Niin on taas se aika vuodesta, jolloin meikäläiset perheet ympäri Suomen kokoontuvat Sanan kuuloon. Monille vuoden kohokohta. Niin kuin se on ollut minullekin.
Nyt on jo toiset suviseurat, joihin meneminen minulla on ollut äärimmäisen epäselvää.
Vuosi sitten esteeksi meinasivat koitua se, että saanko kyseisen viikon vapaaksi. Ihan suviseurojen kynnyksellä selvisi, että saan. Yöpaikkoja tosin en enää ehtinyt saada, kun kaikki mökit ja vaunut olivat täysiä, eikä yksin sinkkuna ole varaa omaa vaunua vuokrata alueelta. Telttaan taas en olisi suostunut. Tuolloin sitten kävi niin, että yhdestä mökistä yksi sairastui, joten pääsin hänen paikalleen. Tänä vuona esteeksi voivat koitua ihan toiset asiat.
Nyt olen todella köyhä (tosin rahaa on sen verran, että pystyisin periaatteessa mennä suviseuroihin). Toinen este on se, että mun täytyy olla tavoitettavissa tämän ja tulevan viikon. Jos tulee käyntiä kamarille, se estää suviseuroihin pääsyn siinä kyydissä, jossa minulle olisi paikka.
Voitteko te jotka olette käyneet kamarilla, voiko sinne kutsu tulla ihan hetkessä. Eikö siitä pitäisi tietää etukäteen, jotta voisi suunnitella asioita. Nää viimeiset viikot ovat olleet kuin istuisi jo vankilassa. Siltä, kuin vapaus olisi jo riistetty joiltain osin.
Toinen, mikä tässä tilanteessa voi estää suviksiin menon, on se, että mielialani on taas kokenut voimakkaan kolauksen. Ajatteluni jumittuu ahdistuksen alla. Onko mieltä lähteä ihmispaljouden keskelle, kun itsellä on asiat niin ja näin. Tiedän, että suviseurat voisivat piristää mieltäni, mutta kun ne voivat vaikuttaa myös päinvastoin. Eli lisätä ahdistusta, kun näkee kuinka muilla menee hyvin ja itellä ei.
Valtaosa mun ikäisistä elää jo varsin leveää elämää, on asuntoautoja, omistusasuntoja, ehkä sijoitusasuntojakin ja vaikka mitä. Ite asun yhä hikisessä vuokra-asunnossa eikä sittenkään tunnu riittävän rahat yhtään mihinkään.
Tämä itkuvirsi ei auta eikä vie asioitani yhtään eteenpäin. Ei ole oikein muutakaan kanavaa avautua, kun jonotan yhä tutkimuksiin. Ei mitään tietoa ole tullut HUS:in suunnalta. Tutkimuksien tarkoitus on selvittää, onko minulla oikeus kelan tukemaan apuun. Ja mikä on se toimivin hoitomenetelmä. Alan olemaan jo varsin skeptinen, pääsenkö edes vielä tämänkään vuoden aikana niihin. Todennäköisemmin tuomio napsahtaa ennemmin ja siinäkin pelkään pahinta. Kun en osaa puolustautua, todennäköisesti minulle napsahtaa linnaa, sekä mojovat sakot päälle.
Kun ahdistuneena kävelet ratapihaa pitkin itsetuhoisena, näet hylätyt spraypullot ja päätät testata niitä, niin koko tulevaisuus sen vuoksi sitten pilalla. Valvotuin silmin ja lukuisien itsemurhasuunnitelmien ja yritystenkin jälkeen ei aivot enää toiminut siihen malliin, että olis jaksanut miettiä tekojen seurauksia. Alunperinhän mun oli tarkoitus vain vaarantaa omaa henkeäni ratapihalla koikkelehtien ja hakemalla siitä jonkinasteista jännitystä.
Suviseurat alkavat kohta!
27
527
Vastaukset
- Jo.on.porukkaa
Säästäisitte edes lapsenne tuolta huijaukselta ja kusetukselta. Satuja voi lapsille kertoa muttei raahata Suviseuroihin.
- Anonyymi
Eikös suviseuroilla tapahdu liian paljon raiskauksia ja vsnhat miehet saavat syntinsä anteeksi mutta pikku tytöt on sairastuneet. Suomeksi naintiseurat. Hyi helvetti. Moniko lesta,ies on tuomittu raiskauksesta. Vai saako anteeksi. Sairasta porukkaa
- Tämän_vuoden
Teema on sykähdyttävä: RUNKATEN RUISTA RANTEESEEN.
Sinä taidat jutuistasi päätellen tarvita monenlaista apua.
Onko Sinulla ketään sellaista, joka Sinua auttaisi? Vanhempia,sukulaisia, ystäviä?
Lähdet purkamaan ongelmiasi yksi kerrallaan. Laitat elämäsi ensin kuntoon muuten ja alat vasta sitten miettiä Suviseuroja ja muita toissijaisia asioita.- InhottavaRealisti.eikirj
Minä olen luokanopettaja. Luokanopettajat ovat valtaosaltaan naisia. Minun lempinimi on "neiti Pertti".
Olen vähän sellainen homohtava luokanopettaja. Pikkupojat kiihottavat minua. Vanhempani tietävät vain pintaraapaisun ongelmistani. En halua kuormittaa heitä.
Vanhemmat eivät edes voisi auttaa mua rahallisesti, joten heidän kukkarollekaan en haluaisi mennä.
Olen tehnyt asioita oman tilanteeni eteen, mutta kun kaikki asiat tuntuvat hoituvan niin hitaasti. Niin järjettömän hitaasti, että alkaa sinni loppumaan.
Keväästä asti olen odottanut tutkimuksiin.
Toinen, joka on kestänyt ikuisuuden, on keväinen toilailuin syvän ahdistuksen kourissa. Vasta kävin poliisilaitoksella kuulusteluissa, vaikka itse tapahtumasta on kuukausia aikaa.- Oikeaan.osuin
InhottavaRealisti.eikirj kirjoitti:
Minä olen luokanopettaja. Luokanopettajat ovat valtaosaltaan naisia. Minun lempinimi on "neiti Pertti".
Olen vähän sellainen homohtava luokanopettaja. Pikkupojat kiihottavat minua.Tuollaistta olen vähän arvellutkin.
Oikeaan.osuin kirjoitti:
Tuollaistta olen vähän arvellutkin.
Epäilemättä Sinusta on kivaa, että on toinenkin ihminen lisäkseni, joka haluaa kirjoitella melkein samalla nikillä kuin minä? Hän avautuu itsestään noin? Sinäkö tunnet hänet?
Helliä halauksia Sinulle!
En muuten osaa sanoilla auttaa........ toivottavasti voitat vaikeutesi.
Ja toivottavasti pääset suviseuroihin!Pääsin suviseuroihin. Sai hetken olla irti murheista. Nyt taas ollaan täällä asunnolla. Ahdistus nousi heti pintaan, kun tulin takaisin asunnolleni. Niin moni asia vaiheessa. Niin moni. Piristyn heti, kun pääsen irti tästä kaikesta normaalista arjesta.
- SymmppaavaSisar
Tsemppia aloittaja !
Kamari kutsun takia ei kannata jäädä mistään pois. Ei ne niin päivän päälle ole.
Jos tulisi Suvareitten aikaan niin ilmoitat että tulet kun palaat suvareista.
Kannattaisi mennä ammattiauttajan luo. Ota kaveri tueksi ja rohkaisuksi mukaan. Pitää
sullakin olla joku jonka kanssa voi keskustella ja purkaa asioita.
I will pray for You !Maaliskuussa (vai oliko se helmikuussa) yritin intensiivisesti päästä ammattiavun piiriin. Kun en siinä onnistunut, eikä mikään luonnistunut, menin niinsanottuun matalankynnyksen päivystykseen, josta sitten pääsin lopulta sekä debressiohoitajan, että sosiaaliohjaajan pakeille. Debressiohoitajalla käyntejä oli neljä, ja niiden ansiosta olen nyt pääsemässä (os olen) niihin tutkimuksiin, joihin olen yrittänyt hakea jo useita kertoja aiemminkin. Sosiaaliohjaaja taas kertoi leipäjonoista ja ilmaisista ruokailupaikoista, joiden avuin olen pystynyt elämään. Molemmille ei ole enää käyntejä, vaan minun vain täytyy odotella tulevia tutkimuksia.
Olen ehtinyt tässä odotellessani antaa itselleni jos minkänkilaisia diagnooseja, kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö, yleinen ahdistushäiriö ja yleisesti vain mielisairaus :). ADD:ta, eli ADHD:ta ilman ylivilkkautta, olen epäillyt aiemmin, jonka vuoksi tutkimuksiin olenkin hakeutunut. Suurin ongelmani kun on hajamielisyys, josta kaikki ongelmani ovat johtuneet. Sekä ahdistuksen alla täysin jumiutuvat aivot, joka on todella ärsyttävä piirre.
- pro-vierailija
Kaikella on tarkoitus. Älä koskaan ajattele että päin mäntyä elämisellä ei olisi tarkoitusta. Silläkin on vaan tarkoitus ja se on ennalta määrätty. En osaa valaista enempää, mutta totean vaikka vanhan viisauden jossa piilee yksi elämän totuus "vastoinkäymiset vahvistavat" - ilman niitä eläisit kohtalossa ja sen "onnettaren" oikullisessa vaakakupissa.
Itse elän "äärirajoilla" - taloudellisesti. Yhtään päivää en vaihtaisi pois. Jokaisen "köyhän päivän" merkityksen ymmärrän hyvin kirkkaasti seuraavana päivänä.
En ole uskonnollinen ihminen, mutta tiedän että emme elä tätä maailmaa varten. Muuta tietoa ei ole, eikä tarvitse olla. Järki ei enempään edes taipuisi vaikka tietäisikin.
Ulkoiset - aitoon elämään kuulumattomat keksityt narsistiset ja teennäiset vaatimukset ja niistä johtuvat paineet vieroittavat aidosta elämästä tässä ja nyt.
Sinä elät, ruoka ei lopu ja yösijakin on. Muuta et tarvitse tältä maailmalta ja jos tarvitset se tippuu sinulle suoraan "taivaasta" pyytämättä ja yllättäen. Olen tästä 100 prosenttisen varma.
Jumala on Rakkaus!Elin nälässä helmi-maaliskuun tienoilla. Kauraryyneillä ja nuudeleilla elin useamman kuukauden, kunnes nekin loppuivat. Myös häätö oli lähellä maksamattomien vuokrien vuoksi. Eli olin vähällä lentää ulos. Tuolloin en tiennyt mitään paikallisista leipäjonoista, enkä edes matalan kynnyksen avautumispaikoista. Yhdessä ammattilaisten kanssa sain luovittua elämästäni jonkinlaisen ja sain lopulta minulle kuuluvia etuuksia, joskin olin menettänyt aika paljon rahaa..... joita ei takautuvasti voinut enää saada!
Edelleen hajamielisyys, pätkivät aivot yms rasittavat matkaani. Tiedän, että niistä voi koitua jatkossakin taloudellista epävarmuutta, ellen pääse vihdoin ja viimein kauan kaipaamani avun piiriin.
Jotta asiat alkaisivat rullaa paremmin, tarvittaisiin
1. Keskittymiskyky paremmaksi
2. Paineensietokykyä (etten lamaannu paineen alla), sekä
3. Työ, jota voin tehdä vakituisesti ja jolla saa riittävän toimeentulon.
Oma äly ei riitä näiden asioiden ratkaisemiseksi. Olen kokeillut vaikka mitä. Esim rentoutumisharjoituksia, lenkkeilyä, itsensä kehittämistä, päivien aikatauluttamista jne. Vain lenkkeilyn ja rentoutumisen hallitsen. Muissa en. Ja hajamielisyys seuraa minua, kuin hai laivaa. Olen myös uskomattoman töhö. Mutta enää en säti itteä omista kommelluksista. Mitä nyt käsiin hajoaa kallis kahvipannu, potkasen varpaan kerran jos toisenkin ihan turraksi, astun vahingossa kännykän päälle niin, että lasi hajoaa, ja hukkailen ja unohtelen tavaroita sinne tänne.
- Suviseuraradiosta
kuuluu toimitettua ohjelmaa Suviseuroista.
- ex-tantti
Semmonen homma tälle Luzerille haluan ex-tanttina sanoa että ensinnäkin sinä et mihinkään kamarille joudu jonku spreijjauksen vuoksi tai alkoholin käytön vuoksi. Mihin kamariin sitä muutenkaan joutuu jos ei kerran oikeuden käsittelyä ole asiassa ollut? Edellisessä kesksutelussakin sanoit että poliisii sanonut että voit saada sakkoja tai ehdollista. Kuule molempien asioiden kanssa pärjää. Mitä suurempi rikollinen kautta syntinen niin sen verran tiedän että lestadiolaisiin olet niillä meriiteillä erittäin passeli ja todennäköisesti pääset vielä joskus puhujaksi. Ennen vanhaan oli sitä vakuuttavampi puhuja mitä pahempi rötösherra kertoi olevansa ja seurapuheissa niitä omia epäonnistumisia sitten kertoi esimerkkinä niin että kansa ajatteli että no en minä nyt noin huono ole ku ku puhuja ja sekin on sentään jo puhuja. Silloin sentään oli puheessa jotain hohtoa jopa lapsille. Pirut ja perkeleet sinkoili puheessa tuon tuostaki. Nykyään ne kaikki esimerkit ja niiden käytöt on kielletty. Voittonen kun kävi johtajana niin kaikki kiellettiin ja piti ruveta puhumaan vain raamatusta. Voi että meni seurapuheet kuivaksi kun Lauri Taskilan tyyliset puhujaveljet loppuivat. Minäkin älysin lähteä. T, Mies 41v. ja sokka irti perheen kanssa pari vuotta sitten.
Kuulusteluissa minulle annettiin vaihtoehdot, eli mennä käräjille selvittää asiaa, tai sitten kirjallisena. Päädyin kirjallisiin, koska näen, että käräjistä ei ole hyötyä. Minähän tein teon äärimmäisen ahdistuksen alaisena. Ahdistus kävi niin kovaksi, että sorruin lievittämään sitä alkoholilla tietämättä yhtään, mihin se johtaa. Päätin loput alkoholit joita minulla oli, kaataa lavuaarista alas. Todella huono lääke ahdistukseen!!! Eli ahdistus on nyt kestettävä sellaisenaan ja rukoilla, että jonain kauniina päivänä pääsisin hoidon piiriin.
Puhujat eivät ole koskaan kehuskelleet rötöksillä. Usein puhujiksi asetetaan sellaisia, jotka koetaan uskossaan vakaiksi ja joiden tiedetään elävän muutenkin nuhteetonta elämää. Se, että joku asetetaan puhujaksi, ei tietysti tee siitä synnitöntä. Samanlaisia vikoihin joutuvia ihmisiä ne puhujatkin ovat. Ja jos seurakunta näkee, että jollekin puhujalle olisi hyvä antaa vapautus, niin sitten toimitaan niin. Ei kuitenkaan hätiköiden, vaan ensin puhujaa puhutellaan. Jos hän aiheuttaa tämänkin jälkeen hämmennystä, tai ei sairautensa vuoksi ole kykenevä sananpalvelijan tehtävään, hänet voidaan vapauttaa tehtävistä.
- Kusenius
Noo, näin palvelualta katsottuna, kyseisen uskontokunnan äidit on aika väsyneitä kun niitä olen tsiiikannut, tosi kärttyisiä pimuja ja enkä ihmettele miksi
- Mitenvoi
On se kyllä järjetöntä että raahaatte sinne 10 lastanne joka vuosi. Saanko kysyä miten jaksatte sen??
Ainakaan minulla ei ole ketään, ketä raahaisin.... Riittää, että raahaan omat luuni. Välillä luuni vain tuntuvat niin kovin raskailta, ettei askel tahdo luonnistua.
Perheellisissäkin on eroja. Ei kaikki jaksa, eikä ole pakko. On ihan luvallista jäädä seuroista pois, jos voimat tai varat eivät anna myöten. Suviseuroissa käynnit eivät ole uskon mittari. Ei edes se, kuinka ahkerasti jaksaa käydä seuroissa. Toki seuroissa käynti tekee uskomisesta helpompaa.
Tiedän monia suurperheitä, jotka nauttivat suviseuroista ja jaksavat viedä kerta toisensa jälkeen kaikki lapsensa suviseuroihin. Monet perheelliset ovat sanoneet, ettei elämän tarvitsekaan olla helppoa. Jos helppoa elämää tavoittelee, sitä tulee niin mukavuudenhaluiskesi, ettei tyydy enää mihinkään, vaan aina löytyy jotain, mistä valittaa.Luzer kirjoitti:
Ainakaan minulla ei ole ketään, ketä raahaisin.... Riittää, että raahaan omat luuni. Välillä luuni vain tuntuvat niin kovin raskailta, ettei askel tahdo luonnistua.
Perheellisissäkin on eroja. Ei kaikki jaksa, eikä ole pakko. On ihan luvallista jäädä seuroista pois, jos voimat tai varat eivät anna myöten. Suviseuroissa käynnit eivät ole uskon mittari. Ei edes se, kuinka ahkerasti jaksaa käydä seuroissa. Toki seuroissa käynti tekee uskomisesta helpompaa.
Tiedän monia suurperheitä, jotka nauttivat suviseuroista ja jaksavat viedä kerta toisensa jälkeen kaikki lapsensa suviseuroihin. Monet perheelliset ovat sanoneet, ettei elämän tarvitsekaan olla helppoa. Jos helppoa elämää tavoittelee, sitä tulee niin mukavuudenhaluiskesi, ettei tyydy enää mihinkään, vaan aina löytyy jotain, mistä valittaa.Ai elämänkö pitää sitten olla vaikeaa?
Valitettavasti aika tyypilllistä fundamentalistien logiikkaa: kaikki elämään iloa tuova on syntiä, ellei kyseessä ole usko. Liikaa ei saa nauttia eikä iloita. Usko, usko, usko!
Jos tuolla logiikalla ajatellaan, suurin osa nykyaikaisista asioista on mukavuudenhalua. Mukavuudenhalua on lääketiedekin, joka on mahdollistanut ne lukuisat suurperheet. Mukavuudenhalua on auto.
Todellisen uskovaisen pitäisi ilmeisesti elääkin Raamatun aikojen tapaan.InhottavaRealisti kirjoitti:
Ai elämänkö pitää sitten olla vaikeaa?
Valitettavasti aika tyypilllistä fundamentalistien logiikkaa: kaikki elämään iloa tuova on syntiä, ellei kyseessä ole usko. Liikaa ei saa nauttia eikä iloita. Usko, usko, usko!
Jos tuolla logiikalla ajatellaan, suurin osa nykyaikaisista asioista on mukavuudenhalua. Mukavuudenhalua on lääketiedekin, joka on mahdollistanut ne lukuisat suurperheet. Mukavuudenhalua on auto.
Todellisen uskovaisen pitäisi ilmeisesti elääkin Raamatun aikojen tapaan.Elämän ei pidä olla vaikeaa, mutta vaikeat elämänvaiheetkin kuuluvat elämään. Se, että elää askeettista elämää, ei tarkoita aina sitä, että sellainen elämä olisi vaikeaa.
Helpolla elämällä tarkoitin sitä, että ihminen hakee aina vain helpompaa ja helpompaa elämää, mutta murheet eivät kuitenkaan minnekään katoa. Ihminen on usein kärsimätön eläin. Ei jaksettais kestää hetkeäkään epämieluisaa oloa. Liiallinen kärsimys taas on eri asia. Sellaista ei varmastikaan toivo kenellekään!
- EI.turhalle.pöristelylle
Miksi nykyaikana pitää MENNÄ joihinkin suviseuroihin, kun netin välityksellä voi kuulla täsmälleen samat vääristelyt?
Suviseuroihin kokoonnutaan siksi, että saa nähdä muita samalla tavalla uskovia. Suviseuroissa on mahdollisuus nähdä kaukana asuvia kavereita ja sukulaisia. Isossa teltassa on kivaa kuunnella seuroja ja laulaa yhdessä muiden kanssa. Ne, jotka ovat tässä yhteisössä syntyneet ja eläneet, ymmärtävät suviseurojen vetovoiman. Toki on niitäkin, jotka eivät nauti suviseuroista. Esimerkiksi yksinäisille suviseurat voivat olla koettelemus. Niin ne ovat minullekin olleet joskus. Nyt kävin suviseuroissa ja nautin niistä. Omat asiani toki voisi olla paremmin, mutta en antanut niiden haitata menoani. Tulin virkeämpänä pois, mitä sinne mennessä.
- Anonyymi
Lucifer tässä tere!
Teretulemas suvareihin. Alkaneet helteet ovat antaneet esimakua siitä paikasta, mihin myos VL-porukka on matkalla, eli helveteihin.
Suvarikentällä jos haluaa lisää kuumuuden tunnetta, niin teretulemas tänne grillimakkarakojulle.
Näkemisiin Lopen Huviseuroissa!
Terkuin Lucifer - Anonyymi
Ruotsistakin tulee joitain suviseuroihin Suomeen. He ehkä muistavat tämän: https://www.youtube.com/watch?v=Vat4YhfWrrs
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä912990Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991716Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461587- 871401
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4031400Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4031323Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21129Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381067Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun334908Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden259877