-alueiksi, joiden rajoja ei juuri ole ylitetty esimerkiksi noissa yhdistys- ja talousasioissa. Naapurimaakuntien toimijat ovat vieraita toisilleen. Ja kun myös keskussairaalat puolivuosisataisine sairaanhoitopiireineen ovat käytännössä samoja kuin maakunnat, miten voidaan kuvitella, että nämä taloudellisesti merkittävät sote-asiat saadaan pyörimään taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti muulta kuin maakuntapohjalta.

On täällä palstalla pyörinyt sellainenkin kirjoittaja, joka halusi takaisin mainitsemasi historialliset maakunnat, mikä merkitsisi, että esimerkiksi ruotsinkielinen Närpiö ja eteläinen Lappi kuuluisivat samaan maakuntaan. Niillähän on etäisyyttäkin arviolta noin 700 kilometriä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_historiallinen_maakunta

Käsittääkseni hallitus onkin muodostamassa pääkaupunkiseudusta ehdotuksesi mukaista "maakuntaa", mutta vain sote-asioissa. Itse olen samaa mieltä, että sen tulisi olla muissakin asioissa oma maakuntansa. Länsi-Uusimaa ja Itä-Uusimaa olivat muistaakseni vielä viime vuosikymmenellä erillisiä maakuntia, mutta ne halusivat itse palata yhteen.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Sinulla oli huono maantiedon oppikirja ja opettaja. Kyllä suurin osa noista 19 maakunnasta (itsehallinnollinen Ahvenanmaa mukaan lukien) oli olemassa viimeistään jo 1930-luvulla virallisestikin maakuntaliittoineen. Ennen sitä nykyisten maakuntien nimet esiintyivät kymmenien järjestöjen ja yritysten nimissä. Poikkeuksena kaiketi vain Pirkanmaa ja Päijät-Häme, joka syntyi vasta 1950-luvulla kaiketi siksi, että Tampere ja Lahti olivat kasvaneet kaupunkikeskuksena historiallisen keskuksen Hämeenlinnan rinnalle ja ohikin. Kolmas myöhemmin syntynyt maakunta ruotsinkielinen Pohjanmaa, josta pitäisi kyllä käyttää nimitystä Rannikko-Pohjanmaa syntyi lähinnä kielellisistä syistä huomattavasti myöhemmin.

Olennaista tässä on, että koostaan riippumatta maakunnat ovat olleet vuosisatoja ihmisten luonnollisia yhteistoiminta-alueiksi, joiden rajoja ei juuri ole ylitetty esimerkiksi noissa yhdistys- ja talousasioissa. Naapurimaakuntien toimijat ovat vieraita toisilleen. Ja kun myös keskussairaalat puolivuosisataisine sairaanhoitopiireineen ovat käytännössä samoja kuin maakunnat, miten voidaan kuvitella, että nämä taloudellisesti merkittävät sote-asiat saadaan pyörimään taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti muulta kuin maakuntapohjalta.

On täällä palstalla pyörinyt sellainenkin kirjoittaja, joka halusi takaisin mainitsemasi historialliset maakunnat, mikä merkitsisi, että esimerkiksi ruotsinkielinen Närpiö ja eteläinen Lappi kuuluisivat samaan maakuntaan. Niillähän on etäisyyttäkin arviolta noin 700 kilometriä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_historiallinen_maakunta

Käsittääkseni hallitus onkin muodostamassa pääkaupunkiseudusta ehdotuksesi mukaista "maakuntaa", mutta vain sote-asioissa. Itse olen samaa mieltä, että sen tulisi olla muissakin asioissa oma maakuntansa. Länsi-Uusimaa ja Itä-Uusimaa olivat muistaakseni vielä viime vuosikymmenellä erillisiä maakuntia, mutta ne halusivat itse palata yhteen.

Lue lisää

Kai minulla oli Suomen kansakouluissa yleinen maantiedon oppikirja ja opettaja oli oikein hyvä, mutta eivät nuo maakunnat silloin kovin selvästi esille tulleet. Läänit olivat paljon tärkeämmät. Kuopion läänin maaherra P.V.Heikkinen oli esillä Savon Sanomissa niin, että pikkupoikana luulin hänen olevan maan kakkosmies, yläpuolellaan vain presidentti.

Läänithän olivat alueellisesti suurempia kuin maakunnat. Esim. Kuopion lääniin kuului myös Pohjois-Karjala, Kainuu kuului Oulun lääniin, Viipurin lääniin kuului myös Kymenlaakso ja oli Turun ja Porin lääni, johon kuuluivat maakunnat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Keski-Suomen lääniä ei ollut, joten Keski-Suomi jäi maakuntanakin hämäräksi. Myöhemmän Keski-Suomen läänin ja nykyisen maakunnan pitäjistä länsiosa kuului Vaasan lääniin, itäosa Kuopion ja Mikkelin lääneihin, eteläisin osa Hämeen lääniin ja pohjoisin kunta, Pihtipudas, taisi kuulua Oulun lääniin.

Olkoon nyt sitten noiden nykyisten tarpeiden osalta siten kuin sanot, mutta - ja varsinkin tuossa valossa - pääkaupunkiseudun (Helsinki-Vantaa-Espoo-Kauniainen) pitäisi olla oma maakuntansa. Siis muissakin kuin vain sote-asioissa.

Mitkähän mahtaisivat olla ne Touko Aallon hyväksymät kahdeksan maakuntaa? Ei minua ole tuo asia kiinnostanut niin paljon, jotta tuon tietääkseni olisin asiasta käytyä kähinää tarpeeksi seurannut.

ÄläEläMenneessä kirjoitti:

" Aina minulla oli kymppi maantiedosta kansakoulussa, vaikka en tiennyt, että meillä olisi esim. sellaisia maakuntia kuin Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Pohjanmaa tai Kainuukaan."

Se oli silloin mutta nyt. Koitappa vanhus tulla tähän päivään, vaikka se vaikeeta oliskin.

Lue lisää

Korkeasta iästäni ja kieltämättä sen mukanaan tuomasta muistin heikkenemisestä huolimatta koetan kyllä elää ihan nykyajassa ja mielestäni siinä melko hyvin onnistunkin. Tuo huomautuksesi olisi paremmin paikallaan noille eräille, joiden käsityksen mukaan olen yhä kapiainen, jollainen olin vain vajaan kolmasosan tähänastisesta elämästäni ja sen ajan päättymisestä on kohta jo 40 vuotta.

kapi_ kirjoitti:

Kai minulla oli Suomen kansakouluissa yleinen maantiedon oppikirja ja opettaja oli oikein hyvä, mutta eivät nuo maakunnat silloin kovin selvästi esille tulleet. Läänit olivat paljon tärkeämmät. Kuopion läänin maaherra P.V.Heikkinen oli esillä Savon Sanomissa niin, että pikkupoikana luulin hänen olevan maan kakkosmies, yläpuolellaan vain presidentti.

Läänithän olivat alueellisesti suurempia kuin maakunnat. Esim. Kuopion lääniin kuului myös Pohjois-Karjala, Kainuu kuului Oulun lääniin, Viipurin lääniin kuului myös Kymenlaakso ja oli Turun ja Porin lääni, johon kuuluivat maakunnat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Keski-Suomen lääniä ei ollut, joten Keski-Suomi jäi maakuntanakin hämäräksi. Myöhemmän Keski-Suomen läänin ja nykyisen maakunnan pitäjistä länsiosa kuului Vaasan lääniin, itäosa Kuopion ja Mikkelin lääneihin, eteläisin osa Hämeen lääniin ja pohjoisin kunta, Pihtipudas, taisi kuulua Oulun lääniin.

Olkoon nyt sitten noiden nykyisten tarpeiden osalta siten kuin sanot, mutta - ja varsinkin tuossa valossa - pääkaupunkiseudun (Helsinki-Vantaa-Espoo-Kauniainen) pitäisi olla oma maakuntansa. Siis muissakin kuin vain sote-asioissa.

Mitkähän mahtaisivat olla ne Touko Aallon hyväksymät kahdeksan maakuntaa? Ei minua ole tuo asia kiinnostanut niin paljon, jotta tuon tietääkseni olisin asiasta käytyä kähinää tarpeeksi seurannut.

Lue lisää

Sanon tuossa edellä: Mitkähän mahtaisivat olla ne Touko Aallon hyväksymät kahdeksan maakuntaa?

Kaksitoista maakuntaa tuo Aalto näkyisi hyväksyvän. Ei kai sentään ne liene nämä:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004057761.html

kapi_ kirjoitti:

Sanon tuossa edellä: Mitkähän mahtaisivat olla ne Touko Aallon hyväksymät kahdeksan maakuntaa?

Kaksitoista maakuntaa tuo Aalto näkyisi hyväksyvän. Ei kai sentään ne liene nämä:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004057761.html

Lue lisää

Sillä maakuntien määrällä ei ole kovin suurta merkitystä. Ei ne sieltä mihinkään katoa vaikka olisi vain yksi maakunta.

kapi_ kirjoitti:

Kai minulla oli Suomen kansakouluissa yleinen maantiedon oppikirja ja opettaja oli oikein hyvä, mutta eivät nuo maakunnat silloin kovin selvästi esille tulleet. Läänit olivat paljon tärkeämmät. Kuopion läänin maaherra P.V.Heikkinen oli esillä Savon Sanomissa niin, että pikkupoikana luulin hänen olevan maan kakkosmies, yläpuolellaan vain presidentti.

Läänithän olivat alueellisesti suurempia kuin maakunnat. Esim. Kuopion lääniin kuului myös Pohjois-Karjala, Kainuu kuului Oulun lääniin, Viipurin lääniin kuului myös Kymenlaakso ja oli Turun ja Porin lääni, johon kuuluivat maakunnat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Keski-Suomen lääniä ei ollut, joten Keski-Suomi jäi maakuntanakin hämäräksi. Myöhemmän Keski-Suomen läänin ja nykyisen maakunnan pitäjistä länsiosa kuului Vaasan lääniin, itäosa Kuopion ja Mikkelin lääneihin, eteläisin osa Hämeen lääniin ja pohjoisin kunta, Pihtipudas, taisi kuulua Oulun lääniin.

Olkoon nyt sitten noiden nykyisten tarpeiden osalta siten kuin sanot, mutta - ja varsinkin tuossa valossa - pääkaupunkiseudun (Helsinki-Vantaa-Espoo-Kauniainen) pitäisi olla oma maakuntansa. Siis muissakin kuin vain sote-asioissa.

Mitkähän mahtaisivat olla ne Touko Aallon hyväksymät kahdeksan maakuntaa? Ei minua ole tuo asia kiinnostanut niin paljon, jotta tuon tietääkseni olisin asiasta käytyä kähinää tarpeeksi seurannut.

Lue lisää

Todella heikkoa on tuo maantietokin sinulla. Ei mikään uutinen sekään.

Historiallisesti maakunnat ovat muodostuneet heimorajojen mukaan, heimojemme asuinsijat taas muodostuivat vesistöjen mukaan, esimerkiksi Häme ulottui Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin alueelle, Savo taas Rautalamminreitin alueelle jne. Tuo mainitsemasi Pihtipudas kuuluu sen vuoksi perinteiseen Hämeen maakuntaan, eikä ole koskaan kuulunut Oulun lääniin tai Pohjanmaan maakuntaan. Maanselkä, vedenjakaja keskisessä Suomessa toimi myös heimo-, maakunta- ja lääninrajana.

Heimorajat sotkeutuivat jonkin verran 1600 luvulla kun Kustaa Vaasan asutusohjelma toi savolaisia tuonne nykyisen Keski-Suomen alueelle, ja toisaalta pohjoiseen mm. sinne Rautavaaran suunnalle. Savolaisilla uudisasukkailla oli kahakoita hämäläisen heimon perinteisillä nautinta-alueilla ja siitä muistona paikannimistössä esiintyy mm. Liitonjärvi, jonka rannalla on näitä kahakoita soviteltu ja tehty liitto rauhan merkeissä.

Nykyiset maakunnat ovat enemmän hallinnollisia kokonaisuuksia, mutta jonkin verran selkeitä heimorajojakin vielä näkyy, eritoten Pohjanmaan erottuu selkeästi omanaan joka sitten sisäisesti on vielä jakautunut eri alueisiin. Ja kyllähän savolaisenkin erottaa vaikka olisi kymmeniä vuosia muualla asunut.

Historiantuntijaa kirjoitti:

Todella heikkoa on tuo maantietokin sinulla. Ei mikään uutinen sekään.

Historiallisesti maakunnat ovat muodostuneet heimorajojen mukaan, heimojemme asuinsijat taas muodostuivat vesistöjen mukaan, esimerkiksi Häme ulottui Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin alueelle, Savo taas Rautalamminreitin alueelle jne. Tuo mainitsemasi Pihtipudas kuuluu sen vuoksi perinteiseen Hämeen maakuntaan, eikä ole koskaan kuulunut Oulun lääniin tai Pohjanmaan maakuntaan. Maanselkä, vedenjakaja keskisessä Suomessa toimi myös heimo-, maakunta- ja lääninrajana.

Heimorajat sotkeutuivat jonkin verran 1600 luvulla kun Kustaa Vaasan asutusohjelma toi savolaisia tuonne nykyisen Keski-Suomen alueelle, ja toisaalta pohjoiseen mm. sinne Rautavaaran suunnalle. Savolaisilla uudisasukkailla oli kahakoita hämäläisen heimon perinteisillä nautinta-alueilla ja siitä muistona paikannimistössä esiintyy mm. Liitonjärvi, jonka rannalla on näitä kahakoita soviteltu ja tehty liitto rauhan merkeissä.

Nykyiset maakunnat ovat enemmän hallinnollisia kokonaisuuksia, mutta jonkin verran selkeitä heimorajojakin vielä näkyy, eritoten Pohjanmaan erottuu selkeästi omanaan joka sitten sisäisesti on vielä jakautunut eri alueisiin. Ja kyllähän savolaisenkin erottaa vaikka olisi kymmeniä vuosia muualla asunut.

Lue lisää

Vaasan lääniin Pihtipudas kuului ennen kuin v. 1960 perustettiin Keski-Suomen lääni, ja sai kuntia niin idästä kuin lännestä ja vähän etelästäkin, eli Hämeen läänistä. Toki minä tunnen noiden historiallisten maakuntien muodostumisen. Joten esittäessäsi minulle tuollaista uutisena, luulet olevasi viisaampi kuin olet. Ei mikään uutinen sekään.

No, voit näyttää lisää viisauttasi, kun kerrot, mistä Keski-Pohjanmaa asutuksensa pääosan sai ja mistä kielellisistäkin seikoista se on päätelty!

Tämä palsta ja varsinkin minä olen näköjään ollut sinulle mielenkiintoisempi kuin tuo tv 1:ltä tullut eduskuntakeskustelu. Minä sen sijaan katsoin sitä tiiviisti. En siellä kuultuun yksityiskohtaisesti puutu. Totean vain, että en toivonut tämän hallituksen hajoamista, sen olen tuonut esille omilla avauksillanikin. Mutta enää en olisi yhtä varma mielipiteessäni. On nimittäin alkanut paljastua sellaista, joka saattaa näyttää kulisseissa olleen varsin arvotonta touhua.

Saapa nähdä, pysyykö tuo ”Sininen tulevaisuus” hallituskauden loppuun nykyhallituksen takana. Varmasti pysyvät ne viisi ministeriä, kai myös Simon Elo ja joku muu, mutta luulenpa, että sieltä vielä tapahtuu loikkauksia takaisin persuihin. Niitä ei kovinkaan paljon tarvitse tapahtua, kun hallitus ei sitten enää olekaan enemmistöhallitus. Mitä sitten tapahtuu? Hallituksen ero ja hallitusneuvottelut ruotsalaisten ja kristillisten kanssa? Tai ennenaikaiset eduskuntavaalit? Jää nähtäväksi.

Siinäö yksi palstan varsinainen touko, joka ei ymmärrä näköjään msittään mitään mutta avautua pitää. Taso palstalla selvästikin nousussa ;)

Jopa.on.taas kirjoitti:

Siinäö yksi palstan varsinainen touko, joka ei ymmärrä näköjään msittään mitään mutta avautua pitää. Taso palstalla selvästikin nousussa ;)

Ota sinäkin selvää, mistä vihervasemmiston ideologia on peräisin.