Asia on niin, että Raamattu on kirja, jonka ihmiset ovat kirjoittaneet. Se ei ole jumalan suora ilmoitus vaan ajatus jumalasta/jumalista on innoittanut sen kirjoittajia.
Raamattu on koottu muinaisen lähi-idän paimentolaisten yhteisestä uskomus- ja tarinaperinteestä. Se on juoneltaan polveileva, paikoin runollinen ja sen opetuskin on hyvin epäloogista. Se ei missään nimessä ole historian tai lakitieteen oppikirja.
Kristinusko perustuu Uuteen Testamenttiin. Senkin tarinat ovat osaksi lainailtuja, osaksi perimätietoa. Sen kirjoittajat eivät olleet
Jeesuksen aikalaisia vaan elivät vasta 60-150 jKr.
Kristinuskoa ei perustanut Jeesus vaan kreikkalaistunut sudeettijuutalainen Saulus Tarsolainen - siis Paavali. Paavalin kehittämään
oppiin sekoittuu sulassa sovussa platonismi ja essealaisten "maailmanlopun meininki".
Jeesus saattoi olla olemassa - tai sitten ei. Tuohon aikaan Palestiinassa eli ja vaikutti useitakin messiaita. Nykyisen kiiltokuvajeesuksemme habitus on ilmeisesti luotu useasta eri persoonasta.
Eli - kysymys on siis tulkinnasta.
Meidän "kristittyjen" pitää osata valita ja tulkita oikein. Ei kristinusko mihinkään katoa, ei sen hyvä sanoma haihdu ilmaan vaikka emme uskoisi
geneeriseen jumalaan (sellaiseen Väinämöisen ja Joulupukin hybridiin) tai persoonalliseen Jeesus Natsarealaiseen. Usko johonkin suureen ja tuntemattomaan - ja nöyryys sen edessä - riittää; uskohan siirtää vaikka vuoria!
Ihmisyyteen kuuluu enemmän tai vähemmän henkisyys.
Johtuuko se sitten geneettisesta taipumuksesta reagoida vähemman aktiivisesti serotoniiniin vai aivojen sähkökemiallisista häiriöistä, niin sillä kai ei ole merkitystä, vain sillä on, että ihminen
ei elä ainoastaan leivästä (ja fysiikan kaavoista)
vaan hän tarvitsee uskoa, jotta elämä olisi täyttä.
Jos Jumalaa ei ole niin sitten ainakin minä luon itselleni sellaisen. - Ja pidän itseäni ihan kunnon kristittynä, sillä uskon tämän opin ideaan
ja pyrin noudattamaan sen (järkeviä) eettisiä ohjeita.
Raamattu on koottu muinaisen lähi-idän paimentolaisten yhteisestä uskomus- ja tarinaperinteestä. Se on juoneltaan polveileva, paikoin runollinen ja sen opetuskin on hyvin epäloogista. Se ei missään nimessä ole historian tai lakitieteen oppikirja.
Kristinusko perustuu Uuteen Testamenttiin. Senkin tarinat ovat osaksi lainailtuja, osaksi perimätietoa. Sen kirjoittajat eivät olleet
Jeesuksen aikalaisia vaan elivät vasta 60-150 jKr.
Kristinuskoa ei perustanut Jeesus vaan kreikkalaistunut sudeettijuutalainen Saulus Tarsolainen - siis Paavali. Paavalin kehittämään
oppiin sekoittuu sulassa sovussa platonismi ja essealaisten "maailmanlopun meininki".
Jeesus saattoi olla olemassa - tai sitten ei. Tuohon aikaan Palestiinassa eli ja vaikutti useitakin messiaita. Nykyisen kiiltokuvajeesuksemme habitus on ilmeisesti luotu useasta eri persoonasta.
Eli - kysymys on siis tulkinnasta.
Meidän "kristittyjen" pitää osata valita ja tulkita oikein. Ei kristinusko mihinkään katoa, ei sen hyvä sanoma haihdu ilmaan vaikka emme uskoisi
geneeriseen jumalaan (sellaiseen Väinämöisen ja Joulupukin hybridiin) tai persoonalliseen Jeesus Natsarealaiseen. Usko johonkin suureen ja tuntemattomaan - ja nöyryys sen edessä - riittää; uskohan siirtää vaikka vuoria!
Ihmisyyteen kuuluu enemmän tai vähemmän henkisyys.
Johtuuko se sitten geneettisesta taipumuksesta reagoida vähemman aktiivisesti serotoniiniin vai aivojen sähkökemiallisista häiriöistä, niin sillä kai ei ole merkitystä, vain sillä on, että ihminen
ei elä ainoastaan leivästä (ja fysiikan kaavoista)
vaan hän tarvitsee uskoa, jotta elämä olisi täyttä.
Jos Jumalaa ei ole niin sitten ainakin minä luon itselleni sellaisen. - Ja pidän itseäni ihan kunnon kristittynä, sillä uskon tämän opin ideaan
ja pyrin noudattamaan sen (järkeviä) eettisiä ohjeita.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse olen gnostilaisuudesta kiinnostunut pakana, mutta tuntui todella hyvältä kuulla että löytyy kristittyjä jotka tiedostavat hengen olevan kirjainta tärkeämpää.
Monelle uskovaiselle on henki ja elämä alkaa riidellä siitä että Raamattu on totta ja "Jumalan" ainutkertainen sanoma, kun kuitenkin pääasia olisi kehittyä ihmisenä. Opinkaavoista jankuttaminen ei kehitä ketään. Mutta Hengessä me kaikki voimme olla kumppaneita ja edistää hyvyyttä ihmiskunnan keskuudessa täysin nimellisestä uskontokunnasta riippumatta.
:)
>>Jos Jumalaa ei ole niin sitten ainakin minä luon itselleni sellaisen.
ajatus Jumalasta/Jumalista? Mistä löydät polyteismiä VT:stä? Nämäkö ajatukset kirjoittivat 10 käskyä ja tekivät muut ihmeet?
Epälooginen? Et voi vain sanoa noin. Tarkoitan, että voisit esittää jotain perusteluja. Eikö?
Osittain lainailtuja? Mistä?
Matteus, Johannes, Markus, Pietari.. kaikki Jeesuksen aikalaisia..
Missä UT:ssä löytyy hellenismiä? Voitko mainita kohtia. Maailmanlopun meininki oli jo VT:ssä
"Jeesus" palsalla taisi olla keskustelu hänen olemassaolostaan. Käy ihmeessä katsomassa.
Lopun gnostilaisuus - tai miksi sitä haluat kutsua - on kaukana kristillisyydestä