Suomen eduskunta äänesti Suomen itsenäisyydestä vuonna 1917 äänin 100 - 88
Sosialisemokraatit äänestivät Suomen itsenäisyyttä vastaan.
Hävettääkö demaneita nyt kun Suomi viettää 100-vuotista itsenäisuuden juhlavuotta vai luuletteko, ettei kansa lue historiaa?
Sosialisemokraatit äänestivät Suomen itsenäisyyttä vastaan.
Hävettääkö demaneita nyt kun Suomi viettää 100-vuotista itsenäisuuden juhlavuotta vai luuletteko, ettei kansa lue historiaa?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Osa niistä jotka eivät hyväksyneet Suomen itsenästymistä pakenivat ihannemaahansa Venäjälle jossa heitä tapettiin 12 000 - 15 000.
Mutta demarit muistavat vain sen kun Suomessa isänmaalliset tappoivat kapinoivia punikkeja.
Saas nähdä tuodaanko tätä tosiasiaa esille mediassa....
Saas nähdä miten tämä asia sivuutetaan juhlapuheissa.
Aloittaja näyttää valehtelevan. Kuinkas muutenkaan. Ja varpusparvi perässä.
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/art6.htm
Ehdotan, että kaivelette omaa tunkiotanne. Siellä riittää materiaalia juhlapuheisiin. Toivon myös, että kaivelu tapahtuu jossain muualla kuin tällä palstalla.
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä.
”Sosiaalidemokraatit päättivät 23.12. lähettää valtuuskunnan Pietariin Kansankomissaarien neuvoston luo. Valtuuskunta, johon kuuluivat Wiik, Gylling ja Manner, jätti adressin 27.12. Leninille.”
”Saatuaan Leniniltä myönteisen vastauksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, Idman ja Enckell palasivat 29.12 Helsinkiin ja antoivat senaatille selostuksen tapahtumista. Jo samana iltana lähti uusi valtuuskunta kohti Pietaria. Valtuuskuntaan kuuluivat Idmanin ja Enckellin lisäksi myös senaatin puheenjohtaja Svinhufvud.”
”Suomalaisten valtuuskunta jätti uuden, korjatun asiakirjan seuraavana päivänä pääsihteerille. Vuoden viimeisillä hetkillä valtuuskunta pitkän odotuksen jälkeen sai vihdoin kansliapäälliköltä tunnustuskirjeen.”
”Lopulta Lenin suostui tapaamaan valtuuskunnan ja otti suomalaisten kiitokset vastaan. Toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä Suomen itsenäistymiselle saatiin 4. Tammikuuta 1918.”
Että tuollaisin kiemuroin.
Höpöhöpö. Mikä muka aloituksessa ei pidä paikkaansa?
Höpötät asian vierestä kuten yleensä.
Eikö aloituksen totuudet miellytä?
Vasemmistolle on kova pala kun tosiasiat tuodaan esille. Niin mielellään kun he kirjoittavaisitkin hisrorian uusiksi.
Demarit olivat vahvasti mukana tässä itsenäistymis prosessissa. Joten, tuskin heillä mitään ongelmaa on juhlia 100 vuotis juhlissa?
Ja kun nykyään demarit ovat oikeastaan kepulaisia lähellä, niin aika tavalla oikeistolaistunutta sekin porukka taitaa olla? Sinällään ihan hyvä kehitys.
Demarit kuitenkin olisivat halunneet, että Suomi ei olisi itsenäistynyt vaan olisi jäänyt osaksi Venäjää.
Tyypillistä vasemmistolaisuutta, ollaan ottamassa kunniaa toisten työstä.
nostoa
Tässä vähän faktoja:
"Sosialidemokraattien ja aktivistien mielestä Suomen suuriruhtinaana toimineen keisarin erottua korkein valta tulisi siirtää Suomessa eduskunnalle, kun taas pääosa porvareista kannatti yhteistoimintaa Venäjän hallituksen kanssa.[11] Lähinnä vanhasuomalaisiin kuulunut myöntyväisyyslinjan kannattaja, valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmari katsoi, ettei Suomen tule itsenäistyä, koska siinä tapauksessa Viipurin lääni todennäköisesti menetettäisiin.[12]"
"Venäjällä maaliskuussa 1917 tapahtuneen helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus antoi Suomea koskevan julistuskirjan eli niin sanotun maaliskuun manifestin, jossa muun muassa luvattiin, että Suomen ja Venäjän välit järjestettäisiin säätämällä Suomelle uusi hallitusmuoto. Vuoden 1916 vaaleissa valittu vasemmistoenemmistöinen eduskunta saattoi kokoontua, ja Suomen hallitukseksi nimitettiin uusi sosiaalidemokraattien johtama senaatti, joka tunnetaan varapuheenjohtajansa Oskari Tokoin mukaan Tokoin senaattina. Pian Suomessa nousi esiin kysymys korkeimmasta vallasta: olivatko Venäjän keisarin ja suuriruhtinaan valtaoikeudet myös Suomessa siirtyneet Venäjän väliaikaiselle hallitukselle vai oliko keisarinvallan kukistuminen ratkaisevasti muuttanut Suomen ja Venäjän välistä suhdetta? Suomessa tämä suhde oli nimittäin käsitetty ennen kaikkea henkilökohtaiseksi suhteeksi hallitsijaan. Professori Rafael Erichin muotoileman rohkeimman näkemyksen mukaan Suomen sisäisissä asioissa vallan tuli nyt ”palautua” Suomen omille valtioelimille ja ainoastaan ulkopolitiikassa ja sotilaskysymyksissä jäädä Venäjän johdolle.[1]
Uutta hallitusmuotoa valmistelemaan asetettiin professori K. J. Ståhlbergin johtama komitea, jossa samoin kuin senaatissa toivottiin useiden entisten hallitsijan valtaoikeuksien siirtämistä suomalaisille elimille. Useimmat porvarillisten puolueiden edustajat toivoivat oikeuksien siirtyvän nimenomaan Suomen senaatille. Radikaalimpia demokratianäkemyksiä kannattaneet sosiaalidemokraatit sekä kasvavassa määrin maalaisliittolaiset ja itsenäisyysaktivismin tukijat olivat halukkaita siirtämään ne suoraan eduskunnalle."
Onko totta, että Suomen eduskunta äänesti Suomen itsenäisyydestä vuonna 1917 äänin 100 - 88
Sosialisemokraatit äänestivät Suomen itsenäisyyttä vastaan.
Tutustu myös taustoihin niin ymmärrät että asia ei ole niin mustavalkoinen kun sinunkaltaistesi propaganda antaa ymmärtää.
Ai niin, eihän sinua taustat kiinnosta koska ne eivät sovi sinun maailmankuvaasi.
Kerrohan: MITÄ Sinä tuolla joutavalla ja lapsellisella jankutuksellasi oletat saavuttavasi?
Saatko jonkinlaisia henkisiä - vai muitakin - orgasmeja, kun muut vastaavat typeriin juttuihisi? Sekö kaiken tämän idea kannaltasi on? Saada muut huomaamaan Sinut?
Jos "kerros.jankka" ( lukuisat muut käyttämänsä nimimerkit) nimimerkin tarkoitus on osoittaa kommenteillaan loputon tietämättömyytensä ja ymmärtämättömyytensä niin hän onnistuu siinä loistavasti.
Mutta onko tuo se tavoite? :-)
Hyvä, että myönnät demareiden vastustaneet Suomen itsenäistymistä Venäjästä.
Väärin taas.
Lukutaidossasi on suuria puutteita:
"Sosialidemokraattien ja aktivistien mielestä Suomen suuriruhtinaana toimineen keisarin erottua korkein valta tulisi siirtää Suomessa eduskunnalle, kun taas pääosa porvareista kannatti yhteistoimintaa Venäjän hallituksen kanssa."
Vastaan äänestivät, lopetan jankutus!
En ikävä kyllä voi auttaa jos lukutaidossasi on noin suuria puutteita.
Ja historian ymmärtämisessäsi.
Ehkäpä pahinta mitä tuole ressukalle voimme tehdä, onkin jättää hänet vaille huomiota. Vaikeaahan se kyllä on olla piittaamaton, kun yksi ihminen vain keskittyy räkyttämään. Minäkin näemmä alan livetä taannoisesta päätöksestäni.
Minä voin kyllä tuon kanssa aina silloin tällöin muutaman kommentin vaihtaa, viihdettähän se pitkälti vain on.
Totta tuokin.
No hyvä että lopetat! 😀
>Sosialisemokraatit äänestivät Suomen itsenäisyyttä vastaan.
"Sosialisemokraateista", joista puhut tässä jo toisen kerran, en osaa sanoa. Sen sijaan sosialidemokraatit tekivät oman esityksensä itsenäistymisestä, mutta siitä ei tarvinnut äänestää, kun porvarien esitys meni läpi.
On siis täyttä roskaa sanoa, että SDP äänesti "itsenäisyyttä vastaan". Myös vasemmiston vaihtoehtoinen itsenäisyysehdotus olisi epäilemättä johtanut itsenäistymiseen, mutta hieman varovaisemmalla tavalla.
>>Onko totta, että Suomen eduskunta äänesti Suomen itsenäisyydestä vuonna 1917 äänin 100 - 88<<
Ei ole, eduskunta äänesti senaatin itsenäistymisehdotuksesta joka oli toinen kahdesta. Kysymys ei ollut itsenäistymisestä vastaan Venäjässä pysymisestä, kuten sinä [ilmeisesti aloittaja] jostakin oudosta syystä annat ymmärtää.
Suomen itsenäisyysjulistus oli Svinhufvudin senaatin eli Suomen silloisen hallituksen 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Suomen eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. Tätä päivämäärää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä. Julistus oli kuitenkin vain osa Suomen itsenäistymisprosessia.
Kun P. E. Svinhufvudin johtama senaatti nimitettiin 27. marraskuuta 1917, sen tärkeimpänä ja ensimmäisenä tehtävän pidettiin Suomen itsenäisyyden pikaista järjestämistä, sillä eduskunnan porvarillinen enemmistö halusi irtautua mahdollisimman nopeasti Venäjästä, jossa bolševikit olivat nousseet valtaan lokakuun vallankumouksessa. Koska bolševikkien asemaa Venäjän laillisina johtajina ei haluttu tunnustaa, päätettiin Suomi julistaa yksipuolisesti itsenäiseksi.
Oppositiossa olleet sosiaalidemokraatit eivät kuitenkaan olisi halunneet katkaistavan välejä bolševikkihallitukseen. Senaatti päätti antaa itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle pelkkänä hallituksen ilmoituksena, jotteivät porvarien ja sosialistien väliset erimielisyydet nousisi esiin keskustelussa. Vasemmiston tuen saamiseksi julistuksessa päätettiin kuitenkin mainita, että itsenäisestä Suomesta tulisi nimenomaan tasavalta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsenäisyysjulistus
Tuosta tarjoamastasi wikipedialinkistä poimittua:
"Sosiaalidemokraattien esityksessä kannatettiin myös Suomen itsenäisyyttä, mutta ei yksipuolisella julistuksella vaan neuvottelemalla Neuvosto-Venäjän kanssa."
Aloituksessa esitetty väite, että sosiaalisemokraatit olisivat äänestäneet Suomen itsenäisyyttä vastaan, ei pidä paikkansa.
Uskomatonta, että tästä asiasta on taas paskaa jauhettava:
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/art6.htm
"Suomen itsenäisyysjulistuksen sanamuodosta käytiin eduskunnassa äänestys porvarillisten puolueiden ja sosiaalidemokraattien ehdotuksen välillä. Porvarilliset puolueet olisivat vain halunneet julistaa Suomen itsenäiseksi ja irtaantua näin "kertakaikkiaan" bolsevistisesta Venäjästä. Sosiaalidemokraatit olisivat halunneet asettaa venäläisistä ja suomalaisista koostuvan neuvottelukunnan, joka olisi sopinut itsenäistymisen yksityiskohdista. Ennen lokakuun vallankumousta ja bolsevikkien valtaantuloa olivat mielipiteet olleet päinvastaiset. Porvarillisten puolueiden ehdotus voitti ja Suomi julistautui itsenäiseksi..
Ongelmana muiden maiden suhtautuminen
Itsenäisyysjulistus oli saanut muotonsa siis jo 6.12.1917 ja senaatti oli aiemminkin toiminut saadakseen muiden valtioiden tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle. Porvarillinen senaatti ei halunnut tunnustaa Venäjän bolsevikkihallitusta eli se ei voinut pyytää tunnustusta Suomen itsenäisyydelle bolsevikkihallitukselta, vaan aikoi odottaa Venäjän perustuslakia säätävän kansalliskokouksen kokoontumista. Jos bolsevikkihallitus kaatuisi, muodostaisi tämä bolsevikkihallituksen tunnustaminen painolastin Suomen hallitukselle. Tällainen painolasti saattaisi haitata Suomen suhteita muihin ulkovaltoihin. Lähinnä Suomessa arveltiin, että bolsevikkihallituksen tunnustaminen vaikuttaisi suomalaisten tuotteiden pääsyyn lännen markkinoille. Tästä johtuen Suomen eduskunta esitti 22.12. pyynnön Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta Venäjän perustuslakia säätävälle kansalliskokoukselle, joka ei ollut bolsevikkien vallassa.
Ensimmäisenä Suomi kääntyi muiden Pohjoismaiden puoleen heti itsenäisyysjulistuksen antamisen jälkeen ja pyysi itsenäisyyden tunnustamista. Pohjoismaat kuitenkin suhtautuivat varovaisesti, odottaen Venäjän tunnustusta. Ruotsi halusi odottaa myös Saksan suhtautumista. Bolsevikkien kanssa rauhanneuvotteluja käyvä Saksa ei halunnut tunnustaa Suomea ennen Venäjää ja näin mahdollisesti vaarantaa rauhanneuvotteluja. Saksalaiset halusivat rauhan Venäjän kanssa, mutta halusivat Suomen itsenäiseksi. Oli tärkeää, että Suomi olisi itsenäinen, jotta Saksa voisi Suomen kautta päästä venäläisten Jäämeren rannalla sijaitseviin asevarastoihin. Nämä asevarastot länsimaat olivat tarkoittaneet venäläisille joukoille taisteluun Saksaa vastaan.
Senaatti taipuu
Senaatin oli lopulta käännyttävä Kansankomissaarien neuvoston eli bolsevikkihallituksen puoleen ja pyydettävä itsenäisyyden tunnustamista siltä. Sosiaalidemokraatit olivat tiedustelleet itsenäistymismahdollisuuksia bolsevikeilta heti joulukuun alkupuolella. Sosiaalidemokraatit päättivät 23.12. lähettää valtuuskunnan Pietariin Kansankomissaarien neuvoston luo. Valtuuskunta, johon kuuluivat Wiik, Gylling ja Manner, jätti adressin 27.12. Leninille. Adressissa sanottiin itsenäisyyden auttavan työläisiä luokkataistelussa porvareita vastaan. Tapaamisessa mukana ollut Trotski moitti suomalaisia sosiaalidemokraatteja siitä, että nämä eivät ottaneet valtaa käsiinsä marraskuussa Suomessa suurlakon aikana. Lenin toivoi vallankumousta Suomeen ja vallankumouksen leviämistä myös Ruotsiin. Itsenäisyyden Suomi saisi, kunhan sitä kirjallisesti Suomen hallitus neuvostolta pyytäisi. Senaatti oli saanut vastaavanlaisia tietoja saksalaisilta ja lähettivät oman valtuuskuntansa 27.12. Smolnaan tapaamaan Leniniä. Senaatin edustajat Idman ja Enckell saivat samansuuntaiset ohjeet Leniniltä. Enckellin kysyessä muodollisuuksista, Lenin vastasi lyhyesti: "Se on sangen yksinkertaista Hallituksenne kirjoittaa meille kirjeen, johon heti vastataan". Leninin mukaan Venäjän lain vaatima työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä olisi pelkkä muodollisuus. .."
Suomen porvarillinen senaatti pelasi hasardia maan itsenäistymisen kanssa. On onnea ja sattumaa, että kaikkimeni hyvin. Senaatti ei kelpuuttanut bolseviikkihallitusta, mutta kuitenkin koki, että nyt on käsillä "nyt tai ei koskaan" -tilanne, Venäjän sekaannusta on käytettävä hyväksi ja itsenäistymispyyntö on esitettävä. Epäselvyyttä oli vain siitä, mille hallintoelimelle se esitetään. Sillä osa hallinnosta oli bolseviikkien hallussa, osa ei (vielä) ollut.
Oli olemassa mahdollisuus, että bolseviikkihallitus kaatuisi. Silloin bolseviikkihallituksen kanssa vehkeily voisi kostautua Suomelle koko voimallaan. Sen lisäksi, että mahdollisesti valtaan palaava ei-bolseviikkinen hallinto torppaisi Suomen itsenäisyyshaaveet ikuisesti, vehkeily kummittelisi myöhemminkin hankaloittaen taloudellista yhteistyötä sekä päiväjärjestykseen palaavan Venäjän että länsimaiden kanssa. Mikä Impivaaralainen kauhuskenaario!
Jos taas Suomi osoittaisikin itsenäistymispyynnön ei-bolseviikkiselle perustuslakia säätävälle kansalliskokoukselle, kuten Suomen eduskunta tekikin 22.12.1917, koko itsenäistymishanke voisi mahdollisesti kaatua iäksi, jos bolseviikit valtaisivat, vastoin Suomen porvarien odotuksia, koko systeemin.
Suomi kääntyi muiden Pohjoismaiden puoleen, mutta Pohjoismaat suhtautuivat varovaisesti, odottaen Venäjän tunnustusta. Ruotsi halusi odottaa myös Saksan suhtautumista. Bolsevikkien kanssa rauhanneuvotteluja käyvä Saksa ei halunnut tunnustaa Suomea ennen Venäjää ja näin mahdollisesti vaarantaa rauhanneuvotteluja. Saksalaiset halusivat rauhan Venäjän kanssa, mutta halusivat Suomen itsenäiseksi. Saksan salainen tuki Suomen itsenäisyydelle ei kuitenkaan ollut ihan puhdasotsaista, vaan sillä oli omat intressinsä tulevaisuuden varalta. Tässä Suomen itsenäistymisen pelikuvio. Monta muuttujaa ja monta epävarmuustekijää.
Suomen itsenäisyysjulistus päätyi kuitenkin eduskuntaan. "Suomen itsenäisyysjulistuksen sanamuodosta käytiin eduskunnassa äänestys porvarillisten puolueiden ja sosiaalidemokraattien ehdotusten välillä". Siis ITSENÄISYYSJULISTUKSEN SANAMUODOSTA".
Porvarilliset puolueet olisivat halunneet julistaa Suomen itsenäiseksi ja irtaantua näin kertarysäyksellä bolsevistisesta Venäjästä. Sosiaalidemokraatit olisivat halunneet asettaa venäläisistä ja suomalaisista koostuvan neuvottelukunnan, joka olisi sopinut ITSENÄISTYMISEN yksityiskohdista. Sosialidemokraatit siis halusivat ottaa asiaan sensitiivisemmän lähestymistavan. Tuskin kumpikaan ryhmittymä, sosialidemokraatit sen paremmin kuin porvaritkaan lähtivät aivan summittaisesti itsenäisyyttä tavoittelemaan. todennäköisesti kummallakin oli tietoa tai oletusta siitä, että itsenäisyydelle oli saatavissa tukea myös Venäjällä, jolloin hankkeella oli läpimenon mahdollisuus.
Vastakkain oli siis kaksi ITSENÄISTYMISEN TOTEUTUSTAPAA koskevaa ehdotusta: porvarien "kertarysäyksellä"-malli sekä sosialidemokraattien neuvotteluihin pohjautuva malli. Useista lähteistä on sittemmin käynyt ilmi, että bolsevikeilla oli halukkuutta itsenäisyyden myöntämiseen.
Porvarien ehdotus voitti ja Suomi julistautui itsenäiseksi.
Jos yleisesti saatavilla olevilla tiedoilla joku väittää sosialidemokraattien vastustaneen itsenäisyyttä, niin kyseessä on joko näin väittävän henkilön älyllinen epärehellisyys tai poliittiset tarkoitusperät, joiden tavoitteita ja tarkoitusta voi vain arvailla!
>Jos yleisesti saatavilla olevilla tiedoilla joku väittää sosialidemokraattien vastustaneen itsenäisyyttä, niin kyseessä on joko näin väittävän henkilön älyllinen epärehellisyys tai poliittiset tarkoitusperät, joiden tavoitteita ja tarkoitusta voi vain arvailla!
Tuntien "ystävän" kummassakin löytyy. Lisäksi palettiin on lisättävä tyhmyys ja tietämättömyys.
"...kyseessä on joko näin väittävän henkilön älyllinen epärehellisyys tai poliittiset tarkoitusperät..."
Tai kuten yllä, erittäin huonot tiedot sekä haluttomuus hakea oikeaa tietoa .