Internet vai intternet? Kahdentuuko sanan t-äänne muissa kielissä kuin ruotsissa? Sanokaapa: "Antero-vintiö, Santeri kintereillään, kantoi internetistä saatua tietoa suntion puntaroitavaksi".
inte intte
A.S.
8
420
Vastaukset
- Topias
IMHO ei ole mitään syytä kahdentaa t-äännettä sanassa internet. Sellainen ei kuulu suomen kieleen.
Siispä lausumme puhtaasti "internet", emme suin surminkaan "intternet".- Enttteri
Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään "Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen tapaan.
Muistan lukeneeni muutama vuosi sitten jommastakummasta seuraamastani IT-alan lehdestä (MikroPC tai Tietokone), että lehden toimitus oli tehnyt tietoisen päätöksen ryhtyä käyttämään johdonmukaisesti muotoa 'internet'. Nettien netti oli muuttunut yleiseksi käsitteeksi.
Samoinhan esim. Kännykkä oli alun perin (1980-luvun lopulla) Nokian (tai siihen aikaan paremminkin Mobiran?) tavaramerkki, mutta vesittyi piankin yleiskieliseksi sanaksi, jolla ei ole enää suoraa yhteyttä mihinkään matkapuhelinten valmistajayhtiöön. Tuskinpa kenellekään tulisi enää mieleenkään kirjoittaa sanaa isolla, 'Kännykkä'!
Kummasti on jo tuokin Mobira pyyhkiytynyt muistista, eikös vain?
Internetiä ei kai missään kielessä kirjoitettane 'intternet', vaikka keskellä oleva t saattaisi ruotsinkielisen lausumana kuulostaakin kahdentuvan! - Sovittaisiinko, ettei siinä edes ruotsiksi puhuttaessa ole kahta t:tä vaan korkeintaan puolitoista? Jooko? - Enttteri
Enttteri kirjoitti:
Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään "Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen tapaan.
Muistan lukeneeni muutama vuosi sitten jommastakummasta seuraamastani IT-alan lehdestä (MikroPC tai Tietokone), että lehden toimitus oli tehnyt tietoisen päätöksen ryhtyä käyttämään johdonmukaisesti muotoa 'internet'. Nettien netti oli muuttunut yleiseksi käsitteeksi.
Samoinhan esim. Kännykkä oli alun perin (1980-luvun lopulla) Nokian (tai siihen aikaan paremminkin Mobiran?) tavaramerkki, mutta vesittyi piankin yleiskieliseksi sanaksi, jolla ei ole enää suoraa yhteyttä mihinkään matkapuhelinten valmistajayhtiöön. Tuskinpa kenellekään tulisi enää mieleenkään kirjoittaa sanaa isolla, 'Kännykkä'!
Kummasti on jo tuokin Mobira pyyhkiytynyt muistista, eikös vain?
Internetiä ei kai missään kielessä kirjoitettane 'intternet', vaikka keskellä oleva t saattaisi ruotsinkielisen lausumana kuulostaakin kahdentuvan! - Sovittaisiinko, ettei siinä edes ruotsiksi puhuttaessa ole kahta t:tä vaan korkeintaan puolitoista? Jooko?Yritin käyttää nimimerkkiä "Entteri", mutta se näkyi olevankin jo varattu!
:o) - Topias
Enttteri kirjoitti:
Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään "Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen tapaan.
Muistan lukeneeni muutama vuosi sitten jommastakummasta seuraamastani IT-alan lehdestä (MikroPC tai Tietokone), että lehden toimitus oli tehnyt tietoisen päätöksen ryhtyä käyttämään johdonmukaisesti muotoa 'internet'. Nettien netti oli muuttunut yleiseksi käsitteeksi.
Samoinhan esim. Kännykkä oli alun perin (1980-luvun lopulla) Nokian (tai siihen aikaan paremminkin Mobiran?) tavaramerkki, mutta vesittyi piankin yleiskieliseksi sanaksi, jolla ei ole enää suoraa yhteyttä mihinkään matkapuhelinten valmistajayhtiöön. Tuskinpa kenellekään tulisi enää mieleenkään kirjoittaa sanaa isolla, 'Kännykkä'!
Kummasti on jo tuokin Mobira pyyhkiytynyt muistista, eikös vain?
Internetiä ei kai missään kielessä kirjoitettane 'intternet', vaikka keskellä oleva t saattaisi ruotsinkielisen lausumana kuulostaakin kahdentuvan! - Sovittaisiinko, ettei siinä edes ruotsiksi puhuttaessa ole kahta t:tä vaan korkeintaan puolitoista? Jooko?...samaa mieltä tuosta ruotsin t:n vahvuudesta.
>Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään
>"Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen
>tapaan.
Rohkenen myös tunnustaa heti alusta lähtien olleeni pienen alkukirjaimen kannalla ja käyttäneeni sitä yksinomaisesti. Mielestäni mikään seikka ei siinä edellytä nyt eikä ole aikaisemminkaan edellyttänyt ison alkukirjaimen käyttämistä. - Uskalias Arvaaja
Enttteri kirjoitti:
Yritin käyttää nimimerkkiä "Entteri", mutta se näkyi olevankin jo varattu!
:o)...että "Pentteri" voisi myös kelvata nimimerkiksi arvoisalle nimim. Enttterille?...
- Enttteri
Uskalias Arvaaja kirjoitti:
...että "Pentteri" voisi myös kelvata nimimerkiksi arvoisalle nimim. Enttterille?...
No kokkailen vesillä mitä kokkailen, harvemmin gurmeeta kummiskana. Nötkötti-röhnäsörsseliä ja sensellaista...
Google antaa hakusanalla "pentry" n. 45.200 osumaa, lähinnä ruotsinkielisiä sivuja.
Hakusana "pantry" pukkaakin sitten komeasti 2.440.000 osumaa.
Sanakirjani mukaan pantry = ruokasäiliö, ruokakomero, pentteri, tarjoiluhuone, varastohuone ja tarjoomo (ilmailuterminä).
Vettä halkovan aluksen keittämö-paistamo-osastosta kuulee käytettävän myös nimeä 'kapyysi' ja sen slangille kalskahtavaa johdannaista, joka on 'byssa'.
Sentterinä en ole pelannut. Enkä pakkina. Eikä edes maa-livahti ole minulle tuttu pelipaikka! Viimeiset hokkarini olivat numeroa 36, ja ne kävivät pieniksi jo silloin, kun koulussamme luisteltiin vielä aataminaikuisesti narukerän perässä. Lukioaikana olisinkohan kerran käynyt lainaluistimilla jäällä nojaamassa lätkämailaan? Kuuluin siihen pikku vähemmistöön, joka sivakoi omia aikojaan latuja pitkin liikuntatuntien ajan. - asdf
Topias kirjoitti:
...samaa mieltä tuosta ruotsin t:n vahvuudesta.
>Internet kirjoitettiin meilläkin pitkään
>"Internet", isolla alkukirjaimella erisnimen
>tapaan.
Rohkenen myös tunnustaa heti alusta lähtien olleeni pienen alkukirjaimen kannalla ja käyttäneeni sitä yksinomaisesti. Mielestäni mikään seikka ei siinä edellytä nyt eikä ole aikaisemminkaan edellyttänyt ison alkukirjaimen käyttämistä."Mielestäni mikään seikka ei siinä edellytä nyt eikä ole aikaisemminkaan edellyttänyt ison alkukirjaimen käyttämistä."
Tässä pari näkemystä aiheesta. Omasta puolestani ajattelen netin television ja radion kaltaisiksi substantiiveiksi, mutta eipä tällä suomen kielen koulutuksella paljon viitsi edes ottaa kantaa. :)
EU:n jokin härdelli muuten suosittelee isoa alkukirjainta, samoin kielitoimisto.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Internet
Wikipediasta lainattu:
"Maailmassa on vain yksi Internet-verkko, joten se on erisnimi, joka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Ilmiö internet kirjoitetaan kuitenkin pienellä alkukirjaimella. Samoin sanassa internet-protokolla (IP) internet kirjoitetaan pienellä. IP on verkkojen välinen protokolla eikä sitä ole suunniteltu alun perin Internetiä varten."
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanati.html
Ja Korpelan sivuilta lainattu:
"internet eräs maailmanlaajuinen datan lähettämisen järjestelmä, "tietoverkko", ja siihen perustuvat ilmiöt ¶ Vrt. netti. Teknisesti internet voidaan määritellä sen perustana olevan protokollan, TCP/IP:n, mukaan. Sana kirjoitetaan usein isolla alkukirjaimella; erään täysin teoreettisen kehitelmän mukaan "internet" ja "Internet" tarkoittavat eri asioita. Virallisessa taivutuksessa loppu-t ei kahdennu taivutusmuodoissa (internetiä); käytännössä se kahdentuu (internettiä) aina puheessa ja usein kirjoituksessakin."
Kysymys "kahdentuuko [internet-]sanan t-äänne muissa kielissä kuin ruotsissa?" on sikäli outo, että ruotsissa kumpikaan sanan t ei kahdennu.
Keskustelussa on näköjään puitu sanan alkukirjainta (i vai I) ja loppu-t:n kahdentumista, mutta kysymys selvästikin koski sanan ensimmäistä t:tä. Siitä voidaan lyhyesti sanoa, että suomen kielessä se usein ääntyy kahdentuneena (intternet) tai puolipitkänä, mutta tämän mukaista kirjoitusasua pidetään virheellisenä. Tosin tässä sanassa kahdentumista ei tapahdu yhtä usein kuin monissa lyhyemmissä lainasanoissa, joiden lainanantajakielessä on
"nt" painollisen tavun jäljessä - ja joissa usein suomessa kirjoitetaankin "ntt" (esim. "pintti", engl. "pint", "tantta", ruotsin "tant", "kanttori", ruotsin "kantor").
Kyse ei ole ruotsin kielen ilmiöstä vaan siitä, että ruotsin ja useiden muiden kielten t (ja muut soinnittomat klusiilit: k ja p) ääntyvät varsinkin painollisen tavun jäljessä niin selvästi soinnittomina, osittain ehkä aspiroituneinakin, että suomalainen kuulee ne lähinnä kaksoiskonsonantteina. Suomenruotsi kyllä saattaa olla tässä tavallaan välittäjänä, koska se on saanut äänteellisiä vaikutteita suomesta ja saattaa jossain määrin käyttää samaa menetelmää (esim. "prata" saattaa ääntyä hiukan kuin "praatta").
Siksi suomen kielessä on esimerkiksi "lantti" (vrt. ruotsin "slant"), kun taas ruotsi d:tä vastaa suomessa vanhoissa lainasanoissa yleensä yksinäis-t (esimerkiksi ranta - strand).
Uusissa lainasanoissa tilanne on toinen: niissä yritetään enemmän säilyttää vieraan kielen kirjoitusasu, periaatteessa äänneasukin. Asiassa on päädytty melko mutkikkaaseen säännöstöön (ja moniin poikkeuksiin siitä), ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/asu.html#ss
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En tullut, koska käytit päätäsi.
Ja koska ihmiset pilaavat sillä mahdollisuudet, kaikki mikä toimii vaatii oman lähestymistapani. Kun levittää punaisia m372736Miten kaivattusi teki sinuun lähtemättömän vaikutuksen?
Minulla kävi niin, että hän laittoi ruokaa, kun olin nälkäinen. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.891184Alkon myynti putosi kesäkuussa 10 prosenttia
Niin se hallitus tuhoaa valtion verokertymää ylisuurella alkoholiverolla, kun kansalaiset hankkivat juomansa ulkomailta.127979Oliko mies vetäytyminen
Toimiva veto? Miten meille kävi. Ei hyvin ja mahdottomalta tuntuu tilanne nyt.61967- 66907
Ulosotossa olevan tulisi saada itse päättää
Maksetaanko hänen ulosotossa olevia velkoja takaisin yksi kerrallaan vai ripotellen pikku summia sinne tänne, kuten ulos77881EU:lta tyly ratkaisu Temulle
On se hyvä, että EU on vihdoin ja viimein puuttunut noiden Kiinan krääsän kauppiaiden toimintaan. https://www.is.fi/ta101828Oon tässä pohtinut että se nainen
Ei sovi sulle. Ihmetyttää mitä näet hänessä. Mieheltä miehelle70815Nainen on ihana
ilta-päivää tosi söpölle naiselle 🤗😘☺ Jos saisin sinut nainen oisin onnellisin mies Etpäs tiedäkään keneltä tämä on?25718Hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksiä
Teksti-tv kertoo, että valtuuston päätöksentekoon on osallistunut varavaltuutettu jolla ei ollut oikeutta osallistua. Mi30684