Pinnan nousu

https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497 tosta luin

Minun tarkistuslaskuni mukaan ihan koko maapallon pinta, jos se kaikki olisi merta nousisi noin 1 cm...

Minä lähdin laskemaan sitä, että kun se meren pinnan alla oleva 90% sulaa, niin sen alkuperäiseen tilavuuteen jää kolo ja sopiiko se pinnan yläpuolisen jään sulamisvesi siihen koloon vaiko ei. Ja totesin että ei sovi. Voi olla, että laskuperuste on väärä....

LarseCelsisusta kirjoitti:

Minä lähdin laskemaan sitä, että kun se meren pinnan alla oleva 90% sulaa, niin sen alkuperäiseen tilavuuteen jää kolo ja sopiiko se pinnan yläpuolisen jään sulamisvesi siihen koloon vaiko ei. Ja totesin että ei sovi. Voi olla, että laskuperuste on väärä....

Lue lisää

Laskin vielä kerran, ja nyt tästä tosi yllättävä tulos tuli: Koko maapallolle 0,032 m, eli 3,2 cm.
Ja koska meret peittää 1/3 maapallosta, niin merien pinnan nousu olisi 9,6 cm...

Larsen C jäähylly oli jo alun perin kellumassa eli irtoamisen hetkellä se uponnut aiempaa syvemmälle. Kelluvan jäävuoren sulaminen ei nosta merien vedenpintaa.

Joka ei usko niin tosaan voi itse kokeilla asiaa kuten tuossa ehdotettiin. Iso jääkökkäre kellumaan vesiastiaan ja antakaa sen lämpötilan hieman aikaa tasaantua veden kanssa. Sitten vedenpinnan tasosta merkki astian reunaan. Katsokaa sitten mitä veden pinnan korkeudelle tapahtui kun jää suli.

Mitatkaa lopullinen pinnankorkeus siinä vaiheessa, kun jäästä on vielä vähän jäljellä. Näin testiastian vesi pysyy mittauksen aikana samanlämpöisenä eikä astian lämpölaajeneminen vaikuta tuloksiin.

Jos haluatte ottaa suolaveden ja jäävuoren suolattoman veden erilaisen tiheyden huomioon niin mikään ei estä tekemästä astiaan suolaliuosta ennen jään lisäämistä. Maailman merissä suolapitoisuus on noin 35 grammaa per litra vettä eli sillä reseptillä voi lähteä liikkeelle. Merisuolaa saa lähikaupasta.

Kuinka se oli uponnut aiempaa syvemmälle? Oliko se jotenkin kellunut erilailla eri fysiikan sääntöjen mukaan?

ExB kirjoitti:

Larsen C jäähylly oli jo alun perin kellumassa eli irtoamisen hetkellä se uponnut aiempaa syvemmälle. Kelluvan jäävuoren sulaminen ei nosta merien vedenpintaa.

Joka ei usko niin tosaan voi itse kokeilla asiaa kuten tuossa ehdotettiin. Iso jääkökkäre kellumaan vesiastiaan ja antakaa sen lämpötilan hieman aikaa tasaantua veden kanssa. Sitten vedenpinnan tasosta merkki astian reunaan. Katsokaa sitten mitä veden pinnan korkeudelle tapahtui kun jää suli.

Mitatkaa lopullinen pinnankorkeus siinä vaiheessa, kun jäästä on vielä vähän jäljellä. Näin testiastian vesi pysyy mittauksen aikana samanlämpöisenä eikä astian lämpölaajeneminen vaikuta tuloksiin.

Jos haluatte ottaa suolaveden ja jäävuoren suolattoman veden erilaisen tiheyden huomioon niin mikään ei estä tekemästä astiaan suolaliuosta ennen jään lisäämistä. Maailman merissä suolapitoisuus on noin 35 grammaa per litra vettä eli sillä reseptillä voi lähteä liikkeelle. Merisuolaa saa lähikaupasta.

Lue lisää

Se syy miksi minä tuolla laskutavallani sain meren pinnan nousemaan, johtuu siitä, että jäävuoresta pinnan alla on juuri tuon tiheyden osoittama määrä, eli 91,5 %, eikä 90%.
Sitten taas syy siihen proffan väittämään on se, että Larsen-hylly pidättelee mannerjäätä, ja joskus tulevaisuudessa kun koko Larsen-hylly on hajonnut, niin mannerjää alkaa hajota mereen ja se tulevaisuudessa saattaa nostaa meren pintaa jopa 10 cm.

LarsenCelsisusta kirjoitti:

Se syy miksi minä tuolla laskutavallani sain meren pinnan nousemaan, johtuu siitä, että jäävuoresta pinnan alla on juuri tuon tiheyden osoittama määrä, eli 91,5 %, eikä 90%.
Sitten taas syy siihen proffan väittämään on se, että Larsen-hylly pidättelee mannerjäätä, ja joskus tulevaisuudessa kun koko Larsen-hylly on hajonnut, niin mannerjää alkaa hajota mereen ja se tulevaisuudessa saattaa nostaa meren pintaa jopa 10 cm.

Lue lisää

Mannerjään valuminen meriin nostaisi merenpintaa, siitä ei ole epäilystä.

Kelluvan jään osalta merenpinnan nousua aiheutuu ainoastaan siitä ilmiöstä, että sulavesi on suolatonta. Suolaton vesi on vähemmän tiheää kuin suolainen vesi, joten sen tilavuus on hieman suurempi kuin jäävuoren syrjäyttämän suolaveden tilavuus.

N_e-w S_c-i_e-n_t-i_s-t - lehden artikkelissa vuodelta 2010 kerrottiin, että jos kaikki maailman vapaasti kelluva jää sulaisi niin se nostaisi merenpintaa yhteensä jotakin 4 ja 6 cm välimaastosta sulaveden suolattomuuden vuoksi.

Jos tädillä olisi munat, niin sitten se olisi setä.

ExB kirjoitti:

Mannerjään valuminen meriin nostaisi merenpintaa, siitä ei ole epäilystä.

Kelluvan jään osalta merenpinnan nousua aiheutuu ainoastaan siitä ilmiöstä, että sulavesi on suolatonta. Suolaton vesi on vähemmän tiheää kuin suolainen vesi, joten sen tilavuus on hieman suurempi kuin jäävuoren syrjäyttämän suolaveden tilavuus.

N_e-w S_c-i_e-n_t-i_s-t - lehden artikkelissa vuodelta 2010 kerrottiin, että jos kaikki maailman vapaasti kelluva jää sulaisi niin se nostaisi merenpintaa yhteensä jotakin 4 ja 6 cm välimaastosta sulaveden suolattomuuden vuoksi.

Lue lisää

Hyvin äkkiä laskien tämä LarsenC , massa biljoona tonnia, nostaisi merenpintaa 1,5 sadasosamilliä. Ei tämän laskemiseen tosin riitä Windowsin laskimen tarkkuuskaan.

aeija kirjoitti:

Hyvin äkkiä laskien tämä LarsenC , massa biljoona tonnia, nostaisi merenpintaa 1,5 sadasosamilliä. Ei tämän laskemiseen tosin riitä Windowsin laskimen tarkkuuskaan.

LarsenC:ssä on noin 1100 km^3 jäätä eli sulavetenä suunnilleen saman verran. Maapallon merien pinta-ala on luokkaa 380 000 000 km^2, joten laskennallisesti merien pinta nousisi 1100/380000000 = 0,0000029 km eli 2,9 mm

ExB kirjoitti:

Mannerjään valuminen meriin nostaisi merenpintaa, siitä ei ole epäilystä.

Kelluvan jään osalta merenpinnan nousua aiheutuu ainoastaan siitä ilmiöstä, että sulavesi on suolatonta. Suolaton vesi on vähemmän tiheää kuin suolainen vesi, joten sen tilavuus on hieman suurempi kuin jäävuoren syrjäyttämän suolaveden tilavuus.

N_e-w S_c-i_e-n_t-i_s-t - lehden artikkelissa vuodelta 2010 kerrottiin, että jos kaikki maailman vapaasti kelluva jää sulaisi niin se nostaisi merenpintaa yhteensä jotakin 4 ja 6 cm välimaastosta sulaveden suolattomuuden vuoksi.

Lue lisää

Tarkoitatko suolapitoisuuden erolla että esimerkiksi jos astiassa jonka pohjan ala on 100 cm^2, on 4% suolaliuosta jossa vettä 1 kg ja kun siihen laitetaan kellumaan 1 kg suolaton jääpala, niin nestepinta asettuu n. 19.8 cm korkeudelle ja kun jääpala sulaa, pinta nousee n. 20.1 cm korkeuteen ?

aeija kirjoitti:

Hyvin äkkiä laskien tämä LarsenC , massa biljoona tonnia, nostaisi merenpintaa 1,5 sadasosamilliä. Ei tämän laskemiseen tosin riitä Windowsin laskimen tarkkuuskaan.

Jos jäämöhkäle on biljoona kuutiometriä ja pinta 380 biljoonaa neliömetriä, niin ei tuon laskemiseen tarvitse edes laskinta.

Mielenkiintoista__ kirjoitti:

Tarkoitatko suolapitoisuuden erolla että esimerkiksi jos astiassa jonka pohjan ala on 100 cm^2, on 4% suolaliuosta jossa vettä 1 kg ja kun siihen laitetaan kellumaan 1 kg suolaton jääpala, niin nestepinta asettuu n. 19.8 cm korkeudelle ja kun jääpala sulaa, pinta nousee n. 20.1 cm korkeuteen ?

Lue lisää

Ymmärsin tuon niin että kun suolan tiheys on 2kg/L niin alkuperäinen pinnan korkeus olisi 10.2 cm ja lopullinen 20.2 ei 20.1, tulos kun on 2kg vettä ja 40 g suolaa.
Tämä taas osoittaisi että suolapitoisuudella ei lopputulokseen ole mitään vaikutusta, jos jään tilavuus sulaneena on i L / kg, niin se lisää suolaliuoksen tilavuutta saman verran ja ja pienentää tietenkin kokonaissuolapitoisuutta.

Ne-Laskimet kirjoitti:

Jos jäämöhkäle on biljoona kuutiometriä ja pinta 380 biljoonaa neliömetriä, niin ei tuon laskemiseen tarvitse edes laskinta.

Tässähän on jo moneen kertaan todettu, että se jäämöhkäle on jo kellumassa siellä ja jos sen sulamisvetellä olisi sama tiheys kuin merivetellä, niin pinta ei nouse yhtään. Mutta kun se nyt kuitenkin on makeaa sulamisvettä , jolla on karvan verran pienempi tiheys, niin tämän makean jään sulamisesta tulee hyvin mitätön merenpinnan nousu maapallolla, ja sen minä laskin olevan 1.5/100 mm. Sitähän voi joku muukin koittaa laskea, epäilen ettei lman laskinta onnistu.

aeija kirjoitti:

Tässähän on jo moneen kertaan todettu, että se jäämöhkäle on jo kellumassa siellä ja jos sen sulamisvetellä olisi sama tiheys kuin merivetellä, niin pinta ei nouse yhtään. Mutta kun se nyt kuitenkin on makeaa sulamisvettä , jolla on karvan verran pienempi tiheys, niin tämän makean jään sulamisesta tulee hyvin mitätön merenpinnan nousu maapallolla, ja sen minä laskin olevan 1.5/100 mm. Sitähän voi joku muukin koittaa laskea, epäilen ettei lman laskinta onnistu.

Lue lisää

Se kelluva jäämöhkäle syrjäyttää painonsa verran merivettä, sen tiheys vaikuttaa vain siihen kuinka paljon sitä jää pinnan yläpuolelle.
Sulaessaan jää muuttuu vedeksi jonka tilavuus on se mitä on (1 L / kg ), niin se lisää meriveden tilavuutta oman tilavuutensa verran, riippumatta meriveden tiheydestä tai suolapitoisuudesta ? (pl. lämpö -ja painevaikutus) .
Voin käsittää että tietyn massainen jäämöykky ei syrjäytä massansa tilavuutta vastaavaa 'raskaampaa' merivettä, mutta sulamisen jälkeen sen suolapitoisuus lisääntyy ja meriveden vähenee saman verran, mutta lopputilavuus pitäisi olla tilavuuksien summa.

Kummitteleeko tässä minun ajattelussa jokin sammakko ? ?

Tämä ei todellakaan ole mikään helppo tehtävä. Ihan ensiksi siinä on selvitettävä mikä on pinnan ylä- ja alapuolisten massojen välinen yhteys, ja sen jälkeen laskettava yläosan prosenttiosuus koko jäävuoresta. Näitä molempia tarvitaan sitten sitä seuraavassa "ylivuotolaskennassa". Tossa se minun laskuni on: http://aijaa.com/blFnXf

aeija kirjoitti:

Tämä ei todellakaan ole mikään helppo tehtävä. Ihan ensiksi siinä on selvitettävä mikä on pinnan ylä- ja alapuolisten massojen välinen yhteys, ja sen jälkeen laskettava yläosan prosenttiosuus koko jäävuoresta. Näitä molempia tarvitaan sitten sitä seuraavassa "ylivuotolaskennassa". Tossa se minun laskuni on: http://aijaa.com/blFnXf

Lue lisää

Tässä kai käsitellään veden suolapitoisuuden vaikutusta kelluvan ja sulaneen jääkimpaleen erosta meriveden korkeuteen.
Jos sulaneen jään ja meriveden tiheydessä ei ole eroa, muutosta ei tapahdu, kuten edellä jo kerrottiin ja edellinen " kuppiesimerkki " selitti kai miksi.
Merivedessä kelluva makeavesijäävuori siis nostaa sulaessaan hieman veden pintaa, ( aika luonnollista kun pinnan yläpuoliset paikalliset massat tasoittuvat) mutta jos mannerjäätä lisäytyy meriveteen, tämä on vain välivaihe ja pinta nousee lopulta tilavuuksien summana.

Luulisin !

ps
Eikös tuo ylä- ja alaosien suhde voida korvata tiheydellä.

Mutta_mutta kirjoitti:

Tässä kai käsitellään veden suolapitoisuuden vaikutusta kelluvan ja sulaneen jääkimpaleen erosta meriveden korkeuteen.
Jos sulaneen jään ja meriveden tiheydessä ei ole eroa, muutosta ei tapahdu, kuten edellä jo kerrottiin ja edellinen " kuppiesimerkki " selitti kai miksi.
Merivedessä kelluva makeavesijäävuori siis nostaa sulaessaan hieman veden pintaa, ( aika luonnollista kun pinnan yläpuoliset paikalliset massat tasoittuvat) mutta jos mannerjäätä lisäytyy meriveteen, tämä on vain välivaihe ja pinta nousee lopulta tilavuuksien summana.

Luulisin !

ps
Eikös tuo ylä- ja alaosien suhde voida korvata tiheydellä.

Lue lisää

Tuossa minun paperissani alaosa/yläosa=M/m=h1/h2=roo(jää)/(roo(merivesi)-roo(jää)).
Eli siinä vaiheessa ala-ja yläosa ovat samaa tavaraa, eli niillä on sama tiheys.
Tuo ala-ja yläosien suhteen riippuvuus jään ja meriveden tiheyksistä tuli tasapainoyhtälön perusteella.