Hannu Enbuska
5. huhtikuuta
ÄLÄ ILOITSE MINUN VIHOLLISENI JOS OLEN LANGENNUT,
VOIT KOHDATA DAAVIDIN MIEKAN
Profeetta oli voidellut Daavidin Jumalan käskystä kuninkaaksi. Häntä rakastettiin,koska hän rakasti Jumalan kansaa ja aina ajatteli sen parasta. Viholliset oppivat pelkäämään hänen miekkaansa.
Hän oli siitä ihmeellinen mies,että hänessä yhtyivät sisäinen herkkyys;hän soitti kannelta ja teki lauluja Jumalalle ja sotilaan rohkeus,joka pelkäämättä taisteli Jumalan kansan puolesta.
Sitten tapahtui lankeemus. Hän syyllistyi murhaan ja aviorikokseen. Hän tunnusti sen Jumalalle. Jumala antoi sen hänelle anteeksi.Hän joutui kuitenkin käymään läpi Jumalan kurituksen ja menetti poikansa.
Erään kerran, kun Daavid oli matkalla miestensä kanssa, Siimei-niminen mies tuli häntä vastaan ja kiroten huusi:"pois,pois sinä
murhamies,sinä kelvoton". Daavid jätti miehen sillä kertaa eloon.
Myöhemmin Salomo surmasi Siimein isänsä Daavidin käskystä
Daavidin vihamiehet iloitsivat,kun Daavid lankesi. Psalmi 38:19 sanoo: "minä murehdin syntieni tähden"Jae 19:"älkööt he iloitko minusta ,ylvästelkö minua vastaan"
Daavidin edeltäjä oli Kuningas Saul.Hänet oli voideltu tehtä-
väänsä myös.Jonkin ajan päästä Jumala otti pois kuninkuuden Saulin tottelemattomuuden tähden.
Saul kuitenkin jatkoi virassaan ja myöhemmin hän kuoli taistelussa . Eräs taistelussa ollut lähetti toi tiedon siitä Daavidille Hän oli omien sanojensa mukaan antanut "armollisen" kuolin-iskun vaikeasti haavoittuneelle kuningas Saulille.
Silloin Daavid sanoi lähetille:" Kuinka rohkenit ojentaa kätesi surmaamaan Herran voidellun". Daavid käski palvelijansa lyödä lähetin kuoliaaksi 2.Sam 1:14,15 Monet luulivat,että Saulin kaatuminen oli iloinen uutinen Daavidille.
Daavid itse oli joutunut pakenemaan Saulia monet vuodet henkensä kaupalla . Mutta Daavid kunnioitti sitä ,että erään kerran Saul oli Jumalan voideltu, vaikkakin tämä oli langennut ,eikä edes ollut tehnyt parannusta .Siitä huolimatta hän kunnioitti Saulin kutsua.Hän ei iloinnut siitä ,että tämä oli vihollisen piirittämänä kaatunut vaan hän piti yleiset valittajaiset ja hän itki kaatuneen Saulin tähden.
Näinä päivinä olemme lehdistä lukeneet voidellusta Jumalan palvelijasta ja oikeuden tuomiosta . Eräänä päivänä Jumala kutsui ja voiteli hänet.
Iloitsemmeko siitä("jäipäs satimeen") vai olemmeko murheelliset. Ei ole mitään tekemistä kuinka totta asiat ovat. Suhtautuminen Jumalan kutsumaan ratkaisee sydämemme tilan Vihollinen iloitsee. Kumpaan joukkoon kuulut? Suhtaudutko kuin Daavid vai iloitsetko kuin vihollinen?
Daavidin ja Saulin kohdalla lankemukset olivat totta .He olivat kuitenkin Jumalan voideltuja.
Älä ojenna kättäsi Jumalan voideltua vastaan ,
VOIT KOHDATA DAAVIDIN MIEKAN.
5. huhtikuuta
ÄLÄ ILOITSE MINUN VIHOLLISENI JOS OLEN LANGENNUT,
VOIT KOHDATA DAAVIDIN MIEKAN
Profeetta oli voidellut Daavidin Jumalan käskystä kuninkaaksi. Häntä rakastettiin,koska hän rakasti Jumalan kansaa ja aina ajatteli sen parasta. Viholliset oppivat pelkäämään hänen miekkaansa.
Hän oli siitä ihmeellinen mies,että hänessä yhtyivät sisäinen herkkyys;hän soitti kannelta ja teki lauluja Jumalalle ja sotilaan rohkeus,joka pelkäämättä taisteli Jumalan kansan puolesta.
Sitten tapahtui lankeemus. Hän syyllistyi murhaan ja aviorikokseen. Hän tunnusti sen Jumalalle. Jumala antoi sen hänelle anteeksi.Hän joutui kuitenkin käymään läpi Jumalan kurituksen ja menetti poikansa.
Erään kerran, kun Daavid oli matkalla miestensä kanssa, Siimei-niminen mies tuli häntä vastaan ja kiroten huusi:"pois,pois sinä
murhamies,sinä kelvoton". Daavid jätti miehen sillä kertaa eloon.
Myöhemmin Salomo surmasi Siimein isänsä Daavidin käskystä
Daavidin vihamiehet iloitsivat,kun Daavid lankesi. Psalmi 38:19 sanoo: "minä murehdin syntieni tähden"Jae 19:"älkööt he iloitko minusta ,ylvästelkö minua vastaan"
Daavidin edeltäjä oli Kuningas Saul.Hänet oli voideltu tehtä-
väänsä myös.Jonkin ajan päästä Jumala otti pois kuninkuuden Saulin tottelemattomuuden tähden.
Saul kuitenkin jatkoi virassaan ja myöhemmin hän kuoli taistelussa . Eräs taistelussa ollut lähetti toi tiedon siitä Daavidille Hän oli omien sanojensa mukaan antanut "armollisen" kuolin-iskun vaikeasti haavoittuneelle kuningas Saulille.
Silloin Daavid sanoi lähetille:" Kuinka rohkenit ojentaa kätesi surmaamaan Herran voidellun". Daavid käski palvelijansa lyödä lähetin kuoliaaksi 2.Sam 1:14,15 Monet luulivat,että Saulin kaatuminen oli iloinen uutinen Daavidille.
Daavid itse oli joutunut pakenemaan Saulia monet vuodet henkensä kaupalla . Mutta Daavid kunnioitti sitä ,että erään kerran Saul oli Jumalan voideltu, vaikkakin tämä oli langennut ,eikä edes ollut tehnyt parannusta .Siitä huolimatta hän kunnioitti Saulin kutsua.Hän ei iloinnut siitä ,että tämä oli vihollisen piirittämänä kaatunut vaan hän piti yleiset valittajaiset ja hän itki kaatuneen Saulin tähden.
Näinä päivinä olemme lehdistä lukeneet voidellusta Jumalan palvelijasta ja oikeuden tuomiosta . Eräänä päivänä Jumala kutsui ja voiteli hänet.
Iloitsemmeko siitä("jäipäs satimeen") vai olemmeko murheelliset. Ei ole mitään tekemistä kuinka totta asiat ovat. Suhtautuminen Jumalan kutsumaan ratkaisee sydämemme tilan Vihollinen iloitsee. Kumpaan joukkoon kuulut? Suhtaudutko kuin Daavid vai iloitsetko kuin vihollinen?
Daavidin ja Saulin kohdalla lankemukset olivat totta .He olivat kuitenkin Jumalan voideltuja.
Älä ojenna kättäsi Jumalan voideltua vastaan ,
VOIT KOHDATA DAAVIDIN MIEKAN.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarina on tosi.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen ....
Samoin tästä.
Amen.
ok--