Millainen pohja sähköveneelle?

Esim. se Päijän- vene kaatuu kyllä kuin kaatuukin kun se vaikka viedään vähänkään kovempiin merellisiin keleihin, suojaisille sisävesille kai näitä markkinoidaankin, eivät ole mitään meriveneitä.
Suljettujen ilmatilojen tarkoitus on tehdä veneestä kelluva myös vedellä täyttyneenä ja niiltä osin täyttää EU- vaatimukset! Ne ovat tietysti ihan hyvä juttu sinänsä, mutta mitään kaatumatonta ne eivät veneestä tee. Suljetut ilmatilat eivät edes sijaitse ihanteellisesti aivan reunimmaisella reunalla, vaan huomattavasti sisempänä, niiden aikaansaama kallistumista vastustava momentti jää aika pieneksi. itse asiassa tuollainen ilmatasku ei auta yhtään kaatumista vastaan niin kauan, kuin samainen tila muutoinkin olisi ilmalla täytetty, se ilmataskun ilma on ihan samaa ilmaa kuin ympäröivä ilmakin, ei se ole mitään taikavoimailmaa! Jos näitä suljettuja tiloja ei olisi, niissä olisi ilmaa ihan siihen asti kunnes ne olisivat vedellä täyttyneet, siis kun vene olisi kaatunut! Väitänpä niinkin, että jos nuo ilmataskut puhkaistaisiin, siis sisäpuolelta, veneen käyttäytymisessä olisi vaikea huomata eroa entiseen!

Jos verrataan tämän veneen vakautta esim. ammattikalastajien aikanaan Varsinais- Suomen ja Satukunnankin alueilla käyttämään soutuvenetyyppiin, tämä on niihin verrattuna kiikkerä kuin mikä. Paljonko varalaitaa jäisi pinnan yläpuolelle, jos 100 kg painava mies menisi kaksin jaloin ja koko painollaan veneen aivan uloimmaiselle laidan osalle seisomaan, valmistajan kotisivuilla olevassa kuvassa vene on jo komeasti kallellaan vaikka henkilön painon painopiste on vielä kaukana ulkoreunasta! Noissa kalastajien apuveneissä laskettiin ja nostettiin mm. painavia rysien ankkureita laidalta mereen ja takaisin, painoa oli niin, että tuollainen ihailemasi vene kupsahtaisi nurin ennen kuin nostettava ankkuri olisi ehtinyt irrota merenpohjasta.
Ja kun tämä vene mahdollisesti on kaatunut, ei noista ilmataskuista myöskään liene isoa apua sen takaisinkääntämisessä, eikä tietysti ole tarkoituskaan olla.

Kun puhutaan veneistä ja aluksista, jotka ovat niin vakaita, että mahdollisesti kaaduttuaan nousevat takaisin pystyyn, silloin ollaan tekemisissä jo oikean merikelpoisuuden kanssa! Ja jostain moisesta aloittaja vaikuttaa haaveilevan!

Joo, tuo pohjan pintakäsittelyhän ja hionta tuossa aloittajan aivan epätodellisen oloisessa haahuiluprojektissa onkin niitä aivan ensimmäisiä hommia!

Kiitoksia! Muistin alakanttiin runkonopeuden. Tsekkasin kaavoja ja useimmiten mainitun mukaan laskien 10 metrin vesilinjaisen paatin runkonopeus olisi 14,23 km/h (2.43*sqrt(vesilinjapituus metreinä) = nopeus solmuina -> *1.852 nopeus km/h). Kaava tosin ei päde kuulemma kanooteille ja muille erittäin kapeille aluksille - siis tehon tarve ei kasva yhtä nopeasti tuon kaavan mukaan lasketussa kohdassa, jos oikein ymmärsin.

Törmäsin aiheeseen nyt uudemman kerran tutustuessani havaijilaiseen kanoottiin, eräänlaiseen katamaraaniin, jossa toinen runko on pienempi. Eikös tuo mahdollistaisi näppärästi itsestään ylöskääntyvän runkoratkaisun: sijoitetaan päärungon painopiste lähemmäs apurungon puoleista laitaa, esim. ne akut, jolloin kun aalto heittää aluksen kumoon, niin painopiste kääntää aluksen väkisin oikein päin? Aluksen painopiste pitäisi tosin saada vesirajan alapuolelle, mikä taas mahdollisesti johtaisi kulkuvastuksen lisääntymiseen, vai lieneekö sama miten päin vettä kyntävä pinta sijoitetaan veteen? Ilmeisesti rungoista kannattaisi tehdä epäsymmetriset...

En tiedä juutuitku ihmettelyssäsi tuohon konkreettiseen sanamuotoon vai ihmetteletkö ettei joku halua veneensä kaatuvan, mutta jälkimmäistä varsinaisesti tarkoitin, oli syy kaatumiseen nyt sitten mikä hyvänsä. "Isommat" veneet nyt harvemmin kaatuvat, mutta kanoottionnettomuuksista uutisoitiin viimeksi jokunen päivä sitten. Siksi.

Kiitoksia, juuri tuollaisia kommentteja tällä kysymykselläni hainkin. Kaikkia alussa asettamiani tavoitteitani ei voi täyttää. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin:
- tuulen ja aallokon vaikutuksen kompensoiminen vaatii konetehoa siten, ettei edes 1 kW ei riitä 10 m vesilinjaiselle alukselle
- aurinkopaneelit tolppien varassa ovat toimimaton yhtälö tuulella
- veneen automaattinen kääntyminen pystyyn kaaduttuaan ylösalaisin on lähes mahdotonta kevein ja hytittömin rakentein matkustajien ollessa kyydissä
- monirunko- tai kanootti/kajakki ponttoonein on potentiaalisin alustyyppi pienellä teholla liikkumiseen aurinkopaneelien voimin liikkumiseen kun halutaan mahdollisimman hyvin pystyssä pysyvä rakenne.
Tältä pohjalta tinkisin ensimmäisenä matkanopeudesta eli lyhentäisin venettä. Ehkä jonkinlainen soutuveneen ja kajakin välimuoto voisi tulla kysymykseen. Ehkä taittoköli auttaisi kompensoimaan tuulen vaikutusta siten, että selviäisi pienellä moottorilla paremmin.
Lopuksi muutama idean, joihin en ole törmännyt:
- taittoköli, jonka kulmaa kulkusuuntaan nähden voisi säätää; voisikohan tuollaisella kompensoida tuulen vaikutusta siten, että selviäisi pienemmällä koneteholla?
- teleskooppirunko eli veneen pituutta voisi muuttaa olosuhteiden ja halutun vauhdin mukaan
- putkimainen runko eli vähän kuin torpedo, mutta toki keula ja perä tavanomaisempana; vaatisi toki hytillisen toteutuksen ja tyytymisen avattaviin ikkunoihin/kattoluukkuihin/oviin joita voi pitää auki tyynellä säällä; näin käsittääkseni saisi kuitenkin aluksen pysymään aina oikein päin; tuuli jäisi ongelmaksi eli konetehoa tarvittaisiin tuulen yltymisen varalta rutkasti enemmän kuin haluaisin
- aktiiviset veneen oikaisujärjestelmät; automaattisesti säätyvät evät ja kellukkeet; siis asennonsäätöönhän noita kyllä löytyy laivoihin.

sähkövenho kirjoitti:

Kiitoksia, juuri tuollaisia kommentteja tällä kysymykselläni hainkin. Kaikkia alussa asettamiani tavoitteitani ei voi täyttää. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin:
- tuulen ja aallokon vaikutuksen kompensoiminen vaatii konetehoa siten, ettei edes 1 kW ei riitä 10 m vesilinjaiselle alukselle
- aurinkopaneelit tolppien varassa ovat toimimaton yhtälö tuulella
- veneen automaattinen kääntyminen pystyyn kaaduttuaan ylösalaisin on lähes mahdotonta kevein ja hytittömin rakentein matkustajien ollessa kyydissä
- monirunko- tai kanootti/kajakki ponttoonein on potentiaalisin alustyyppi pienellä teholla liikkumiseen aurinkopaneelien voimin liikkumiseen kun halutaan mahdollisimman hyvin pystyssä pysyvä rakenne.
Tältä pohjalta tinkisin ensimmäisenä matkanopeudesta eli lyhentäisin venettä. Ehkä jonkinlainen soutuveneen ja kajakin välimuoto voisi tulla kysymykseen. Ehkä taittoköli auttaisi kompensoimaan tuulen vaikutusta siten, että selviäisi pienellä moottorilla paremmin.
Lopuksi muutama idean, joihin en ole törmännyt:
- taittoköli, jonka kulmaa kulkusuuntaan nähden voisi säätää; voisikohan tuollaisella kompensoida tuulen vaikutusta siten, että selviäisi pienemmällä koneteholla?
- teleskooppirunko eli veneen pituutta voisi muuttaa olosuhteiden ja halutun vauhdin mukaan
- putkimainen runko eli vähän kuin torpedo, mutta toki keula ja perä tavanomaisempana; vaatisi toki hytillisen toteutuksen ja tyytymisen avattaviin ikkunoihin/kattoluukkuihin/oviin joita voi pitää auki tyynellä säällä; näin käsittääkseni saisi kuitenkin aluksen pysymään aina oikein päin; tuuli jäisi ongelmaksi eli konetehoa tarvittaisiin tuulen yltymisen varalta rutkasti enemmän kuin haluaisin
- aktiiviset veneen oikaisujärjestelmät; automaattisesti säätyvät evät ja kellukkeet; siis asennonsäätöönhän noita kyllä löytyy laivoihin.

Lue lisää

Unohda kolit ym aktiiviset oikaisurakenteet sekä teleskooppirungot, sillä ne jarruttavat menoa, ovat teknisesti vaativia toteuttaa, tulevat kalliiksi ja ovat amatöörin toteuttamina todennäköisesti hengenvaarallisia.

K.I.S.S. on hyvä lähtökohta eli "keep it simle stupid". Lisäksi älä edes ajattele lähteväsi saarten suojaisia vesiä pidemmälle.

Osta vanha konevikainen noin 7 m lasikuitufiskari, siihen noin 5kW sähkömoottorivarustus, akusto ja aurinkopaneelit katolle ja avotilan katokseksi. Akusto kölilinjalle mahdollisimman alas, jolloin veneestä tulee vakaa. Runko rullaa aallokossa, mutta on muutoin turvallinen ja painopisteen ollessaa alhaalla ovat liikkeet rauhallisia. 5kW koneteho on tuollaisessa veneessä ihan normaali, joten saavutat runkonoupeuden ja jää vähän reserviä. Venettä ei tarvitse kokonaan rakentaa ja voit keskittyä enempi tuohon tekniikkapuoleen. Halpaa tuokaan ei ole, mutta lähtökohta on ainakin jokseenkin merikelpoinen.

Jos sähkö olisi jotenkin käyttökelpoinen, niin sitä käytettäisiin huomattavsti enemmän. Suurin ongelma tulee olemaan energian riitämättömyys ja sen varastoinnin kalleus. Polttonesteiden energiasisältö on niin ylivoimainen, ettei niille ole helppo löytää korvaajaa. Ainoa järkevä vaihtoehto on purjevene.

Tuon kokoinen vene on täysin tuulen armoilla muutaman kilovatin sähkömoottorilla.

Sähkömoottori voisi olla lisä apuna tyynen kelin moottoriksi, ja varavoimana pikku diesel vain hätätapauksia varten, ja akkujen lataamiseen....

Kustannukset kirjoitti:

Tuon kokoinen vene on täysin tuulen armoilla muutaman kilovatin sähkömoottorilla.

Adventure olisikin hyvä aihio sähköveneeksi, koska siinä on kokoa laittaa kaikki vermeet mukaan. Malliksi linkki saman kokoisesta veneestä, jonka venelehden mukaan pitäisi nyt "pelastaa" koko matkaveneily, sähkömoottoritoimisuutensa ansiosta.

Toki itse ajattelin myös, että Adventuressa olisi myös diesel jotta pahassa tilanteessa on varavoimaa.

https://venelehti.fi/jutut/greenline-33-pelastaa-matkaveneilyn

Greenline veneen akusto ja aurinkopanelit maksaa jo niin paljon, ettei mitään säästöä tule, kun sähköllä ajelisi, noilla hankintakustannuksilla. Ennen kuin Suomen kesän kautta saisi sijoitetun pääoman säästetyksi, menisi aikaa varmaan useampi sata vuotta. Näin ollen perinteinen vene on edullisin.

Koita Google kuvahaulla Adventurer venettä. Niitä on käytettyinä näkynyt myynnissä aika edullisesti viime vuosina. Tosin saattavat olla aika iäkkäitäkin, mutta onhan lasikuitu kai miltei ikuinen materiaalina

Fiskari on yleisnimike kalastajamallisesta veneestä. Kalastajamallisella veneellä on perinteisesti tarkoitettu sellaista venettä, jossa perän muoto on samankaltainen kuin keulankin muoto. Keulalla tarkoitetaan veneen etupäätä. Mikäli vene ei ole kalastajamallinen, puhutaan siinä tapauksessa tasaperäisistä, tai sitten ihan tyyppiveneinä HT veneistä, tai katamaraaneista, tms. Purjeveneet ovat ihan oma lukunsa, ja myös niissä on monipohjaisia eli katamaraaneja. Eipä tässä muuta. Fiskari tulee ilmeisesti ruotsin kielestä fiskare, eli kalastaja. Fiskars keittiövälinefirmalla ei liene mitään tekemistä näiden lasikuituasioiden kanssa

afjoiuhohiqpi kirjoitti:

Koita Google kuvahaulla Adventurer venettä. Niitä on käytettyinä näkynyt myynnissä aika edullisesti viime vuosina. Tosin saattavat olla aika iäkkäitäkin, mutta onhan lasikuitu kai miltei ikuinen materiaalina

Lue lisää

Ne Adventurerit eivät vain saata olla aika iäkkäitä, vaan ne ovat sitä. Nimittäin kun niitä ei aivan äsken ole rakennettu, ne pakostakin ovat iäkkäitä. Ne saattavat silti olla ihan kunnossa ja käyttökelpoisia toki!

Ikääntyntasia kirjoitti:

Ne Adventurerit eivät vain saata olla aika iäkkäitä, vaan ne ovat sitä. Nimittäin kun niitä ei aivan äsken ole rakennettu, ne pakostakin ovat iäkkäitä. Ne saattavat silti olla ihan kunnossa ja käyttökelpoisia toki!

Lue lisää

Oli nettiveneessä sellainen, josta sanottiin ensikäyttöön otetuksi 2014

dkefjowhohi kirjoitti:

Oli nettiveneessä sellainen, josta sanottiin ensikäyttöön otetuksi 2014

Niin olikin, kerrotaan rungon valmistuneen 2010. Mutta mitä muita tämän merkkisiä veneitä siellä oli. Niitä on siellä tämän lisäksi kaksi kpl, valmistumisvuosiksi noille ilmoitetaan 1974 ja 1975! Tämän 2010 tapauksen suhteen ilmoituksessa ei tarkemmin sen tarinaa kerrota, tehdastekoinen se tuskin voi olla, ainakaan 1970- luvulla toimineen tehtaan. Tuossa on käyttöön saatu tehtaan vanha muotti tahi sitten runko on tosiasiassa sieltä 1970- luvulta ja lojunut ns. vaiheessa jossakin vuosikymmeniä!

Aloittajalla vaikuttaisi olevan ymmärrys asiastaan niin alkutekijöissään, ettei hän ymmärrä kuinka vähän hän ymmärtää. Joskus sitten kun ymmärtää vähän enemmän, tai jopa paljon enemmän, saattaa jopa ymmärtää ja tietää, kuinka vähän ennen ymmärsi ja tiesi ja että edelleen ymmärtää ja tietää kaikesta vain pintaraapaisun! Mutta ei pidä ketään varsinaisesti tuomita yli- innokkuutensa takia, kun on mielikuvitusta, on mahdollista että joskus joku ajatus pitää sisällään jotain toteuttamiskelpoistakin, tässä ei vielä sellaista nähdä!
Tästä johtuu mieleeni erään iäkkäämmän miehen projekti muistaakseni Lauttasaaressa Helsingissä. Hän suunnitteli sinänsä tavanomaiseen purjeveneeseen hieman lumiauraa muistuttavat erilliset ulokkeet sivuille, ideana oli se, että kulussa nuo siivekkeet nostaisivat itse rungon plaaniin ja vauhtia kertyisi moninkertaisesti peruspurjeveneen nopeuden verran. Tämä jäi ja lahoamaankin kai meinasi jäädä, Vene- lehdessä taisi ja olla joskus tästä juttua.

Eiselennä kirjoitti:

Aloittajalla vaikuttaisi olevan ymmärrys asiastaan niin alkutekijöissään, ettei hän ymmärrä kuinka vähän hän ymmärtää. Joskus sitten kun ymmärtää vähän enemmän, tai jopa paljon enemmän, saattaa jopa ymmärtää ja tietää, kuinka vähän ennen ymmärsi ja tiesi ja että edelleen ymmärtää ja tietää kaikesta vain pintaraapaisun! Mutta ei pidä ketään varsinaisesti tuomita yli- innokkuutensa takia, kun on mielikuvitusta, on mahdollista että joskus joku ajatus pitää sisällään jotain toteuttamiskelpoistakin, tässä ei vielä sellaista nähdä!
Tästä johtuu mieleeni erään iäkkäämmän miehen projekti muistaakseni Lauttasaaressa Helsingissä. Hän suunnitteli sinänsä tavanomaiseen purjeveneeseen hieman lumiauraa muistuttavat erilliset ulokkeet sivuille, ideana oli se, että kulussa nuo siivekkeet nostaisivat itse rungon plaaniin ja vauhtia kertyisi moninkertaisesti peruspurjeveneen nopeuden verran. Tämä jäi ja lahoamaankin kai meinasi jäädä, Vene- lehdessä taisi ja olla joskus tästä juttua.

Lue lisää

Noh, täällä on joiltakuilta tainnut jäädä huomaamatta aloitusviestini ensimmäinen sana: 'haaveissa'. En ole suinpäin ryhtymässä veneen rakennusurakkaan. Sanotaanko että pariin vuoteen en ainakaan, todennäköisemmin koskaan. Enemmänkin ihmetyttää ettei moista tuotetta jo ole markkinoilla (siis järjellisen hintaista sähkökanoottia), ja siksi heitin koepallona "konseptin" ja myöhemmissä viesteissäni jatkoideoita. Mitä ideoita olen esittänyt täällä, ei tarkoita sitä, että oikeasti uskoisin niiden toimivan tai olevan toimimatta. Edustan aloituksissani siitä poikkeavaa tyyliä, että paljastan mieleeni tulevia _ideoita_ (en innovaatioita). On jo sen verran ikää ja vähän varallisuutta että olen menettänyt toivoni koskaan patentoida mitään, varsinkin kun tiedän kuinka suurin osa patentteista menestyy, joten nyt sitten annan palaa "open source" -hengessä. Mutta kuten sanottua, haaveissa tuo oma vene on ja aika-ajoin tulee veneilylehtiä, kirjoja sekä keskustelupalstoja, blogeja ym. aiheeseen liittyvää selailtua ja luettuakin.

sähkövenho kirjoitti:

Noh, täällä on joiltakuilta tainnut jäädä huomaamatta aloitusviestini ensimmäinen sana: 'haaveissa'. En ole suinpäin ryhtymässä veneen rakennusurakkaan. Sanotaanko että pariin vuoteen en ainakaan, todennäköisemmin koskaan. Enemmänkin ihmetyttää ettei moista tuotetta jo ole markkinoilla (siis järjellisen hintaista sähkökanoottia), ja siksi heitin koepallona "konseptin" ja myöhemmissä viesteissäni jatkoideoita. Mitä ideoita olen esittänyt täällä, ei tarkoita sitä, että oikeasti uskoisin niiden toimivan tai olevan toimimatta. Edustan aloituksissani siitä poikkeavaa tyyliä, että paljastan mieleeni tulevia _ideoita_ (en innovaatioita). On jo sen verran ikää ja vähän varallisuutta että olen menettänyt toivoni koskaan patentoida mitään, varsinkin kun tiedän kuinka suurin osa patentteista menestyy, joten nyt sitten annan palaa "open source" -hengessä. Mutta kuten sanottua, haaveissa tuo oma vene on ja aika-ajoin tulee veneilylehtiä, kirjoja sekä keskustelupalstoja, blogeja ym. aiheeseen liittyvää selailtua ja luettuakin.

Lue lisää

Mikä olisi se markkinarako, johon tuollainen tehtäisiin? Markkinoilla ei ole hitaita veneitä poislukien soutuveneet ja purjeveet. Ihmiset haluavat päästä nopeasti paikasta toiseen.

Jos eivät halua nopeutta, miksi pitäisi valita kallis ja melko vaivalloinen sähkö, kun vaihtoehtoina on erittäin halpa pieni 4T-perämoottori tai edelleen reilusti sähkösysteemiä edullisempi pieni dieselmoottori. Molemmissa tapauksissa polttoainekulut ovat luokkaa euro tunnissa, joten rahasta homma ei ole kiinni.

Jo 5 solmua on kova vauhti, jos haluaa päästä pidempiä matkoja akuilla puhumattakaan pelkästään paneelien avulla.

Vaikkapa Vene-lehdestä löydät useita juttuja eri sähköveneistä. Yhteistä niille kaikille on kova hinta ja pieni nopeus, poislukien Candela, jonka on tarkoitus nousta kantosiiville ja kulkea jopa yli 30 solmua. Luonnollisesti hinta on täysin järjetön.

Simppu 620e:stä on laajat mittaukset numerossa 1/2012. Se kulutti 1 solmussa n. 50 W, 2 solmussa n. 100 W, 3 solmussa 300 W, 4 solmussa 800 W, 5 solmussa 2,3 kW ja 6 solmussa 3,8 kW. Huomaa erittäin suuri tehonkulutuksen kasvu nopeuden mukana.

Hintaa tuli perusveneen reilun 11 tonnin päälle 3 tai 9 tonnia sähkömoottorista, 2-3 tonnia AGM-akustosta (tuskin pitkäikäinen) ja 8 tonnia katoksesta aurinkopaneeleineen (350 W). Kuka on halukas maksaaan tuosta tuplahinnan verrattuna perämoottorivaihtoehtoon, jolla saa paremman huippunopeuden, moninkertaisen toimintasäteen ja bensaan menee vähemmän rahaa kuin akkujen uusimiseen?

Omaan käyttöön tehty sähkövene Aton 22 esiteltiin jo 12/2002. Siinä oli jo yritystä, mutta tuollainen olisi paljon Simppua kalliimpi.

sähkövenho kirjoitti:

Noh, täällä on joiltakuilta tainnut jäädä huomaamatta aloitusviestini ensimmäinen sana: 'haaveissa'. En ole suinpäin ryhtymässä veneen rakennusurakkaan. Sanotaanko että pariin vuoteen en ainakaan, todennäköisemmin koskaan. Enemmänkin ihmetyttää ettei moista tuotetta jo ole markkinoilla (siis järjellisen hintaista sähkökanoottia), ja siksi heitin koepallona "konseptin" ja myöhemmissä viesteissäni jatkoideoita. Mitä ideoita olen esittänyt täällä, ei tarkoita sitä, että oikeasti uskoisin niiden toimivan tai olevan toimimatta. Edustan aloituksissani siitä poikkeavaa tyyliä, että paljastan mieleeni tulevia _ideoita_ (en innovaatioita). On jo sen verran ikää ja vähän varallisuutta että olen menettänyt toivoni koskaan patentoida mitään, varsinkin kun tiedän kuinka suurin osa patentteista menestyy, joten nyt sitten annan palaa "open source" -hengessä. Mutta kuten sanottua, haaveissa tuo oma vene on ja aika-ajoin tulee veneilylehtiä, kirjoja sekä keskustelupalstoja, blogeja ym. aiheeseen liittyvää selailtua ja luettuakin.

Lue lisää

Tuo oli hyvä selvennys tilanteestasi ja ajatuksistasi!
Patentin haku ei ole niin simppeliä kuin saattaisi kuvitella. Esim. kun edesmennyt Pertti "Spede"Pasanen patentoi mitä patentoi, ei hän niitä patenttihakemuksia itse laatinut ensimmäistäkään, ne teki asiaan erikoistunut patenttitoimisto. Itse olen hakenut ja saanut patentin ja tehnyt kaiken alusta loppuun itse, toki vähän neuvojakin saaden. Patentti myös maksaa, se maksaa huomattavasti myönnettäessä mutta jotta se pysyisi voimassa edes sen 10 vuotta minkä se yleensä voi voimassa pysyä, siitä on maksettava joka vuosi vuosimaksu. Jos pitää saamansa patentin voimassa tuon 10 vuotta, siitä kertyy maksamista yhteensä lähemmäs kymppitonnin verran. Ja toinen juttu on, että moni innokas keksijä joutuu patenttia hakiessaan törmäämään siihen, ettei hän sittenkään ole ensimmäisenä asialla.

Eikö juuri kanootissa jos missä ajatuksena ole se, että se on mahdollisimman yksinkertainen, kevytrakenteinen ja kevytkulkuinenkin ja sen voimanlähteenä toimii ihminen. Eikö melojalle tuota nautintoa juuri se kanootin liikuttelu ja hallinta oman vartalon voimin, näin minä olen ymmärtänyt. Paljonko kanootin käsittely vaikeutuisi myös sitä kuljetettaessa esim. auton katolla näppärästi paikasta toiseen, jos siellä olisikin vaikka toistasataa kiloa painoa akuista ja sähkömoottorista sun muusta tekniikasta, potkurikin törröttäisi jossakin jne? Jos halutaan liikkua sähkömoottorin voimalla, eikö sitä voisi samalla siirtyä pieneen veneeseen, se kanootin toimintaideahan siinä joka tapauksessa menetettäisiin? Mutta eiköhän joku jossakin maailmalla ole jo tuotakin viritystä kokeillut, ellei, joku tulee sen kyllä tekemään!

Joakim1 kirjoitti:

Mikä olisi se markkinarako, johon tuollainen tehtäisiin? Markkinoilla ei ole hitaita veneitä poislukien soutuveneet ja purjeveet. Ihmiset haluavat päästä nopeasti paikasta toiseen.

Jos eivät halua nopeutta, miksi pitäisi valita kallis ja melko vaivalloinen sähkö, kun vaihtoehtoina on erittäin halpa pieni 4T-perämoottori tai edelleen reilusti sähkösysteemiä edullisempi pieni dieselmoottori. Molemmissa tapauksissa polttoainekulut ovat luokkaa euro tunnissa, joten rahasta homma ei ole kiinni.

Jo 5 solmua on kova vauhti, jos haluaa päästä pidempiä matkoja akuilla puhumattakaan pelkästään paneelien avulla.

Vaikkapa Vene-lehdestä löydät useita juttuja eri sähköveneistä. Yhteistä niille kaikille on kova hinta ja pieni nopeus, poislukien Candela, jonka on tarkoitus nousta kantosiiville ja kulkea jopa yli 30 solmua. Luonnollisesti hinta on täysin järjetön.

Simppu 620e:stä on laajat mittaukset numerossa 1/2012. Se kulutti 1 solmussa n. 50 W, 2 solmussa n. 100 W, 3 solmussa 300 W, 4 solmussa 800 W, 5 solmussa 2,3 kW ja 6 solmussa 3,8 kW. Huomaa erittäin suuri tehonkulutuksen kasvu nopeuden mukana.

Hintaa tuli perusveneen reilun 11 tonnin päälle 3 tai 9 tonnia sähkömoottorista, 2-3 tonnia AGM-akustosta (tuskin pitkäikäinen) ja 8 tonnia katoksesta aurinkopaneeleineen (350 W). Kuka on halukas maksaaan tuosta tuplahinnan verrattuna perämoottorivaihtoehtoon, jolla saa paremman huippunopeuden, moninkertaisen toimintasäteen ja bensaan menee vähemmän rahaa kuin akkujen uusimiseen?

Omaan käyttöön tehty sähkövene Aton 22 esiteltiin jo 12/2002. Siinä oli jo yritystä, mutta tuollainen olisi paljon Simppua kalliimpi.

Lue lisää

Markkinarako olisivat ne, jotka haluaisivat kanootin tai kajakin, mutta kroppa tai mukavuudenhalu eivät salli melomista ja jotka eivät halua puuhailla polttomoottorin kanssa tai haluavat liikkua vesillä, joissa polttomoottorin käyttö ei ole sallittua tai joissa polttomoottorin melu häiritsisi toimintaa. Kun olin edellisen kommentini lähettänyt, palautui mieleeni mainoslehtinen jonka tässä viikolla luin (en tiedä oliko milloin tullut, mutta enää en löytänyt), jossa oli pieni puhallettava vene, jonka mukana tuli sähköperämoottori, ja hintaa vain muutaman satasen. Noihin kumiveneihin en aiempien kokemuksieni pohjalta halua enää sotkeentua. Siis saahan nykyisiin kiinteisiinkin kanootteihin asennettua sähköperämoottoreita, vaan eivät miellytä silmääni ( se muu turvallisuuteen liittyvä juttu, josta tässä ketjussa olen kirjoitellut). Puhun siis oikeastaan ihan eri kategorian laitteista kuin mitä tässä osa tarjoaa. Toisaalta tämä taitaa olla hyvinkin ymmärrettävää huomioiden aihealueen otsikko. :)

Eiselennä kirjoitti:

Tuo oli hyvä selvennys tilanteestasi ja ajatuksistasi!
Patentin haku ei ole niin simppeliä kuin saattaisi kuvitella. Esim. kun edesmennyt Pertti "Spede"Pasanen patentoi mitä patentoi, ei hän niitä patenttihakemuksia itse laatinut ensimmäistäkään, ne teki asiaan erikoistunut patenttitoimisto. Itse olen hakenut ja saanut patentin ja tehnyt kaiken alusta loppuun itse, toki vähän neuvojakin saaden. Patentti myös maksaa, se maksaa huomattavasti myönnettäessä mutta jotta se pysyisi voimassa edes sen 10 vuotta minkä se yleensä voi voimassa pysyä, siitä on maksettava joka vuosi vuosimaksu. Jos pitää saamansa patentin voimassa tuon 10 vuotta, siitä kertyy maksamista yhteensä lähemmäs kymppitonnin verran. Ja toinen juttu on, että moni innokas keksijä joutuu patenttia hakiessaan törmäämään siihen, ettei hän sittenkään ole ensimmäisenä asialla.

Eikö juuri kanootissa jos missä ajatuksena ole se, että se on mahdollisimman yksinkertainen, kevytrakenteinen ja kevytkulkuinenkin ja sen voimanlähteenä toimii ihminen. Eikö melojalle tuota nautintoa juuri se kanootin liikuttelu ja hallinta oman vartalon voimin, näin minä olen ymmärtänyt. Paljonko kanootin käsittely vaikeutuisi myös sitä kuljetettaessa esim. auton katolla näppärästi paikasta toiseen, jos siellä olisikin vaikka toistasataa kiloa painoa akuista ja sähkömoottorista sun muusta tekniikasta, potkurikin törröttäisi jossakin jne? Jos halutaan liikkua sähkömoottorin voimalla, eikö sitä voisi samalla siirtyä pieneen veneeseen, se kanootin toimintaideahan siinä joka tapauksessa menetettäisiin? Mutta eiköhän joku jossakin maailmalla ole jo tuotakin viritystä kokeillut, ellei, joku tulee sen kyllä tekemään!

Lue lisää

Juu, ei patentoimisessa olekaan järkeä ellei usko pystyvänsä hyödyntämään sitä. Toki patentin saaminen tuo tiettyä vakuuttavuutta, jolle voi olla käyttöä vaikkei itse patenttia saisikaan myytyä tai tuotetta myyntiin. Vakavemmin kirjoittaen, en yhtään ihmettelisi, vaikka jokainen tässä ketjussa esittämäni patentoitavissa oleva idea olisi jo patentoitu. Osaa, siis ei varmaankin edes olisi voinut patentoida.

Tuota liikunnallista puolta tulikin jo toisessa ketjun viestissä kommentoitua.

Hintapuolta vielä täsmennän hieman. Siis ennen ketjun avaamista tutkin kyllä mitä litiumioniakut maksavat: Navy 6.0, 30 kg, 3042 Wh $4500 eli $150 / kg. Siis tokkopa $100 000 10 metriselle sähkökanootille kysyntää olisi - minkä hyvinkin kaupallisesti tuotettuna vene maksaisi - olisi kysyntää. Itse tehtynä hinta toki jäisi murto-osaan.

sähkövenho kirjoitti:

Markkinarako olisivat ne, jotka haluaisivat kanootin tai kajakin, mutta kroppa tai mukavuudenhalu eivät salli melomista ja jotka eivät halua puuhailla polttomoottorin kanssa tai haluavat liikkua vesillä, joissa polttomoottorin käyttö ei ole sallittua tai joissa polttomoottorin melu häiritsisi toimintaa. Kun olin edellisen kommentini lähettänyt, palautui mieleeni mainoslehtinen jonka tässä viikolla luin (en tiedä oliko milloin tullut, mutta enää en löytänyt), jossa oli pieni puhallettava vene, jonka mukana tuli sähköperämoottori, ja hintaa vain muutaman satasen. Noihin kumiveneihin en aiempien kokemuksieni pohjalta halua enää sotkeentua. Siis saahan nykyisiin kiinteisiinkin kanootteihin asennettua sähköperämoottoreita, vaan eivät miellytä silmääni ( se muu turvallisuuteen liittyvä juttu, josta tässä ketjussa olen kirjoitellut). Puhun siis oikeastaan ihan eri kategorian laitteista kuin mitä tässä osa tarjoaa. Toisaalta tämä taitaa olla hyvinkin ymmärrettävää huomioiden aihealueen otsikko. :)

Lue lisää

Kuulostaa aika erilaiselta kuin aloituksesi! Siis haluat lähinnä sähkötoimisen kanootin, jota käytetään kuten kanoottia. Ei ssiis pidempiä matkoja eikä useita henkilöitä kyytiin? Silloin kannattaa lähteä liikkeelle kanootista ja laittaa ne paneelit kanteen ja pieni sähkömoottori perään. Muistan nähneeni kanoottiin tarkoitettuja sähkömoottoreita sekä poljettavia kanootteja. Potkuri aiheuttaa noissa helposti ongelmia, jos kanootilla liikutaan matalissa ja vesikasvillisissa paikoissa.

Joakim1 kirjoitti:

Kuulostaa aika erilaiselta kuin aloituksesi! Siis haluat lähinnä sähkötoimisen kanootin, jota käytetään kuten kanoottia. Ei ssiis pidempiä matkoja eikä useita henkilöitä kyytiin? Silloin kannattaa lähteä liikkeelle kanootista ja laittaa ne paneelit kanteen ja pieni sähkömoottori perään. Muistan nähneeni kanoottiin tarkoitettuja sähkömoottoreita sekä poljettavia kanootteja. Potkuri aiheuttaa noissa helposti ongelmia, jos kanootilla liikutaan matalissa ja vesikasvillisissa paikoissa.

Lue lisää

Poljettavia kanootteja on valmistettu ja käytetty ainakin WW2:n aikaan. Pohjois- Norjassa on eräässä museossa esillä tuollainen. Se taisi olla ulkokuoreltaan jopa nahasta valmistettu, keveyttä kun oli haettu, runkorakennetta en muuten niin hyvin muista enkä kyllä paikkakuntaakaan missä tämä oli. Poljettavuuden ideana oli hiljaisuus, melojen, airojen tms. äänet vältettiin kun operoitiin vihollisen tuntumassa, näitä kerrotaan käytetyn erityisesti sabotaasitehtävissä. Kovin tehokkaita moottoreita ihmiset eivät ole, vahva hyväkuntoinen ihminen kykenee ylläpitämään vähänkään pitempään noin max. 170- 230 Watin tehoa, aivan hetkellisesti toki hieman enemmän.

Joakim1 kirjoitti:

Kuulostaa aika erilaiselta kuin aloituksesi! Siis haluat lähinnä sähkötoimisen kanootin, jota käytetään kuten kanoottia. Ei ssiis pidempiä matkoja eikä useita henkilöitä kyytiin? Silloin kannattaa lähteä liikkeelle kanootista ja laittaa ne paneelit kanteen ja pieni sähkömoottori perään. Muistan nähneeni kanoottiin tarkoitettuja sähkömoottoreita sekä poljettavia kanootteja. Potkuri aiheuttaa noissa helposti ongelmia, jos kanootilla liikutaan matalissa ja vesikasvillisissa paikoissa.

Lue lisää

Lukaisin uudemman kerran aloitusviestini. Aloitin kyllä ihan kanoottiluokassa viestini, mutta varmaankin ensimmäisena maininta 10 metristä suuntasi lukijan isompiin aluksiin, tolppien päällä olevat paneelit ruokkivat tätä ja kuvan viimeisteli 200 kg akkuja. 10 metriä valitsin siis runkonopeuden takia ja 200 kg sillä, että intuitioni sanoi että tuon verran massaa lastin kanssa jossakin 500-600 kg luokassa oleva paatti vaatisi, jotta painolasti jaksaisi pitää aluksen suht' suorassa venen pintaan nähden. Onhan tuo toki paljon enemmän kuin tavallinen kanootti lasteineen, mutta kaukana kuitenkin matkaveneiden massoista. Veneessä ei olisi tarkoitus yöpyä, vaan kuvausreissuja ja luonnon ihailua aamuhämärästä iltahämärään. Kun nyt en ole saanut täältä tukea esittämälleni veneen automaattisesti pystyyn kääntymiselle kaatumisen jälkeen, niin järki sanoo, että turvallisempi on normimittainen tai korkeintaan metrin - pari pidempi paatti pienemmällä paneeli- ja akkuvarustuksella.

Kanoottityypin valitsin lähinnä sitä ajatellen, että pääsisi kuvaamaan mahdollisimman lähelle vedenpintaa, esim. hyönteisiä. Katamaraanin tapauksessa työskentelytasona toimisi ponttoonien/runkojen välillä oleva taso, joka taas olisi pakko nostaa aaltojen yläpuolelle, jolloin ollaan jo turhan korkealla. Siis pienistä aalloista toki puhutaan, mutta ainahan tuuli voi yltyä ja pitäisi päästä maihin. Lähinnä kysymykseen voisi tulla kanootti "trimaraanina" eli ponttoonein varustettuna. Tällöin varmaankin voisi ponttoonien tukiin kiinnittää aurinkopaneelit "siiviksi".

Olisi näköjään kannattanut aloituksessani kuvailla tarkemmin mihin käyttöön vene tulisi. Tekniikan ala ihmisena tulee usein jumiuduttua tekniseen puoleen ja unohtaa tällaisten tausta-asioiden merkityksen.

Ei tuo kyllä näytä lainkaan optimaaliselta. Rungot ovat aivan liian lähellä tuosiaan, jolloin kapeiden runkojen etu menetetään eli tuo käyttäytyy suunnilleen samalla lailla kuin noin leveä yksirunkoinen. Ilmeisesti joku tee-se-itse -mies on liittänyt kaksi runkoa yhteen. Rungotkaan eivät näytä lainkaan pienivastuksisilta uppoamanopeuksilla.

Joakim1 kirjoitti:

Ei tuo kyllä näytä lainkaan optimaaliselta. Rungot ovat aivan liian lähellä tuosiaan, jolloin kapeiden runkojen etu menetetään eli tuo käyttäytyy suunnilleen samalla lailla kuin noin leveä yksirunkoinen. Ilmeisesti joku tee-se-itse -mies on liittänyt kaksi runkoa yhteen. Rungotkaan eivät näytä lainkaan pienivastuksisilta uppoamanopeuksilla.

Lue lisää

Kuinka nyt laserin puolikkaat toisistaan loitonnettuna kyntävät!

Joakim1 kirjoitti:

Ei tuo kyllä näytä lainkaan optimaaliselta. Rungot ovat aivan liian lähellä tuosiaan, jolloin kapeiden runkojen etu menetetään eli tuo käyttäytyy suunnilleen samalla lailla kuin noin leveä yksirunkoinen. Ilmeisesti joku tee-se-itse -mies on liittänyt kaksi runkoa yhteen. Rungotkaan eivät näytä lainkaan pienivastuksisilta uppoamanopeuksilla.

Lue lisää

Eli mikä olisi sopiva ja paras runkojen etäisyys toisistaan, ja millä perusteilla? Olisiko 8 metriä hyvä?

Etäisyyttäpitääolla kirjoitti:

Eli mikä olisi sopiva ja paras runkojen etäisyys toisistaan, ja millä perusteilla? Olisiko 8 metriä hyvä?

Riippuu runkojen muodosta ja pituudesta, mutta "tarpeeksi kaukana". Pitää olla niin kaukana toisistaan, että muodostavat omat aaltokuvionsa eikä yhteistä. Hyvin toimivat katamaraanit ovat leveydeltään n. puolet pituudesta ja rungot kapeita (veteen osuvalta korkeudelta). Leveillä rungoilla, kuten ko. ilmoituksessa, kokonaisleveyttä pitää olla enemmän ja silti ei tule hyvää.

Joakim1 kirjoitti:

Riippuu runkojen muodosta ja pituudesta, mutta "tarpeeksi kaukana". Pitää olla niin kaukana toisistaan, että muodostavat omat aaltokuvionsa eikä yhteistä. Hyvin toimivat katamaraanit ovat leveydeltään n. puolet pituudesta ja rungot kapeita (veteen osuvalta korkeudelta). Leveillä rungoilla, kuten ko. ilmoituksessa, kokonaisleveyttä pitää olla enemmän ja silti ei tule hyvää.

Lue lisää

Ei aaltokuvion muodostaminen ole se ainoa merkittävä tekijä, veden pinnan alla tapahtuu paljon asioita, veden halki kulkeva esine siirtää aina vettä sivuun tavalla tai toisella, siis tekemällä työtä enemmän tai vähemmän ja käyttämällä energiaa siihen enemmän tai vähemmän.
Kilpamoottoriveneissä ko. runkomuoto on tyypillinen, voisiko se samalla olla niin epäonnistunut? No ehkä se niissä veneissä on toteutettu kertoimella 0,367 kertaa pituus ja tuossa kuvan rungossa taas kerroin on ehkä 0,347 tms. Seuraavaksi varmaan tarkastelemme veteen syntyvää ylipainetta erilaisten runkomuotojen eri nopeuksilla kulkiessa veden lävitse tai liukuvien veneiden tapauksessa veden pintaa vain hitusen koskettaen. Jos kyseessä on ns. ylikavitoivalla potkurilla varustettu vene, meidän pitää tietysti osata jakaa voimat oikeassa suhteessa potkurin venettä nostavaan voimaan ja veneen veteen vähäisellä kosketuksellaan aiheuttamaan voimaan ja siitä seuraavaan paineennousuun veneen pohjan välittömässä tuntumassa.

Painenousee kirjoitti:

Ei aaltokuvion muodostaminen ole se ainoa merkittävä tekijä, veden pinnan alla tapahtuu paljon asioita, veden halki kulkeva esine siirtää aina vettä sivuun tavalla tai toisella, siis tekemällä työtä enemmän tai vähemmän ja käyttämällä energiaa siihen enemmän tai vähemmän.
Kilpamoottoriveneissä ko. runkomuoto on tyypillinen, voisiko se samalla olla niin epäonnistunut? No ehkä se niissä veneissä on toteutettu kertoimella 0,367 kertaa pituus ja tuossa kuvan rungossa taas kerroin on ehkä 0,347 tms. Seuraavaksi varmaan tarkastelemme veteen syntyvää ylipainetta erilaisten runkomuotojen eri nopeuksilla kulkiessa veden lävitse tai liukuvien veneiden tapauksessa veden pintaa vain hitusen koskettaen. Jos kyseessä on ns. ylikavitoivalla potkurilla varustettu vene, meidän pitää tietysti osata jakaa voimat oikeassa suhteessa potkurin venettä nostavaan voimaan ja veneen veteen vähäisellä kosketuksellaan aiheuttamaan voimaan ja siitä seuraavaan paineennousuun veneen pohjan välittömässä tuntumassa.

Lue lisää

Reilusti liukuvalla alueella toimivat veneet, kuten kilpamoottoriveneet, ovat aivan toinen juttu. Niissä aallot eivät ole lainkaan oleellinen juttu ja tavoitteena on minimoida märkäpinta-ala. Katamaraanin runkojen välinen "siipi" kantaa merkittävän osan veneen painosta suurissa nopeuksissa ja myös stabiloi venettä.

Turha tuohon tässä on mennä, kun puhutaan 5 solmua kulkevasta sähköveneestä. Se toimii uppoumanopeudella, jolloin aallonmuodostusvastus on erittäin kriittinen. Hyvin kapealla rungolla saadaan pieni aallonmuodostusvastus, mutta kaksi sellaista liian lähekkäin pilaavat hyödyn. Katamaraanissa voidaan käyttää runkoja, jotka yksirunkoisina olisivat aivan liian kiikkeriä.

Joakim1 kirjoitti:

Ei tuo kyllä näytä lainkaan optimaaliselta. Rungot ovat aivan liian lähellä tuosiaan, jolloin kapeiden runkojen etu menetetään eli tuo käyttäytyy suunnilleen samalla lailla kuin noin leveä yksirunkoinen. Ilmeisesti joku tee-se-itse -mies on liittänyt kaksi runkoa yhteen. Rungotkaan eivät näytä lainkaan pienivastuksisilta uppoamanopeuksilla.

Lue lisää

Ihanteellinen on vähän eri asia kuin optimaalinen.
Ihanteellista tuossa on hinta, valmis "kaatumaton" runko (kysyjä ei osaa kokonaan rakentaa), kevytkulkuinen ja sopivan pieni projektin prototyypiksi. Tuon saa kulkemaan yhdellä sähköperämoottorilla ja muutamalla akulla sekä aurinkokennokatoksella, joka sekin on yksinkertainen toteutaa. Kokonaisprojekstihinta pyörii viiden tonnin hujakoissa. Jos kysyjä toteuttaisi isomma proton niin puhuttaisiin kymmenistä tuhansista missä ei juuri olisi järkeä.
Rungot eivät tosiaankaan ole optimaaliset, mutta rakenne on paljon turvallisempi kuin yksirunkoinen kanootti. Aurinkokennojenkin sijoittaminen ylös katokseksi ei siirtäisi painopistettä vaarallisen ylös.
Tuollaisella halvalla aihiolla olisi hyvä todetä mkä kaikki kaupalliset valmistajat jo tietävätkin: "Sähköveneessä ei ole mitään järkeä."

Tuossa Adventurerissa ei ole mitään olennaista eroa moniin saman kokoluokan uppoumarunkoisiin venemerkkeihin verrattuna. Rungon yläosa on hieman omanlaisensa muotoilultaan, siitä joku voi tykätä ja joku toinen ei, itselle kelpaisi kyllä. Vain hyttirakenteen tekisin toisin jos vaikka tuollaisen rovin saisin jne. Samaan kategoriaan tuon kanssa voidaan sijoittaa myös useimmat puurunkoiset ns. kalastajamalliset veneet. Näiden veneiden painot ovat luokkaa 3000- 4000 kg ja syväydet 75-90 cm. Olisi siinä pienelle sähkömoottorille työtä saada tuollainen lainkaan liikkumaan. Jos taas korvattaisiin 60- 80 hp polttomoottori saman tehoisella sähkömoottorilla ja edellytettäisiin sillä voitavan ajella yhdellä latauksella 10 tuntia, vene taitaisi miltei upota tarvittavien akkujen painosta.

Eiselennä kirjoitti:

Tuossa Adventurerissa ei ole mitään olennaista eroa moniin saman kokoluokan uppoumarunkoisiin venemerkkeihin verrattuna. Rungon yläosa on hieman omanlaisensa muotoilultaan, siitä joku voi tykätä ja joku toinen ei, itselle kelpaisi kyllä. Vain hyttirakenteen tekisin toisin jos vaikka tuollaisen rovin saisin jne. Samaan kategoriaan tuon kanssa voidaan sijoittaa myös useimmat puurunkoiset ns. kalastajamalliset veneet. Näiden veneiden painot ovat luokkaa 3000- 4000 kg ja syväydet 75-90 cm. Olisi siinä pienelle sähkömoottorille työtä saada tuollainen lainkaan liikkumaan. Jos taas korvattaisiin 60- 80 hp polttomoottori saman tehoisella sähkömoottorilla ja edellytettäisiin sillä voitavan ajella yhdellä latauksella 10 tuntia, vene taitaisi miltei upota tarvittavien akkujen painosta.

Lue lisää

Jos tuo jolloin järjellisellä teholla kulkee 14 solmua, se on puoliliukuva ei uppoamarunkoinen. Noiden välillä on hyvin selvä ero ja suurin osa uppoumarunkoisiksi mielletyistä venemalleista on puoliliukuvia, koska ihmisille ei riitä se uppoamarunkoisen 6-7 solmua ko. kokoluokassa. Ja niihin loppuihinkin on melkein kaikkiin asennettu perätasoja tai muutettu runkomuotoa niin, että päästään yli runkonopeuden ilman perän uppoamista omaan aaltoon.

Kaikki nuo muutokset lisäävät vastusta alhaisilla nopeuksilla. Kymmenien hv dieseleillä sillä ei ole merkitystä, koska tehoa riittää ja kulutus on kuitenkin mitätön alle 6 solmussa, mutta sähkömoottorilla eroa on hyvinkin merkittävästi.

Oikea kohde on siis vene, jossa on normaalisti alle 10 hv kone. Tai vielä paremmin purjeella tai ihimisvoimin kulkevaksi tarkoitettu ellei ole mahdollisuutta erikseen suunnitella juuri ko. käyttöön tarkoitettua.

Joakim1 kirjoitti:

Jos tuo jolloin järjellisellä teholla kulkee 14 solmua, se on puoliliukuva ei uppoamarunkoinen. Noiden välillä on hyvin selvä ero ja suurin osa uppoumarunkoisiksi mielletyistä venemalleista on puoliliukuvia, koska ihmisille ei riitä se uppoamarunkoisen 6-7 solmua ko. kokoluokassa. Ja niihin loppuihinkin on melkein kaikkiin asennettu perätasoja tai muutettu runkomuotoa niin, että päästään yli runkonopeuden ilman perän uppoamista omaan aaltoon.

Kaikki nuo muutokset lisäävät vastusta alhaisilla nopeuksilla. Kymmenien hv dieseleillä sillä ei ole merkitystä, koska tehoa riittää ja kulutus on kuitenkin mitätön alle 6 solmussa, mutta sähkömoottorilla eroa on hyvinkin merkittävästi.

Oikea kohde on siis vene, jossa on normaalisti alle 10 hv kone. Tai vielä paremmin purjeella tai ihimisvoimin kulkevaksi tarkoitettu ellei ole mahdollisuutta erikseen suunnitella juuri ko. käyttöön tarkoitettua.

Lue lisää

Suurin osa uppoumarunkoisiksi mielletyistä veneistä saadaan puoliliukuviksi ilman mitään tasoja ja kikkailuja vain lisäämällä moottoritehoa riittävästi. Muistan miten kotisaaristossani pari tavalla tai toisella vaurastunutta veneilijää vaihtoi noin 9 metriseen raskastekoiseen leveärunkoiseen oikein perinteiseen kalastajamalliseen veneeseen niissä olleiden 12- 15 hp- tehoisten moottorien tilalle lähes 100 hp koneet. Kirjaimellisesti pakon edessä veneistä tuli kuin tulikin ns. puoliliukuvia ja 14- 16 solmua kulkevia, siis ihan niillä samoilla rungoilla ns. uppoumarunkoiset veneet muuttuivat ns. puoliliukuviksi. Polttoaineen kulutus tuossa tietysti pikkuisen nousi, 4-5 litran tuntikulutuksesta sinne 30 litran per tunti tuntumaan. Samoin tuo toimii jossain Adventurerissa, vene kulkisi noin 8 solmua, inan vaille sitä kuulua runkonopeutta, pienellä, ehkä 15 hp teholla, mutta se saadaan moninkertaisella teholla ja moninkertaiseksi lisääntyneellä polttoaineen kulutuksella liikkumaan 12- 14 solmua. Jos tehoksi laitettaisiin vaikka 2000 hp, ehkä veneestä tulisi jo ns. liukuva, siis näiden määritelmien rajat ovat nekin kuin veteen piirrettyjä viivoja, liukuvia.
Suomen nopeimmaksi mainostetussa ja yli 40 solmun nopeuden saavuttavassa fiskarissa moottorina on 500 hp diesel. Vene on puurunkoinen perinnemallinen mutta myös kantotasoilla varustettu, näillä tehoilla ja nopeuksilla tasot alkavat jo toimiakin niin kuin on tarkoitettu.

Tuolla Suomen nopeimmalla "fiskarilla" tarkoittane Fannya. Sen vedenalainen runkomuoto on tehty puhtaasti liukuvarunkoiseksi terävine palteineen, nousulistoineen ja jopa trimmitasoineen:
http://1.bp.blogspot.com/-OOqr812ZVVM/UgQWWaaDJ9I/AAAAAAAACDU/3w0gScnKLKA/s1600/IMG_6404.JPG

Noita perinteisiä fiskareita on erilaisilla runkomuodoilla. Ne jotka kulkevat mielekkäästi 14-16 solmua eivät ole oprimaalisia hitaampiin vauhteihin. En tunne noita perinteisiä malleja kovin hyvin, mutta oliskohan pellinkiläinen tuollainen, jossa on tasaisempi runkomuoto, jolla se puoliliukuu, jos painopiste on tarpeeksi edessä.

Jos Nettiveeneen tiedot 10,5 m kokonaispituus ja 4500 kg paino pätevät tuolle Adventurelle, se ei taatusti kulje 15 hv teholla 7 solmua enempää. Tuossa vesilinja lienee 9 m paikkeilla, joten runkonopeus on hiukan yli 7 solmua. Vertailun vuoksi purjeneeni vesilinja on 10,1 m ja se kulkee 7,4 solmua 18 hv koneella (MD2020). Aivan 8 solmua se ei kulkisi edes 28 hv koneella. Painoa on hiukan alle 6 tonnia.

Joakim1 kirjoitti:

Tuolla Suomen nopeimmalla "fiskarilla" tarkoittane Fannya. Sen vedenalainen runkomuoto on tehty puhtaasti liukuvarunkoiseksi terävine palteineen, nousulistoineen ja jopa trimmitasoineen:
http://1.bp.blogspot.com/-OOqr812ZVVM/UgQWWaaDJ9I/AAAAAAAACDU/3w0gScnKLKA/s1600/IMG_6404.JPG

Noita perinteisiä fiskareita on erilaisilla runkomuodoilla. Ne jotka kulkevat mielekkäästi 14-16 solmua eivät ole oprimaalisia hitaampiin vauhteihin. En tunne noita perinteisiä malleja kovin hyvin, mutta oliskohan pellinkiläinen tuollainen, jossa on tasaisempi runkomuoto, jolla se puoliliukuu, jos painopiste on tarpeeksi edessä.

Jos Nettiveeneen tiedot 10,5 m kokonaispituus ja 4500 kg paino pätevät tuolle Adventurelle, se ei taatusti kulje 15 hv teholla 7 solmua enempää. Tuossa vesilinja lienee 9 m paikkeilla, joten runkonopeus on hiukan yli 7 solmua. Vertailun vuoksi purjeneeni vesilinja on 10,1 m ja se kulkee 7,4 solmua 18 hv koneella (MD2020). Aivan 8 solmua se ei kulkisi edes 28 hv koneella. Painoa on hiukan alle 6 tonnia.

Lue lisää

Kyllä, tarkoitan Fannya. Fannya ei ole todellakaan tehty puhtaasti liukuvarunkoiseksi eikä siinä ole alkujaan ollut noita pikaveneen lisukkeita ensinkään, vene on tehty ja jopa ollut kalastajan käytössä ennen uppoamistaan. Vene oli useita vuosia upoksissa kunnes nykyinen omistaja sen osti, nosti, kunnosti ja alkoi laittaa siihen aina vain vähän isompaa ja isompaa konetta. Tämä on erityisen tyypillinen aika kevytrakenteinen alueen saariston kalastajavene, näitä liikkuu kyllä vesillä vielä mutta ei tuollaisilla hirviökoneilla. Nämä virittämättömät vastaavat kulkevat tuollaisella 60- 80 hp teholla, käytännössä aivan täyttä tehoa käyttämättäkin, sen 12- 15 solmua. On nimittäin tullut ajeltua ja noin se menee. On myös tullut ajeltua venetyypeillä jollaisia tarkoitin edellisessä viestissäni, ne veneet ovat jo rakenteellisesti massiivisemmin tehtyjä, alun perin esim. kaaritukset olivat kokonaan paksuja luonnonkaaria, veneet suhteessa pituuteen 8- 9- metrisissä ja sitä isommissa ainakin metrin näitä Fanny- tyyppisiä leveämpiä ja painoa tietysti paljon enemmän. Nyt tarkoitan veneitä joita käytettiin esim. Merikarvian ja Uudenkaupungin välisellä merialueella. Tuolla jouduttiin veneillä menemään usein esim. raskailla silakkarysillä kalastettaessa aivan avomeren tuntumaan, pois saariston suojista ja hyvin erilaisiin olosuhteisiin kuin jossain Porvoon edustan laajojen saaristojen suojassa toimittaessa. Myös ne kalavehkeet, juuri silakkarysät ja- verkot, olivat siellä raskaampaa tekoa ja vaativat kantavampia veneitä. Mutta tuollainen hyvin raskastekoinenkin vene saadaan sillä noin 100 hp koneella etenemään myös 12-14 solmua, ja kyllä se käytännössä tuolloin myös pyöreydestään huolimatta yhdenlainen puoliliukuva on. Kulkuhan ei tietenkään ole siten siroa kuin ihan puoliliukuvaksi tarkoitetuilla veneillä.
Mistä löysit tuon 4500 kg painotiedon, itse löysin Nettiveneestä tiedot painosta kahden veneen kohdalla, toisessa kerrottiin painoksi 3500 ja toisessa 3000 kg!

Eiselennä kirjoitti:

Kyllä, tarkoitan Fannya. Fannya ei ole todellakaan tehty puhtaasti liukuvarunkoiseksi eikä siinä ole alkujaan ollut noita pikaveneen lisukkeita ensinkään, vene on tehty ja jopa ollut kalastajan käytössä ennen uppoamistaan. Vene oli useita vuosia upoksissa kunnes nykyinen omistaja sen osti, nosti, kunnosti ja alkoi laittaa siihen aina vain vähän isompaa ja isompaa konetta. Tämä on erityisen tyypillinen aika kevytrakenteinen alueen saariston kalastajavene, näitä liikkuu kyllä vesillä vielä mutta ei tuollaisilla hirviökoneilla. Nämä virittämättömät vastaavat kulkevat tuollaisella 60- 80 hp teholla, käytännössä aivan täyttä tehoa käyttämättäkin, sen 12- 15 solmua. On nimittäin tullut ajeltua ja noin se menee. On myös tullut ajeltua venetyypeillä jollaisia tarkoitin edellisessä viestissäni, ne veneet ovat jo rakenteellisesti massiivisemmin tehtyjä, alun perin esim. kaaritukset olivat kokonaan paksuja luonnonkaaria, veneet suhteessa pituuteen 8- 9- metrisissä ja sitä isommissa ainakin metrin näitä Fanny- tyyppisiä leveämpiä ja painoa tietysti paljon enemmän. Nyt tarkoitan veneitä joita käytettiin esim. Merikarvian ja Uudenkaupungin välisellä merialueella. Tuolla jouduttiin veneillä menemään usein esim. raskailla silakkarysillä kalastettaessa aivan avomeren tuntumaan, pois saariston suojista ja hyvin erilaisiin olosuhteisiin kuin jossain Porvoon edustan laajojen saaristojen suojassa toimittaessa. Myös ne kalavehkeet, juuri silakkarysät ja- verkot, olivat siellä raskaampaa tekoa ja vaativat kantavampia veneitä. Mutta tuollainen hyvin raskastekoinenkin vene saadaan sillä noin 100 hp koneella etenemään myös 12-14 solmua, ja kyllä se käytännössä tuolloin myös pyöreydestään huolimatta yhdenlainen puoliliukuva on. Kulkuhan ei tietenkään ole siten siroa kuin ihan puoliliukuvaksi tarkoitetuilla veneillä.
Mistä löysit tuon 4500 kg painotiedon, itse löysin Nettiveneestä tiedot painosta kahden veneen kohdalla, toisessa kerrottiin painoksi 3500 ja toisessa 3000 kg!

Lue lisää

En tarkoittanut, että Fanny olisi alunperin ollut liukuvarunkoisen pohjalla, mutta nykyään on. Oli meilläkin paikallinen kaveri, joka sai Kulkuri 30 avomallin kulkemaan n. 30 solmua 80-luvun alussa. Ei siinäkään vedenalainen runko enää ollut vakio. Tuossa taisi sentään olla vain 130 hv kone. Koominen näky kun meni ohi joidenkin nopeiksi luulemista perämoottoriveneistä.

Tämä on ensimmäinen Googlen löytämä Adventure: https://www.nettivene.com/moottorivene/lujitemuovivene/601227
Myös toisessa paino 4500 kg: https://www.nettivene.com/moottorivene/lujitemuovivene/637577

Näkyy tosiaan olevan noita 3000-3500 kg painojakin. En kyllä usko silläkään painolla kulkevan 8 solmua 15 hv koneella, mutta eipä tuolla ko. keskustelun kannalta väliä ole. Sähköllä ei kuitenkaan haluta tuottaa noin suuria tehoja ja niillä saavutetut nopeudet eivät kerro mitään oleellista siitä 4-6 solmun vastuksesta, joka on kriittinen.

Sekoitat nyt kilovatit ja hevosvoimat. Puhut 75 kilovatista ja 70 kilovatista, sekä 9 metristä veneestä.

Yllä käy ilmi, että Adventure on yli 10 metriä pitkä, ja hevosvoimia siis 75, ja kulkee yli 14 solmun huippunopeutta 75 HEVOSVOIMAN teholla.

kjxvidjoishnelnwn kirjoitti:

Sekoitat nyt kilovatit ja hevosvoimat. Puhut 75 kilovatista ja 70 kilovatista, sekä 9 metristä veneestä.

Yllä käy ilmi, että Adventure on yli 10 metriä pitkä, ja hevosvoimia siis 75, ja kulkee yli 14 solmun huippunopeutta 75 HEVOSVOIMAN teholla.

Lue lisää

Adventurer on koeajuttu Vene-lehdessä 12/1968. Tiedoissa oli painona n. 3 tonnia, vesilinja 9,0 m ja pituus 10,2 m. Koeajoveneessä oli 72 hv kone, jolla se saavutti 12 solmun huippunopeuden. Nopeutta kuvataan teksissä runkotyypi huomioiden kohtuulliseksi. Veneen sanotaaan kilpailevan hinnallaan eli aikansa halpis.

Veneellä ei siis ole mitään tekemistä öljykriisin kanssa, joka oli vasta monta vuotta myöhemmin.

Ei kai sentään ilman latausta 20h?
Tämä Simppukin vaikuttaa kevyeksi menijäksi turhan suurelta ja painavalta. Kun sen omapainoon 450 kg lisättäisiin 300 kg, oltaisiin jo painossa 750 kg, siihen moottori ja matkustajat, mikä silloin olisi vauhti tuolla oletetulla teholla? Jos akut saadaan purettua aika tyhjiin, eikö tuo lataus voisi antaa enimmillään 2 kW tehon 20 tunnin ajan? Siis noin 2,8 hv, kun venettä myydään yleensä 6- 10 hv tehoisilla moottoreilla?
Minusta jo huomattavammin "toimiva" vene olisi esim. XP. Ainakin yksi näkyy olevan Nettiveneessä myynnissä. Tuo on 5,3 m pitkä, 1,9 m leveä ja painaa 260 kg. Tuosta kun nostaisi peräsimen pois ja sen sähkötakatuupparin tilalle niin mikä ettei. Ja on vielä vakaan oloinenkin, alkujäykkyyttä kallistumista vastaan lienee enemmän kuin Simpussa. Alkujäykkyys on tärkeä turvallisuustekijä, se merkitsee että veneessä uskaltaa nousta seisomaan muutenkin kuin kieli keskellä suuta ja että voi esim. rantautuessa astua lähelle reunaakin ilman että vene kallistuu alta pois. Juuri noiden kiikkerien (en nyt osoita Simppua!) veneiden takia suomessa kuollaan niin usein sepalus auki!

Sähkösimppu kulutti mittauksissa 2.3kW 5 solmun nopeudella. Eli karkeasti 20h on mahdollista jos kuluttaa 2 kW 20h ajan ja on 40 kWh akusto. Ja tuo Simppu 620 on aivan turhan iso tällaiseen. Akustohan on pirun kallis mutta Teslan akut ovat osoittaneet että ne kestävät paljon pidempään kuin luultiin ja jälleenmyyntiarvo säilyy hyvin. Teslan 100kWh:n akkupaketilla ajelisi jo 50h mikä on monelle koko kesän ajot! Ja käytännössä ilmaista ajoa.

Macee kirjoitti:

Sähkösimppu kulutti mittauksissa 2.3kW 5 solmun nopeudella. Eli karkeasti 20h on mahdollista jos kuluttaa 2 kW 20h ajan ja on 40 kWh akusto. Ja tuo Simppu 620 on aivan turhan iso tällaiseen. Akustohan on pirun kallis mutta Teslan akut ovat osoittaneet että ne kestävät paljon pidempään kuin luultiin ja jälleenmyyntiarvo säilyy hyvin. Teslan 100kWh:n akkupaketilla ajelisi jo 50h mikä on monelle koko kesän ajot! Ja käytännössä ilmaista ajoa.

Lue lisää

Se "ilmainen" ajo maksaa todellä paljon. Teslan akkut eivät ole ilmaisia. Jos ostaisi muutaman hepan pikku nelarin, niin sillä ajaisi lopun ikäänsä "ilmaiseksi" ennen kuin teslan akkujen hinta ylittyisi.

Kun ajan 10km akuilla, se ei käytännössä maksa yhtään sen enempää kuin 0km. Näin ajo on "ilmaista" yhtä lailla kuin purjeilla kulkeminen on ilmaista. Älä sekoita pääomakustannuksia tähän. Ja akusto säilyttää yllättävän hyvin arvonsa, ei niiden arvoa tarvitse kuolettaa kokonaan. En sano silti että olisi kokonaistaloudellisesti vielä järkevää.

Macee kirjoitti:

Sähkösimppu kulutti mittauksissa 2.3kW 5 solmun nopeudella. Eli karkeasti 20h on mahdollista jos kuluttaa 2 kW 20h ajan ja on 40 kWh akusto. Ja tuo Simppu 620 on aivan turhan iso tällaiseen. Akustohan on pirun kallis mutta Teslan akut ovat osoittaneet että ne kestävät paljon pidempään kuin luultiin ja jälleenmyyntiarvo säilyy hyvin. Teslan 100kWh:n akkupaketilla ajelisi jo 50h mikä on monelle koko kesän ajot! Ja käytännössä ilmaista ajoa.

Lue lisää

...kulutti mittauksissa 2,3 kW, kW on edelleen tehon yksikkö, ei kulutetun tai tuotetun energian, eli mitä haluat kertoa? Millainen akusto, siis miten painava, oli veneessä kun jotain koetta tehtiin, milloin ja missä ja kenen toimesta valvonnassa sitä sitten tehtiinkään? Mitä painaisi se 100 kWh akkukasa, ehkä jotain 800 kg? Mikä silloin olisi nopeus em. teholla?

Kun meillä ei tiettävästi ole jaossa ilmaista sähköenergiaa, miten kuitenkin väität lataavasi akkujasi sellaisella? Jos väität kulkevasi akkujen voimalla ilmaiseksi 10 km, olet siis ladannut niihin akkuihin keinolla tai toisella ja tavalla tai toisella sähköenergiaa, jonka joku muu on siirtohintoineen kaikkineen sinun puolestasi maksanut!

Pianjolentää kirjoitti:

...kulutti mittauksissa 2,3 kW, kW on edelleen tehon yksikkö, ei kulutetun tai tuotetun energian, eli mitä haluat kertoa? Millainen akusto, siis miten painava, oli veneessä kun jotain koetta tehtiin, milloin ja missä ja kenen toimesta valvonnassa sitä sitten tehtiinkään? Mitä painaisi se 100 kWh akkukasa, ehkä jotain 800 kg? Mikä silloin olisi nopeus em. teholla?

Kun meillä ei tiettävästi ole jaossa ilmaista sähköenergiaa, miten kuitenkin väität lataavasi akkujasi sellaisella? Jos väität kulkevasi akkujen voimalla ilmaiseksi 10 km, olet siis ladannut niihin akkuihin keinolla tai toisella ja tavalla tai toisella sähköenergiaa, jonka joku muu on siirtohintoineen kaikkineen sinun puolestasi maksanut!

Lue lisää

Jos lukisit viestini kunnolla huomaisit että kyse oli tarvittavasta tehosta jolla ko. paatti liikkuu 5 solmua. Aikaisemmassa viestissä oli tietoa siitä miten oli mitattu.

Jos sähköenergiaa kuluu tunnissa 2 kWh, se maksaa 20c. Minulle se on käytännössä ilmaista, sinusta en tiedä. Autoja tosin saa yleensä ladata ilmaiseksi, eli joku silloinkin sen sinun puolestasi maksaa.

Macee kirjoitti:

Jos lukisit viestini kunnolla huomaisit että kyse oli tarvittavasta tehosta jolla ko. paatti liikkuu 5 solmua. Aikaisemmassa viestissä oli tietoa siitä miten oli mitattu.

Jos sähköenergiaa kuluu tunnissa 2 kWh, se maksaa 20c. Minulle se on käytännössä ilmaista, sinusta en tiedä. Autoja tosin saa yleensä ladata ilmaiseksi, eli joku silloinkin sen sinun puolestasi maksaa.

Lue lisää

Jos pidät maksettua sähkö ilmaisena, en nyt oikein tajua aivoituksiasi. Entä kun hinta pompsahtaa vaikka kymmenkertaiseksi? Emme kai me ihan oikeasti oleta. että kun sähkömoottoreilla varustettuja autoja esim. suomessa on vaikka puoli miljoonaa, ne saavat ladata itseään ilmaiseksi. Kuka sen kaiken silloin maksaa? Onko ajatuksesi ja uskomuksesi, että sähköautoja ladataan tulevaisuudessa veronmaksajien rahoilla? Saanko tuolloin ottaa autooni myös valtavan ylimääräisen akun, ladata sen ilmaisella sähköllä, ajaa kotiini ja laittaa akun syöttämään ok- talokiinteistöni sähköä?
Kun sähkönkulutukseni vuosittain on 17000- 20000 kWh, en sentään saata kehuskella sähköä "ilmaiseksi"!
Luin kyllä viestisi ja tajusin mitä tarkoitit, siitä huolimatta kW on edelleenkin tehon yksikkö!
Entä paljonko se 100 kWh akkupaketti painaa? Paljonko kirpun vai oliko se simppu syväys muuttuu kun sinne lasketaan tuo massa? Onko sitä lujuudeltaan lainkaan suunniteltu, rakennettu ja viranomaisten taholta hyväksytty tuollaisella painolla kuormattavaksi? Jos se on hyväksytty esim. neljälle aikuiselle, se tarkoittaa että pienen moottorin ja varusteiden lisäksi painoa sallitaan enintään noin 320 kg!

Niin jos tädillä olisi munat se olisi setä. Tällä hetkellä sähkön hinta on n. 10c/kWh. Voit toki kuvitella sen olevan ensi viikolla euron kWh, mutta en ymmärrä mitä mielikuvituksellasi on asian kanssa tekemistä. Sähkön hinta on maailmalla laskussa, sitä myydään hetkittäin jopa negatiivisella hinnalla eli saat rahaa kun käytät sitä.
Missä olen sanonut että kW ei olisi tehon yksikkö? Lopeta saivartelu, häviät mulle jos alat keskustelemaan fysiikan suureista...

Macee kirjoitti:

Niin jos tädillä olisi munat se olisi setä. Tällä hetkellä sähkön hinta on n. 10c/kWh. Voit toki kuvitella sen olevan ensi viikolla euron kWh, mutta en ymmärrä mitä mielikuvituksellasi on asian kanssa tekemistä. Sähkön hinta on maailmalla laskussa, sitä myydään hetkittäin jopa negatiivisella hinnalla eli saat rahaa kun käytät sitä.
Missä olen sanonut että kW ei olisi tehon yksikkö? Lopeta saivartelu, häviät mulle jos alat keskustelemaan fysiikan suureista...

Lue lisää

Sähkön kuluttajahinta vaihtelee myyjästä riippuen jonkin verran, vielä enemmän vaihtelevat verkonhaltijoiden perimät siirtomaksut. Asuinpaikkakunnallani siirtohinta on 3,45 snt/kWh, sähköverot 2,79 snt/kWh ja itse energian hinta 4,75 snt/kWh, eli yht. 10,99 snt/kWh. Lisäksi tulevat esim. sulakekoosta riippuvaiset perusmaksut, minun tapauksessani 207 Euroa vuodessa. Ts. maksan sähköstäni nyt vähintään 2075 Euroa vuodessa, pidän tuota edullisena vaan en ilmaisena. Tuolla maksaisi vaikka kahden vuoden kiinteistöverot!
Käytän lyhennettä snt, koska sähköyhtiökin näyttää laskuissaan niin tekevän!
Talossani on valmiina tekniikka sähkön syöttämiseksi verkosta riippumattomasta lähteestä, siis vaikka akusta. Hyvä tietää että tulevaisuudessa saa akkuihin ladattua auton kautta ilmaista sähköä jota sitten voi myös kotona hyödyntää! Ja jos oikein ahkera olen, kuljetan sähköä kotiin niin paljon, että osan voin myydä jakeluverkkoon!

Macee kirjoitti:

Jos lukisit viestini kunnolla huomaisit että kyse oli tarvittavasta tehosta jolla ko. paatti liikkuu 5 solmua. Aikaisemmassa viestissä oli tietoa siitä miten oli mitattu.

Jos sähköenergiaa kuluu tunnissa 2 kWh, se maksaa 20c. Minulle se on käytännössä ilmaista, sinusta en tiedä. Autoja tosin saa yleensä ladata ilmaiseksi, eli joku silloinkin sen sinun puolestasi maksaa.

Lue lisää

2 kWh sähkö maksaa tosiiaan ehkä sen 20 c. Sillä saa akselitehoa akun, säätöelektroniikan ja moottorin hyötysuhteen jälkeen ehkä 1,5 kWh. Dieseliä kuluu 1,5 kWh tuottamiseen 5-20 hv koneella n. 0,5 l eli se maksaa 60 c. Melkein ilmaista sekin siis on, jos malttaa noin pienellä teholla ajella. Alle 10 hv perämoottorillakin kulutus on 1,5 kWh akseliteholla vain n. 0,7 l/h eli se maksaa jo 1 €/h.

Jos siis ajaa vaikka 100 h/v eli jo varsin paljon veneelle, polttoainekulut on sähköllä 20 €/v, dieselillä 60 €/v ja bensalla 100 €/v. Kaikki mitättömiä summia akkujen hankintahintaan nähden. Torqeedon 2,7 kWh:n akku maksaa 2500 € eli 25 vuoden bensakulujen verran. Tuskin akku on ehjä 25 vuoden päästä teki sillä mitä vaan ja ainakaan se ei kestä sitä 2 500 tunnin käyttöä eli n. 2000 100% purkaussykliä. Teslan akut ovat paljon halvempia €/kWh, mutta silti tuo 40 tai 80 €/v polttoainekulusäästö ei millään kata akkukuluja.

Niin ei ainakaan uppoumanopeuksilla polttoainekulujen säästöillä ole merkitystä. Samalla tavalla voi laskea että purjeiden hintaa ei saa koskaan kuoletettua verrattuna halpaan perämoottorin. Sekä purjeiden että sähkömoottorin edut ovat muualla.

Macee kirjoitti:

Kun ajan 10km akuilla, se ei käytännössä maksa yhtään sen enempää kuin 0km. Näin ajo on "ilmaista" yhtä lailla kuin purjeilla kulkeminen on ilmaista. Älä sekoita pääomakustannuksia tähän. Ja akusto säilyttää yllättävän hyvin arvonsa, ei niiden arvoa tarvitse kuolettaa kokonaan. En sano silti että olisi kokonaistaloudellisesti vielä järkevää.

Lue lisää

Pääomakustannuksien huomioitta jättäminen on itsepetosta.

Pujevene on merikelpoinen ja sillä on pitkä toimintamatka. Jos purjeet korvataan pienellä polttomoottorilla, niin menetetään merikelpoisuus. Sähkövene on vähän sama asia. Sillä on kiva ajella hiljalleen kevyessä kauniissa kelissä, mutta kovemmassa kelissä moottori on alitehoinen ja sähkö loppuu ellei akkuroida suojasatamaan. Purjeiden ja polttomoottorin tuottama energia suhteessa energian saantiin on aivan ylivoimanen, jos sitä verrataan sähköllä, akustolla ja aurinkopaneeleilla toimivaan veneeseen.

Macee kirjoitti:

Niin ei ainakaan uppoumanopeuksilla polttoainekulujen säästöillä ole merkitystä. Samalla tavalla voi laskea että purjeiden hintaa ei saa koskaan kuoletettua verrattuna halpaan perämoottorin. Sekä purjeiden että sähkömoottorin edut ovat muualla.

Lue lisää

Kyllä purjeet voi saada kuoletettua polttoainekuluihin verrattuna. Purjeet kestävät ehkä 20 000 M eli 5 solmun keskinopeudella 4 000 tuntia. Tuota määrää ei pienet perämoottorit edes kestäisi, vaan saattaisi vaatia jopa kymmenkunta uutta moottoria. Diesel kai kestää suunnilleen tuon, mutta maksaakin sitten suunnilleen saman kuin purjekerta. Eli pelkät hankintakulut olisivat samaa luokkaa.

5 solmun vauhtia voi päästä keskimäärin n. 1 l/h kulutuksella, mutta vähänkin isommilla purje- ja moottoriveneillä kulutus on vähintään 2 l/h tyypillisellä matkanopeudella. Litrallakin laskien menisi siis dieseliä 5000 € tai bensaa 6000 € edestä. Taas ollaan purjekertojen hinnoissa.

Purjeveneissä on nykyään lähes poikkeuksetta moottori, mutta sillä tehdään vain osa matkasta, toisilla ehkä jopa puolet, toisilla alle 10%. Purjeiden avulla moottorit kestävät pitkään. Omassa purjeveneessä ei vielä ole 1000 konetuntia täynnä mailien lähestyessä 13 000 alkuperäisillä purjeilla. Suurin osa konetunneista on satamissa hyvin hiljaisella vauhdilla.

Ja aloittaja kanssa. Voisin vaikka luopua Adventurerin muoteista hyväksenne, kunhan sovitaan miten jatkuu

Kiitoksia tarjouksesta, mutta kuten kirjoitettua, niin tuo unelmani toteuttaminen ei ole (vielä ainakaan) ajankohtaista, ja tuo Adventure on tarpeisiini turhan massiivinen. Kiinnostukseni liittyi tuon veneen pohjan ainutlaatuiseen muotoiluun, josko olisi skaalaattavissa alaspäin. Tuo skaalautuvuus oli muuten yksi yleisesti heittämistäni kysymyksistäni, joihin en ole huomannut tulleen kommenttia. Oma päättelyni sanoo, ettei skaalautuvuus ole ihan itsestään selvää, jos aluksen halutaan toimivan hyvin samoissa olosuhteissa (tuuli ja aallokko), joten tn. Adventuren pohja tuskin olisi paras esim. 2/3-kokoon skaalattuna.

Kiinnostavin ehdotuksistanne on tuo XP-veneen käyttö. Kuvien perusteella minustakin vaikuttaa vakaalta - reunoissa ilmeisesti kelluntamateriaalia. Tuossakin tosin perän muoto epäilyttää, näyttää puoliliukuvalta. Tähänkin tyytymällä joutuisin luopumaan aika monesta unelmaveneelleni asettamastani tavoitteesta: kohtalainen runkonopeus, aurinkoajo ja automaattinen ylöskääntyvyys (mikä nyt sitten tuolle paras ilmaisu onkaan).

Täytynee hommata joku pieni uistelumoottori ja kokeilla sellaista kanootin kanssa, ja miettiä sitten lisää. Kiitoksia kaikille keskustelusta!

sähkövenho kirjoitti:

Kiitoksia tarjouksesta, mutta kuten kirjoitettua, niin tuo unelmani toteuttaminen ei ole (vielä ainakaan) ajankohtaista, ja tuo Adventure on tarpeisiini turhan massiivinen. Kiinnostukseni liittyi tuon veneen pohjan ainutlaatuiseen muotoiluun, josko olisi skaalaattavissa alaspäin. Tuo skaalautuvuus oli muuten yksi yleisesti heittämistäni kysymyksistäni, joihin en ole huomannut tulleen kommenttia. Oma päättelyni sanoo, ettei skaalautuvuus ole ihan itsestään selvää, jos aluksen halutaan toimivan hyvin samoissa olosuhteissa (tuuli ja aallokko), joten tn. Adventuren pohja tuskin olisi paras esim. 2/3-kokoon skaalattuna.

Kiinnostavin ehdotuksistanne on tuo XP-veneen käyttö. Kuvien perusteella minustakin vaikuttaa vakaalta - reunoissa ilmeisesti kelluntamateriaalia. Tuossakin tosin perän muoto epäilyttää, näyttää puoliliukuvalta. Tähänkin tyytymällä joutuisin luopumaan aika monesta unelmaveneelleni asettamastani tavoitteesta: kohtalainen runkonopeus, aurinkoajo ja automaattinen ylöskääntyvyys (mikä nyt sitten tuolle paras ilmaisu onkaan).

Täytynee hommata joku pieni uistelumoottori ja kokeilla sellaista kanootin kanssa, ja miettiä sitten lisää. Kiitoksia kaikille keskustelusta!

Lue lisää

Kirjoitan lyhyesti, kun tuo XP oli oma "löytöni". Perän muoto tuossa on hyvä. Se on hyvä sillä se lisää reunojen nostetta suhteessa saman kokoiseen suippoperäiseen veneeseen, ts. esim. kanoottiin verrattuna olennaisesti ja lisää veneen vakautta. Tasaperäisyys ei välttämättä pienemmissä veneissä merkitse sitä liukuvuuden tavoittelua, ei tässäkään tapauksessa. Tämä vene on samalla jollamainen vene ja venemäinen jolla, tämähän on tehty itse asiassa purjehtivaksi soutuveneeksi pienellä nostokölillä varustettuna.
Poistamalla veneestä purjehdusvarusteet, peräsimen ( kuten olen esittänyt jo aiemmin) sekä nostokölin, ehkä leikkaamalla pois koko kölilaatikon ja laminoimalla kölin läpivientireiän umpeen, painosta poistuisi jo monta kiloa pienen sähköperämoottorin ja sen akun tieltä!

Eiselennä kirjoitti:

Kirjoitan lyhyesti, kun tuo XP oli oma "löytöni". Perän muoto tuossa on hyvä. Se on hyvä sillä se lisää reunojen nostetta suhteessa saman kokoiseen suippoperäiseen veneeseen, ts. esim. kanoottiin verrattuna olennaisesti ja lisää veneen vakautta. Tasaperäisyys ei välttämättä pienemmissä veneissä merkitse sitä liukuvuuden tavoittelua, ei tässäkään tapauksessa. Tämä vene on samalla jollamainen vene ja venemäinen jolla, tämähän on tehty itse asiassa purjehtivaksi soutuveneeksi pienellä nostokölillä varustettuna.
Poistamalla veneestä purjehdusvarusteet, peräsimen ( kuten olen esittänyt jo aiemmin) sekä nostokölin, ehkä leikkaamalla pois koko kölilaatikon ja laminoimalla kölin läpivientireiän umpeen, painosta poistuisi jo monta kiloa pienen sähköperämoottorin ja sen akun tieltä!

Lue lisää

Ja kommentoin itseäni ennen kuin tuskin olen lopettanut: Tuohon XP:n peräpeilin muotoon liittyen oli tarkoitus myös mainita, että vene/jolla on kevytrakenteinen ja peräpeili on vedessä niin pieneltä osalta, ettei se vie voimia eikä edellytä sitä liukuvuutta!

Jos sähkö olisi ihanteellinen energialähde lentokoneille niin kaikki lentokoneet kävisi sähköllä.
Tällä palstalla on aikaisemmin todettu että akkusähköllä ei kannata esim. keittää kahvia.
Ja nyt joku haluaa väkisin esittää akkusähköä järkeväksi energialähteeksi.Akuthan maksavat omaisuuden ja painavat paljon kun koko homman voi hoitaa fossiilisillä polttoaineilla jotka ei paina mitään akkusähköön verrattuna.
Okei, jos nafta tai bensa loppuvat niin sitten on eri juttu.
Meni vähän ohi aiheen ...

lihamylly1 kirjoitti:

Jos sähkö olisi ihanteellinen energialähde lentokoneille niin kaikki lentokoneet kävisi sähköllä.
Tällä palstalla on aikaisemmin todettu että akkusähköllä ei kannata esim. keittää kahvia.
Ja nyt joku haluaa väkisin esittää akkusähköä järkeväksi energialähteeksi.Akuthan maksavat omaisuuden ja painavat paljon kun koko homman voi hoitaa fossiilisillä polttoaineilla jotka ei paina mitään akkusähköön verrattuna.
Okei, jos nafta tai bensa loppuvat niin sitten on eri juttu.
Meni vähän ohi aiheen ...

Lue lisää

Kun vielä muistettaisiin ja huomattaisiin, että sähkö EI OLE energianlähde, sähkö tehdään niillä energianlähteitten energioilla, muuten sitä ei olisi!
Fossiilisia polttoaineita ovat esim. kaasu, turve, kivihiili ja öljy. Öljy taas otetaan maaperästä sellaisena kuin se siellä esiintyy, ns. raakaöljynä, siitä sitten jalostetaan eli erotellaan eri aineet, tuloksena esim. bensiini ja dieselöljyt. Ja niitähän on lukuisa joukko erilaisia ja eri käyttötarkoituksiin suunnattuja. Eli kun oletat kuinka "koko homman voi hoitaa fossiilisilla polttoaineilla jotka ei paina mitään akkusähköön verrattuna, mitä ihmettä oikein mihin vertaat?
Kerrotko seuraavaksi paljonko enemmän se akkusähkö painaa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna? No toisaalta, jos nafta ja bensa loppuvat, ainahan on akkusähkö tai siis hei, mistä se akkusähkö silloin tulisi?

Saivartelua
Jos akku tai akkusähkö ei ole energialähde niin eihän siitä mitään energiaa saisi, ei edes siihen sähköllä kulkevaan veneeseen.
Tässä on ihan samalla lailla kuin lentokoneissa, jos akkusähkö olisi ihanteellinen energiamuoto veneille kaikki veneet kulkisivat sähköllä.
Ydinvoimaloista tulisi se sähkö ellei uusia energiamuotoja keksitä, myös aurikokennot ja tuulivoimalat.Näitten tuotto vain on pieni.

lihamylly1 kirjoitti:

Saivartelua
Jos akku tai akkusähkö ei ole energialähde niin eihän siitä mitään energiaa saisi, ei edes siihen sähköllä kulkevaan veneeseen.
Tässä on ihan samalla lailla kuin lentokoneissa, jos akkusähkö olisi ihanteellinen energiamuoto veneille kaikki veneet kulkisivat sähköllä.
Ydinvoimaloista tulisi se sähkö ellei uusia energiamuotoja keksitä, myös aurikokennot ja tuulivoimalat.Näitten tuotto vain on pieni.

Lue lisää

Vielä kun kerrot paljonko enemmän akkusähkö painaa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna!

Sähkö ei paina mitään. Akku painaa mutta ei ole mitään fysikaalista syytä minkä takia sähkön/energian varastointiin tarvittava laite pitäisi olla painava. Tulevaisuudessa voidaan hyvin kehittää 10kg akku jolla sähkövene ajaa 1000nm. Ainoa fysiikkaan perustuva raja on E=mc^2, sen enempää massasta ei voi saada irti.