haluisin tietää

Kun mä olin armeijassa niin siellä oli pilvin pimein sotilaita joita mä en tuntenu.

Kirja on toki fiktio, mutta se perustuu enemmän tai vähemmän kirjoittajan omiin sotakokemuksiin ja joillekin kirjan henkilöille on jälkikäteen yritetty keksiä eläviä vastineita. KUKAAN ei ole siinä mukana yksi yhteen!

Kirjassa kuvatut hyökkäys Laatokan-Karjalaan ja Petroskoihin, Goran taistelut sekä asemasotavaihe on kuvattu melko hyvin, koska Linna todella oli itse paikalla. Kesän 1944 taistelujen aikaan kirjailija oli koulutuskeskuksessa alokkaita höykyttämässä, joten taistelukuvaukset tuolta ajalta ovat toisen käden tietoa, mikä myös näkyy tekstissä.

tuntematon lotta, työmies, maanviljelijä, kauppias, johtaja, politikko, jne jne,, näitä on ollu ja tulee olemaan

Ei se yksi yhteen totta ole vaan kirjailijan omien kokemusten pohjalta kirjoittamaa kaunokirjallista proosaa,vähän samanlaista kuin Kalle Päätalon mainio Iijoki sarja.

Tuntematon sotilas on hyvä romaani, mutta vain joltain osin totta. Kirjailija käytti vapauttaan ja kirja on lähikuvauksiltaan fiktio, mutta suuret linjat ovat lähellä faktaa. Linna oli itse aika sodanvastainen, joten Linnan "tappamia" sotilaita on valtavasti. Useimmat heidän esikuvinaan olleet sotilaat kuitenkin selvisivät hengissä.
Yksi heistä oli minun isäni serkku, jonka sota-ajan tapahtumat ja Linnan romaanin kuvaus poikkeavat kuulemani perusteella aika paljon. Toki tämäkin sukulaismies sai "natsoja" ja mitaleja.

Hän itse kertoi,että Linna oli epäsiisti, "haiseva" purnari. Hän moitti kaikkia esimiehiä, joten Tuntemattoman sotilaan upseerit kuvattiin osittain tästä syystä todella epämiellyttäviksi.

Sodan loppuvaiheissa Linna ei ollut enää mukana ja sen huomasi sukulaismieheni mukaan siitä, että kirja erkani paljon enemmän todellisista tapahtumista sodan lopulla.

"Tuntemattomat sotilaat" pitivät yhteyttä keskenään sodan loputtua ja myös sukulaisellani oli Linnan kirja allekirjoituksin.

Linna hyödynsi kirjailijan vapauksia toteuttamalla sekä syntyperäänsä että omaa poliittista suuntaustaan tukevia kotiinpäin vetoja. Erityisesti hän harrasti tätä esimerkillisten tyyppien kohdalla:

Korjailijan itsensä osittama Koskelan esikuva ei suinkaan ollut etelähämäläinen punapäällikön poika, vaan suojeluskuntataustainen maalaistalon poika Pohjois-Savon Nilsiästä. (Einari Kokkonen)

Rokan esikuva ei ollut elokuvaversiossa korostettu pienviljelijä, vaan suuren maalaistalon veljessaran edustaja Sakkolasta; siis mitä ilmeisemmin poliittiselta kannaltaan maalaisliittolainen, jos hänellä mitään poliittista kantaa oli ollut. (Viljami Pylkäs)

Sota-aikana ei edes vielä käytetty ammattinimikettä "pienviljelijä", vaikka Linna laittaa Rokan sellaiseksi Edvin Laineen elokuvaversiossa itsensä esittelemään. Ennen sotaa oli kyllä olemassa Pienviljelijäyhdistyksiä, mutta ammattinimikkeenä "pienviljelijä" tuli käyttöön vasta 1950-luvulla.

Ennen Veikko Vennamon lanseeraamaa pientalonpoikaisuutta kaikki "pienviljelijä"- nimikkeet viittasivat vasemmistolaisuuteen tai olivat sellaisiksi tulkittavissa. Tästä narusta kirjailija Linna osasi perusteetonta jälkiviisautta soveltaen vetäistä.

Väinö Linna on itse selvitellyt asiaa kirjeessä Viljam Pylkäkselle 23.5.1955. Teksti on julkaistu alkulauseena Pylkäksen ja Kaarlo Nuorvalan kirjassa "Rokka" (Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1956). Tämä kirja tietysti kannattaa lukea Tuntemattoman taustaksi.


"Lukemattomia kertoja olen joutunut selvittelemään näiden Tuntemattoman henkilöiden esikuvia. Onko vai ei ole? Olen vastannut totuudenmukaisesti että on. Kenellä selvemmät kenellä hämärämmät. Toisia olen koonnut useammista henkilöistä, toisilla taas ei ole ollenkaan esikuvia jotka voisi personoida. Mutta eräillä on hyvinkin selvät. Rokka joka on kaikin puolin mainio mies, on joutunut suurimman huomion kohteeksi, ja hänen suhteensa minä nyt päätin selvittää asian sinun kanssasi. Koska kerran olet kirjan lukenut niin kyllä kai sinun täytyi kuvasi tuntea. Eipä sillä, jokainen vanhoista kavereista rintamalta ovat tunteneet sinut myöskin. Joten asia ei suinkaan ole meidänkeskeinen salaisuutemme. Tosin sinun ei tarvitse asettua vastuuseen tästä osasta, ellet itse halua, sillä romaanihenkilö on oma itsensä, mikäli on elävä, ja siis ollenkaan mikään romaanihenkilö. Mutta jos ei sinulla ole mitään asiaa vastaan niin osa on sinun. Sillä sinä olet Rokan esikuva. Kuten olet huomannut, olen minä muunnellut tapahtumia, sijoittanut niitä toiseen aikajärjestykseen, siirrellyt toisten miesten tekoja toisille, ja niin edespäin. Mutta ne kuuluvat romaanin luonteeseen ja ovat vain sikäli todenmukaisia. Olen pitänyt silmämääränä vain sitä että henkilöt ovat tosia ja että tapahtumat ovat tosia. Miten pitkälti ne eroavat itse tapahtuneesta, senhän näet kirjasta.

Tein tämän asian selväksi nyt, koska asian suhteen on ollut epätietoisuutta. Muuten jutellaan enemmän kun tulen sinne kesäkuussa.
Väinö"

Mahtoikohan Linna panna jotain omasta persoonastaan Lahtiseen? Kustantajan neuvosta hän kuulemma vähän karsi lopullisesta tekstistä Lahtisen pitkäveteisimpiä aatteellisia paasauksia.

On kyllä. Rikos lienee jo aikaa sitten vanhentunut joten voin tunnustaa. Inttiaikana tuli salakuljetettua kassulta lomille ns. TJ-pateja, tulenosoituspanosko se virallisesti on? No, kännispäissämme saimme kaverien kanssa kuningasajatuksen lähteä yöllä pamauttelemaan niitä lähipuistoon. Lojaus on samaa voimakkuusluokkaa kuin siviili-ilotulitteiden Tykinlaukauksissa. Tietenkin joku tiukkapipo soitti poliisipartion paikalle iloa pilaamaan. Veivät loput patit ja kutsu kävi kuulusteluun. Siellä ankara konstaappeli esittikin epäilyn nimeltä Luvaton valtion omaisuuteen ryhtyminen, eikä mitään yleistä rauhanhäirintää jota odotimme. Olimme onneksi keksineen hätävaleeksi että ostimme ne Asemalla tuntemattomalta sotilaalta.

Todellisuudessa KV-1 esimerkiksi ei ollut mikään suupala

Alikersantti Sokka kuvaili tapahtumia, kun RKKA-yksiköiden osia murtautuivat ulos piirityksestä kourallisen panssarivaunujen tukemana:

Ammuin sillä hetkellä, kun olin varma suorasta osumasta. Se jätti jäljen, mutta tankki vain kiihtyi. Toinen laukaus oli myös tehoton, vaikka se osui tornin pohjaan, joka pysäytti sen. Tankki pysähtyi silloin tällöin ja jatkoi eteenpäin jokaisen pysähdyksen jälkeen. Se tuli niin lähelle, että olin aivan sen vieressä ja jatkoin ampumista siihen ilman vaikutusta. Mielikuvitukseni kertoi minulle, että he nauroivat tankin sisällä. Sitten se ohitti minut ja tarjosi sen takapuolelle minulle heikomman panssarin. Ammuin siellä, minkä seurauksena moottori syttyi tuleen. Toinen laukaus siellä, ja siinä se.

Sokka aiheutti todennäköisesti osuman ulkoisiin lisäpolttoainesäiliöihin, mikä syttyi tuleen ja aiheutti myös moottorin syttymisen tuleen. Palava tankki osui sitten AT-miinaan, joka pysäytti sen pysyvästi. Pakenevan panssarivaunun miehistö ampui tukijalkaväen, kun he yrittivät paeta.

Lähde: Panssarinmurskaajat, Kansa taisteli kertoo yhden KV-1:n pysäyttäneen koko etenemisen.