EU:sta nykyistä syvempi liittovaltio

Raju ryöpytys Juha Sipilälle: ”Elämme todellisia vaaran vuosia - seuraukset järkyttäviä ja kauaskantoisia”


Erkki Tuomiojan mukaan viimeaikainen keskustelu hallituskriisistä ja perussuomalaisten hajoamisesta on jättänyt varjoonsa keskustelun hallituksen ajamasta politiikasta.

Kotimaa
|
Hallituskriisi

SDP:n kansanedustaja, Suomen entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja suomii kovin sanoin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimintaa.

–Elämme todellisia vaaran vuosia, Tuomioja toteaa Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa.

Hän sanoo, että viimeaikainen keskustelu hallituskriisistä ja perussuomalaisten hajoamisesta on jättänyt varjoonsa keskustelun hallituksen ajamasta politiikasta.

–Sen enempää musta menneisyys kuin sininen tulevaisuus eivät näytä sellaisilta, että niillä yhdessäkään olisi enää tuleviin hallituksiin asiaa. Kansallismielisen oikeistopopulismin saaman huomion ja tuomion taakse on tarkoituksellisestikin jäämässä suurin vaara suomalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, eli se yhteisvastuullisen hyvinvointiyhteiskunnan raju alasajo, jota Sipilän-Orpon-Soinin hallitus on määrätietoisesti toteuttamassa, Tuomioja kirjoittaa.

Hän arvostelee erityisesti sote-uudistusta, jonka seuraukset voivat Tuomiojan mukaan olla ”järkyttäviä ja kauaskantoisia”.

–Jos se toteutuisi hallituksen kaavailemassa muodossa – mikä näyttää perustuslakiongelmien vuoksi vielä epävarmalta – olisivat seuraukset sekä järkyttäviä ja kauaskantoisia että sellaisia, että niitä olisi hyvin vaikea minkään tulevan hallituksen lähteä korjaamaan. On ilmeistä, ettei mikään sote-uudistuksen alkuperäisistä hyvistä tavoitteista kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia, tule toteutumaan, vaan kaikissa mentäisiin päinvastaiseen suuntaan, Tuomioja tylyttää.

Hänen mukaansa keskusta on avainasemassa.

–Sipilän puoluejohtajaksi nousun myötä puolueelle kävi samoin kuin vasemmistoliitolle Siimeksen kanssa, mutta paljon tuhoisammin seurauksin. Nyt Sipilä on kokoomuksen listoilta ministerilupauksella kepuun ostamansa Bernerin kanssa toteuttamassa visiotaan valtion vähittäisestä muuntamisesta Oy Suomi Ab:ksi. Siihen kuuluu paitsi sote, myös liikennekaari, kaikki ”tarpeettoman säätelyn” purkamisen varjolla tapahtuva sisäisen turvallisuuden heikentäminen sekä valtion omaisuuden mittava yksityistäminen, Tuomioja sanoo.

–Sokean markkinalähtöisyyden ensisijaisuudesta hallituksen suunnitelmissa kertoo sekin, miten hätäisesti ja huonosti esityksiä on valmisteltu. Esimerkiksi se miten yksisilmäisesti ministerit vakuuttavat sote-uudistuksen edellyttämän uuden yhtenäisen potilastietojärjestelmän olevan toimintavalmis uudistuksen kiristetyssä aikataulussa on tästä vain yksi esimerkki. Jos se ei kuitenkaan tässä aikataulussa ole kelvollisesti ja häiriöttömästi toimiva, tarkoittaa se kylmästi ilmaistuna lisää tarpeettomia potilaskuolemia, hän jatkaa.

Sote-uudistusta ja erityisesti terveydenhuollon valvontaan puuttui sunnuntaina myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen Puheenvuoron blogissaan.

–Sote-uudistuksen yhteydessä muutetaan julkisen terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista ja rahoitusta. Suurten muutosten yhteydessä tulisi toimintakykyisen valvontaviranomaisen avulla varmistaa, että muutokset eivät johda sekasortoon valvottavalla toimialalla. Käytännön tasolla valvovan viranomaisen tulisi olla toimintakykyinen ennen toteutettavia muutoksia ja hyvin perehtynyt muutosten sisältöön. Sote-uudistuksen yhteydessä toteutettavien muutosten valvonnan osalta tilanne on tässäkin suhteessa erikoinen, sillä myös valvova viranomainen alistetaan täydelliselle rakennemuutokselle osana uudistettavaa hallinnonalaa, jota sen pitäisi valvoa. Tähän liittyy melkoinen riski sen suhteen, että sote-uudistuksen yhteydessä tapahtuvat muutokset suomalaisessa terveydenhuollossa eivät ole kenenkään valvonnassa, hän arvioi.

Suomen velka on väitettyä paljon isompi



Valtiolla on velkaa 105 miljardia, kunnilla 33 miljardia. Näihin lukuihin ei sisälly 30-50 miljardia korjausvelkaa.



Pahimmillaan velkaa on kunnat ja valtio yhteenlaskettuna 188 miljardia. Korjausvelka on enimmäkseen kuntien kontolla, mikä antaa tylyn kuvan: 33 miljardin velka voikin olla 83 miljardia.



Voiko korjausvelkaa pitää todellisena velkana, kuten rahavelkaa? Se on itseasiassa pahempaa velkaa, koska sen korkoa on vaikea arvioida ja on taatusti paljon korkeampi kuin rahavelan. Siitä huolen pitävät korjaamattomuudesta aiheutuvat lisäkorjaukset ja haitat, kuten homesairaudet. Kunnat ovat siis vaivihkaa laistaneet velvollisuuksistaan huolehtia yhteisestä omaisuudesta. Jäljet on nähty, uudehkojakin rakennuksia on homehtunut pilalle. On rakennettu väärin ja käytetty väärin. Jos haluat pilata rakennuksen, anna se kunnalle.



Olemme siis todellisuudessa velkaantuneempia kuin kuvittelemme. Lisäksi velkaisuuttamme kaunistavat yksityiset eläkerahastot, joihin kansalaiset ovat keränneet rahojaan. Koska niin on lailla pakotettu, kuvitellaan kansalaisten rahoja voitavan katsoa valtion ja kuntien rahaksi. Velkaisuuden mittaamisella pyritään kuitenkin seuraamaan, onko velkaa liikaa omaisuuteen nähden. Valtio katsoo silmänkääntötempulla kansalaisten rahat omakseen kuin parhaassakin kommunismissa. Yksityiset eläkerahastot eivät anna penniäkään julkiselle sektorille, eivätkä siten ole avuksi valtion velan maksussa. Vastaavasti, jos määrättäisiin kansalaiset lailla pistämään rahansa pankkiin, kuviteltaisiinko sitten se omaisuus julkisen sektorin rahaksi?



Millä perusteella julkisenkaan sektorin työntekijöiden maksamat eläkerahat ylipäätään kuuluvat valtiolle tai kunnille? Suomipoika osaa kikkailla. Sen ansiosta olemme nettovelassa maailman seitsemänneksi vähiten velkaantunut maa. Joku voi ihmetellä, millä paukuilla se on saatu aikaan, kun velkaa on lapioitu ysärilamasta alkaen. Jos niin ei olisi, kilpailisimme rikkaimpien öljymaiden kanssa nettovelan määrässä. Vielä 50-luvulla maa oli rutiköyhä ja sotakorvauksista selviämässä, eikä vieläkään ole löytynyt öljyä. Jokin ei täsmää ja se on eläkerahat. Valtio pitää niitä tilastoissa kuin ominaan. Niillä ei julkisen sektorin velkoja maksella edes periaatteessa.



Niinpä korjausvelka on oikeaa velkaa ja sitä on uhkaavasti hurjan paljon. Edelleen, eläkerahat eivät ole valtion tai kuntien vaan kansalaisten rahoja. Julkisen sektorin velkatilanne on poliitikoiden puheita paljon pahempi.

Niin viedään ja niinistö, zipi, orpo, ztubit, vajaavuoret ym vie SALAA SUOMEA SINNE.

PITÄKÄÄ VARANNE
NE TULEE MYYMÄÄN SITÄ PELOLLA.
"taivas putoaa jos suomi ei mene mukaan"

Totuus on se, että turhapoliitikoilta loppuu kovapalkkaiset turhaduunit
unionissa jos Suomi ei lähde tuohon - kehitykseen mukaan.

Missä te kuvittelette, että ztubbi, vajaavuori tai käteinen hilluis
elämänsä rahakkainta unelmaa, ellei veronmaksajien rahoilla unionissa.

EU EI TUO MITÄÄN HYVÄÄ
EI KENELLEKKÄÄN

EU ETENEE VIRKAMIESKORRUPTOITUNEENA JÄYKKÄRAKENTEISENA
pyramidihuijauksena.

EU ON LISÄNNYT JOKA JÄSENMAASSA KÖYHIEN MÄÄRÄÄ
- EI - älä syytä siitä globalisaatiota.
EU LOI TÄMÄN KÖYHIEN MÄÄRÄN -poistamalla kilpailua ja maiden väliset tuotannolliset erot.

Tuotanto keskittyy pariin harvaan ja NE harvat tuottavat yhä suurempia voittoja.
Pienyritykset kuolevat.

suomen pitää aloittaa himmauksen neuvottelut.
liittovaltio EI OLE SUOMEN TALOUDEN EIKÄ MINKÄÄN MUUNKAAN ELÄMÄN EDUN MUKAISTA.