1800-luvulla Pielisjärven pitäjässä oli useita losseja Lieksanjoen yli kun tiestöä rakennettiin ja tiet alkoivat olla hevosilla ajettavassa kunnossa.
Eräs losseista liikennöi kesäisin nykyisen kirkkorannan ja pappilanrannan välillä kuljettaen matkustajia ja rahtia molempiin suuntiin. Molemmilla rannoilla oli kivilaituri, josta noustiin lossina toimineen veneen kyytiin. Kirkon puoleisella rannalla sijaitsi lossitupa, jossa lossari majaili silloin kun ei ollut kyyditettäviä. Pappilan nurkalla oli soittokello, jolla matkustajat hälyttivät vastarannalla majailevan lossarin lossituvasta.
Lossarin tehtävänä oli matkustajien kuljettaminen kesäaikaan joen yli vuorokauden ajasta riippumatta. Talvisin käytettiin jääteitä ja –polkuja.
Vuonna 1887 valmistui ensimmäinen silta Lieksanjoen yli. Silta oli puinen ja se sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen kaarisilta.
Lossin toiminta loppui sillan valmistuttua.
Lähde: Pielisjärven historia 1865 – 1920 osa IV
Wanha lieksalainen, kirkkorannan lautturi
15
314
Vastaukset
- Laarinen
Kiitos tuo olikin mielenkiintosta tietoa. Olet oikea lieksalaisten tietolaari.
Minun lapsuudessani ja nuoruudessani 40- ja 50-luvuilla Lieksan kaarisiltaa sanottiin lieksalaisten keskuudessa ”tanskalaiseksi sillaksi” sen suunnitelleen tanskalaisen insinööritoimiston mukaan. Kaarisilta-nimitystä en muista käytetyn silloin ja uskon Kaarisilta-nimen vaihtuneen myöhemmin virallisempaan käyttöön. Olen käyttänyt nykyistä siltaa jo kahdeksalla vuosikymmenellä, enkä pane pahakseni uuden sillan rakentamista nykyisen tiensä päähän tulleen tilalle.
- hissanmaikk
Älä komuttja sösssötä kun eeettune asiaaa
- Komuttja.Eeettune
Huomenta älykääpiö! Koetahan rauhoittua ja levätä vielä muutama tunti kun näet vielä kaiken kahtena.
- muumimuamo
"Jos uuden sillaan nään ja sateen kaaren pään"...Tehdään uusi uljas silta palvelemaan niin kykylieksalaisia ja etenkin tulevia uusia nuoria sukupolvia....Vanhat kääkät voisi unonhtaa silta-asiat ja antaa sijaa nuoremille. Luusisin, että tämä kaupunki elää ehtoa eloista vielä vuosikymmeniä......
- aikuisuutta.kehiin
Ei ole asiallista nimitellä ihmisiä kehitysvammaisiksi.
- kemitysvammaton
aikuisuutta.kehiin kirjoitti:
Ei ole asiallista nimitellä ihmisiä kehitysvammaisiksi.
Sana kehitysvammainen ei ole haukkumasana. Ennen muinoin kehitysvammaiset suljettiin hullujenhuoneisiin. Nykyään he saavat asua omissa kodeissaan tai heille tarkoitetuissa laitoksissa ja liikkua vapaasti keskuudessamme.
Ennen kehitysvammaisia nimiteltiin hulluiksi, ääliöiksi, vähä-älyisiksi, idiooteiksi, jälkeenjääneiksi, jne. Nyt heitä kutsutaan virallisesti kehitysvammaisiksi.
Voihan olla, että muutamat palstan kirjoittavat haluavat tahallaan esiintyä kehitysvammaisina. Tällainen tulkinta tulee mieleen heidän sekavista kirjoituksistaan ja ihmeellisten sekä inhottavien asioiden ihannoimisistaan. - ei.haukuta.ei
kemitysvammaton kirjoitti:
Sana kehitysvammainen ei ole haukkumasana. Ennen muinoin kehitysvammaiset suljettiin hullujenhuoneisiin. Nykyään he saavat asua omissa kodeissaan tai heille tarkoitetuissa laitoksissa ja liikkua vapaasti keskuudessamme.
Ennen kehitysvammaisia nimiteltiin hulluiksi, ääliöiksi, vähä-älyisiksi, idiooteiksi, jälkeenjääneiksi, jne. Nyt heitä kutsutaan virallisesti kehitysvammaisiksi.
Voihan olla, että muutamat palstan kirjoittavat haluavat tahallaan esiintyä kehitysvammaisina. Tällainen tulkinta tulee mieleen heidän sekavista kirjoituksistaan ja ihmeellisten sekä inhottavien asioiden ihannoimisistaan.Olen samaa mieltä. Kehitysvammaisuuden lisäksi meissä on myös kuulovammaisia, näkövammaisia, liikuntavammaisia jne.
- siltarumpu
Minä kuulin vain sillaksi sanottavan koko lapsuuteni.
Sillaksi minäkin kuulin sitä usein mainittavan. Olihan se pitkään ainoa joen ylityspaikka kauppalan ja Pielisjärven kunnan välillä.
Vuonna 1958 valmistui Lieksanjoen riippusilta työvoiman liikkumista varten. Enso-Gutzeit Oy rakensi riippusillan väliaikaiseksi sillaksi voimalaitostyömaata varten. Silta oli ensimmäinen rakennelma voimalaitostyömaan alkaessa vuonna 1958. Siltapiirustuksen nimi oli ”väliaikainen silta Lieksanjoen yli”. Silta oli leveämpi kuin nykyinen Lieksan kaupungin rakennuttama uusi silta ja sillalla sallittiin henkilöautoliikenne. Myöhemmin autoliikenne kuitenkin kiellettiin.
Väliaikainen silta oli käytössä yli nelisenkymmentä vuotta. Enso-Gutzeit Oy lahjoitti huonon sillan Lieksan kaupungille.
Kantatien silta valmistui lähelle muinaista 1800-luvun lossireittiä vuonna 1964, joten tuolloin pääsi ylittämään Lieksanjoen autoillenkin kolmesta kohti. Pankakoskella oli myös silta Lieksanjoen yli.
Wanhalta hyvä aloitus ja hän vastasi erään toisen aloituksen myötä esitettyyn kysymykseen hyvin. Ymmärrän hänen syynsä, miksi ei halunnut kirjoittaa selkeyden ja aisayhteyden koossa pitämisen vuoksi jo osittain pilattuun ketjuun. Toki täälläkin tämä eräs ko. häirikkö jo sotkee asiallista ketjua ja keskustelua. Minkäpä sille voi, kun ei joillakuilla ole sitä netiketin ja korrektiuden edellyttämää taitoa, halua tai kykyä olla asiallinen tänne viestitellessään.
Tämänkaltaiset aloitukset ovat palstan parasta antia. Monella on lukuharrastus toisaalla, jos nyt sitten lukuharrastusta on ensinkään, mutta täältä on näin ollen mahdollista saada paikkakunnan aitoa historiantuntemusta, joka ainakin osalle meistä on mielenkiintoista ja mukavaa asioiden esiin tulemista.
Kun asian kertoo oikein ja hyvin, kuten wanha tuossa aloituksessaan, lukija voi eläytyä mukavasti mielikuvissaan1800-luvun Pielisjärven aikaan ja nähdä asioiden tapahtuvan senaikaisen ajanmukaisesti, silloin eläneiden ihmisten toimesta. On kuin lukisi hyvää kirjaa, ja näkee mielessään sen ajan ihmiset omissa askareissaan, touhuisaan, ylittämässä eri syistään, eri kulkuneuvoillaan Lieksan jokea. Näin toimii ainakin minun ajatuksenjuoksu, ajatukseni. Sanoisin, että osa meistä on vanhan liiton muistelijoita, ja toiset taas sitten eivät sitä oikein hyväksy ja ymmärrä, vaikka ehdottomasti pitäisi.
Tämänkertaisen kappalevalintani tein ajatellen häiriköitä ja jotenkin silta-asioihin liittyen. Toivon heidän saavan sen myötä maniaansa helpotusta. Tästäkin huolimatta, synkkyys heitettäköön pois.
https://www.youtube.com/watch?v=rzN6Ms0Th8UMinä kuulin yleisimmin, sanottavan vain sillaksi ja myös pitkäksi sillaksi.
Olihan se tietysti pitkä, sen ajan mittapuun mukaan.
Kaarisillaksi taisivat alkaa sanoa, kun uusi silta valmistui.- nykyään.Turun.seudulla
On ilo lukea noita teidän tietäjien juttuja. Jos ei niitä olisi niin lopettaisin tämän sivuston seuraamisen. Meillä on isä hankkinut kakki sieltä julkaistut historia ja olen lukenut ne kaikki. Täällä on kuitenkin tullut paljon sellaista mitä ei niissä kirjoissa< ole kerrottu.
- pystyiset.korvat
Tässä kommentissa oli ja on jotain kaikkea inhimillistä. En menisi edellistä mistään moittimaan. Turun seudulla ei ole kaikilla Lieksasta lähteneillä helppoa murteen ja muun kanssa;)
Ja puruista puheen ollen, niin märkää, meriä lukuun ottamatta, ei ole, ettei joskus kuivaisi. Ajatus se vasta joskus kuivakas onkin. Siihen lisää mettä;) - nykyään.Turun.seudulla
pystyiset.korvat kirjoitti:
Tässä kommentissa oli ja on jotain kaikkea inhimillistä. En menisi edellistä mistään moittimaan. Turun seudulla ei ole kaikilla Lieksasta lähteneillä helppoa murteen ja muun kanssa;)
Ja puruista puheen ollen, niin märkää, meriä lukuun ottamatta, ei ole, ettei joskus kuivaisi. Ajatus se vasta joskus kuivakas onkin. Siihen lisää mettä;)Olet aivan oikeassa on tämä murre sen verran kahelia ettei oikein ymmärrä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?921806- 851272
- 1101133
- 741004
- 105909
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56838- 36752
- 47751
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis47701- 33683