Kuinka pitkään olette eläneet selibaatissa eli ilman seksiä yhtäjaksoisesti?
Miten ymmärrätte selibaatin onko se mielestänne täysin seksitön tila puhtaat seksittömät ajatukset ei itsetyydytystä ei seksiä toisen ihmisen kanssa ei seksiin tai intohimoon viittaavaa materiaalia netti tekstit tv puheet kirjallisuus jne?
Itse olin täydellisessä selibaatissa noin 2 vuotta ja olin tulla hulluksi kaipauksesta nyt tulee täyteen osittaista noin 10 vuotta jos satunnaisia käsitöitä ja ajatuksia ei lasketa.
Elivätköhän raamatun ajan ihmiset ilman hellyyttä ja seksiä?
Miten ymmärrätte selibaatin onko se mielestänne täysin seksitön tila puhtaat seksittömät ajatukset ei itsetyydytystä ei seksiä toisen ihmisen kanssa ei seksiin tai intohimoon viittaavaa materiaalia netti tekstit tv puheet kirjallisuus jne?
Itse olin täydellisessä selibaatissa noin 2 vuotta ja olin tulla hulluksi kaipauksesta nyt tulee täyteen osittaista noin 10 vuotta jos satunnaisia käsitöitä ja ajatuksia ei lasketa.
Elivätköhän raamatun ajan ihmiset ilman hellyyttä ja seksiä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
16 vuotta, joka oli ikäni kun ammattikoulussa viehättävä maalarilinjan tyttö sai kunnian viedä poikuuteni.
Kateellinen olen ja nyt olet niikuin vain saamapuolella.
Nuorena halusin luostariin. Ajatukseni oli, että saisin kaikkea vain Jumalalta ja antaisin eteenpäin vain Jumalalta saamaani.
Niinpä tein kokeen, voiko toiveeni toteutua. Yritin olla seksittömästi edes jonkin aikaa. Ei onnistunut. Eikä muukaan kilvoittelu tuonut häävejä tuloksia.
Suomessa on ollut tapana vihkiä vain vanhoja miehiä munkeiksi, Venäjällä nuoriakin. Tosin on nykyisin tehty poikkeuksiakin. Ajatus on tietysti ollut, että vanhat ja luostarissa jo kauan asuneet olisivat sopeutuneempia luostarielämään niin seksitarpeen kuin myös kuuliaisuuden ja ahkeruudenkin suhteen. Venäjällä taas lie luotettu enemmän kovaan kuriin.
Nuorempana olin kilpakosijani kanssa rakastunut samaan tyttöön. Emme häntä kumpikaan saaneet. Kilpailijallani oli vielä toisen kanssa lyhyt romanssi. Hän kuului Pokrovan seurakuntaan, joten yllätykseksemme saimme kuulla, että hänet oli heti romanssin jälkeen, vielä hyvin nuorella iällään, vihitty Leningradissa munkiksi. Myöhemmin hänestä tuli Venäjän kirkon piispa.
Ei munkkilaisuus kaikille sovi, vain joillekin. Heilläkin on luostarissa vaikeaa, perin vaikeaa. Olipa sitten luostarissa tai ei, kannattaa muistaa, että kilvoittelu ei tuo heti suurta muutosta. Ei kannata ahnehtia liikaa, jotta ei sorru liian taakan alle. Siis kohtuutta, kohtuutta myös kilvoittelussa.