haluisin tietää

onko tuntematon sotilas totta?
281618
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Kun mä olin armeijassa niin siellä oli pilvin pimein sotilaita joita mä en tuntenu.

Äänestä

Kirja on toki fiktio, mutta se perustuu enemmän tai vähemmän kirjoittajan omiin sotakokemuksiin ja joillekin kirjan henkilöille on jälkikäteen yritetty keksiä eläviä vastineita. KUKAAN ei ole siinä mukana yksi yhteen!

Äänestä

Kirjassa kuvatut hyökkäys Laatokan-Karjalaan ja Petroskoihin, Goran taistelut sekä asemasotavaihe on kuvattu melko hyvin, koska Linna todella oli itse paikalla. Kesän 1944 taistelujen aikaan kirjailija oli koulutuskeskuksessa alokkaita höykyttämässä, joten taistelukuvaukset tuolta ajalta ovat toisen käden tietoa, mikä myös näkyy tekstissä.

Äänestä
  • Hyvä kuvaus, mutta SILTI FIKTIOTA! Kyseessä on ROMAANI! Ei tekijä sitä ole muuksi väittänytkään!

    Äänestä

  • EtteiTotuusUnohdu kirjoitti:

    Hyvä kuvaus, mutta SILTI FIKTIOTA! Kyseessä on ROMAANI! Ei tekijä sitä ole muuksi väittänytkään!

    En myöskään minä. Miksi huudat?

    Äänestä

  • Ei se ole huutamista vaan pääkohtien korostamista!

    Äänestä

  • Tottahan se on, tuntemattomalle sotilaalle on ihan patsaitakin

    Äänestä

tuntematon lotta, työmies, maanviljelijä, kauppias, johtaja, politikko, jne jne,, näitä on ollu ja tulee olemaan

Äänestä

Ei se yksi yhteen totta ole vaan kirjailijan omien kokemusten pohjalta kirjoittamaa kaunokirjallista proosaa,vähän samanlaista kuin Kalle Päätalon mainio Iijoki sarja.

Äänestä

Tuntematon sotilas on hyvä romaani, mutta vain joltain osin totta. Kirjailija käytti vapauttaan ja kirja on lähikuvauksiltaan fiktio, mutta suuret linjat ovat lähellä faktaa. Linna oli itse aika sodanvastainen, joten Linnan "tappamia" sotilaita on valtavasti. Useimmat heidän esikuvinaan olleet sotilaat kuitenkin selvisivät hengissä.
Yksi heistä oli minun isäni serkku, jonka sota-ajan tapahtumat ja Linnan romaanin kuvaus poikkeavat kuulemani perusteella aika paljon. Toki tämäkin sukulaismies sai "natsoja" ja mitaleja.

Hän itse kertoi,että Linna oli epäsiisti, "haiseva" purnari. Hän moitti kaikkia esimiehiä, joten Tuntemattoman sotilaan upseerit kuvattiin osittain tästä syystä todella epämiellyttäviksi.

Sodan loppuvaiheissa Linna ei ollut enää mukana ja sen huomasi sukulaismieheni mukaan siitä, että kirja erkani paljon enemmän todellisista tapahtumista sodan lopulla.

"Tuntemattomat sotilaat" pitivät yhteyttä keskenään sodan loputtua ja myös sukulaisellani oli Linnan kirja allekirjoituksin.

Äänestä
  • En usko että tätä lankaa enään luet mutta jos sattuisit lukemaan niin olisi kiva kuulla kenen kirjan hahmon "esikuva" isäsi serkku oli :)

    Äänestä

Linna hyödynsi kirjailijan vapauksia toteuttamalla sekä syntyperäänsä että omaa poliittista suuntaustaan tukevia kotiinpäin vetoja. Erityisesti hän harrasti tätä esimerkillisten tyyppien kohdalla:

Korjailijan itsensä osittama Koskelan esikuva ei suinkaan ollut etelähämäläinen punapäällikön poika, vaan suojeluskuntataustainen maalaistalon poika Pohjois-Savon Nilsiästä. (Einari Kokkonen)

Rokan esikuva ei ollut elokuvaversiossa korostettu pienviljelijä, vaan suuren maalaistalon veljessaran edustaja Sakkolasta; siis mitä ilmeisemmin poliittiselta kannaltaan maalaisliittolainen, jos hänellä mitään poliittista kantaa oli ollut. (Viljami Pylkäs)

Sota-aikana ei edes vielä käytetty ammattinimikettä "pienviljelijä", vaikka Linna laittaa Rokan sellaiseksi Edvin Laineen elokuvaversiossa itsensä esittelemään. Ennen sotaa oli kyllä olemassa Pienviljelijäyhdistyksiä, mutta ammattinimikkeenä "pienviljelijä" tuli käyttöön vasta 1950-luvulla.

Ennen Veikko Vennamon lanseeraamaa pientalonpoikaisuutta kaikki "pienviljelijä"- nimikkeet viittasivat vasemmistolaisuuteen tai olivat sellaisiksi tulkittavissa. Tästä narusta kirjailija Linna osasi perusteetonta jälkiviisautta soveltaen vetäistä.

Äänestä

  • Niin, onhan jatkosodassa palvellut useampiakin Antti Rokka- nimisiä henkilöitä, varmaan myöskin Vilho Koskela nimisiä. Se, että romaanihenkilöiden kaimoja löytyy, ei tietenkään tarkoita sitä, että kirjailija jotenkin vihjaisi niiden toimineen teoksen henkilöhahmojen esikuvina. Joku, mieluummin kunkin henkilön maakunnassa esiintyvä nimi vain piti kertomukseen keksiä.

    Tekojen perusteella näitä esikuvia on haluttu selvittää, eikä sen takia, että saman nimisiä kyettäisiin veteraanien joukosta löytämään.

    Äänestä

Väinö Linna on itse selvitellyt asiaa kirjeessä Viljam Pylkäkselle 23.5.1955. Teksti on julkaistu alkulauseena Pylkäksen ja Kaarlo Nuorvalan kirjassa "Rokka" (Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1956). Tämä kirja tietysti kannattaa lukea Tuntemattoman taustaksi.


"Lukemattomia kertoja olen joutunut selvittelemään näiden Tuntemattoman henkilöiden esikuvia. Onko vai ei ole? Olen vastannut totuudenmukaisesti että on. Kenellä selvemmät kenellä hämärämmät. Toisia olen koonnut useammista henkilöistä, toisilla taas ei ole ollenkaan esikuvia jotka voisi personoida. Mutta eräillä on hyvinkin selvät. Rokka joka on kaikin puolin mainio mies, on joutunut suurimman huomion kohteeksi, ja hänen suhteensa minä nyt päätin selvittää asian sinun kanssasi. Koska kerran olet kirjan lukenut niin kyllä kai sinun täytyi kuvasi tuntea. Eipä sillä, jokainen vanhoista kavereista rintamalta ovat tunteneet sinut myöskin. Joten asia ei suinkaan ole meidänkeskeinen salaisuutemme. Tosin sinun ei tarvitse asettua vastuuseen tästä osasta, ellet itse halua, sillä romaanihenkilö on oma itsensä, mikäli on elävä, ja siis ollenkaan mikään romaanihenkilö. Mutta jos ei sinulla ole mitään asiaa vastaan niin osa on sinun. Sillä sinä olet Rokan esikuva. Kuten olet huomannut, olen minä muunnellut tapahtumia, sijoittanut niitä toiseen aikajärjestykseen, siirrellyt toisten miesten tekoja toisille, ja niin edespäin. Mutta ne kuuluvat romaanin luonteeseen ja ovat vain sikäli todenmukaisia. Olen pitänyt silmämääränä vain sitä että henkilöt ovat tosia ja että tapahtumat ovat tosia. Miten pitkälti ne eroavat itse tapahtuneesta, senhän näet kirjasta.

Tein tämän asian selväksi nyt, koska asian suhteen on ollut epätietoisuutta. Muuten jutellaan enemmän kun tulen sinne kesäkuussa.
Väinö"

Äänestä
  • Niin, siinä Nuorvalan teoksessahan Pylkäs osoittaa närkästystä siitä, että Linna on korostanut hänen ja esimiesten välisiä kiistankäymisiä. Pylkäs ei tällaisena kiistojen aiheuttajana, eikä varsinkaan purnaajana myönnä esiintyneensä.

    Pylkäksen kertomuksissa pahimpana purnaajana ja urputtajana esiintyy muuan Linnala-niminen alikersantti...

    Tällainen muistikuva kirjailijasta on lähes poikkeuksetta kaikilla hänen itäsuomalaisilla aseveljillään. Itä-Suomessa kun on tapana työstää pahaa oloaan hämäläisistä ja muista länsimurteiden alueiden asukkaista poiketen enemmänkin huumorin, kuin Linnan korostaman purnaamisen, urputtamisen ja esimiesten haukkumisen avulla.

    On Linna tosin erään esimerkin tästä itäsuomalaisesta tavasta suhtautua epäkohtiin Rahikaisen repliikin puitteissa esittänytkin: "Siinä se herne kaveria ehtii, vuan turha on toevo..."

    Äänestä

Mahtoikohan Linna panna jotain omasta persoonastaan Lahtiseen? Kustantajan neuvosta hän kuulemma vähän karsi lopullisesta tekstistä Lahtisen pitkäveteisimpiä aatteellisia paasauksia.

Äänestä
  • Sinä voit itse todeta, että mitä karsi kun luet "Sotaromaani"-version, joka on sensuroimaton versio!

    Äänestä

  • Näin Linna on kertonut, minä olen Lahtinen. 😁😁😁

    Äänestä

On kyllä. Rikos lienee jo aikaa sitten vanhentunut joten voin tunnustaa. Inttiaikana tuli salakuljetettua kassulta lomille ns. TJ-pateja, tulenosoituspanosko se virallisesti on? No, kännispäissämme saimme kaverien kanssa kuningasajatuksen lähteä yöllä pamauttelemaan niitä lähipuistoon. Lojaus on samaa voimakkuusluokkaa kuin siviili-ilotulitteiden Tykinlaukauksissa. Tietenkin joku tiukkapipo soitti poliisipartion paikalle iloa pilaamaan. Veivät loput patit ja kutsu kävi kuulusteluun. Siellä ankara konstaappeli esittikin epäilyn nimeltä Luvaton valtion omaisuuteen ryhtyminen, eikä mitään yleistä rauhanhäirintää jota odotimme. Olimme onneksi keksineen hätävaleeksi että ostimme ne Asemalla tuntemattomalta sotilaalta.

Äänestä
  • Väinö Linnan oli Suometunut. 😡😡😡

    Äänestä

  • Olittepa te eteviä!

    Äänestä

Todellisuudessa KV-1 esimerkiksi ei ollut mikään suupala

Alikersantti Sokka kuvaili tapahtumia, kun RKKA-yksiköiden osia murtautuivat ulos piirityksestä kourallisen panssarivaunujen tukemana:

Ammuin sillä hetkellä, kun olin varma suorasta osumasta. Se jätti jäljen, mutta tankki vain kiihtyi. Toinen laukaus oli myös tehoton, vaikka se osui tornin pohjaan, joka pysäytti sen. Tankki pysähtyi silloin tällöin ja jatkoi eteenpäin jokaisen pysähdyksen jälkeen. Se tuli niin lähelle, että olin aivan sen vieressä ja jatkoin ampumista siihen ilman vaikutusta. Mielikuvitukseni kertoi minulle, että he nauroivat tankin sisällä. Sitten se ohitti minut ja tarjosi sen takapuolelle minulle heikomman panssarin. Ammuin siellä, minkä seurauksena moottori syttyi tuleen. Toinen laukaus siellä, ja siinä se.

Sokka aiheutti todennäköisesti osuman ulkoisiin lisäpolttoainesäiliöihin, mikä syttyi tuleen ja aiheutti myös moottorin syttymisen tuleen. Palava tankki osui sitten AT-miinaan, joka pysäytti sen pysyvästi. Pakenevan panssarivaunun miehistö ampui tukijalkaväen, kun he yrittivät paeta.

Lähde: Panssarinmurskaajat, Kansa taisteli kertoo yhden KV-1:n pysäyttäneen koko etenemisen.

Äänestä
  • He nauroivat tankin sisällä alikersantti Sokalle OIKEASTI.

    Äänestä

  • Tarjosi takapuolta ja sehän kyllä tehosi!

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    Tarjosi takapuolta ja sehän kyllä tehosi!

    Pyrstöön kannattaa paukuttaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Pyrstöön kannattaa paukuttaa.

    Sinne minne marskin miekkakin osoitti.

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Sinne minne marskin miekkakin osoitti.

    Huotraan

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


naapurinpoju2 kirjoitti:

onko tuntematon sotilas totta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu