Kekkonen Suomenlinnassa 1918

tuolloin varusmiehenä Suomen Valkoisessa Kaartissa Helsingissä.
Saattoi olla, että tehtäviin kuului myös vartiopalvelu Suomenlinnassa.

Kyseessä voi olla myös väärinkäsitys. Wikipediasta:

Lukiolaisena Kekkonen liittyi Kajaanin suojeluskuntaan ja osallistui Suomen sisällissotaan Kajaanin sissirykmentin mukana valkoisen hallituksen joukoissa. Hän osallistui muun muassa Kuopion, Varkauden, Mouhun ja Viipurin taisteluihin sekä johti Haminassa yhdeksän punaisen teloittamista.

Ylioppilaaksi Kekkonen kirjoitti Kajaanin Lyseosta vuonna 1919. Sen jälkeen hän suoritti asevelvollisuutensa Helsingin autopataljoonassa ja kotiutui kersanttina.

Nuori Urho Kekkonen Suomen sisällissodassa Kevättalvella 1918 Varkauden valkoiset valloittajat panivat toimeen Suomen sisällissodan suhteellisesti suurimman verilöylyn. Valkoisten joukossa oli 17-vuotias sissi Urho Kekkonen.

Yli kolme kuukautta myöhemmin, sodan päätyttyä, hän johti teloitusryhmää Haminassa.
Tästä tapahtumasta on Kekkosen muistiinpanoissa päivien 25.-26.5.1918 kohdalla lyhyt, pikapikaa raapustettu maininta: 'Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti'"

Vuonna 1917 Kekkosesta tuli kiivas itsenäisyystaistelija. Hän liittyi Kajaanin suojeluskuntaan ja yritti päästä jääkärikoulutukseen Saksaan. Tammikuussa 1918 Kekkonen liittyi Kajaanin Sissirykmenttiin taistellakseen sodassa, jota hän nimitti vapaussodaksi. Hän osallistui lukuisiin taisteluihin muun muassa Kuopiossa ja Varkaudessa. Kekkonen kunnostautui erityisesti Mouhun taistelussa. Urho Kekkonen pääsi osallistumaan yhtenä harvoista Kajaanin Sissirykmentin miehistä valkoisten voitonparaatiin 16. toukokuuta Helsingissä. Vuoden 1918 sodan jälkeen Kekkonen määrättiin komentamaan teloitusryhmää. Tehtävä jätti Kekkoseen elinikäiset henkiset arvet. Tällaisesta teosta nykyisin joutuisi varmasti Haagin sotarikostuomioistuimeen.


Kekkonen toimi 1918 myös rintamakirjeenvaihtajana. Kekkosen raportteja lukee paikoitellen kuin hyvää sotaromaania. Kekkosella oli jopa kaunokirjalliset lahjat.

Suuntautumatonta nuorukaisen toimintatarmoa näkyy ehkä siinäkin, että Kajaanin suojeluskunnan vs. päällikkönä Kekkosen nimi seisoo monissa papereissa, joissa punaisia tai punaisiksi arvioituja passitettiin vankileireihin.
Suojeluskunnan listoissa nimien viereen on merkitty vain pukki ja joskus teksti "epäluotettava" tai "punikki".

Lienee perusteltua kysyä, oliko Kekkosen tunnolla muitakin vastaavia tekoja?

"Urho Kekkonen pääsi osallistumaan yhtenä harvoista Kajaanin Sissirykmentin miehistä valkoisten voitonparaatiin 16. toukokuuta Helsingissä. Vuoden 1918 sodan jälkeen Kekkonen määrättiin komentamaan teloitusryhmää. Tehtävä jätti Kekkoseen elinikäiset henkiset arvet. Tällaisesta teosta nykyisin joutuisi varmasti Haagin sotarikostuomioistuimeen."

Kekkonen oli erityisen verenhimoinen lahtari. Kajaanin Sissit oli mukana suorittamassa Viipurin putschia ja heti sen suoritettuaan heidät toimitettiin lahtaamaan vankeja Haminaan.
Kajaanin Sissirykmentti, oikeasti lähinnä pataljoona tai reilu komppania, osallistui Helsingissä 16.5.1918 valtausparaatiin, jonka järjesti Mannerheim liki kuukausi saksalainen järjestämän OIKEAN valtausparaatiin jälkeen. Ei siihen paraatiin ollut Kajaanin lahtareiden vaikeaa päästä kun olivat niin kovassa maineessa ja niitä oli niin vähän. Mukana oli Kajaanin Seminaarin johtaja Elja Rihtniem, joka kohti Kajaanin lahtarikaartia ja mm. ex. ulkoministerin Keijo Korhosen isä Hannes Korhonen. Tämä Hannes on myöskin Johanna Korhosen isoisä eli Keijon veljen, Pentin, tyttö.

Lähteenä kirja K. Sissi-R (Kajaanin Sissirykmentti) Stenij O. 1928 1.p

Tämä Stenij oli Mieslahden Kansanopiston rehtori ja lahtaripappi, oikein harras lahtarikörtti.

Rihtniemen komentamat joukot osallistuivat muun muassa Kuopion valtaukseen sekä myöhemmin Viipurin taisteluun ja kaupungin valtaukseen. Viipurin valtauksenjälkeisissä puhdistuksissa teloitettiin satoja venäläissyntyisiksi arveltuja henkilöitä.[3]Silminnäkijäkertomusten mukaan 24. huhtikuuta 1918 tapahtuneisiin teloituksiin ja teloitettujen omaisuuden ryöstämiseen osallistui Rihtniemen yksikön miehiä.[4]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Elja_Rihtniemi

Täsmennetään väärä tieto eli Eljan idä oli Kajaanin Seminaarin johtaja.

Elja kuoli nuorena ja hänen poika Juha kuoli samoin nuorena. Samoin Hannes Korhosen yksi poika kuoli alle kolmekymppisenä. Kuulemma Herra kosti lahtareiden pahat teot!

Suurella valtiomiehellämme oli tosi vaikuttava historia ja juuri siksi UKK:ta kunnioitetaan
suurena suomalaisena tänäkin päivänä!

..kuka kunnioittaa? Kekkonen oli murhaaja, teloitutti kymmeniä sosiaalidemokraatteja. Eikö hän ollut Viipurissa teloittamassa ihmisiä "haminan valleilla", joita ammuttiin summamutikassa, uhreina naisia ja lapsiakin.
Kekkonen sai aikaan Hyrsylän mutkan 1000 ihmiselle vankileirin matkan, tuloksena mm. vauvoja menehtyi Neuvostoliitossa.
Kekkonen vastusti talvisodan rauhantekoa.
Kekkonen sai aikaan "sotasyyllisten" kovempia tuomiota.
Kekkonen liittyi KGB vakoilijaksi juuri ennen vaaleja ja sai varautuksettoman tuen sen jälkeen aina Moskovasta.
Kekkoselle ehdotettiin suomen miehittämistä 1978 , mies oli jo höperö tuohon aikaan.
Kekkonen petti kaikki ja oli despootti opportunisti, jota ei todellakaan olisi tarvittu, loi suomeen ahneuden ja törkeyden kulttuuriin politiikkaan...

Kekkonen kärsi koko9 elämänsä ajan mm. varkauden vuoden 1918 ja mielivaltaisista teloituksista jotka perustuivat ainoastaan verenhimoiseen koston haluun voittajien eli valkoisten taholta punaisiin sodan hävinneisiin. Hän halusi aina itsepintaisesti ottaa kommunistit mukaan maan hallitukseen usein miten presidenttinä vielä ollessaan.

Käydessäni muutama vuosi sitten Mikkelin Jalkaväkimuseossa, oli siellä seinällä suuri valokuvasuurennos eli n. 1x1 metriä ja siinä oli konekivääriryhmä kk:n ääressä ja silmälasipäinen Kekkonen innolla mukana. Kuvatekstin mukaan Kekkonen vuonna 1918.

keskiviikkona, joulukuuta 08, 2004

Milloin Urho Kekkonen sai silmälasit?

http://sedis.blogspot.fi/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html?m=1

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=357

Viipurin puhdistus oli valkoisten Suomen sisällissodan loppuvaiheessa huhti-toukokuussa 1918 Viipurissa suorittama etninen puhdistus,[1]tarkistettava jonka yhteydessä surmattiin vähintään 360 kaupungissa ollutta venäläistä sekä ainakin 30 muiden maiden kansalaista, joista 327:n henkilöllisyys on tiedossa. Heistä vain muutamilla oli kytköksiä punakaartiin, sen sijaan suurin osa uhreista oli avoimesti valkoisten puolella.[2] Pääosa teloituksista tehtiin heti valkoisten vallattua kaupungin 28.–29. huhtikuuta, mutta viimeinen toimeenpantiin vasta yli kuukausi sodan päättymisen jälkeen 16. kesäkuuta 1918.[3]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918#/media/Tiedosto:Viipuri_2.5.1918.jpg

Puhdistuksen toteuttivat kenraalimajuri Ernst Löfströmin komentaman valkoistenItäarmeijan joukot ja niistä erityisesti majuri Martin Ekströmin komentama Vaasan rykmentti sekä luutnantti Elja Rihtniemen komentama Kajaanin sissirykmentti. 

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918

Kekkonen oli innolla mukana ja samoin tuolla aiemmin mainittu Hannes Korhonen. Molemmat lahtarit tepastelivat Helsingin paraatissa 16.5.1918 rinta rottingilla. Tosin tuon Korhosen hermot oli pettäneet Viipurin valleilla ammuskellessa ja kurkkupaskan lykkäämiseksi oli homma mennyt. Kovin oli vaisu ukko vanhoilla päivillään.

Kauaksi on omena puusta pudonnut.

Mahtaakohan Johannan isoisä, Kaartamon Pöslä, eli Hannes Korhonen kääntyillä haudassaan kun pojan tyttö rekisteröi suhteensa vasemmistoliittolaisen kanssa?

Nyttemmin kovastikin ryminällä kaapista ulos tulleena J. Korhonen taitaa olla edennyt melkoisen kauaksi isoisänsä aikaisesta maailmankatsomuksesta, joka nykyisen mittapuun mukaan olisi lähinnä kait oikeistolaisfasistinen!

Kaartamon Pöslä oli paikallinen lahtaripäällikkö Kainuun Paltamon pitäjässä. Siis suojeluskunnan paikallispäällikkö Paltamon Melalahden kylässä vuodelta 1918. Sieltä hän yhdessä Kainuun sissien kanssa eteni veristä reittiä Iisalmen ja Varkauden kautta aina Viipuriin ja Haminan kautta Helsingin päätösparaatiin saakka. Mukana samassa porukassa oli myöskin eräs tunnetumpi henkilö, nimittäin Urho Kekkonen. Samainen Kekkonen otti myöhemmin taannoisen aseveljensä pojan, Keijo Korhosen, sittemmin ulkoministeriksikin. Nyt on julkisuudessa toisen pojan tytär Johanna Korhonen. Kekkonen oli yksi monista Varkauden edustalla Huruslahden jäällä yli sataa teloitettua punikkia katsomassa käynyt. Samaisen näyn lienee kohdannut Pösläkin. Pohjois-Savon Rykmenttiin kuuluvan Kainuun Sissi-Rykmentin sotilaana Pöslä kolusi yhteisiä sotatantereita Urho Kekkosen ja monen muunkin Kainuulaisen kanssa. He kolusivat Iisalmen ja Varkauden lisäksi ainakin Kinnissä, Viipurissa ja Mouhussa. Pöslä oli mukana, Pohjois-Savon rykmentin I komppanian ryhmäpäällikön Urho Kekkosen, kanssa Pohjois-Savon rykmentin näytesotilaaksi valittuna toukokuun 16. päivän paraatissa Helsingissä. Lieneepä siellä toki ollut muitakin Kajaanin sissejä. Viipurissa järjetetyssä julmetussa putsingissa Pöslän hermot ei kuulemma kestäneet veristä teurastusleikkiä ja homma oli kuulemma mennyt oksenteluksi. Näin siis erään luotettavan lähteen mukaan. Ehkä tarinan tarkoituksena oli puhdistaa Pöslän mainetta. Toki myöskin kerrotaan että hän olisi aikoinaan ollut hanakasti suosittelemassa kotikylänsä sosiaalidemokraatteja vietäväksi Kajaanin Matinmäkeen ammuttavaksi vuoden 1918 jälkiputsinkia tehtäessä. Onneksi kylästä löytyi järkimiehiäkin joten aikeeksi se jäi. Myöhemmässä vaiheessa Pöslä nai vaimokseen kylään opettajaksi tulleen naisen ja loppuelämä sujuikin pientä maatilkkua viljellen, paria lehmää ja hevosta hoidellen sekä opettajavaimoa virkapaikalle hevosella kyyditen. Taisi osa lahtarin luontoa jäädä sille vuoden 1918 turneelle, koskapa ukko muistetaan melkoisen hiljaisena miehenä vanhemmiten.