"Raamattu opettaa Room. 14:5. alkuseurakunnan oikean suhtautumisen sapattiin: "Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma."
Kun huomioimme, että tuo oli kirjoitettu roomalaiskristityille, joille auringonpäivä oli heidän kulttuurinsa lepopäivänä, niin emme voi ollenkaan kiivailla sapattiasian kanssa puoleen tai toiseen.
Mutta jos joku aikoisi viettää Mooseksen säätämää kymmenen käskyn lain mukaista sapattia, niin mikä oikeuttaisi häntä jättämään siitä pois jonkun määräyksen? Lakiliiton sapattina ei saa toimittaa vähäistäkään askaretta.
Jos pidät lain, on sinun pidettävä se kokonaan. "Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin. Sillä Hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa"; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja." Jaak. 2:10,11. Jne.
Lain tekoihin pitäytyvä on kirouksen alainen ellei hän pidä koko lakia. "Kirottu olkoon jokainen , joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee." Gal. 3:10. 2 Kor. 3:6-18.
Uuden liiton uskovan ei tule perustautua lain tekoihin, vaan uskoon ja Hengen johdossa kulkemiseen. "Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia." Room. 8.
4. käsky: Emme riko uuden liiton sapatin lepotilaa, jonka Hän antoi sydämeemme, kun tulimme Hänen tykönsä ja otimme Hänet vastaan. Hän antoi levon sydämiimme. Se on todellinen sapatinlevon täyteys/täyttymys, joka on sydämessämme 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Matt. 11:28-30 ja Hebr. 4:3-11.
Aamen.
On hyvä päästä "Hänen lepoonsa". Hebr.4:10."
Kun huomioimme, että tuo oli kirjoitettu roomalaiskristityille, joille auringonpäivä oli heidän kulttuurinsa lepopäivänä, niin emme voi ollenkaan kiivailla sapattiasian kanssa puoleen tai toiseen.
Mutta jos joku aikoisi viettää Mooseksen säätämää kymmenen käskyn lain mukaista sapattia, niin mikä oikeuttaisi häntä jättämään siitä pois jonkun määräyksen? Lakiliiton sapattina ei saa toimittaa vähäistäkään askaretta.
Jos pidät lain, on sinun pidettävä se kokonaan. "Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin. Sillä Hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa"; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja." Jaak. 2:10,11. Jne.
Lain tekoihin pitäytyvä on kirouksen alainen ellei hän pidä koko lakia. "Kirottu olkoon jokainen , joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee." Gal. 3:10. 2 Kor. 3:6-18.
Uuden liiton uskovan ei tule perustautua lain tekoihin, vaan uskoon ja Hengen johdossa kulkemiseen. "Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia." Room. 8.
4. käsky: Emme riko uuden liiton sapatin lepotilaa, jonka Hän antoi sydämeemme, kun tulimme Hänen tykönsä ja otimme Hänet vastaan. Hän antoi levon sydämiimme. Se on todellinen sapatinlevon täyteys/täyttymys, joka on sydämessämme 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Matt. 11:28-30 ja Hebr. 4:3-11.
Aamen.
On hyvä päästä "Hänen lepoonsa". Hebr.4:10."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Room. 14- Paavalin perusasene tässä tuntuu olevan: "Tehkää mitä tahdotte, kunhan ette tuomitse toisianne." Ei kuulosta siltä, että hän puhuisi tässä dekalogiin kuuluvasta käskystä. Muista, että eräässä toisessa yhteydessä Paavali sanoi: "On yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei; tärkeää on Jumalan käskyjen noudattaminen" 1. Kor. 7:19) Voimmeko kuvitella hänen pitävän asennoitumista Jumalan käskyihin makuasiana- etenkin kun Jeesus, hänen Herransa, otti käskyt niin vakavasti, että varoitti himon olevan aviorikos ja vihan murha ?
Koska asiayhteys liittyy ruokaan, tutkijat ovat arvelleet, että Paavalin mainitsemat "päivät" olivat todennäköisesti uskonnollisia paastopäiviä. Monet varhaisista uskovista olivat hurskaita juutalaisia, ja paasto kuului heidän uskontoonsa. Paavalin sanat: "Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma" koskivat paljon todennäköisemmin mielivaltaisesti valittuja ja epäolennaisia paastopäiviä kuin seitsemännen päivän pyhittämistä vaativaa raamatullista käskyä, etenkin kun hän itse oli sapatinpitäjä, niin kuin myös hänen Herransa Jeesus oli.