inte intte

A.S.

Internet vai intternet? Kahdentuuko sanan t-äänne muissa kielissä kuin ruotsissa? Sanokaapa: "Antero-vintiö, Santeri kintereillään, kantoi internetistä saatua tietoa suntion puntaroitavaksi".

8

435

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Topias

      IMHO ei ole mitään syytä kahdentaa t-äännettä sanassa internet. Sellainen ei kuulu suomen kieleen.

      Siispä lausumme puhtaasti "internet", emme suin surminkaan "intternet".

      • Enttteri

        Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään "Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen tapaan.

        Muistan lukeneeni muutama vuosi sitten jommastakummasta seuraamastani IT-alan lehdestä (MikroPC tai Tietokone), että lehden toimitus oli tehnyt tietoisen päätöksen ryhtyä käyttämään johdonmukaisesti muotoa 'internet'. Nettien netti oli muuttunut yleiseksi käsitteeksi.

        Samoinhan esim. Kännykkä oli alun perin (1980-luvun lopulla) Nokian (tai siihen aikaan paremminkin Mobiran?) tavaramerkki, mutta vesittyi piankin yleiskieliseksi sanaksi, jolla ei ole enää suoraa yhteyttä mihinkään matkapuhelinten valmistajayhtiöön. Tuskinpa kenellekään tulisi enää mieleenkään kirjoittaa sanaa isolla, 'Kännykkä'!

        Kummasti on jo tuokin Mobira pyyhkiytynyt muistista, eikös vain?

        Internetiä ei kai missään kielessä kirjoitettane 'intternet', vaikka keskellä oleva t saattaisi ruotsinkielisen lausumana kuulostaakin kahdentuvan! - Sovittaisiinko, ettei siinä edes ruotsiksi puhuttaessa ole kahta t:tä vaan korkeintaan puolitoista? Jooko?


      • Enttteri
        Enttteri kirjoitti:

        Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään "Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen tapaan.

        Muistan lukeneeni muutama vuosi sitten jommastakummasta seuraamastani IT-alan lehdestä (MikroPC tai Tietokone), että lehden toimitus oli tehnyt tietoisen päätöksen ryhtyä käyttämään johdonmukaisesti muotoa 'internet'. Nettien netti oli muuttunut yleiseksi käsitteeksi.

        Samoinhan esim. Kännykkä oli alun perin (1980-luvun lopulla) Nokian (tai siihen aikaan paremminkin Mobiran?) tavaramerkki, mutta vesittyi piankin yleiskieliseksi sanaksi, jolla ei ole enää suoraa yhteyttä mihinkään matkapuhelinten valmistajayhtiöön. Tuskinpa kenellekään tulisi enää mieleenkään kirjoittaa sanaa isolla, 'Kännykkä'!

        Kummasti on jo tuokin Mobira pyyhkiytynyt muistista, eikös vain?

        Internetiä ei kai missään kielessä kirjoitettane 'intternet', vaikka keskellä oleva t saattaisi ruotsinkielisen lausumana kuulostaakin kahdentuvan! - Sovittaisiinko, ettei siinä edes ruotsiksi puhuttaessa ole kahta t:tä vaan korkeintaan puolitoista? Jooko?

        Yritin käyttää nimimerkkiä "Entteri", mutta se näkyi olevankin jo varattu!

        :o)


      • Topias
        Enttteri kirjoitti:

        Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään "Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen tapaan.

        Muistan lukeneeni muutama vuosi sitten jommastakummasta seuraamastani IT-alan lehdestä (MikroPC tai Tietokone), että lehden toimitus oli tehnyt tietoisen päätöksen ryhtyä käyttämään johdonmukaisesti muotoa 'internet'. Nettien netti oli muuttunut yleiseksi käsitteeksi.

        Samoinhan esim. Kännykkä oli alun perin (1980-luvun lopulla) Nokian (tai siihen aikaan paremminkin Mobiran?) tavaramerkki, mutta vesittyi piankin yleiskieliseksi sanaksi, jolla ei ole enää suoraa yhteyttä mihinkään matkapuhelinten valmistajayhtiöön. Tuskinpa kenellekään tulisi enää mieleenkään kirjoittaa sanaa isolla, 'Kännykkä'!

        Kummasti on jo tuokin Mobira pyyhkiytynyt muistista, eikös vain?

        Internetiä ei kai missään kielessä kirjoitettane 'intternet', vaikka keskellä oleva t saattaisi ruotsinkielisen lausumana kuulostaakin kahdentuvan! - Sovittaisiinko, ettei siinä edes ruotsiksi puhuttaessa ole kahta t:tä vaan korkeintaan puolitoista? Jooko?

        ...samaa mieltä tuosta ruotsin t:n vahvuudesta.

        >Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään
        >"Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen
        >tapaan.

        Rohkenen myös tunnustaa heti alusta lähtien olleeni pienen alkukirjaimen kannalla ja käyttäneeni sitä yksinomaisesti. Mielestäni mikään seikka ei siinä edellytä nyt eikä ole aikaisemminkaan edellyttänyt ison alkukirjaimen käyttämistä.


      • Uskalias Arvaaja
        Enttteri kirjoitti:

        Yritin käyttää nimimerkkiä "Entteri", mutta se näkyi olevankin jo varattu!

        :o)

        ...että "Pentteri" voisi myös kelvata nimimerkiksi arvoisalle nimim. Enttterille?...


      • Enttteri
        Uskalias Arvaaja kirjoitti:

        ...että "Pentteri" voisi myös kelvata nimimerkiksi arvoisalle nimim. Enttterille?...

        No kokkailen vesillä mitä kokkailen, harvemmin gurmeeta kummiskana. Nötkötti-röhnäsörsseliä ja sensellaista...

        Google antaa hakusanalla "pentry" n. 45.200 osumaa, lähinnä ruotsinkielisiä sivuja.

        Hakusana "pantry" pukkaakin sitten komeasti 2.440.000 osumaa.

        Sanakirjani mukaan pantry = ruokasäiliö, ruokakomero, pentteri, tarjoiluhuone, varastohuone ja tarjoomo (ilmailuterminä).

        Vettä halkovan aluksen keittämö-paistamo-osastosta kuulee käytettävän myös nimeä 'kapyysi' ja sen slangille kalskahtavaa johdannaista, joka on 'byssa'.

        Sentterinä en ole pelannut. Enkä pakkina. Eikä edes maa-livahti ole minulle tuttu pelipaikka! Viimeiset hokkarini olivat numeroa 36, ja ne kävivät pieniksi jo silloin, kun koulussamme luisteltiin vielä aataminaikuisesti narukerän perässä. Lukioaikana olisinkohan kerran käynyt lainaluistimilla jäällä nojaamassa lätkämailaan? Kuuluin siihen pikku vähemmistöön, joka sivakoi omia aikojaan latuja pitkin liikuntatuntien ajan.


      • asdf
        Topias kirjoitti:

        ...samaa mieltä tuosta ruotsin t:n vahvuudesta.

        >Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään
        >"Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen
        >tapaan.

        Rohkenen myös tunnustaa heti alusta lähtien olleeni pienen alkukirjaimen kannalla ja käyttäneeni sitä yksinomaisesti. Mielestäni mikään seikka ei siinä edellytä nyt eikä ole aikaisemminkaan edellyttänyt ison alkukirjaimen käyttämistä.

        "Mielestäni mikään seikka ei siinä edellytä nyt eikä ole aikaisemminkaan edellyttänyt ison alkukirjaimen käyttämistä."

        Tässä pari näkemystä aiheesta. Omasta puolestani ajattelen netin television ja radion kaltaisiksi substantiiveiksi, mutta eipä tällä suomen kielen koulutuksella paljon viitsi edes ottaa kantaa. :)
        EU:n jokin härdelli muuten suosittelee isoa alkukirjainta, samoin kielitoimisto.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Internet
        Wikipediasta lainattu:
        "Maailmassa on vain yksi Internet-verkko, joten se on erisnimi, joka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Ilmiö internet kirjoitetaan kuitenkin pienellä alkukirjaimella. Samoin sanassa internet-protokolla (IP) internet kirjoitetaan pienellä. IP on verkkojen välinen protokolla eikä sitä ole suunniteltu alun perin Internetiä varten."

        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanati.html
        Ja Korpelan sivuilta lainattu:
        "internet eräs maailmanlaajuinen datan lähettämisen järjestelmä, "tietoverkko", ja siihen perustuvat ilmiöt ¶ Vrt. netti. Teknisesti internet voidaan määritellä sen perustana olevan protokollan, TCP/IP:n, mukaan. Sana kirjoitetaan usein isolla alkukirjaimella; erään täysin teoreettisen kehitelmän mukaan "internet" ja "Internet" tarkoittavat eri asioita. Virallisessa taivutuksessa loppu-t ei kahdennu taivutusmuodoissa (internetiä); käytännössä se kahdentuu (internettiä) aina puheessa ja usein kirjoituksessakin."


    • Kysymys "kahdentuuko [internet-]sanan t-äänne muissa kielissä kuin ruotsissa?" on sikäli outo, että ruotsissa kumpikaan sanan t ei kahdennu.

      Keskustelussa on näköjään puitu sanan alkukirjainta (i vai I) ja loppu-t:n kahdentumista, mutta kysymys selvästikin koski sanan ensimmäistä t:tä. Siitä voidaan lyhyesti sanoa, että suomen kielessä se usein ääntyy kahdentuneena (intternet) tai puolipitkänä, mutta tämän mukaista kirjoitusasua pidetään virheellisenä. Tosin tässä sanassa kahdentumista ei tapahdu yhtä usein kuin monissa lyhyemmissä lainasanoissa, joiden lainanantajakielessä on
      "nt" painollisen tavun jäljessä - ja joissa usein suomessa kirjoitetaankin "ntt" (esim. "pintti", engl. "pint", "tantta", ruotsin "tant", "kanttori", ruotsin "kantor").

      Kyse ei ole ruotsin kielen ilmiöstä vaan siitä, että ruotsin ja useiden muiden kielten t (ja muut soinnittomat klusiilit: k ja p) ääntyvät varsinkin painollisen tavun jäljessä niin selvästi soinnittomina, osittain ehkä aspiroituneinakin, että suomalainen kuulee ne lähinnä kaksoiskonsonantteina. Suomenruotsi kyllä saattaa olla tässä tavallaan välittäjänä, koska se on saanut äänteellisiä vaikutteita suomesta ja saattaa jossain määrin käyttää samaa menetelmää (esim. "prata" saattaa ääntyä hiukan kuin "praatta").

      Siksi suomen kielessä on esimerkiksi "lantti" (vrt. ruotsin "slant"), kun taas ruotsi d:tä vastaa suomessa vanhoissa lainasanoissa yleensä yksinäis-t (esimerkiksi ranta - strand).

      Uusissa lainasanoissa tilanne on toinen: niissä yritetään enemmän säilyttää vieraan kielen kirjoitusasu, periaatteessa äänneasukin. Asiassa on päädytty melko mutkikkaaseen säännöstöön (ja moniin poikkeuksiin siitä), ks.
      http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/asu.html#ss

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vuonna 2026 jää entistä vähemmän rahaa käteen palkansaajille

      Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,3 prosenttia. Työeläkemaksu nousee 7,15 prosentista 7,3 prosenttiin. Työmarkkinajärjest
      Maailman menoa
      121
      7266
    2. Suomen kansa puhunut: Purra huonoimpia ministereitä

      Kouluarvosanalla 6–, eli samaa tasoa mitä Purran oikeakin koulutodistus. Epäpätevyys on tullut huomattua Suomen talouden
      Maailman menoa
      496
      5408
    3. Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona

      Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks
      Sinkut
      151
      3335
    4. Joulun ruokajonoissa entistä enemmän avuntarvitsijoita - Mitä ajatuksia tämä herättää?

      Räppärit Mikael Gabriel, VilleGalle ja Jare Brand jakoivat ruokaa ja pehmeitäkin paketteja vähävaraisille jouluaattoa ed
      Maailman menoa
      216
      2641
    5. Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa

      On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t
      Maailman menoa
      49
      2350
    6. Varsinainen vetonaula tämä Pyhäjärven keskustelupalsta

      Lisää kummasti muuttohaluja, kun lukee tätä foorumia. Tosin väärään suuntaan. Marraskuuhun mennessä tämä vähäinenkin vä
      Pyhäjärvi
      68
      1288
    7. Pituuden mittaaminen

      Ihmisen pituuden mittaaminen ja puolikkaat senttimetrit. Kuuluuko ne puolikkaatkin sentit tai millit teistä ilmoittaa m
      Sinkut
      43
      1282
    8. En tiedä enää

      Pitäiskö mun koittaa vältellä sua vai mitä? Oon välillä ollut hieman mustasukkainen, myönnän. En ymmärrä miksi en saa su
      Ikävä
      77
      1252
    9. Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä

      Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu
      Maailman menoa
      11
      1169
    10. Mitäköhän vuosi

      2026 tuo tullessaan?
      Ikävä
      111
      1143
    Aihe