"Uusi tietosuojalaki huolettaa museoliittoa – tekisi museoiden perustehtävästä mahdottoman".
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005276336.html?ref=rss
Tietosuoja-asetuksen hyväksyminen tällaisenaan johtaa muun muassa kaikkien tunnistettavien ja elossa olevien henkilöiden kasvokuvien peittämiseen museoiden kuvakokoelmissa.
Ongelmallinen tämä vastakkainasettelu on museotyössä erityisesti siksi, että kaavailtu henkilötietolaki asettaa erityisen arkaluonteisiksi henkilötiedot, joissa mainitaan esimerkiksi henkilön yhteiskunnallinen, poliittinen tai uskonnollinen vakaumus, kuuluminen ammattiliittoon, etnisyys tai vammaisuus. Sellaisia tietoja saisi tulevaisuudessa tallentaa tai julkistaa vain tietosuojavaltuutetun erityisluvalla.
Työläismuseo Werstas kuitenkin digitoivat kokoelmiaan ja pitävät esillä internetissä ja museoissaan kasvokuvia, joihin on merkitty tietoja esimerkiksi kuvatun poliittisesta vakaumuksesta tai etnisyydestä.
Vähemmistöryhmienkin suomalaisilla on oikeus tulla muistetuksi muistiorganisaatioissa, liitto korostaa.
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005276336.html?ref=rss
Tietosuoja-asetuksen hyväksyminen tällaisenaan johtaa muun muassa kaikkien tunnistettavien ja elossa olevien henkilöiden kasvokuvien peittämiseen museoiden kuvakokoelmissa.
Ongelmallinen tämä vastakkainasettelu on museotyössä erityisesti siksi, että kaavailtu henkilötietolaki asettaa erityisen arkaluonteisiksi henkilötiedot, joissa mainitaan esimerkiksi henkilön yhteiskunnallinen, poliittinen tai uskonnollinen vakaumus, kuuluminen ammattiliittoon, etnisyys tai vammaisuus. Sellaisia tietoja saisi tulevaisuudessa tallentaa tai julkistaa vain tietosuojavaltuutetun erityisluvalla.
Työläismuseo Werstas kuitenkin digitoivat kokoelmiaan ja pitävät esillä internetissä ja museoissaan kasvokuvia, joihin on merkitty tietoja esimerkiksi kuvatun poliittisesta vakaumuksesta tai etnisyydestä.
Vähemmistöryhmienkin suomalaisilla on oikeus tulla muistetuksi muistiorganisaatioissa, liitto korostaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi työläismuseo Werstas ei hakeudu valtion "arkistomuseoksi" tms.? Tarkoitan suojattua museomateriaalia. Pitääkö ne koko maailmalle laittaa näkyviin? Siitähän saisi rahaa, jos niihin ei pääse Afrikasta tai muualta. Jos taas idea on tutkimus- ja opetuskäyttö, niin sitten Arkistolaitoksen tyyppinen säilytys, osa on suljettua tai salattua historaa, mutta arkistoitu ja digitoitu tietokantaan. Riski kasvaa, kun digitoidaan, koska saatavuus paranee niin paljon.
Tuo kasvokuvien esittäminen vaatii sulattelua. Ehkä keino keksitään. Jälkeläisille ei mukavaa, jos isoisä oli jou lahtari tai kapinamiehiä, tms. Onhan sellaisiakin historiallisia artikkeleita, että jonkun torpan nainen asui yksin, osa-aika puoliso tuli joskus keväällä piipahtamaan. Naisesta sitten muuta huonoa taustaa (miehiä kävi tms.). Luin ehkä iltasanomista jonkun murhatragedian.
Tuo homma pitäisi palikoida ja osa palikoista käyttöön. Museon perusnäyttelyt sitten muuttuisi. Kirjaston tai arkiston tallennuksista tullaan nähtävästi ottamaan mallia, yleisöpuoli palvelujen suunnittelua?
Jenkit myyvät kaiken tietokantoina, niistä on tehty myytävää kauppatavaraa/-palvelua. Mm. Jstor. Se on joskus huonosti kuvattu, mitä kaikkea tietokantaan on arkistoitu. Tässä on kai kieliasioita ja loput hämärän peitossa. Luonnontietellisistä sanotaan tarkemmin.
Britanniassa on joku British Heritage -säätiö tms. Melko todennäöistä, että vanhoissa valtiossa on monia keinoja jo käytetty. Pitäisi perhetyä, kun niillä on siirtomaa- ja linnahistoriaa. Työväenhistoriaan on ainakin USA:ssa, varmaan myös Venäjällä, Saksasta ei tiedä ;D.
https://twitter.com/JSTOR
https://en.wikipedia.org/wiki/JSTOR
http://about.jstor.org/mission-history/
https://daily.jstor.org/
http://lj.libraryjournal.com/2013/01/academic-libraries/many-jstor-journal-archives-now-free-to-public/
http://researchbasics.jstor.org/
http://labs.jstor.org/
https://libraries.indiana.edu/jstor
http://www.jstor.org/
Vapaaehtoisjärjestöjen toiminnasta tulee helvetin vaikeaa uuden tietosuojalain takia, koska järjestöt tallentavat vapaaehtoisrekisteriinsä sotuineen kaikkineen tiedot vapaaehtoisistaan, lisäksi järjestöissä käsitellään mm. ensiavun potilastietoja joiden käsittelystä tulee nyt laitonta.
Tietosuojalaki lopettaisi tullessaan kaiken vapaaehtoistyön Suomessa koska henkilötietoja ei enää voitaisi käsitellä ja tallentaa eikä jakaa vapaasti viranomaisille kuten tähän asti on tehty. Sipilän hallitus on ajamassa kaiken järjestötoiminnan alas Suomessa.
Niiden pitäisi hakea valtion tukea.
"Tietosuojalaki lopettaisi tullessaan kaiken vapaaehtoistyön Suomessa koska henkilötietoja ei enää voitaisi käsitellä ja tallentaa eikä jakaa vapaasti viranomaisille kuten tähän asti on tehty. Sipilän hallitus on ajamassa kaiken järjestötoiminnan alas Suomessa. "
Tietäisitpä, miten eurooppalaiset kustannusfirmat kaappasivat meidän kalliit tieto-tutkimusalojen lehtimarkkinat, paperilehtien tilaaminen "pakotettiin" lopettamaan määräajassa, että digitaalilehdet olisi ostettu. Paperilehtiä en enää myyty.
Siinä maksatettiin kirjastoille se it-palvelu ja uusi viitetietojen laitto, jonka uusi tietokantoihin muunto ja käyttö tuli maksamaan. Hinta ehkä jopa miljoonia sopimuksina ja työnä. Suomalaiset eivät pääseet itse tekemään kovin paljoa, pakko oli ulkomailta ostaa kaikki valmiina ja sekös pänni irtisanottuja. Ne osaa pistää palvelun kivasti myytäväksi ja mm. Elsevier, Springer yms. kustannussuvut ovat hirmuisia pohattoja, olevinaan "aatelisia" eisllä, näkyy Forbsissa ja Kauppalehdessä juttuja.
Se tuntui kovalta, että keskittyneet kustantajat (kartellit ?) pakottivat lopettamaan paperilehdet, jotka olivat usein halvempia, kun sähköiset, koska jälkimmäisiä myytiin köntässä. Suomesta lähti osa työpaikoista (myös kirjan myynnistä) ja tämä tapahtui jo vuosituhannen vaihteessa. On tullut lisää työtä, mutta inhottaa EU-tyylinen uho, pakotus, keskisttämien eli senralisointi. Kieli vaikuttaa, ettei meillä ole maailmalle omaa myyntiä.
Järjestöjen kannattaa miettiä ja lukea esimerkkejä ulkomailta. Ottakaa yhteyttä arkisto- tai museolaitokseen, koska yliopistolla vierailee alan tutkijoita. He voivat olla tutustuneet muualla tehtyihin asiohin. Jatkumohan tuokin muunnos lain vuoksi on loppujen lopuksi.
"Vapaaehtoisjärjestöjen toiminnasta tulee helvetin vaikeaa uuden tietosuojalain takia, koska järjestöt tallentavat vapaaehtoisrekisteriinsä sotuineen kaikkineen tiedot vapaaehtoisistaan, lisäksi järjestöissä käsitellään mm. ensiavun potilastietoja joiden käsittelystä tulee nyt laitonta."
Luulisi, että jenkeilla on africanamerican heritage- museoita tai arkistoja, joissa on käsitelty ihmisten historiaa. Saksassahan avattiin hiljattain joku "holokausti-museo", siinäkin ihmisiä.
Koska tuo tietossuoja on jenkeissä ollut vahva jo pitempään, siitäkin huolimatta, että NSA:n toimintaa tekee siitä höttöä, niin siellä on käytännössä jo tehty tällaisia suojausksia. Ehkä myös sairashistoriaa, sitä voisi lukea punaisern ristin tai jonkun muun vastaavan arkistota tai sivuilta. KUn alkaa etsiä löytää, ottakaa yhteyttä Tampereen informaatiotutkimusen arkistoinnin ossstoon ja kyselkää. Kirjastolaisilla on monesti yhteisiä keskustelufoorumeja, miten omia töitä tehdään, mm. koskien uusia hankintoja tai tallennuksia tms. Helsinki tekee molemmissa (arkisto, museo, kirjasto) kokeilevammin asioita, siis arkistointi, säilytys ja tallennus. Museot kuuluvat arkisto- ja museoviraston hieniin. Lähestykää jotain kautta, en keksi suora reittiä nyt.
http://digi.narc.fi/digi/
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6024
http://www.helsinki.fi/kirjastot/vuosikertomus2016/avoin_tiede/index.html
http://www.uta.fi/sis/iti/index.html
http://docplayer.fi/36136000-Tero-parkkonen-tampereen-yliopisto-informaatiotieteiden-yksikko-informaatiotutkimus-ja-interaktiivinen-media-pro-gradu-tutkielma.html
https://reunamerkintoja.wordpress.com/category/asiakirjahallinto/
http://www.informaatiotutkimus.fi/
kehitystä ei voi pysäyttää! 20 vuoden päästä kaikki kuvat ihmisistä on kielletty.
Tässä on taas kerran se riski, että ulkomainen yrittäjä vaikka britti tai jenkkikustantaja tai arkistoija saakin tallentaa omiin tietokantoihin nuo ja näin myyydä Suomeen kovalla hintaa. Nyt pitäisi kyllä pitää pintansa, eikä alkaa luopua.
Omistussuhteet ja tekijänoikeudet kuntoon, muuten tulee saksalainen "kaappari" ja luvalla nappaa kaikki tekijänoikeudet suomalaisilta. Järjestöt tarvitsevat lakiasiantuntijoiden ja museo-arkisto-opettajien apua ja neuvoja, koska on kyse Suomen historiasta. Ei pidä toimia aivan yksin, vaan ottaa vaikka nyt tietosuojan vuoksi yhteyttä musevirastoon, joka tuntee kirjastot ja arkistot ja käy niissä tietokantakoulutuksissakin.
EU-laielle uskollinen kepujohtaja taas tuhoaa työpaikkoja Suomesta. Niin harvinainen ala, ettei minneen työllisty sen jälkeen, ellei mene kaupankassaksi. Asiantuntemukset näissä aina menee kankkulan kaivoon, opiskelut harakoille. Info-ala on alussa hyvä, kun on kiinnostava, nuoria otetaan, mutta se on liian helppo, sinne on liikaa tunkua.