Turku-Riika laivayhteys, Mersuja samalla Baltiaan

Välimatkaa on noin 300 meripeninkulmaa, eli 20 solmun keskivauhdilla matkan kelluisi 15 tunnissa. Samalla olisi mahdollista siirtää Mersuja Uudestakaupungista Baltiaan ja tuoda paluumatkalla latvialaisia pultteja Mersutehtaalle.

Yhdellä aluksella voitaisiin ajaa kolme edestakaista vuoroa viikossa. Vaikkapa näin, alkaen perjantain iltalähdöllä Turusta, jolloin olisi mahdollista tehdä "Lauantaipäivä Riiassa" -risteily:

PE 19:00 (TKU) -> LA 10:00 (RIX)
LA 21:00 (RIX) -> SU 12:00 (TKU)
MA 16:00 (TKU) -> TI 07:00 (RIX)
TI 16:00 (RIX) -> KE 07:00 (TKU)
KE 16:00 (TKU) -> TO 07:00 (RIX)
TO 16:00 (RIX) -> PE 07:00 (TKU)
Ilmianna
Jaa

184 Vastausta


Mene kertomaan tuo laivayhtiöille. He osaavat antaa ehdotuksellesi sille kuuluvan arvon.

Me emme voi asiaan vaikuttaa, vaikka haluaisimmekin.
Ilmianna
Jaa
Runosmäen ajatushautomolle iso kiitos loistavasta business ideasta. Toteutamme tämän.
Ilmianna
Jaa
ei ole todellista....
Ilmianna
Jaa
Vaikuttaisi enemmän rahtipainotteiselta linjalta kuin bileristeilymagneetilta. Turussa on liian vähän väkeä, eikä Latvian suunnasta ole isompaa kiinnostusta lähteä kalliiseen Turkuun.

Riika on vaan rahdillekin typerä määränpää, vaikka on toki iso kaupunki. Varsinais-Suomessa ei juuri ole riialaisia kiinnostavia vientituotteita. Jos sinne suuntaan jotain viedään, niin läpiajoksi menee. Markkinat ovat jossain muualla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
7 VASTAUSTA:
Mut toi aloittaja haluukin vain ostaa kaljaa. Muulla ei sille ole väliä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kunhan-on-kaljaa kirjoitti:
Mut toi aloittaja haluukin vain ostaa kaljaa. Muulla ei sille ole väliä.
Suomalaisesta ohrasta tehdään maailmanluokan viskejä. Kaikki hyvät mallastuotteet eivät ole pelkkää kaljaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jos Turusta on kannattavaa liikennöidä Tukholmaankin, niin miksei sitten Riikaan? Isoja kaupunkejahan ne ovat molemmat verrattuna Turkuun. Näkyykö tukholmalaisia sankoin joukoin Turun katukuvassa? Ei.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
varustamotuet kirjoitti:
Jos Turusta on kannattavaa liikennöidä Tukholmaankin, niin miksei sitten Riikaan? Isoja kaupunkejahan ne ovat molemmat verrattuna Turkuun. Näkyykö tukholmalaisia sankoin joukoin Turun katukuvassa? Ei.
Tukholmassa ja Riikassa on hienoinen ero Turusta: Tax Free
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
verovapaus.erona kirjoitti:
Tukholmassa ja Riikassa on hienoinen ero Turusta: Tax Free
Jos botskissa on Riian lippu ahterissa, niin tax freella ei ole mitään merkitystä. Kaljalava maksaa Latviassa alle kympin, vaikka verot on hinnassa mukana.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
eivaikutusta kirjoitti:
Jos botskissa on Riian lippu ahterissa, niin tax freella ei ole mitään merkitystä. Kaljalava maksaa Latviassa alle kympin, vaikka verot on hinnassa mukana.
Et niinku jaksat häiriköidä asiattomuuksillasi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
eivaikutusta kirjoitti:
Jos botskissa on Riian lippu ahterissa, niin tax freella ei ole mitään merkitystä. Kaljalava maksaa Latviassa alle kympin, vaikka verot on hinnassa mukana.
Laivayhtiölle iso merkitys ...

ja kuka nyt (sinun lisäksesi) edes hakisi laivalta lavoittain, tai edes lavallista kerta satsinaan
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Laiva ei etene 20 solmun vauhtia "kellumalla". Itämeren reittiliikenteessä olevien alusten konetehot ovat minimissäänkin luokkaa 12000 kW, Tallinnan liikenteen ns. pikalaivoilla noin 40000 kW. Kun polttomoottorin polttoaineen ominaiskulutus on noin 230 g/kWh, tarkoittaa tämä että esim. 15000 kW tehoa käytettäessä polttoainetta kuluu noin 3450 kg, tai riittävällä tarkkuudella ilmoitettuna sama määrä litroissa, per tunti, siis 15 tunnin kellunnassa noin 52000 litraa.
Ja sitten jos aloittaja vielä huomioisi, että ne mersut kuljetetaan kyllä eteenpäin jo nyt, samoin niihin tulevat osat kuljetetaan sinne tehtaalle mistä kuljetetaankin jo nyt. Eli mikä tässä oikein on se ajatus, onko se kuvitelma siitä kuinka suomalaiset kaljanhimossaan alkaisivat suurina laumoina käydä jossain Riiassa, vai mikä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Noh.....nimenomaan kannattaa tuo linja simppeliä eiks jep :d
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tallunnan-jälkeen kirjoitti:
Noh.....nimenomaan kannattaa tuo linja simppeliä eiks jep :d
Noh noh, miksi mikään varustamo ei halua aloittaa tätä kannattavaa liikennettä, eivät ymmärrä helpon rahan päälle. Junnaavat vain vuodesta toiseen iänikuisia Tukholman ja Tallinnan reittejään, vaikka kultakaivos on siinä ihan vieressä, eiks jep?
Tallink tekee Silja Europalla Heinä- Elokuun vaihteessa yhden ja ainoan Helsinki- Riika- risteilyn. Laskeskeltiin että jos matkan polttoainekulut haluttaisiin kattaa lipputuloilla, laivan ollessa liki täysi jokaisen olisi pulitettava lipustaan 120 Euroa. Tuolla ei siis katettaisi mitään muita kustannuksia, ei henkilökunnan palkkoja, laivan muita juoksevia kuluja, ei vakuutuksia eikä ruokailuja tai ohjelmaa matkustajille. Tuosta sitä kannattavuusajatusta voi sitten lähteä lisäkehittelemään, eiks jep?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kannattamatonta kirjoitti:
Noh noh, miksi mikään varustamo ei halua aloittaa tätä kannattavaa liikennettä, eivät ymmärrä helpon rahan päälle. Junnaavat vain vuodesta toiseen iänikuisia Tukholman ja Tallinnan reittejään, vaikka kultakaivos on siinä ihan vieressä, eiks jep?
Tallink tekee Silja Europalla Heinä- Elokuun vaihteessa yhden ja ainoan Helsinki- Riika- risteilyn. Laskeskeltiin että jos matkan polttoainekulut haluttaisiin kattaa lipputuloilla, laivan ollessa liki täysi jokaisen olisi pulitettava lipustaan 120 Euroa. Tuolla ei siis katettaisi mitään muita kustannuksia, ei henkilökunnan palkkoja, laivan muita juoksevia kuluja, ei vakuutuksia eikä ruokailuja tai ohjelmaa matkustajille. Tuosta sitä kannattavuusajatusta voi sitten lähteä lisäkehittelemään, eiks jep?
Massatuotanto vaatii massatuotantoa, Tyhjästä on hankala nyhjästä. Veroporkkana saattaisi auttaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kannattamatonta kirjoitti:
Noh noh, miksi mikään varustamo ei halua aloittaa tätä kannattavaa liikennettä, eivät ymmärrä helpon rahan päälle. Junnaavat vain vuodesta toiseen iänikuisia Tukholman ja Tallinnan reittejään, vaikka kultakaivos on siinä ihan vieressä, eiks jep?
Tallink tekee Silja Europalla Heinä- Elokuun vaihteessa yhden ja ainoan Helsinki- Riika- risteilyn. Laskeskeltiin että jos matkan polttoainekulut haluttaisiin kattaa lipputuloilla, laivan ollessa liki täysi jokaisen olisi pulitettava lipustaan 120 Euroa. Tuolla ei siis katettaisi mitään muita kustannuksia, ei henkilökunnan palkkoja, laivan muita juoksevia kuluja, ei vakuutuksia eikä ruokailuja tai ohjelmaa matkustajille. Tuosta sitä kannattavuusajatusta voi sitten lähteä lisäkehittelemään, eiks jep?
Häirikkö on jo vuosia häiriköinyt tällä samalla asialla. Nyt uutuutena ovat Ukin autot. Niillä pitäisi kannattaa kannattamatonta kannattamattomuutta.

Ne autot saadaan kuljetettua paljon halvemmalla ja paremmin nykysysteemillä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mietin aikatulua uudestaan tässä uudet ajat

PE 18:00 (TKU) -> LA 09:00 (RIX)
LA 20:00 (RIX) -> SU 11:00 (TKU)
MA 18:00 (TKU) -> TI 10:00 (RIX)
TI 18:00 (RIX) -> KE 09:00 (TKU)
KE 18:00 (TKU) -> TO 09:00 (RIX)
TO 18:00 (RIX) -> PE 09:00 (TKU)

tämä on paremi niin pystyy juomaan laivalla pitempään yöllä
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Perjantailähtö on tuossa aikataulumallissa liian aikainen, koska silloin ei välttämättä ehdi kaikki mukaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
neropatin aikatauluille:
Tarkastapa muu reittiliikenne turkuun ennen aikataulutustasi

tosin provonahan sinä näitä täällä viljelet, aikasi tulee ilmeisesti pitkäksi, etkä osaa myöskään ilmeisesti mitään mikä vaatisi enemmän ajattelukykyä kuin vuosia kestänyt palstaterrorisi häirikkönä, häirikkönä olohan ei vaadi mitään
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
päivävuorolainen9-17 kirjoitti:
Perjantailähtö on tuossa aikataulumallissa liian aikainen, koska silloin ei välttämättä ehdi kaikki mukaan.
Sinua ei kukaan haluakkaan mukaan koska et osaa juoda alkoholnia kunolla
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Jos ei merenkulusta, matkustamisesta eikä kaupallisuudesta mitään tiedä, keksii tällaisia kuolleena syntyviä ajatuksia.

Ennemmin pulut lentävät patoputkimoottoreilla kuin tuo ajatus konkretisoituu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Miksi Turusta on edelleen lossiyhteys Tukholmaan? Ei taida ilman suomalaisten veronmaksajien maksamia varustamotukia "kannattaa".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ilman varustamotukia olisi joka lossi ruotsinlipun alla, on viisaat laskeneet että tuet kannattaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei taida sentään lossiyhteyttä tuolle välille löytyä, lossi on sellainen vesikulkuneuvo jota liikutellaan paikasta toiseen molemmista päistään paikalleen kiinni sidotun vaijerin, köyden tms. avulla, esim. ns. kapulalossi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
12 VASTAUSTA:
Korppoon Galtbyn ja Norskatan välilläkin kulkee vain maantielauttoja, kuten Nauvon ja Paraisten/Korppoon välilläkin mm. (ei losseja)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ei.vaijereilla kirjoitti:
Korppoon Galtbyn ja Norskatan välilläkin kulkee vain maantielauttoja, kuten Nauvon ja Paraisten/Korppoon välilläkin mm. (ei losseja)
Niin ja tämän sivun reunoissa kulkevat lossi ja hissi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ainakin-mulla kirjoitti:
Niin ja tämän sivun reunoissa kulkevat lossi ja hissi.
Sen saattaa uskoa sinun sivuistasi
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ei-vaijerilla kirjoitti:
Sen saattaa uskoa sinun sivuistasi
Jaahas, taas yksi tietämätön. Jospas ensin ottaisit selvää etkä heti ilmoittelisi "viisauksiasi".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Et-vaan-tiedä kirjoitti:
Jaahas, taas yksi tietämätön. Jospas ensin ottaisit selvää etkä heti ilmoittelisi "viisauksiasi".
Kirjoitinkin että asian saattaa uskoa sinun sivuistasi,
yritä nyt hyvänen aika sentäs ymmärtää lukemasi ennen kuin kiukuttelet viisauksinesi ...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ei-vaijerilla kirjoitti:
Kirjoitinkin että asian saattaa uskoa sinun sivuistasi,
yritä nyt hyvänen aika sentäs ymmärtää lukemasi ennen kuin kiukuttelet viisauksinesi ...
Myös sinun sivuillasi.

Tuolta voit lukea, mitä hissi ja lossi tarkoittavat.
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=29724.0
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Taas-viisastuit kirjoitti:
Myös sinun sivuillasi.

Tuolta voit lukea, mitä hissi ja lossi tarkoittavat.
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=29724.0
Ei mulla ole mitään sivuja, sinähän niistä sivuistasi sauhuat (raivoat) etkä edes lukemaasi ymmärrä.

en tosin ole kiinnostunut esittelystäsi hisseistä tai losseista, mieluummin laivamatkailua, kun kirjoitellaan laivamatkailua käsittelevällä keskustelupalstalla
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ei-vaijerilla kirjoitti:
Ei mulla ole mitään sivuja, sinähän niistä sivuistasi sauhuat (raivoat) etkä edes lukemaasi ymmärrä.

en tosin ole kiinnostunut esittelystäsi hisseistä tai losseista, mieluummin laivamatkailua, kun kirjoitellaan laivamatkailua käsittelevällä keskustelupalstalla
Niin, mitä nyt saivartelet lossin ja maantielautan erosta "ei.vaijereilla 17.7.2017 16:32". Etkä huomaa, että kyse voi olla fyysisesti samasta vesikulkuneuvosta.

Vuosia olet saivarrellut sanojen merkityksestä, vaikka jokainen (sinä mukaan lukien) tietävät, mistä on puhe. Miksi häiriköit jatkuvasti lullukan kukilla?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ei.vaijereilla kirjoitti:
Korppoon Galtbyn ja Norskatan välilläkin kulkee vain maantielauttoja, kuten Nauvon ja Paraisten/Korppoon välilläkin mm. (ei losseja)
Alatko taas puhella hyttien nimistä ja niiden sijainnista sekä siitä, että joitain ei varaussysteemi tunne. Tai laivakauppojen nimistä. Tai muista vastaavista tyhmyyksistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Miksi-häiriköit kirjoitti:
Niin, mitä nyt saivartelet lossin ja maantielautan erosta "ei.vaijereilla 17.7.2017 16:32". Etkä huomaa, että kyse voi olla fyysisesti samasta vesikulkuneuvosta.

Vuosia olet saivarrellut sanojen merkityksestä, vaikka jokainen (sinä mukaan lukien) tietävät, mistä on puhe. Miksi häiriköit jatkuvasti lullukan kukilla?
Niin eiväthän autolautat liiku vaijereilla, yritä jatkossa ymmärtää lukemasi enen kuin kommentoit sitä. Tuota on sinulle useasti aiemmin vinkattu, sinun mitään oppomatta hölötyksiltäsi.
Helpottaisi huomattavasti keskusteluja jos ennen kommentointiasi yrittäisit ymmärtää lukemasi, tämäkin kerrottu sinulle monasti sinun sitä ymmärtämättäsi.
jopa jatkossa keskityttäisiin kirjoitteluun (sinähän tosin puhut hölöttelet) laivamatkailusta kuten kirjoitin ehdotellakseni jo ylempää, (yritä kuulla kirjoittamani)

Ja tuolla nuorison hittitermillä "lääkkeet" haet tehoa kirjoituksellesi, pitäiskö nauraa.
mikä lääke oli kyseessä, mikä annostuksesi, reseptilääke ja valmistaja, lääkärisi nimi!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Puhut-ja-puhkut kirjoitti:
Niin eiväthän autolautat liiku vaijereilla, yritä jatkossa ymmärtää lukemasi enen kuin kommentoit sitä. Tuota on sinulle useasti aiemmin vinkattu, sinun mitään oppomatta hölötyksiltäsi.
Helpottaisi huomattavasti keskusteluja jos ennen kommentointiasi yrittäisit ymmärtää lukemasi, tämäkin kerrottu sinulle monasti sinun sitä ymmärtämättäsi.
jopa jatkossa keskityttäisiin kirjoitteluun (sinähän tosin puhut hölöttelet) laivamatkailusta kuten kirjoitin ehdotellakseni jo ylempää, (yritä kuulla kirjoittamani)

Ja tuolla nuorison hittitermillä "lääkkeet" haet tehoa kirjoituksellesi, pitäiskö nauraa.
mikä lääke oli kyseessä, mikä annostuksesi, reseptilääke ja valmistaja, lääkärisi nimi!
Muuttuuko lossi lautaksi vaijerin katketessa ja lautan jatkaessa potkurivoimalla?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sama-paatti kirjoitti:
Muuttuuko lossi lautaksi vaijerin katketessa ja lautan jatkaessa potkurivoimalla?
Siinäpä onkin sinulle päänvaivaa kerrakseen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Sanottu jo aiemminkin, mutta on mennyt taas aloittajalta pupu pöksyyn, koska vain huutelee eikä tee mitään.

Siis jos uskot asiaasi, laita suunnitelma paperille, tee laskelmat, pyydä laivayhtiöltä hinta-arviota laivan vuokraamisesta huolintakuluineen, mene pankkiin hakemaan laina ja sitten vaan toteutat suunnitelmasi.

Viimeistään siinä vaiheessa karu totuus paljastuu.
Ilmianna
Jaa
Mainio konsepti. Tallink lienee toteuttamiskelpoisin varustamo, koska heillä on jo Riikaan suuntautuvaa liikennettä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
41 VASTAUSTA:
Tallink- niminen varustamo on jo toteutettu ja on ihan toiminnassa!
Jos tuo Riian reitti on mainio konsepti, miksi sitä ei mikään varustamo halua toteuttaa? Meinaatko etteivät varustamot vain ole hoksanneet noin hyvää bisnesideaa, koska eivät ole lukeneet näitä "keskustelu"sivuja? Oletko esim. lukenut jopa tälle sivulle aiemmin kommentoineita, luitko vaikka mitä luokkaa ovat ison laivan pelkät polttoainekustannukset sen kerran ajaessa edestakaisin reitin Turku- Riika?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eiikinäkannata kirjoitti:
Tallink- niminen varustamo on jo toteutettu ja on ihan toiminnassa!
Jos tuo Riian reitti on mainio konsepti, miksi sitä ei mikään varustamo halua toteuttaa? Meinaatko etteivät varustamot vain ole hoksanneet noin hyvää bisnesideaa, koska eivät ole lukeneet näitä "keskustelu"sivuja? Oletko esim. lukenut jopa tälle sivulle aiemmin kommentoineita, luitko vaikka mitä luokkaa ovat ison laivan pelkät polttoainekustannukset sen kerran ajaessa edestakaisin reitin Turku- Riika?
Polttoainetta kuluu aivan yhtä paljon ohjattiin laivaa kohti Tukholmaa tai Riikaa. Turkulaiset ovat vaan kaulaansa myöten tympääntyneitä Tukholmaan. Se on nähty liian monta kertaa ja kaupunki on myös järkyttävän kallis, eikä siellä käy edes paikallinen valuutta kuten Riiassa.

Tukholman lautat tulisikin suunnata kohti Riikaa. Siellä on matkailun tulevaisuus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Maissa.eroja kirjoitti:
Polttoainetta kuluu aivan yhtä paljon ohjattiin laivaa kohti Tukholmaa tai Riikaa. Turkulaiset ovat vaan kaulaansa myöten tympääntyneitä Tukholmaan. Se on nähty liian monta kertaa ja kaupunki on myös järkyttävän kallis, eikä siellä käy edes paikallinen valuutta kuten Riiassa.

Tukholman lautat tulisikin suunnata kohti Riikaa. Siellä on matkailun tulevaisuus.
Lue http://keskustelu.suomi24.fi/t/14926051/turku-riika-laivayhteys-mersuja-samalla-baltiaan#comment-90530387

Kuka haluaa sinne puhumaan hinkuintiaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Maissa.eroja kirjoitti:
Polttoainetta kuluu aivan yhtä paljon ohjattiin laivaa kohti Tukholmaa tai Riikaa. Turkulaiset ovat vaan kaulaansa myöten tympääntyneitä Tukholmaan. Se on nähty liian monta kertaa ja kaupunki on myös järkyttävän kallis, eikä siellä käy edes paikallinen valuutta kuten Riiassa.

Tukholman lautat tulisikin suunnata kohti Riikaa. Siellä on matkailun tulevaisuus.
Eli missä ja miten Turkulaisten Tukholman tympääntyminen on kongreettisesti viimeksi nähty? Miten se silloin ilmeni, oliko Turkulaisilla joku yhteinen matkustuslakko vai mistä oli kyse? Ja mitä väliä sillä mihin Turkulaiset ovat tympääntyneet, kunhan laivoille matkustajia riittää niin muulla ei varustamojen kannalta ole mitään merkitystä.
Tukholman hintataso on ihan asiallinen kun on rahaa niin kuin yleensä suomalaisillakin jo alkaa olla! Miten lienee Riikalaisten ja ylipäätään köyhän Latvian kansalaisten ostovoima?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Maissa.eroja kirjoitti:
Polttoainetta kuluu aivan yhtä paljon ohjattiin laivaa kohti Tukholmaa tai Riikaa. Turkulaiset ovat vaan kaulaansa myöten tympääntyneitä Tukholmaan. Se on nähty liian monta kertaa ja kaupunki on myös järkyttävän kallis, eikä siellä käy edes paikallinen valuutta kuten Riiassa.

Tukholman lautat tulisikin suunnata kohti Riikaa. Siellä on matkailun tulevaisuus.
Matka Turusta Riikaan meriteitse ja sellaista reittiä mitä isot laivat voivat ajaa, on kaksinkertainen verrattuna matkaan Turusta Tukholmaan!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eivaankannata kirjoitti:
Matka Turusta Riikaan meriteitse ja sellaista reittiä mitä isot laivat voivat ajaa, on kaksinkertainen verrattuna matkaan Turusta Tukholmaan!
Höpön löpön. Vaikka matka on hieman pidempi, niin suurin osa siitä on urku auki kynnettävää avomerta. Yli 30 solmua kulkeva alus olisi paras, koska se ehtisi ajaa edestakaisin vuorokaudessa.

Rauman telakalla voisi olla tilaa rakentaa Finnjet 2. LNG käyttöinen kaasuturbiinilaiva saattaisi saada jopa valtion innovaatiotukea.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
33knots kirjoitti:
Höpön löpön. Vaikka matka on hieman pidempi, niin suurin osa siitä on urku auki kynnettävää avomerta. Yli 30 solmua kulkeva alus olisi paras, koska se ehtisi ajaa edestakaisin vuorokaudessa.

Rauman telakalla voisi olla tilaa rakentaa Finnjet 2. LNG käyttöinen kaasuturbiinilaiva saattaisi saada jopa valtion innovaatiotukea.
Pääseehän nytkin Turusta Riikaan, vaihto Värtanissa.

Montako kertaa olet Riikaan matkannut?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eivaankannata kirjoitti:
Matka Turusta Riikaan meriteitse ja sellaista reittiä mitä isot laivat voivat ajaa, on kaksinkertainen verrattuna matkaan Turusta Tukholmaan!
Tietysti Nauvon ja Korppoon välissä kulkevaa Naantalin syväväylää käyttäen hieman oikaisisi,
tosin tällöin ei voitaisi hyödyntää verovapautta eli taxfree myyntiä kuten Ahvenanmaan kautta liikennöidessä.
Tax freen puuttumisen vuoksi olisi kuitenkin kannattamatonta (kuten myös suomen ja ruotsin välillä jos ahvenanmaalta poistettaisiin nykyinen verokäytäntö EU:n ulkopuolisena alueena) Riikaan liikennöinti, lisä ongelman Riikaan liikennöidessä tuottaisi rahdin puuttuminen, Viron kautta kun nopeammin ja edullisemmin
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei-koolla-merkitystä kirjoitti:
Tietysti Nauvon ja Korppoon välissä kulkevaa Naantalin syväväylää käyttäen hieman oikaisisi,
tosin tällöin ei voitaisi hyödyntää verovapautta eli taxfree myyntiä kuten Ahvenanmaan kautta liikennöidessä.
Tax freen puuttumisen vuoksi olisi kuitenkin kannattamatonta (kuten myös suomen ja ruotsin välillä jos ahvenanmaalta poistettaisiin nykyinen verokäytäntö EU:n ulkopuolisena alueena) Riikaan liikennöinti, lisä ongelman Riikaan liikennöidessä tuottaisi rahdin puuttuminen, Viron kautta kun nopeammin ja edullisemmin
Turusta on kovin hankala kulkea Viron kautta Riikaan. Helsingin läpiajokaan ei ole herkkua. Rahti joudutaan kierrättämään Vuosaaren kautta ja sielläkin on vain hidas Sea Wind käytössä. Kyllä suora yhteys Turusta Riikaan on kaikilla mittareilla parempi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
33knots kirjoitti:
Höpön löpön. Vaikka matka on hieman pidempi, niin suurin osa siitä on urku auki kynnettävää avomerta. Yli 30 solmua kulkeva alus olisi paras, koska se ehtisi ajaa edestakaisin vuorokaudessa.

Rauman telakalla voisi olla tilaa rakentaa Finnjet 2. LNG käyttöinen kaasuturbiinilaiva saattaisi saada jopa valtion innovaatiotukea.
Sääli kun se Finjet1 romutettiin syystä että se oli täysin kannattamaton kaasuturbiinilaiva! Mitä tästä olisi pääteltävissä? Tiedätkö mikä on kaasuturbiinien hyötysuhde laivakäytössä?
Ja itse huomaamattasi ja ilmeisesti ymmärtämättäsi kerroit yhden merkittävän seikan, se on kuin onkin juuri se avomerellä urku auki ajaminen! Se on nimittäin sitä aikaa, jolloin polttoainetta kuluu enemmän kuin osaat arvatakaan, ja se maksaa paljon. Helsingistä Tallinnaan ajavien nopeimpien alusten konetehot ovat luokkaa 40000 kW, hieman ylikin. Kun ajetaan 30 solmun vauhdilla, käytössä on lähes täysi teho. Paljonko polttoainetta kuluu vaikka 36000 kW teholla ajettaessa? Polttomoottorien polttoaineen ominaiskulutus on isoilla laivakoneilla noin 230 g/kWh, se kerrottuna 36000 kW teholla tuntikulutukseksi tulee noin 8300 kg, eli noin 8300 litraa/h. Ok, Tallinnaan mentäessä matka kestää alle kaksi tuntia, tästä sitä nopeaa ajoa on noin tunti ja 15 minuuttia, ja edestakaisella matkalla siis noin kaksi ja puoli tuntia. Suhteutetaanpa tämän matkan polttoaineen kokonaiskulutusta Turun ja Riian väliseen matkaan, montako tuntia hyvin paljon polttoainetta kuluttavaa ajoa sisältyisi tuohon reittiin, paljonko se polttoaine maksaisi? Edestakaisesta Hel- Tall- reitistä selvitään noin 21000 litralla polttoainetta, paljonko menisi Turku- Riika- matkalla. Jos yhden edestakaisenTallinnan matkan polttoaine maksaa noin 15000 Euroa, paljonko maksaisi yhden edestakaisen Turku- Riika- matkan polttoaine? Siinäpä se!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
33knots kirjoitti:
Höpön löpön. Vaikka matka on hieman pidempi, niin suurin osa siitä on urku auki kynnettävää avomerta. Yli 30 solmua kulkeva alus olisi paras, koska se ehtisi ajaa edestakaisin vuorokaudessa.

Rauman telakalla voisi olla tilaa rakentaa Finnjet 2. LNG käyttöinen kaasuturbiinilaiva saattaisi saada jopa valtion innovaatiotukea.
Innovaatio tarkoittaa jotain uutta oivallusta, jotain mitä ei ole koskaan ennen ollut. Miten tämä esittämäsi kaasuturpiinilaiva edustaisi uutta innovaatiota? Kaasuturpiinilaivoja on maailmalla ollut käytössä vuosikymmeniä, 50 vuotta nyt ainakin. Myös rahtialuksissa oli näitä koneistoja, tosin niissä ne ovat jääneet käytöstä. Nyt niitä löytyy enää oikeastaan jonkin verran joidenkin armeijoiden merivoimien laivoista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hitaaksi-menee kirjoitti:
Turusta on kovin hankala kulkea Viron kautta Riikaan. Helsingin läpiajokaan ei ole herkkua. Rahti joudutaan kierrättämään Vuosaaren kautta ja sielläkin on vain hidas Sea Wind käytössä. Kyllä suora yhteys Turusta Riikaan on kaikilla mittareilla parempi.
Mites Länsisatamasta ja Katajanokalta lähtevät vaikuttavat näsäviisauteesi

hankaloittaako tietämättömyytesi asioista toimiasi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eivaankannata kirjoitti:
Sääli kun se Finjet1 romutettiin syystä että se oli täysin kannattamaton kaasuturbiinilaiva! Mitä tästä olisi pääteltävissä? Tiedätkö mikä on kaasuturbiinien hyötysuhde laivakäytössä?
Ja itse huomaamattasi ja ilmeisesti ymmärtämättäsi kerroit yhden merkittävän seikan, se on kuin onkin juuri se avomerellä urku auki ajaminen! Se on nimittäin sitä aikaa, jolloin polttoainetta kuluu enemmän kuin osaat arvatakaan, ja se maksaa paljon. Helsingistä Tallinnaan ajavien nopeimpien alusten konetehot ovat luokkaa 40000 kW, hieman ylikin. Kun ajetaan 30 solmun vauhdilla, käytössä on lähes täysi teho. Paljonko polttoainetta kuluu vaikka 36000 kW teholla ajettaessa? Polttomoottorien polttoaineen ominaiskulutus on isoilla laivakoneilla noin 230 g/kWh, se kerrottuna 36000 kW teholla tuntikulutukseksi tulee noin 8300 kg, eli noin 8300 litraa/h. Ok, Tallinnaan mentäessä matka kestää alle kaksi tuntia, tästä sitä nopeaa ajoa on noin tunti ja 15 minuuttia, ja edestakaisella matkalla siis noin kaksi ja puoli tuntia. Suhteutetaanpa tämän matkan polttoaineen kokonaiskulutusta Turun ja Riian väliseen matkaan, montako tuntia hyvin paljon polttoainetta kuluttavaa ajoa sisältyisi tuohon reittiin, paljonko se polttoaine maksaisi? Edestakaisesta Hel- Tall- reitistä selvitään noin 21000 litralla polttoainetta, paljonko menisi Turku- Riika- matkalla. Jos yhden edestakaisenTallinnan matkan polttoaine maksaa noin 15000 Euroa, paljonko maksaisi yhden edestakaisen Turku- Riika- matkan polttoaine? Siinäpä se!
"...selvitään noin 21000 litralla polttoainetta, paljonko menisi Turku- Riika- matkalla. Jos yhden edestakaisenTallinnan matkan polttoaine maksaa noin 15000 Euroa,..."

Mistä noin halpaa menovettä saa, lahden molemmin puolin IFO:n hinta on melkein 400€/t
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nrep kirjoitti:
"...selvitään noin 21000 litralla polttoainetta, paljonko menisi Turku- Riika- matkalla. Jos yhden edestakaisenTallinnan matkan polttoaine maksaa noin 15000 Euroa,..."

Mistä noin halpaa menovettä saa, lahden molemmin puolin IFO:n hinta on melkein 400€/t
Näin päässä laskien tuo menovesi ei suinkaan ole halpaa vaan pirun kallista.
Tuolla 400 €/tonni hinnalla rahaa kuluisi vain 8000 €.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ja kun mukana on 2000 matkustajaa, niin per nuppi jää maksettavaa 4 euroa. Halpaa kuin makkara.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
juurimitään kirjoitti:
Ja kun mukana on 2000 matkustajaa, niin per nuppi jää maksettavaa 4 euroa. Halpaa kuin makkara.
Laskette nyt hintoja Tallinnan reitille, kyse oli Turku- Riika- reitistä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nrep kirjoitti:
"...selvitään noin 21000 litralla polttoainetta, paljonko menisi Turku- Riika- matkalla. Jos yhden edestakaisenTallinnan matkan polttoaine maksaa noin 15000 Euroa,..."

Mistä noin halpaa menovettä saa, lahden molemmin puolin IFO:n hinta on melkein 400€/t
Persanan halpaa polttoainetta. Vaivaiset 40c litra!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Melkein-ilmaista kirjoitti:
Persanan halpaa polttoainetta. Vaivaiset 40c litra!
Tuo saattaa olla kaikkein raskaimman öljylaadun hinta, mitkään säännöllisessä Itämeren liikenteessä olevat alukset eivät enää tuota pikeä käytä eivätkä saa polttoaineitaan noin edullisesti!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Onko tuo nyt halpaa, kun veroton kuluttajahintakin on tuossa 42-43 sentin tietämillä huoltoaseman pumpulla, ja kaupalliset aluksethan ovat verovapaita polttonesteiden osalta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
dippadaadappadii kirjoitti:
Onko tuo nyt halpaa, kun veroton kuluttajahintakin on tuossa 42-43 sentin tietämillä huoltoaseman pumpulla, ja kaupalliset aluksethan ovat verovapaita polttonesteiden osalta.
Miltä asemalta saa ostaa verottomana?
Bensa maksaa kylläkin kolme kertaa enempi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
00000001 kirjoitti:
Innovaatio tarkoittaa jotain uutta oivallusta, jotain mitä ei ole koskaan ennen ollut. Miten tämä esittämäsi kaasuturpiinilaiva edustaisi uutta innovaatiota? Kaasuturpiinilaivoja on maailmalla ollut käytössä vuosikymmeniä, 50 vuotta nyt ainakin. Myös rahtialuksissa oli näitä koneistoja, tosin niissä ne ovat jääneet käytöstä. Nyt niitä löytyy enää oikeastaan jonkin verran joidenkin armeijoiden merivoimien laivoista.
LNG käyttöisiä kaasuturbiinilaivoja ei Itämerellä pitäisi vielä olla, ainakaan matkustaja-autolauttoina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mistä-saa kirjoitti:
Miltä asemalta saa ostaa verottomana?
Bensa maksaa kylläkin kolme kertaa enempi.
Turha noita polttoainekuluja on räknäillä. Välin tekniset kulut ovat samaa kokoluokkaa Helsinki-Maarianhamina-Tukholma reitin kanssa ja henkilöstökulut puolestaan pienemmät, jos alus seilaa Latvian lipun alla.

Oheismyyntiähän tuolle välille tulee huomattavasti Tukholman linjaa enemmän, koska Latvian hintataso on suunnilleen puolet Ruotsin tasosta. Katetta voidaan tehdä siis helpommalla mitä millään muulla reitillä.

Pari henkilöä, hytti molempiin suuntiin ja henkilöauto pitäisi onnistua 300 eurolla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
halvemmat.sisäänostot kirjoitti:
Turha noita polttoainekuluja on räknäillä. Välin tekniset kulut ovat samaa kokoluokkaa Helsinki-Maarianhamina-Tukholma reitin kanssa ja henkilöstökulut puolestaan pienemmät, jos alus seilaa Latvian lipun alla.

Oheismyyntiähän tuolle välille tulee huomattavasti Tukholman linjaa enemmän, koska Latvian hintataso on suunnilleen puolet Ruotsin tasosta. Katetta voidaan tehdä siis helpommalla mitä millään muulla reitillä.

Pari henkilöä, hytti molempiin suuntiin ja henkilöauto pitäisi onnistua 300 eurolla.
Tosiaan meidän räknäilymme on turhaa, varustamot tekevät sen puolestamme, ja kaikista hyvistä neuvoistamme huolimatta yksikään varustamo ei katso järkeväksi, siis kannattavaksi, aloittaa sivun aloituksessa hehkutettua Turku- Riika- reittiä! Tavaraahan eri satamista Suomesta eri satamiin Euroopassa kuljetetaan jo nyt tarpeen mukaan, ei pidä sekoittaa sitä ihmisrahdin kuljettamiseen.

Latvian hintataso on varmaan noin puolet, ehkä hieman allekin, Ruotsin hintatasosta, mutta mitä se tarkoittaa hieman toisin päin ajatellen? Se tarkoittaa että Ruotsin hintataso on ainakin kaksinkertainen Latvian hintatasoon verrattuna, saataisiinko siis Latvialaisista miten todennäköisesti reitille ja Latvialaisittain kalliille laivoille sekä vielä kalliimpaan valtioon suuntaavia matkustajia, ei saataisi! Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä molemmista suunnista riittää maksukykyistä tulijaa, siinä se!

Pari henkeä, tai jopa neljä- viisi lapsukaiset mukaan laskettuina, ja henkilöauto ja niille meno- paluu Saksaan laivalla muutamalla satasella on ollut tätä päivää monta monituista vuotta, kyllä onnistuukin!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Inhovointi kirjoitti:
LNG käyttöisiä kaasuturbiinilaivoja ei Itämerellä pitäisi vielä olla, ainakaan matkustaja-autolauttoina.
Siis onko joku tätä väittänyt? Itämerellä saati koko maailmassa ei liikennöi kaasuturbiinikäyttöisiä matkustajalaivoja tai matkustaja- autolauttoja!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mistä-saa kirjoitti:
Miltä asemalta saa ostaa verottomana?
Bensa maksaa kylläkin kolme kertaa enempi.
Tokkopa nuo laivat huoltoasemilla poikkeavat, satamissa näkee yhdistelmäajoneuvoja tuomassa laivalle polttoainetta, VEROTTOMASTI.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
rannikkolaivurikin kirjoitti:
Tokkopa nuo laivat huoltoasemilla poikkeavat, satamissa näkee yhdistelmäajoneuvoja tuomassa laivalle polttoainetta, VEROTTOMASTI.
Sinä se jaksat häiriköidä verottomuudella.

Monestiko olet itse ostanut tuotteen just sillä verottomalla hinnalla?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
rannikkolaivurikin kirjoitti:
Tokkopa nuo laivat huoltoasemilla poikkeavat, satamissa näkee yhdistelmäajoneuvoja tuomassa laivalle polttoainetta, VEROTTOMASTI.
" satamissa näkee yhdistelmäajoneuvoja "
usein kyllä näkee henkilöauton ja matkailuvaunun yhdistelmiä ...

mitäs jos välistä jotain laivamatkailuunkin vänköönne kaikesta muun sijaan, laivalla tapahtuvaan, mitä siis laivamatkailu on ikuisen kinakisailunne lisäksi. teille kun tulee aina uutta kinaa keskustelussa laivamatkailussa. kaikkea muuta mutta ei itse Laivamatkailusta olevaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kukaväitti kirjoitti:
Siis onko joku tätä väittänyt? Itämerellä saati koko maailmassa ei liikennöi kaasuturbiinikäyttöisiä matkustajalaivoja tai matkustaja- autolauttoja!
Tuo liittyi innovaatiotukeen, jota maksetaan vain kerran. Viking sai sellaisen Gracelleen, mutta Tallink ei enää MegaStarille, koska keksintö ei ole uusi kuin kerran. LNG-käyttöistä kaasuturbiinialusta ei kuitenkaan taida vielä olla?

Pienet katamaraanit mahdollistavat myös nopean matkailun, mutta kapasiteetti on sitten vastaavasti huonompi. Viking FSTR:n (os. HSC Catalonia) nopeus on 48 solmua. Etelä-Amerikassa liikennöi vielä sitäkin nopeampia autokannellisia aluksia, olikohan 58 solmua joku ennätys.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paitti että FSTR ajelee 25 solmun keskinopeutta. Linda hieman vauhdikkaamin, 27 knotsia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Vauhdikkaasti kirjoitti:
Paitti että FSTR ajelee 25 solmun keskinopeutta. Linda hieman vauhdikkaamin, 27 knotsia.
Satamassa seisoessaan nopeutta on vain 0 solmua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
GTS.LNGjet kirjoitti:
Tuo liittyi innovaatiotukeen, jota maksetaan vain kerran. Viking sai sellaisen Gracelleen, mutta Tallink ei enää MegaStarille, koska keksintö ei ole uusi kuin kerran. LNG-käyttöistä kaasuturbiinialusta ei kuitenkaan taida vielä olla?

Pienet katamaraanit mahdollistavat myös nopean matkailun, mutta kapasiteetti on sitten vastaavasti huonompi. Viking FSTR:n (os. HSC Catalonia) nopeus on 48 solmua. Etelä-Amerikassa liikennöi vielä sitäkin nopeampia autokannellisia aluksia, olikohan 58 solmua joku ennätys.
olisiko mahdollista jotta siirryttäisiin keskustelemaan tällä palstalla aiheen mukaisesti laivamatkailusta
tuolle nyt meneillä olevaan juttuunne laivat ja merenkulku on varattu Suomi24:llaaivan omakin keskustelualue toisaalla.
Jospa pyhittäisimme tämän alueen laivamatkailulle. Nuo tuki ym. asianne on enemmältikin laivat ja merenkulku osastoa, ei laivamatkailuun sopivaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Laivamatkailu_täällä kirjoitti:
olisiko mahdollista jotta siirryttäisiin keskustelemaan tällä palstalla aiheen mukaisesti laivamatkailusta
tuolle nyt meneillä olevaan juttuunne laivat ja merenkulku on varattu Suomi24:llaaivan omakin keskustelualue toisaalla.
Jospa pyhittäisimme tämän alueen laivamatkailulle. Nuo tuki ym. asianne on enemmältikin laivat ja merenkulku osastoa, ei laivamatkailuun sopivaa
Koska aiheen reittiä käytettäisiin pääasiassa Latviaan suuntautuvia kaljanhakuristeilyitä varten, sopii tämä palsta hyvin myös siitä keskusteluun. Rahtilaivoja, satamia ja laivojen miehistöjä voidaan puida toisaallakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
90.pros.matkaajista kirjoitti:
Koska aiheen reittiä käytettäisiin pääasiassa Latviaan suuntautuvia kaljanhakuristeilyitä varten, sopii tämä palsta hyvin myös siitä keskusteluun. Rahtilaivoja, satamia ja laivojen miehistöjä voidaan puida toisaallakin.
Itse aihe josta tunnutte kirjoittelevan on enemmältäänkin laivoihin ja merenkulkuun sopivaa, myös tuo reitin suunnittelusi on laivoihin ja merenkulkuun liittyvää. Mitään laivamatkailusta olevaa kerrontaa ei kylläkään valitettavasti ole havaittavissa.
olisitteko ystävällisiä j pyhittäisitte tämän keskustelualueen laivamatkailulle kuten on tarkoitus, siirtyisitte laivat ja merenkulkukeskusteluun jonne juttunne sisältö huomioiden paremminkin sopisi.

ja tosin jos olet hakemassa oluttasi latviasta, eipä sekään oikein ole laivamatkailua, ehkä Latvia keskustelukin olisi juttusi sisältö huomioiden (oluen haku latviasta) paremmin sopiva.

"aiheen reittiä" ei oikein auennut, mikä ihmeen reitin aihe sulla, ,,,
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Laivamatkailu_täällä kirjoitti:
Itse aihe josta tunnutte kirjoittelevan on enemmältäänkin laivoihin ja merenkulkuun sopivaa, myös tuo reitin suunnittelusi on laivoihin ja merenkulkuun liittyvää. Mitään laivamatkailusta olevaa kerrontaa ei kylläkään valitettavasti ole havaittavissa.
olisitteko ystävällisiä j pyhittäisitte tämän keskustelualueen laivamatkailulle kuten on tarkoitus, siirtyisitte laivat ja merenkulkukeskusteluun jonne juttunne sisältö huomioiden paremminkin sopisi.

ja tosin jos olet hakemassa oluttasi latviasta, eipä sekään oikein ole laivamatkailua, ehkä Latvia keskustelukin olisi juttusi sisältö huomioiden (oluen haku latviasta) paremmin sopiva.

"aiheen reittiä" ei oikein auennut, mikä ihmeen reitin aihe sulla, ,,,
Jos on joku toinen palsta, niin sen voisi yhdistää tähän. Laivat ja risteilyt kuuluvat kiinteästi toisiinsa. S24:n alueita pitäisi muutenkin liittää toisiinsa. Nykyisellään tämä on melkoinen sekamelska.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
yhdistämistä kirjoitti:
Jos on joku toinen palsta, niin sen voisi yhdistää tähän. Laivat ja risteilyt kuuluvat kiinteästi toisiinsa. S24:n alueita pitäisi muutenkin liittää toisiinsa. Nykyisellään tämä on melkoinen sekamelska.
Tosin tarkoitus on kirjoittaa asiasta palstalla jolle se sopii sisältö huomioiden parhaiten, mietitääs .. Oluen tuonti Latviasta, miten tuo olisi sisällöltään parasta sijoittaa laivamatkaillun, en keksi yhtään mitään tuon tueksi, eri asia tietysti olisi jos tuo olut olisi ostettu laivamatkallasi, laivan myymälästä, mutta nythän olet tuomassa sitä latviasta.
Itselleni ei ole tarvetta oluen kuljettamiselle laivamatkoillani, ostan olueni yleensä aivalta mitä tarvitsen, joten tuo ostokseni sopii keskusteluun laivamatkailusta.

Nykyisellään tämä on melkoinen sekamelska, kiitos siitä kuuluu sinullekin, et ymmärrä etkä ilmeisesti välitäkkään palstajaosta joka on tehty kirjoittamistasi helpottamaan, muutkin kuin sinä löydät kirjoituksesi.
Kaksi eri asiaa, laivamatkailu ja laivat ja merenkulku yhteen, johan tulisi sekamelska, tämä palsta on tällä hetkellä muutoin hyvä esimerkki tusta sekamelskasta kun palstajaosta ei piitata.

jääppä miettimään asioita, älä pelkästään itseäsi ,,,,

Olishan se helpompaa jos kaikki olisi yhdessä nipussa, näinhän ajattelet ja toivoisit
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Laivamatkailu_täällä kirjoitti:
Tosin tarkoitus on kirjoittaa asiasta palstalla jolle se sopii sisältö huomioiden parhaiten, mietitääs .. Oluen tuonti Latviasta, miten tuo olisi sisällöltään parasta sijoittaa laivamatkaillun, en keksi yhtään mitään tuon tueksi, eri asia tietysti olisi jos tuo olut olisi ostettu laivamatkallasi, laivan myymälästä, mutta nythän olet tuomassa sitä latviasta.
Itselleni ei ole tarvetta oluen kuljettamiselle laivamatkoillani, ostan olueni yleensä aivalta mitä tarvitsen, joten tuo ostokseni sopii keskusteluun laivamatkailusta.

Nykyisellään tämä on melkoinen sekamelska, kiitos siitä kuuluu sinullekin, et ymmärrä etkä ilmeisesti välitäkkään palstajaosta joka on tehty kirjoittamistasi helpottamaan, muutkin kuin sinä löydät kirjoituksesi.
Kaksi eri asiaa, laivamatkailu ja laivat ja merenkulku yhteen, johan tulisi sekamelska, tämä palsta on tällä hetkellä muutoin hyvä esimerkki tusta sekamelskasta kun palstajaosta ei piitata.

jääppä miettimään asioita, älä pelkästään itseäsi ,,,,

Olishan se helpompaa jos kaikki olisi yhdessä nipussa, näinhän ajattelet ja toivoisit
Mitään siljoja ja viikinkejä ei edes olisi, jos ei olisi ollut kaljamatkailua. Ruotsinlaivoistahan kaikki lähti, ja silloinkin piti houkutella ihmiset mukaan tax freellä.

Hyötyrahti on pieni marginaalinen osuus matkustajalauttojen liikenteestä. Ilman valtion apua sekään ei onnistuisi. Ainakin ahvenanmaalaiset osaavat mannersuomalaisten kuppaamisen.

Finnlines lienee ainoa suunnilleen 100% hyötyvarustamo. Sen huomaa jo kalustostakin, kun roro-kaistoja on heillä yleensä 2-3 kertainen pituus verrattuna "risteilijöihin". Muut ovat enemmän tai vähemmän viihdematkailuun perustuvia.

Tukholmasta aloitettiin, sen jälkeen siirryttiin Tallinnaan. Nyt Tallinnan vetovoimakin on alkanut hiipumaan. Seuraava suomalaisia massoja kiinnostava kohde on Riika. Se on halpa, eikä ole liian kaukana.

Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan tietää kauppiaskin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
laivamatkailu.muuttuu kirjoitti:
Mitään siljoja ja viikinkejä ei edes olisi, jos ei olisi ollut kaljamatkailua. Ruotsinlaivoistahan kaikki lähti, ja silloinkin piti houkutella ihmiset mukaan tax freellä.

Hyötyrahti on pieni marginaalinen osuus matkustajalauttojen liikenteestä. Ilman valtion apua sekään ei onnistuisi. Ainakin ahvenanmaalaiset osaavat mannersuomalaisten kuppaamisen.

Finnlines lienee ainoa suunnilleen 100% hyötyvarustamo. Sen huomaa jo kalustostakin, kun roro-kaistoja on heillä yleensä 2-3 kertainen pituus verrattuna "risteilijöihin". Muut ovat enemmän tai vähemmän viihdematkailuun perustuvia.

Tukholmasta aloitettiin, sen jälkeen siirryttiin Tallinnaan. Nyt Tallinnan vetovoimakin on alkanut hiipumaan. Seuraava suomalaisia massoja kiinnostava kohde on Riika. Se on halpa, eikä ole liian kaukana.

Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan tietää kauppiaskin.
"Ruotsinlaivoistahan kaikki lähti"
.. niin oluet tuotiin laivamatkalta ruotsista, mutta nyt jos tuot sen oluen virosta tai latviasta, on se kaukana laivamatkalta ostetusta, laivamatkailun.

Sieltä ostat mistä halvimmalla saat, kyseessä ei välttämättä ole laivamatkailusta, tuon ymmärtää sellainen joka on harrastanut laivamatkailua muutenkin kuin tölkistä tai tuopista konttaamalla.

joten jospa nyt vain pysyteltäisiin laivamatkaamisessa, olisi ehkä mielenkiintoisampaakin luettavaa tällä palstalla tölkkien, tuoppien, laatikoiden tai lavojen sijaan, jotain mitä on merellä muttei siinä olutpullossasi, merellä laivamatkalla on paljon mielenkiintoisampaakin kuin tyhjänä kolisevat olut tölkkisi.

niin ja aikoinaan sai tuoda kaksi litraa olutta ruotsin (viron) verottomana matkalta, eipä ole ollut mikään kultakaivos aikoinaan laivayhtiöille, vaikka niin yrität esittääkin olleen.

Kannattaa aina muistaa se todellisuus, nyt sulla lähti mielikuvitus lentämään toden edelle, aikoinaan tehtiin rasvaretkiä ruotsiin, laivayhtiöt myivät ruotsin päässä autokannella voita oluen sijaan ja oli hyvä tulonlähde laivayhtiöille
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"niin ja aikoinaan sai tuoda kaksi litraa olutta ruotsin (viron) verottomana matkalta, eipä ole ollut mikään kultakaivos aikoinaan laivayhtiöille"

Jos en väärin muista, niin 1970-luvun alkupuolella sai tuoda 12 litraa A-olutta ja 3 litraa väkeviä. Oli kuitenkin riittävä porkkana lähteä Tukholmaan. Ei sinne mitään muuta järkeä ollut lähteä silloinkaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
käyty.ja.nähty kirjoitti:
"niin ja aikoinaan sai tuoda kaksi litraa olutta ruotsin (viron) verottomana matkalta, eipä ole ollut mikään kultakaivos aikoinaan laivayhtiöille"

Jos en väärin muista, niin 1970-luvun alkupuolella sai tuoda 12 litraa A-olutta ja 3 litraa väkeviä. Oli kuitenkin riittävä porkkana lähteä Tukholmaan. Ei sinne mitään muuta järkeä ollut lähteä silloinkaan.
"Jos en väärin muista, niin 1970-luvun alkupuolella sai tuoda 12 litraa A-olutta ja 3 litraa väkeviä."

,,, saihan sitä tuoda nuo määrät, verottomana tosin vain kaksi (2) litraa olutta, litran väkeviä tai kaksi keskivahvoja, sekä litran viinejä ja 200 savuketta
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
33knots kirjoitti:
Höpön löpön. Vaikka matka on hieman pidempi, niin suurin osa siitä on urku auki kynnettävää avomerta. Yli 30 solmua kulkeva alus olisi paras, koska se ehtisi ajaa edestakaisin vuorokaudessa.

Rauman telakalla voisi olla tilaa rakentaa Finnjet 2. LNG käyttöinen kaasuturbiinilaiva saattaisi saada jopa valtion innovaatiotukea.
"LNG käyttöinen kaasuturbiinilaiva saattaisi saada jopa valtion innovaatiotukea."

Tylsää ikivanhaa tekniikkaa. Jos halutaan erikoisempi alus, niin sellainen olisi atomiflettner-hybridi. Kesäsesongissa ajettaisiin ydinvoimalla lujaa, ja talvikaudella purjehdittaisiin hitaammin flettner-roottoreiden avustuksella. Kyseinen tekniikka on täysin hiilidioksidivapaata, eli sopii nykyaikaan paremmin kuin hyvin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
fissiopurje kirjoitti:
"LNG käyttöinen kaasuturbiinilaiva saattaisi saada jopa valtion innovaatiotukea."

Tylsää ikivanhaa tekniikkaa. Jos halutaan erikoisempi alus, niin sellainen olisi atomiflettner-hybridi. Kesäsesongissa ajettaisiin ydinvoimalla lujaa, ja talvikaudella purjehdittaisiin hitaammin flettner-roottoreiden avustuksella. Kyseinen tekniikka on täysin hiilidioksidivapaata, eli sopii nykyaikaan paremmin kuin hyvin.
Otetaan sähkö voiman lähteeksi. Sitä saataisiin ilmaiseksi aurinkokennoilla. Olisi halpaa kulkua. Myös luontoystävällistä. Varmasti kaikki haluaisivat matkalle Itämerta pelastamaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Koko ketju on väärällä foorumilla. Tämän foorumin aiheena on "Keskustele laivamatkoista ja risteilyistä. " Tätä risteilyä kun ei ole olemassakaan. Joten oikea paikka olisi Merenkulku-foorumi. Mutta kun siellä keskusteluun pitäisi jotain tietääkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Eipä sinunkaan kommenttisi paljoa laivamatkoihin tai risteilyihin lisää tuonut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
rannikkolaivurikin kirjoitti:
Eipä sinunkaan kommenttisi paljoa laivamatkoihin tai risteilyihin lisää tuonut.
Paitsi tärkeän tiedon keskustelun oikeasta foorumista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aivaisitko hieman mitä tuo tarkoittamasti "laivamatkoista" tarkoittaa? Äkkipäätään siihen luulisi kuuluvan laivoilla tehtävät matkat, mutta sinulla on lienee jotain tarkempaa tietoa?

Kiitos jo etukäteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
PerSut laivalla Puolaan? Hmmm. Sinnehän rupusakkia kuskattii laivalla sodan aikanakin. Aika hyvältä kuullostaa.
Ilmianna
Jaa
Baltiassa on valtava tarve näille mersuille. Kysyntää ja rahaa löytyy jopa tavalliselta työssäkäyvältä. Hyvä idea. Uudenkaupungin autotehdas joutuu laajentamaan rajusti kun tämä hieno idea toteutetaan. Uskon että tämä tapahtuu jo ennen syyskuuta. Niin loistava idea tämä on. Lisäksi tulee risteilijöitä valtavasti tuolle reitille hakemaan edullista alkoholia. Liikemiehet tulevat myös varmasti sukkuloimaan tuolla reitillä business matkoillaan. Kaikki hyötyvät. Tarvitaan vaan valtava laiva että kaikki halukkaat mahtuvat mukaan. Tulee käymään varmasti niin ettei yksi laiva tule riittämään suuren kysynnän takia. Tulemme näkemään että reitillä seilaa vähintään 4 alusta. Kiitos aloittajalle hyvästä ideasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10 VASTAUSTA:
Käy joskus huviksesi Riiassa niin huomaat missä ihmiset ajavat praemmilla autoilla... Baltiassa ylipäätään on uudemmat autot. Johtuu varmaan hintatasosta, koska siellä autojen hinnassa ei ole kuin arvonlisävero.

Valko-Venäjällekin voidaan toimittaa Riian kautta. Minskiinhän ei ole matkaa kuin jotain 500 kilometriä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vanhin.kanta-auto kirjoitti:
Käy joskus huviksesi Riiassa niin huomaat missä ihmiset ajavat praemmilla autoilla... Baltiassa ylipäätään on uudemmat autot. Johtuu varmaan hintatasosta, koska siellä autojen hinnassa ei ole kuin arvonlisävero.

Valko-Venäjällekin voidaan toimittaa Riian kautta. Minskiinhän ei ole matkaa kuin jotain 500 kilometriä.
Niinhän kirjoittelin. Kysyntää on.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vanhin.kanta-auto kirjoitti:
Käy joskus huviksesi Riiassa niin huomaat missä ihmiset ajavat praemmilla autoilla... Baltiassa ylipäätään on uudemmat autot. Johtuu varmaan hintatasosta, koska siellä autojen hinnassa ei ole kuin arvonlisävero.

Valko-Venäjällekin voidaan toimittaa Riian kautta. Minskiinhän ei ole matkaa kuin jotain 500 kilometriä.
"Käy joskus huviksesi Riiassa"

Riiassa = Riikassa(ko)

tosin pitäisi matkailla laivalla, tällä palstalla kirjoitellessaan, ei praemmilla(?) autoilla
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Noh nimenomaan totta. Kysntää olisi varmasti neljälle laivalle- Laivat vosivat mennä näin

Laiva 1.
PE 18:00 (TKU) -> LA 09:00 (RIX)
LA 20:00 (RIX) -> SU 11:00 (TKU)
MA 18:00 (TKU) -> TI 10:00 (RIX)
TI 18:00 (RIX) -> KE 09:00 (TKU)
KE 18:00 (TKU) -> TO 09:00 (RIX)
TO 18:00 (RIX) -> PE 09:00 (TKU)
Laiva 2
LA 18:00 (TKU) -> SU 09:00 (RIX)
SU 20:00 (RIX) -> MA 11:00 (TKU)
TI 18:00 (TKU) -> KE 10:00 (RIX)
KE 18:00 (RIX) -> TO 09:00 (TKU)
TO 18:00 (TKU) -> PE 09:00 (RIX)
PE 18:00 (RIX) -> LA 09:00 (TKU)
Laiva 3
PE 12:00 (TKU) -> LA 03:00 (RIX)
LA 14:00 (RIX) -> SU 05:00 (TKU)
MA 12:00 (TKU) -> TI 03:00 (RIX)
TI 12:00 (RIX) -> KE 03:00 (TKU)
KE 12:00 (TKU) -> TO 03:00 (RIX)
TO 12:00 (RIX) -> PE 03:00 (TKU)
Laiva 4
LA 12:00 (TKU) -> SU 03:00 (RIX)
Su 14:00 (RIX) -> MA 05:00 (TKU)
MA 12:00 (TKU) -> TI 03:00 (RIX)
TI 12:00 (RIX) -> KE 03:00 (TKU)
KE 12:00 (TKU) -> TO 03:00 (RIX)
TO 12:00 (RIX) -> PE 03:00 (TKU)

Tämä olisi varmasti toimivin aikataulu tutkimuksieni mukaan
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tallinan-jälkeen kirjoitti:
Noh nimenomaan totta. Kysntää olisi varmasti neljälle laivalle- Laivat vosivat mennä näin

Laiva 1.
PE 18:00 (TKU) -> LA 09:00 (RIX)
LA 20:00 (RIX) -> SU 11:00 (TKU)
MA 18:00 (TKU) -> TI 10:00 (RIX)
TI 18:00 (RIX) -> KE 09:00 (TKU)
KE 18:00 (TKU) -> TO 09:00 (RIX)
TO 18:00 (RIX) -> PE 09:00 (TKU)
Laiva 2
LA 18:00 (TKU) -> SU 09:00 (RIX)
SU 20:00 (RIX) -> MA 11:00 (TKU)
TI 18:00 (TKU) -> KE 10:00 (RIX)
KE 18:00 (RIX) -> TO 09:00 (TKU)
TO 18:00 (TKU) -> PE 09:00 (RIX)
PE 18:00 (RIX) -> LA 09:00 (TKU)
Laiva 3
PE 12:00 (TKU) -> LA 03:00 (RIX)
LA 14:00 (RIX) -> SU 05:00 (TKU)
MA 12:00 (TKU) -> TI 03:00 (RIX)
TI 12:00 (RIX) -> KE 03:00 (TKU)
KE 12:00 (TKU) -> TO 03:00 (RIX)
TO 12:00 (RIX) -> PE 03:00 (TKU)
Laiva 4
LA 12:00 (TKU) -> SU 03:00 (RIX)
Su 14:00 (RIX) -> MA 05:00 (TKU)
MA 12:00 (TKU) -> TI 03:00 (RIX)
TI 12:00 (RIX) -> KE 03:00 (TKU)
KE 12:00 (TKU) -> TO 03:00 (RIX)
TO 12:00 (RIX) -> PE 03:00 (TKU)

Tämä olisi varmasti toimivin aikataulu tutkimuksieni mukaan
Aikataulusi vaikuttaa todella hyvin mietityltä. Otamme tämän heti käsittelyyn yhtiön hallituksessa ja viemme asian yhtiökokoukseen päätettäväksi. Vaikutat todelliselta asiantuntijalta. Kiinnostaisiko työt yrittäessämme? Pääsisit heti johtoryhmän jäseneksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Förilines24h kirjoitti:
Aikataulusi vaikuttaa todella hyvin mietityltä. Otamme tämän heti käsittelyyn yhtiön hallituksessa ja viemme asian yhtiökokoukseen päätettäväksi. Vaikutat todelliselta asiantuntijalta. Kiinnostaisiko työt yrittäessämme? Pääsisit heti johtoryhmän jäseneksi.
FöriLine kuulemma on tilannut kahdeksan 4000 matkustajan 40 solmua kulkevaa alusta rakennettavaksi herkullisen kannattavaksi lasketulle Turku- Riika- reitille!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nytmentiin kirjoitti:
FöriLine kuulemma on tilannut kahdeksan 4000 matkustajan 40 solmua kulkevaa alusta rakennettavaksi herkullisen kannattavaksi lasketulle Turku- Riika- reitille!
Hei. Tavaraliikenteestähän tässä on kyse. Matkustajia ei tarvita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nytmentiin kirjoitti:
FöriLine kuulemma on tilannut kahdeksan 4000 matkustajan 40 solmua kulkevaa alusta rakennettavaksi herkullisen kannattavaksi lasketulle Turku- Riika- reitille!
Näin teimme. Tieto julkistetaan vielä heinäkuun aikana. Pyydämme paikalle myös tämän idean kehittäjän. Hänen on aika tulla esiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tallinan-jälkeen kirjoitti:
Noh nimenomaan totta. Kysntää olisi varmasti neljälle laivalle- Laivat vosivat mennä näin

Laiva 1.
PE 18:00 (TKU) -> LA 09:00 (RIX)
LA 20:00 (RIX) -> SU 11:00 (TKU)
MA 18:00 (TKU) -> TI 10:00 (RIX)
TI 18:00 (RIX) -> KE 09:00 (TKU)
KE 18:00 (TKU) -> TO 09:00 (RIX)
TO 18:00 (RIX) -> PE 09:00 (TKU)
Laiva 2
LA 18:00 (TKU) -> SU 09:00 (RIX)
SU 20:00 (RIX) -> MA 11:00 (TKU)
TI 18:00 (TKU) -> KE 10:00 (RIX)
KE 18:00 (RIX) -> TO 09:00 (TKU)
TO 18:00 (TKU) -> PE 09:00 (RIX)
PE 18:00 (RIX) -> LA 09:00 (TKU)
Laiva 3
PE 12:00 (TKU) -> LA 03:00 (RIX)
LA 14:00 (RIX) -> SU 05:00 (TKU)
MA 12:00 (TKU) -> TI 03:00 (RIX)
TI 12:00 (RIX) -> KE 03:00 (TKU)
KE 12:00 (TKU) -> TO 03:00 (RIX)
TO 12:00 (RIX) -> PE 03:00 (TKU)
Laiva 4
LA 12:00 (TKU) -> SU 03:00 (RIX)
Su 14:00 (RIX) -> MA 05:00 (TKU)
MA 12:00 (TKU) -> TI 03:00 (RIX)
TI 12:00 (RIX) -> KE 03:00 (TKU)
KE 12:00 (TKU) -> TO 03:00 (RIX)
TO 12:00 (RIX) -> PE 03:00 (TKU)

Tämä olisi varmasti toimivin aikataulu tutkimuksieni mukaan
Mitä se nimimerkkirosvo oikein sekoilee?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei-matkustajia kirjoitti:
Hei. Tavaraliikenteestähän tässä on kyse. Matkustajia ei tarvita.
Tarvitaan koska ihmiset haluavat risteillä ja hakea halpaa alkoholnia ulkomailta ja näin saadaan lisää tuottoa simppeliä eiks jep :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Miksi autot täytyisi ajaa Turkuun? Onhan Uudenkaupungin satama paljon lähempänä. Eikös sieltä siis pikemminkin ajeta niitä Riikan risteilyjä? Voitaisiin koukata Ahvenanmaan laituriin, jolloin saataisiin tax-free mukaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
8 VASTAUSTA:
Luuletko että autot ajetaan Turkuun? Et taida olla kovin viisas. Ne kuljetetaan sinne joko junalla tai rekalla. Uudestakaupungista ei riitä rieteilijöitä laivalle. Siksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tallinnan-jälkeen kirjoitti:
Luuletko että autot ajetaan Turkuun? Et taida olla kovin viisas. Ne kuljetetaan sinne joko junalla tai rekalla. Uudestakaupungista ei riitä rieteilijöitä laivalle. Siksi.
Onko Uudessakaupungissa edes matkustajaliikenteeseen kelpaavaa satamaa?

Junalauttahan sopisi tuolle reitille mainiosti. Itä-Euroopassa on yhteensopiva raideleveys Suomen kanssa, joten vaunuihin lastatut Mersut voitaisiin kuljettaa kätevästi ja edullisesti kauemmaskin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tallinnan-jälkeen kirjoitti:
Luuletko että autot ajetaan Turkuun? Et taida olla kovin viisas. Ne kuljetetaan sinne joko junalla tai rekalla. Uudestakaupungista ei riitä rieteilijöitä laivalle. Siksi.
Oikein mainio oivallus. Palvelisi Uki-Pori teollisuusaluetta sekä Satakunnan ja Pohjanmaan matkustajaliikennettä.

Ukissa on myös rata satamaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hieno-idea kirjoitti:
Oikein mainio oivallus. Palvelisi Uki-Pori teollisuusaluetta sekä Satakunnan ja Pohjanmaan matkustajaliikennettä.

Ukissa on myös rata satamaan.
Ajattelitko että Turusta tullaan sankoin joukoin junalla Uuteenkaupunkiin, kun lähdetään hakemaan kaljaa Latviasta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ex-pääkaupunki kirjoitti:
Ajattelitko että Turusta tullaan sankoin joukoin junalla Uuteenkaupunkiin, kun lähdetään hakemaan kaljaa Latviasta?
Et tainnut tietää, mutta Turku ei ole Satakunnassa eikä Pohjanmaalla.
Mutta hyvää tuo matkailu turkulaisille tekisi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aina.paranee kirjoitti:
Onko Uudessakaupungissa edes matkustajaliikenteeseen kelpaavaa satamaa?

Junalauttahan sopisi tuolle reitille mainiosti. Itä-Euroopassa on yhteensopiva raideleveys Suomen kanssa, joten vaunuihin lastatut Mersut voitaisiin kuljettaa kätevästi ja edullisesti kauemmaskin.
On se kamalan näköistä kun ne uudet mersut jäävät Uuteenkaupunkiin kasapäin ruostumaan, kun ei ole niille järjestetty kuljetusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Romuiksiruostuvat kirjoitti:
On se kamalan näköistä kun ne uudet mersut jäävät Uuteenkaupunkiin kasapäin ruostumaan, kun ei ole niille järjestetty kuljetusta.
Kuinka ison kasan olet siellä nyt nähnyt?

Aivan, kuljetetaan nytkin pois. Mutta ei millään autolautalla!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ex-pääkaupunki kirjoitti:
Ajattelitko että Turusta tullaan sankoin joukoin junalla Uuteenkaupunkiin, kun lähdetään hakemaan kaljaa Latviasta?
Ei vaan ajattelin että Latviasta tullaan sankoin joukoin Turkuun kun lähdetään hakemaan halpaa kaljaa Uudestakaupungista!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Finnlines pidentää neljää alustaan 30 metrillä. Aluksia pidennetään Puolan Gdanskissa sijaitsevalla Remontowa-telakalla. Pidennystyö alkaa ensi syyskuussa ja pidennysohjelman on määrä valmistua toukokuussa 2018.

Pidennettävät alukset liikennöivät Turusta ja Uudenkaupungista Saksaan sekä Helsingistä Biskajanlahdelle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
21 VASTAUSTA:
Förilinen tulevat alukset ovat silti 68 metriä pitempiä. Mahtuu enemmän kaljalavoja kyytiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Heh, kuolinisku tietämättömille. Vedettiin kaula poikki.

Niin se on, ettei bisneksiä hoidella tyylillä "musta ois kivaa". Nyt uutisten mukaan (http://www.talouselama.fi/uutiset/lisays-rouheat-1-000-kaistametria-alus-finnlines-pidentaa-neljaa-laivaansa-ja-lisaa-on-tulossa-6638817) tuon rempan hinta olla 70 miljoonaa euroa.

Suosittelen aloittajalle ennen kirjoitteluaan ottamaan asiasta selkoa. Mutta kuten svenskit sanovat: tomma tunnor bullrar mest!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Biskajanlahdelle, mihin satamiin siellä, ottavatko matkustajia?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Travemunde on kaukaisin satama mihin ajavat, se ei ole kovin lähelläkään Biskajanlahtea. Finnlines on osa suurta Grimaldi- varustamoa, ja jotkut Grimaldin laivat toki todennäköisesti myös Biskajalla operoivat. Finnlinesillä ei siis ole mahdollista tuonne matkustaa!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Saksaanmenevät kirjoitti:
Travemunde on kaukaisin satama mihin ajavat, se ei ole kovin lähelläkään Biskajanlahtea. Finnlines on osa suurta Grimaldi- varustamoa, ja jotkut Grimaldin laivat toki todennäköisesti myös Biskajalla operoivat. Finnlinesillä ei siis ole mahdollista tuonne matkustaa!
Niin, jotkut tietävät aina omasta mielestään asiat paremmin kuin varustamo.

Jos taas haluat tietää, mihin voi Finnlinesilla matkustaa, pitää kysyä varustamolta. Kuten aina havaittu, täältä saa vain harhaisia kuvitelmaneuvoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Täältä-ei-totuusneuvoja kirjoitti:
Niin, jotkut tietävät aina omasta mielestään asiat paremmin kuin varustamo.

Jos taas haluat tietää, mihin voi Finnlinesilla matkustaa, pitää kysyä varustamolta. Kuten aina havaittu, täältä saa vain harhaisia kuvitelmaneuvoja.
Mutta tuossa kyllä Nim. "Saksaanmenevät" kertoo asian juuri niin kuin se on! Sattumoisin olen asian myös varustamolta tarkistanut. Nim. "Tietämätön" on sikäli hyvin nimimerkkinsä valinnut, että hänen tietonsa ovatkin virheellisiä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bilbaoon kirjoitti:
Mutta tuossa kyllä Nim. "Saksaanmenevät" kertoo asian juuri niin kuin se on! Sattumoisin olen asian myös varustamolta tarkistanut. Nim. "Tietämätön" on sikäli hyvin nimimerkkinsä valinnut, että hänen tietonsa ovatkin virheellisiä!
Vain tarkistuksen linkki puuttuu. Kaiketi siksi, ettei Finnlines ole koskaan sellaista julkistanut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bilbaoon kirjoitti:
Mutta tuossa kyllä Nim. "Saksaanmenevät" kertoo asian juuri niin kuin se on! Sattumoisin olen asian myös varustamolta tarkistanut. Nim. "Tietämätön" on sikäli hyvin nimimerkkinsä valinnut, että hänen tietonsa ovatkin virheellisiä!
Ai että minä suorastaan rakastan nöhvelöiden teilaamista!

Suora kopio Finnlinesin sivuilta:

"Rahtiliikenteen palveluista

Ro-ro-palvelut painottuvat Suomen ja sen tärkeimpien kauppakumppanien välisiin kuljetuksiin, mutta suorat Venäjän-linjat ovat yhä suositumpia. Omat toimipisteet mm. Belgiassa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Venäjällä ja Iso-Britanniassa sekä laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto takaavat korkeatasoisen palvelun.
Finnlines tuottaa seuraavia roro-palveluja:

säännöllistä, tiheää matkustaja-rahtiliikennettä Suomen ja Saksan välillä, roro-liikennettä Suomen ja Puolan, Tanskan, Iso-Britannian, Benelux-maiden ja Biskajanlahden välillä
FinnLink, useita päivittäisiä matkustaja-rahtiliikennelähtöjä Kapellskärin ja Naantalin välillä
NordöLink, useita päivittäisiä matkustaja-rahtiliikennelähtöjä Malmön ja Travemünden välillä
TransRussiaExpress, suora linja Saksan (Lübeck) ja Venäjän (Pietari) välillä
Satamatoimintoja konserni harjoittaa Finnsteve-nimellä Helsingin ja Turun satamissa. Helsinki ja Turku ovat Suomen merkittävimmät suuryksikkö- ja linjaliikennesatamat."

https://www.finnlines.com/fi/rahti

Vai oli poju oikein "Sattumoisin olen asian myös varustamolta tarkistanut. " Hah hah!

Muuten: koko ketjussa ei ole nimimerkkiä "Tietämätön".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tietämättömille kirjoitti:
Ai että minä suorastaan rakastan nöhvelöiden teilaamista!

Suora kopio Finnlinesin sivuilta:

"Rahtiliikenteen palveluista

Ro-ro-palvelut painottuvat Suomen ja sen tärkeimpien kauppakumppanien välisiin kuljetuksiin, mutta suorat Venäjän-linjat ovat yhä suositumpia. Omat toimipisteet mm. Belgiassa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Venäjällä ja Iso-Britanniassa sekä laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto takaavat korkeatasoisen palvelun.
Finnlines tuottaa seuraavia roro-palveluja:

säännöllistä, tiheää matkustaja-rahtiliikennettä Suomen ja Saksan välillä, roro-liikennettä Suomen ja Puolan, Tanskan, Iso-Britannian, Benelux-maiden ja Biskajanlahden välillä
FinnLink, useita päivittäisiä matkustaja-rahtiliikennelähtöjä Kapellskärin ja Naantalin välillä
NordöLink, useita päivittäisiä matkustaja-rahtiliikennelähtöjä Malmön ja Travemünden välillä
TransRussiaExpress, suora linja Saksan (Lübeck) ja Venäjän (Pietari) välillä
Satamatoimintoja konserni harjoittaa Finnsteve-nimellä Helsingin ja Turun satamissa. Helsinki ja Turku ovat Suomen merkittävimmät suuryksikkö- ja linjaliikennesatamat."

https://www.finnlines.com/fi/rahti

Vai oli poju oikein "Sattumoisin olen asian myös varustamolta tarkistanut. " Hah hah!

Muuten: koko ketjussa ei ole nimimerkkiä "Tietämätön".
Jos kerran en edes sinun nimimerkkiäsi maininnut, miksi sitten otat tuollaisen pultin koko asiasta? Mitä minun pojuuteeni tulee, ikää on päälle 60 vuoden ja muita mittoja esim. pituus 194 sekä paino noin 110 kg. Pojuttele vaan ihan itseäsi!
Selvitä vielä mitkä Finnlinesin Biskajanlahdelle ajavat laivat ottavat autottomia matkustajia, juuri sitähän tuolla aiemmin yksi kommentoija kysyi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bilbaoon kirjoitti:
Jos kerran en edes sinun nimimerkkiäsi maininnut, miksi sitten otat tuollaisen pultin koko asiasta? Mitä minun pojuuteeni tulee, ikää on päälle 60 vuoden ja muita mittoja esim. pituus 194 sekä paino noin 110 kg. Pojuttele vaan ihan itseäsi!
Selvitä vielä mitkä Finnlinesin Biskajanlahdelle ajavat laivat ottavat autottomia matkustajia, juuri sitähän tuolla aiemmin yksi kommentoija kysyi?
Mitä matkustajia? Ei niistä ole mitään puhetta. Puhe on selkeästi Finnlinesin "Rahtiliikenteen palveluista" - siihenhän aloittajakin tukeutuu. Onko ikä vienyt järjen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Oletko-noin-epätoivoinen kirjoitti:
Mitä matkustajia? Ei niistä ole mitään puhetta. Puhe on selkeästi Finnlinesin "Rahtiliikenteen palveluista" - siihenhän aloittajakin tukeutuu. Onko ikä vienyt järjen?
24.07.2017 klo 15.54 on sivulle kirjoitettu seuraava viesti: Biskajanlahdelle, mihin satamiin siellä, ottavatko matkustajia?

Minusta tuossa kyllä, ellei nyt aivan puhuta, niin kirjoitetaan matkustajista! Aloittaja ei kirjoituksessaan tukeudu Finnlinesiin millään tavalla. Aloitus on tehty 18.07.2017 ja sana Finnlines löytyy sivuilta ensimmäisen kerran 23.07.2017!

Määrittele käsite järki?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aivantoivoton kirjoitti:
24.07.2017 klo 15.54 on sivulle kirjoitettu seuraava viesti: Biskajanlahdelle, mihin satamiin siellä, ottavatko matkustajia?

Minusta tuossa kyllä, ellei nyt aivan puhuta, niin kirjoitetaan matkustajista! Aloittaja ei kirjoituksessaan tukeudu Finnlinesiin millään tavalla. Aloitus on tehty 18.07.2017 ja sana Finnlines löytyy sivuilta ensimmäisen kerran 23.07.2017!

Määrittele käsite järki?
HaH HAH HAAAAAA! Oikeinko ottaa päästä.
Omaan soppaasipa upposit.

Mutta asiaan. Jos puhutaan rahtiliikenteestä, niin mitä alat kiinnittämään huomiotasi matkustajiin. Kysehän oli ”Breeze-sarjan” aluksista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Oma-soppasi kirjoitti:
HaH HAH HAAAAAA! Oikeinko ottaa päästä.
Omaan soppaasipa upposit.

Mutta asiaan. Jos puhutaan rahtiliikenteestä, niin mitä alat kiinnittämään huomiotasi matkustajiin. Kysehän oli ”Breeze-sarjan” aluksista.
Joo, oikein vetää päästä, mitä tehdä, kirjoittaisinko yhtä suurta järkeä osoittavaa hahahahaata kuin joku? En ehkä odota sinulta käsitteen järki määritelmää, menee sellaiseksi hahahahahatteluksi että saa riittää!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pulttipoika kirjoitti:
Joo, oikein vetää päästä, mitä tehdä, kirjoittaisinko yhtä suurta järkeä osoittavaa hahahahaata kuin joku? En ehkä odota sinulta käsitteen järki määritelmää, menee sellaiseksi hahahahahatteluksi että saa riittää!
Kaiken lisäksi oletit ”Breeze-sarjan” alusten kuljettavan matkustajia!
Hei, jotain rajaa!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tiedätkö-yhtään-mitään kirjoitti:
Kaiken lisäksi oletit ”Breeze-sarjan” alusten kuljettavan matkustajia!
Hei, jotain rajaa!
Minne unohdit hahahahahahtuksen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tyhjännauraja kirjoitti:
Minne unohdit hahahahahahtuksen?
Jumpe. Kyl sun merenkulullinen tietämykses on huippua. Sun älyäs vaan ei muut huomaa. Vika on tietty niissä muissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Miks-ne-hahaa-sulle kirjoitti:
Jumpe. Kyl sun merenkulullinen tietämykses on huippua. Sun älyäs vaan ei muut huomaa. Vika on tietty niissä muissa.
Mitä ovat Atzimuutti, Zeniitti ja Nadiiri? Miksi nimitetään laivan uppouman painopisteen ja laivan koko massan painopisteen välistä voimavartta? Mitä merkitsee jos tuo etäisyys on nolla? Miten suuri em. etäisyys on Breeze- sarjan laivoilla? Vaikuttaako niiden pidentäminen tuota etäisyyttä muuttavasti? Paljonko em. sarjan laivojen syväys kasvaa nyt, kun niihin lastataan painoa 130000 tonnia, paljonko niiden syväys kasvaa pidennyksen jälkeen saman lastin painosta? Mikä on kyseisten laivojen moottorien polttoaineen ominaiskulutus, paljonko se muuttuu kun laivan nopeus lisääntyy 7 solmusta 17 solmuun? Mikä on noiden moottorien tehollinen keskipaine? Mikä on potkurien lapakulman ja moottorien kierrosluvun suhde kun ajetaan noilla aluksilla täydessä lastissa 10 solmun nopeudella ja mikä on sama suhde kun ajetaan 18 solmun nopeudella? Ovatko suhteet samat kun ajetaan ilman lastia?

Jumpe; Mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjännaurajasta!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tyhjännauraja kirjoitti:
Mitä ovat Atzimuutti, Zeniitti ja Nadiiri? Miksi nimitetään laivan uppouman painopisteen ja laivan koko massan painopisteen välistä voimavartta? Mitä merkitsee jos tuo etäisyys on nolla? Miten suuri em. etäisyys on Breeze- sarjan laivoilla? Vaikuttaako niiden pidentäminen tuota etäisyyttä muuttavasti? Paljonko em. sarjan laivojen syväys kasvaa nyt, kun niihin lastataan painoa 130000 tonnia, paljonko niiden syväys kasvaa pidennyksen jälkeen saman lastin painosta? Mikä on kyseisten laivojen moottorien polttoaineen ominaiskulutus, paljonko se muuttuu kun laivan nopeus lisääntyy 7 solmusta 17 solmuun? Mikä on noiden moottorien tehollinen keskipaine? Mikä on potkurien lapakulman ja moottorien kierrosluvun suhde kun ajetaan noilla aluksilla täydessä lastissa 10 solmun nopeudella ja mikä on sama suhde kun ajetaan 18 solmun nopeudella? Ovatko suhteet samat kun ajetaan ilman lastia?

Jumpe; Mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjännaurajasta!
Väärä foorumi. Oikea olisi Laivat ja merenkulku.

Mutta jos asiaa puhutaan, niin mikä oleellinen on neliöjuuri kaksi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tyhjännauraja kirjoitti:
Mitä ovat Atzimuutti, Zeniitti ja Nadiiri? Miksi nimitetään laivan uppouman painopisteen ja laivan koko massan painopisteen välistä voimavartta? Mitä merkitsee jos tuo etäisyys on nolla? Miten suuri em. etäisyys on Breeze- sarjan laivoilla? Vaikuttaako niiden pidentäminen tuota etäisyyttä muuttavasti? Paljonko em. sarjan laivojen syväys kasvaa nyt, kun niihin lastataan painoa 130000 tonnia, paljonko niiden syväys kasvaa pidennyksen jälkeen saman lastin painosta? Mikä on kyseisten laivojen moottorien polttoaineen ominaiskulutus, paljonko se muuttuu kun laivan nopeus lisääntyy 7 solmusta 17 solmuun? Mikä on noiden moottorien tehollinen keskipaine? Mikä on potkurien lapakulman ja moottorien kierrosluvun suhde kun ajetaan noilla aluksilla täydessä lastissa 10 solmun nopeudella ja mikä on sama suhde kun ajetaan 18 solmun nopeudella? Ovatko suhteet samat kun ajetaan ilman lastia?

Jumpe; Mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjännaurajasta!
Runosmäen uivelo selannut tietosanakirjaa ja kopioinut mielestään tärkeitä kohtia muka omina viisauksinaan. Eipä mikään ole vuosien mittaan muuttunut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tyhjännauraja kirjoitti:
Mitä ovat Atzimuutti, Zeniitti ja Nadiiri? Miksi nimitetään laivan uppouman painopisteen ja laivan koko massan painopisteen välistä voimavartta? Mitä merkitsee jos tuo etäisyys on nolla? Miten suuri em. etäisyys on Breeze- sarjan laivoilla? Vaikuttaako niiden pidentäminen tuota etäisyyttä muuttavasti? Paljonko em. sarjan laivojen syväys kasvaa nyt, kun niihin lastataan painoa 130000 tonnia, paljonko niiden syväys kasvaa pidennyksen jälkeen saman lastin painosta? Mikä on kyseisten laivojen moottorien polttoaineen ominaiskulutus, paljonko se muuttuu kun laivan nopeus lisääntyy 7 solmusta 17 solmuun? Mikä on noiden moottorien tehollinen keskipaine? Mikä on potkurien lapakulman ja moottorien kierrosluvun suhde kun ajetaan noilla aluksilla täydessä lastissa 10 solmun nopeudella ja mikä on sama suhde kun ajetaan 18 solmun nopeudella? Ovatko suhteet samat kun ajetaan ilman lastia?

Jumpe; Mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjännaurajasta!
"Paljonko em. sarjan laivojen syväys kasvaa nyt, kun niihin lastataan painoa 130000 tonnia, "
Laivat uppoavat juuri niin syvälle kuin kölin alla riittää vettä;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vain_pohja_rajoittaa kirjoitti:
"Paljonko em. sarjan laivojen syväys kasvaa nyt, kun niihin lastataan painoa 130000 tonnia, "
Laivat uppoavat juuri niin syvälle kuin kölin alla riittää vettä;)
Tuohan on ihan oikea vastaus!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ote hahahahhahhahahaalle suoraan tietosanakirjasta:

Helmikuun 25. pnä kun merkintäpaikka on S 48 astetta 55,0 minuuttia W 57 astetta 50,0 minuuttia mitataan klo 05.08.33 Jupiter- planeetan sekstanttikorkeus ki =54 astetta 48,5 min. Kellon korjaus vyöhykeaikaan on + 3 sekuntia, vyöhykevakio + 4, indeksikorjaus + 4,5 minuuttia ja silmän korkeus 8 m.
Matkaa jatketaan 10 solmun nopeudella tosisuuntaan 84 astetta ja klo 08.20.28 ,mitataan auringon alareunan sekstanttikorkeus ki = 29 astetta 20,8 minuuttia. kellon aikakorjaus, vyöhykevakio, indeksikorjaus ja silmän korkeus kuten aamulla tehdyn havainnon aikaan.
Määritä havaittu paikka klo 08.20.28?
Ilmianna
Jaa
Nyt joudun hahahhahhahahhaaaalle kertomaan, että ei ole Runosmäki aivan meilläpäin!

Ote suoraan tietosanakirjasta, yritin valikoida mahdollisimman helpon sellaisen:
Heinäkuun 25. pnä kun merkintäpaikka on S 48 astetta 55,0 minuuttia W 57 astetta 50,0 minuuttia mitataan klo 05.08.33 Jupiter- planeetan sekstanttikorkeus ki = 54 astetta 48,5 minuuttia. Kellon korjaus vyöhykeaikaan on + 3 sekuntia, vyöhykevakio +4, indeksikorjaus +4,5 minuuttia ja silmän korkeus 8 m.
Matkaa jatketaan 10 solmun nopeudella tosisuuntaan 84 astetta ja klo 08.20.28 mitataan auringon alareunan sekstanttikorkeus ki = 29 astetta 20,8 minuuttia. kellon korjaus, vyöhykevakio, indeksikorjaus ja silmän korkeus kuten aamulla tehdyn havainnon aikana.
Määritä aluksen sijainti klo 08.20.28?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Joo, merkintälaskua suoraan avomerilaivurin oppimateriaalista kopioituna. Koeta edes keksiä jotain itse!

Niin, se neliöjuuri 2? Sehän on laivasuunnittelun tärkein luku. Mutta taitaa olla Tallinkin propagandapäällikölle tuntematon suuruus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jaaha, taas alkoi tuo itsensä eri persoonien keskustelu.
Ilmianna
Jaa
Älä hyvä ihminen luovu tavaramerkistäsi hahahahahahahaasta!
Ilmianna
Jaa
Pläräsin läpi koko ketjun ja tässä yhteenveto keskustelussa esiin tulleista pointeista:

- linja saadaan kannattavaksi lipun hinnalla 150 euroa per edestakainen matka sis. henkilöauton

- hankitaan uusi yli 30 solmua kulkeva maakaasuturbiinijunalautta, joka rakennetaan Raumalla

- aluksen kapasiteetti on 2000 matkustajaa, ja sille tulee latvialainen miehistö

- Mersut kuljetettaisiin rautateitse Uudestakaupungista Turkuun, josta ne jatkaisivat samoilla vaunuilla Itä-Euroopan asiakkaille, mahdollisesti jopa Mongoliaan saakka
Ilmianna
Jaa
U:kin autotehtaan tuotteet laivataan oikein näppärästi Uudenkaupungin satamasta ja niitä viedään eri satamiin, mm. saarivaltakunta Britanniaan.

Kaasuturbiini on hyötysuhteeltaan huonoin mahdollinen voimanlähde, siksi niistä on laivakäytössä maailmalla miltei kokonaan luovuttu. Esim. erään Finnjetin toimintaa ei saatu hädin tuskin kannattavaksi edes hyvin halvan polttoaineen aikaan, ja kun öljykriisin seurauksena polttoaineiden hinnat nousivat niin laivasta tuli omistajilleen varsinainen murheenkryyni. Jälkiasennetuilla dieselmoottoreilla ja hitaammalla vauhdilla se sitten pääosin loppuvuotensa ajelikin, vähemmän teki tappiota sillä keinoin!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
24 VASTAUSTA:
Miksiköhän sitä ei myyty asuntolalaivaksi teekkareille. Laivassa kun kaikki lvis on valmiina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Romutusta-parempi kirjoitti:
Miksiköhän sitä ei myyty asuntolalaivaksi teekkareille. Laivassa kun kaikki lvis on valmiina.
Olihan se hetken aikaa asuntolaivana Baton Rougen "teekkareilla". Homehtuikohan siinä käytössä sitten liikaa, kun piti ajaa hiekkarannalle purettavaksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Romutusta-parempi kirjoitti:
Miksiköhän sitä ei myyty asuntolalaivaksi teekkareille. Laivassa kun kaikki lvis on valmiina.
Ehkä kysymys pitäisi asetella siten, että miksi teekkarit eivät ostaneet laivaa? Tai että miksi kukaan ei ostanut laivaa, myynnissähän se varmaan olisi maksaville asiakkaille ollut?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mongooli kirjoitti:
Ehkä kysymys pitäisi asetella siten, että miksi teekkarit eivät ostaneet laivaa? Tai että miksi kukaan ei ostanut laivaa, myynnissähän se varmaan olisi maksaville asiakkaille ollut?
Ehkä kysymys pitäisi asetella siten, että miksei ajatella ensin ja tehdä vasta sitten.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"Kaasuturbiini on hyötysuhteeltaan huonoin mahdollinen voimanlähde"

Pelkkää hyötysuhdetta ei kannata tuijottaa. LNG on ympäristöystävällinen polttoaine, joten sitä saa kuluakin hieman enemmän. Pääasia että saadaan nopea lautta, jotta ihmiset eivät ehdi kyllästyä pitkäveteiseen merimatkaan. Nimittäin jos ensikokemus jää huonoksi, niin toista kertaa ei samaa asiakasta saada enää houkuteltua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nopeuskin.huomioon kirjoitti:
"Kaasuturbiini on hyötysuhteeltaan huonoin mahdollinen voimanlähde"

Pelkkää hyötysuhdetta ei kannata tuijottaa. LNG on ympäristöystävällinen polttoaine, joten sitä saa kuluakin hieman enemmän. Pääasia että saadaan nopea lautta, jotta ihmiset eivät ehdi kyllästyä pitkäveteiseen merimatkaan. Nimittäin jos ensikokemus jää huonoksi, niin toista kertaa ei samaa asiakasta saada enää houkuteltua.
Tiedoksesi: kaasuturbiini ei käytä polttoaineenaan kaasua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ajattele-ja-tiedä kirjoitti:
Tiedoksesi: kaasuturbiini ei käytä polttoaineenaan kaasua.
Tiedoksesi: kaasuturbiini voi ja käyttääkin energiantuotannossa monenlaisia kaasuja, maakaasua ja jopa biokaasuja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ajattele-ja-tiedä kirjoitti:
Tiedoksesi: kaasuturbiini ei käytä polttoaineenaan kaasua.
LNG on nestemäisessä muodossa. Esimerkiksi LM6000-PF+ (tehoa 54 MW) toimii LNG:llä. Ei siis ole mitään estettä rakentaa nesteytetyllä maakaasulla toimivaa alusta.

https://www.geoilandgas.com/LM6000PFplus
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kehityskehittyy kirjoitti:
LNG on nestemäisessä muodossa. Esimerkiksi LM6000-PF+ (tehoa 54 MW) toimii LNG:llä. Ei siis ole mitään estettä rakentaa nesteytetyllä maakaasulla toimivaa alusta.

https://www.geoilandgas.com/LM6000PFplus
Käyttää vaikka kusta, mutta laivakäytössä se ei onnistu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei-onnistu kirjoitti:
Käyttää vaikka kusta, mutta laivakäytössä se ei onnistu.
En kusista tiedä, mutta LNG ja kaasuturbiini ovat laivakäytössä tulevaisuutta. Ensimmäinen konttialuskin on rakentamista vaille valmis.

https://www.marinelink.com/news/cogespowered-reality425885
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kehityskehittyy kirjoitti:
En kusista tiedä, mutta LNG ja kaasuturbiini ovat laivakäytössä tulevaisuutta. Ensimmäinen konttialuskin on rakentamista vaille valmis.

https://www.marinelink.com/news/cogespowered-reality425885
Hah hah: "on rakentamista vaille valmis". Niin ovat ns. lentävät lautasetkin. Pari fiksausta tosin vielä tarvitaan.
Eikä sitä koskaan rakenneta!
Otas se pikkanen järkes käteen ja alistu sen vähäisyyteen.

Ja toi vielä lyhyelle Turku-Riika -välille, jolle ei muutenkaan riitä matkustajia eikä tavaraa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei-vaan-toimi kirjoitti:
Hah hah: "on rakentamista vaille valmis". Niin ovat ns. lentävät lautasetkin. Pari fiksausta tosin vielä tarvitaan.
Eikä sitä koskaan rakenneta!
Otas se pikkanen järkes käteen ja alistu sen vähäisyyteen.

Ja toi vielä lyhyelle Turku-Riika -välille, jolle ei muutenkaan riitä matkustajia eikä tavaraa.
Maakaasuturbiinijunalautta olisi oikein hyvä näyttö suomalaisesta laivanrakennustaidosta. Tuolle saisi luultavasti vielä innovaatiotukeakin, koska vastaavaa ei ole vielä rakennettu.

Turun ja Riian välinen reitti sopisi uuden teknologian koeponnistukseen. Alus olisi riittävän lähellä rakennustelakkaa, jolloin mahdolliset hienosäädöt saataisiin tehtyä nopeammin.

Turun ja Uudenkaupungin välinen ratakin sähköistetään, joten kaikki palikat alkavat olla muutenkin kasassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
oikein.hyvä kirjoitti:
Maakaasuturbiinijunalautta olisi oikein hyvä näyttö suomalaisesta laivanrakennustaidosta. Tuolle saisi luultavasti vielä innovaatiotukeakin, koska vastaavaa ei ole vielä rakennettu.

Turun ja Riian välinen reitti sopisi uuden teknologian koeponnistukseen. Alus olisi riittävän lähellä rakennustelakkaa, jolloin mahdolliset hienosäädöt saataisiin tehtyä nopeammin.

Turun ja Uudenkaupungin välinen ratakin sähköistetään, joten kaikki palikat alkavat olla muutenkin kasassa.
Tuo on yhtä hieno ja yhtä varmasti toteutuva kuin tuo päivittäinen risteilyreitti Turku-Riika.

Siis tuhkattava ja haudattava.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nopeuskin.huomioon kirjoitti:
"Kaasuturbiini on hyötysuhteeltaan huonoin mahdollinen voimanlähde"

Pelkkää hyötysuhdetta ei kannata tuijottaa. LNG on ympäristöystävällinen polttoaine, joten sitä saa kuluakin hieman enemmän. Pääasia että saadaan nopea lautta, jotta ihmiset eivät ehdi kyllästyä pitkäveteiseen merimatkaan. Nimittäin jos ensikokemus jää huonoksi, niin toista kertaa ei samaa asiakasta saada enää houkuteltua.
LNG on kaasua siinä missä esim. Venäjältä Suomeen jo vuosikymmeniä tuotu maakaasukin. LNG on yksinkertaisesti ainoastaan ja vain nesteytettyä maakaasua. Esim. Typen oksideja ja hiilidioksidipäästöjä sen polttamisesta koituu vääjäämättä, että se siitä ympäristöystävällisyydestä. Totta kyllä että CO2:sta tulee kaasunpoltossa hieman vähemmän kuin vaikka kivihiilen tai öljyn poltossa.
Meillä on paljonkin kokemusta ja tietämystä kaasuturbiineista, sellaisissahan juuri Siperian kaasukin käytetään. Onhan niitä sitä paitsi jo kannattamattomina purettukin. Osa kaasuturbiineista ei ole edes tarkoitettu muuhun kuin seisomaan starttivalmiudessa sähköverkon häiriötilanteiden varalta. Kaasuturbiini on nopeasti käynnistettävissä ja kuormitettavissa, siksi se on hyvä varavoimakäyttöön. Turbiineissa on yleensä myös valmius ja varautuminen kaasun mahdollisen loppumisen suhteen, eli öljykäyttövalmius.
Kaasuturbiinit ovat erityisen paljon huoltoa vaativia vehkeitä. Esim. siivistöjen erikoispinnoituksia joudutaan uusimaan päivittäisessä käytössä oleville turbiineille parinkin vuoden välein, ja homma maksaa maltaita.

Maakaasuturbiinijunalautasta haaveilevalle taas kerron, että maakaasua siinä kaasumaisessa muodossa missä se on, ei olisi edes teoriassa mahdollista lastata varastoihin ison laivan yhtäkään matkaa varten riittävää määrää! Nesteytettäessä kaasun tilavuus pienenee murto- osaan, siksi maakaasusta juuri sitä LNG:ä tehdään, sitä on mahdollista varastoida ihan eri tavalla. Ja muuten, se nesteyttämisprosessi kuluttaa myös energiaa ja maksaa!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kaasunpolttaja kirjoitti:
LNG on kaasua siinä missä esim. Venäjältä Suomeen jo vuosikymmeniä tuotu maakaasukin. LNG on yksinkertaisesti ainoastaan ja vain nesteytettyä maakaasua. Esim. Typen oksideja ja hiilidioksidipäästöjä sen polttamisesta koituu vääjäämättä, että se siitä ympäristöystävällisyydestä. Totta kyllä että CO2:sta tulee kaasunpoltossa hieman vähemmän kuin vaikka kivihiilen tai öljyn poltossa.
Meillä on paljonkin kokemusta ja tietämystä kaasuturbiineista, sellaisissahan juuri Siperian kaasukin käytetään. Onhan niitä sitä paitsi jo kannattamattomina purettukin. Osa kaasuturbiineista ei ole edes tarkoitettu muuhun kuin seisomaan starttivalmiudessa sähköverkon häiriötilanteiden varalta. Kaasuturbiini on nopeasti käynnistettävissä ja kuormitettavissa, siksi se on hyvä varavoimakäyttöön. Turbiineissa on yleensä myös valmius ja varautuminen kaasun mahdollisen loppumisen suhteen, eli öljykäyttövalmius.
Kaasuturbiinit ovat erityisen paljon huoltoa vaativia vehkeitä. Esim. siivistöjen erikoispinnoituksia joudutaan uusimaan päivittäisessä käytössä oleville turbiineille parinkin vuoden välein, ja homma maksaa maltaita.

Maakaasuturbiinijunalautasta haaveilevalle taas kerron, että maakaasua siinä kaasumaisessa muodossa missä se on, ei olisi edes teoriassa mahdollista lastata varastoihin ison laivan yhtäkään matkaa varten riittävää määrää! Nesteytettäessä kaasun tilavuus pienenee murto- osaan, siksi maakaasusta juuri sitä LNG:ä tehdään, sitä on mahdollista varastoida ihan eri tavalla. Ja muuten, se nesteyttämisprosessi kuluttaa myös energiaa ja maksaa!
Uskot siis siihen, että kun matkalippujen hinnat ainakin nelinkertaistetaan ja rahtihinnat kerrotaan kymmenellä, niin liikenne kasvaisi.
Jokaisella on uskomuksensa.
Valitettavasti ne uskomukset eivät koskaan toteudu.

Eikö olisi nopeampaa hankkia iso kantoraketti Turun ja Riikan välille ja hoidella tuo matka puoleen tuntiin?

Lippu tosin maksaisi kymppitonneja, mutta saisihan kaljaa halvalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei-vaan-toimi kirjoitti:
Uskot siis siihen, että kun matkalippujen hinnat ainakin nelinkertaistetaan ja rahtihinnat kerrotaan kymmenellä, niin liikenne kasvaisi.
Jokaisella on uskomuksensa.
Valitettavasti ne uskomukset eivät koskaan toteudu.

Eikö olisi nopeampaa hankkia iso kantoraketti Turun ja Riikan välille ja hoidella tuo matka puoleen tuntiin?

Lippu tosin maksaisi kymppitonneja, mutta saisihan kaljaa halvalla.
Etkö nyt vastaa vähän vika nimimerkille, minäkö olen haihatellut kyseisestä reitistä, en todellakaan, ei vaikka kalja miten halpaa olisi!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei-vaan-toimi kirjoitti:
Uskot siis siihen, että kun matkalippujen hinnat ainakin nelinkertaistetaan ja rahtihinnat kerrotaan kymmenellä, niin liikenne kasvaisi.
Jokaisella on uskomuksensa.
Valitettavasti ne uskomukset eivät koskaan toteudu.

Eikö olisi nopeampaa hankkia iso kantoraketti Turun ja Riikan välille ja hoidella tuo matka puoleen tuntiin?

Lippu tosin maksaisi kymppitonneja, mutta saisihan kaljaa halvalla.
Minkä vuoksi suunnitellaan LNG-käyttöisiä kaasuturbiinialuksia, jos niille ei uskota olevan mitään kysyntää? Ympäristötekijät lienee ainoa motivaattori. Hitaampaan purjehtimiseen riittää tosin Flettner-roottorit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tek.no.logia kirjoitti:
Minkä vuoksi suunnitellaan LNG-käyttöisiä kaasuturbiinialuksia, jos niille ei uskota olevan mitään kysyntää? Ympäristötekijät lienee ainoa motivaattori. Hitaampaan purjehtimiseen riittää tosin Flettner-roottorit.
Siis välille Turku-Riika?
Järki käteen!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Järki-käteen kirjoitti:
Siis välille Turku-Riika?
Järki käteen!
Miksi ei? Esimerkiksi 34 solmun keskituntinopeudella matka taittuisi alle yhdeksään tuntiin.

Edestakaisin voitaisiin ajaa vuorokaudessa ja kääntöaikaa jäisi molempiin päihin 3 tuntia. Käytännössä ei tarvitsisi ajaa edes noinkaan lujaa, koska vaunujen lastaus ja purku käy irtoperiä nopeammin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
uusi.vaihtoehto kirjoitti:
Miksi ei? Esimerkiksi 34 solmun keskituntinopeudella matka taittuisi alle yhdeksään tuntiin.

Edestakaisin voitaisiin ajaa vuorokaudessa ja kääntöaikaa jäisi molempiin päihin 3 tuntia. Käytännössä ei tarvitsisi ajaa edes noinkaan lujaa, koska vaunujen lastaus ja purku käy irtoperiä nopeammin.
Saatiin ihan uudenlainen nopeuden yksikkö, 34 solmun keskituntinopeus. Tällä tietämyksellä on hyvä aloittaa suunnittelu!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tek.no.logia kirjoitti:
Minkä vuoksi suunnitellaan LNG-käyttöisiä kaasuturbiinialuksia, jos niille ei uskota olevan mitään kysyntää? Ympäristötekijät lienee ainoa motivaattori. Hitaampaan purjehtimiseen riittää tosin Flettner-roottorit.
Eli kuka missä suunnittelee niitä kaasuturbiinialuksia?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tek.no.logia kirjoitti:
Minkä vuoksi suunnitellaan LNG-käyttöisiä kaasuturbiinialuksia, jos niille ei uskota olevan mitään kysyntää? Ympäristötekijät lienee ainoa motivaattori. Hitaampaan purjehtimiseen riittää tosin Flettner-roottorit.
On siis olemassa hahmotelma isosta konttialuksesta jonka voimanlähteenä olisi yhdistetty kaasuturbiini-, höyrykattila- ja höyryturbiiniprosessi. Yhtään alusta ei ole tilattu eikä alettu rakentaa, tuskin ihan heti tilataankaan. Voimalakäytössä näitä on ollut pian kolme vuosikymmentä, kuitenkin sillä erotuksella, että voimaloissa prosessista otetaan talteen myös lämpöä kaukolämmön tuotannossa. Ko. voimaloita kutsutaan kombivoimaloiksi. Ko. koneistossa on sekä sähkögeneraattoria käyttävä kaasuturbiini ja kaasuturbiinin pakokaasujen lämmöllä höyryä tuottava höyrykattila sekä sillä höyryllä käytettävä höyryturbiini. Höyryturbiini tuottaa myös sähköä erillisellä sähkögeneraattorilla. Tällä monimutkaisella ja jopa paljon tilaa vievällä järjestelyllä pystytään jonkin verran nostamaan kaasuturbiinin erinomaisen alhaista hyötysuhdetta, mutta kun laivassa tuota lämmön osuutta ei voida hyödyntää, koko prosessin hyötysuhde jää edelleen matalaksi, teoriassa päästään lähelle modernien isojen laivadieselien hyötysuhdetta. Yhden suuren dieselmoottorin sijaan tässä tarvittaisiin kaasuturbiini, sen generaattori, paljon tilaa vaativa höyrykattila, höyryturbiini, sen generaattori sekä vielä sähkömoottori potkuria käyttämässä.
Nesteytettyä maakaasua eli LNG:ä voidaan käyttää ja käytetäänkin polttomoottorien polttoaineena jo nyt esim. Viking Gracessa, ei ole mitään mieltä kyhätä jotain kaasuturbiinivirityksiä kun sillä ei mitään etuja saavuteta!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kaasunpolttaja kirjoitti:
On siis olemassa hahmotelma isosta konttialuksesta jonka voimanlähteenä olisi yhdistetty kaasuturbiini-, höyrykattila- ja höyryturbiiniprosessi. Yhtään alusta ei ole tilattu eikä alettu rakentaa, tuskin ihan heti tilataankaan. Voimalakäytössä näitä on ollut pian kolme vuosikymmentä, kuitenkin sillä erotuksella, että voimaloissa prosessista otetaan talteen myös lämpöä kaukolämmön tuotannossa. Ko. voimaloita kutsutaan kombivoimaloiksi. Ko. koneistossa on sekä sähkögeneraattoria käyttävä kaasuturbiini ja kaasuturbiinin pakokaasujen lämmöllä höyryä tuottava höyrykattila sekä sillä höyryllä käytettävä höyryturbiini. Höyryturbiini tuottaa myös sähköä erillisellä sähkögeneraattorilla. Tällä monimutkaisella ja jopa paljon tilaa vievällä järjestelyllä pystytään jonkin verran nostamaan kaasuturbiinin erinomaisen alhaista hyötysuhdetta, mutta kun laivassa tuota lämmön osuutta ei voida hyödyntää, koko prosessin hyötysuhde jää edelleen matalaksi, teoriassa päästään lähelle modernien isojen laivadieselien hyötysuhdetta. Yhden suuren dieselmoottorin sijaan tässä tarvittaisiin kaasuturbiini, sen generaattori, paljon tilaa vaativa höyrykattila, höyryturbiini, sen generaattori sekä vielä sähkömoottori potkuria käyttämässä.
Nesteytettyä maakaasua eli LNG:ä voidaan käyttää ja käytetäänkin polttomoottorien polttoaineena jo nyt esim. Viking Gracessa, ei ole mitään mieltä kyhätä jotain kaasuturbiinivirityksiä kun sillä ei mitään etuja saavuteta!
Alkuun piirustukset, nyt enää hahmotelma. Kohta kait vain visio.

Aluskäytössä on yksi olennainen ero muuhun käyttöön, joka voimalakäyttöön. Aluksen on koko ajan puskettava "täysillä" vesen vastustaessa kulkua. Voimalassa Newtonin ensimmäinen laki tekee sen, että vastus on vähäisempi ja maantieliikenne ja ilmailukäytössä vielä paljon pienempi.

Jos kaasuturbiini (suihkumoottori) toimisi laivassa, olisi niitä tehty. Höyryturbiineja käytetään, mutta ei kaasutrbiineja.

Finnjetti oli ja meni ja toimimattomaksi havaittiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
"LNG:ä voidaan käyttää ja käytetäänkin polttomoottorien polttoaineena jo nyt esim. Viking Gracessa, ei ole mitään mieltä kyhätä jotain kaasuturbiinivirityksiä kun sillä ei mitään etuja saavuteta!"

Onhan korkeampi teho eräänlainen "etu". Mikäli laivan halutaan kulkevan lujaa, niin silloin tarvitaan myös raakaa voimaa.

Toinen etu kaasuturbiinien käytössä on niiden dieseleitä pienempi koko. Näin alukseen saadaan enemmän hyötytilaa. Esimerkiksi Radiance of the Seas risteilijään saatiin noin 50 hyttiä enemmän matkustajille.

COGAS järjestelmä on toki pelkkää kaasuturbiinia monimutkaisempi ja tilaa vievempi ratkaisu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Nyt sitten loppuu viinaralli Latviaankin.

Läde: tämän päivän Iltasanomat.

Meneekö viinaralli taas uusiksi? Myös Latvia nostaa alkoholiveroa – katso esimerkkilaskelma

Julkaistu: 31.7. 7:52

Latvia on päättänyt korottaa maan alkoholiverotusta asteittain alkaen maaliskuusta 2018.
Suomalaisten uusi viinarallikohde Latvia on päättänyt tehdä naapurimaansa perässä saman liikkeen ja nostaa alkoholiverotustaan alkaen maaliskuussa 2018, kertoo Kauppalehti.

Alkoholiverotuksen salliva lakiuudistus hyväksyttiin The Baltic Coursen mukaan maan parlamentissa heinäkuun 27. päivä. Samalla korotetaan tupakan ja polttoaineiden verotusta. Korotukset tehdään asteittain vuosina 2018, 2019 ja 2020.

Esimerkkilaskelma: Olutpullo kallistuu 7 sentillä

Latvian valtionvarainministeriön esimerkkilaskelmien mukaan olutpullon hinta nousee maassa ensi vuonna 0,07 eurolla, polttoaineen 0,04 eurosta 0,05 euroon ja tupakka-askin hinta taas 0,24 eurolla.

Myös muiden alkoholipitoisten juomien hinta tulee nousemaan.

Tupakassa valmistevero nousee ensi kesänä niin, että veron määrä 1000 savuketta kohden on 74,6 euroa. Lyijyttömän bensiinin valmistusvero taas nouse 476 euroon tuhatta litraa kohden. Diesel taas nousee 372 euroon.

Korotuksista kärsivät eniten vahvoja alkoholijuomia valmistavat yritykset, sillä vero nostaa näiden juomien hintaa liki 0,72 eurolla puolta litraa kohden.
Pietari Koskinen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
9 VASTAUSTA:
Hieman sekava oli tuo uutinen kyllä. Nimittäin tuon mukaan esim. polttoaineen hinta nousee neljästä sentistä viiteen. Aika edullisen oloista polttoainetta siis Latviassa, ainakin suomen hintoihin kun vertaa!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nytbensaahakemaan kirjoitti:
Hieman sekava oli tuo uutinen kyllä. Nimittäin tuon mukaan esim. polttoaineen hinta nousee neljästä sentistä viiteen. Aika edullisen oloista polttoainetta siis Latviassa, ainakin suomen hintoihin kun vertaa!
Mistä sä tollasta luit polttoaineesta. Tuossahan todettiin selkeällä suomella, että "hinta nousee ...polttoaineen 0,04 eurosta 0,05 euroon". Opettele ymmärtämään suomen kieli ja lopeta tuo tyhmä saivartelu, koska älysi puutteen takia moinen ei sinulta luonnista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lopeta-jo-häiriköinti kirjoitti:
Mistä sä tollasta luit polttoaineesta. Tuossahan todettiin selkeällä suomella, että "hinta nousee ...polttoaineen 0,04 eurosta 0,05 euroon". Opettele ymmärtämään suomen kieli ja lopeta tuo tyhmä saivartelu, koska älysi puutteen takia moinen ei sinulta luonnista.
Ihan alkuun, en tarkoittanut kritiikkiäni nimimerkille "et-se-siitä", vaan taholle joka jutun on laatinut. Luin tuon ennen kuin sitä tänne lainkaan kopioitiin! Ja niin tosiaan siinä todetaan, että hinta nousee 0,04 Eurosta 0,05 Euroon. Minusta 0.04 Euroa on yhtä kuin 4 sadasosa Euroa, ja käsittääkseni neljä sadasosaeuroa on neljä senttiä ja viisi sadasosaeuroa viisi senttiä. Meinaatko ihan tosissasi että esim. bensaa saa Latviasta neljän sentin litrahinnalla? Meillä se maksaa nimittäin noin 1,3 - 1,5 Euroa litra, siis noin 130 - 150 senttiä litra! Hoksaatko ja huomaatko sinä erityisen älykäs tapaus?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nytbensaahakemaan kirjoitti:
Ihan alkuun, en tarkoittanut kritiikkiäni nimimerkille "et-se-siitä", vaan taholle joka jutun on laatinut. Luin tuon ennen kuin sitä tänne lainkaan kopioitiin! Ja niin tosiaan siinä todetaan, että hinta nousee 0,04 Eurosta 0,05 Euroon. Minusta 0.04 Euroa on yhtä kuin 4 sadasosa Euroa, ja käsittääkseni neljä sadasosaeuroa on neljä senttiä ja viisi sadasosaeuroa viisi senttiä. Meinaatko ihan tosissasi että esim. bensaa saa Latviasta neljän sentin litrahinnalla? Meillä se maksaa nimittäin noin 1,3 - 1,5 Euroa litra, siis noin 130 - 150 senttiä litra! Hoksaatko ja huomaatko sinä erityisen älykäs tapaus?
Polttoaine on ollut Latviassa hieman Viroa kalliimpaa, joten sitä ei kannata varta vasten lähteä Riikasta asti hakemaan. Tietysti jos auto on mukana, niin samahan tankki on täyteen laittaa. Pienemmissä autoissa ongelmaksi tulee tosin kantavuus, jos on tarkoitus tuoda paljon tuliaisjuomia. Siinä tapauksessa kannattaa jättää tankki mahdollisimman tyhjäksi. Bensan hintaero Suomeen ei ole kuitenkaan kuin noin 30 senttiä litralta. Kaljan litrahinnassa eroa on yli euro, eli kannattavampi on tuoda kaljaa kuin bensaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nytbensaahakemaan kirjoitti:
Ihan alkuun, en tarkoittanut kritiikkiäni nimimerkille "et-se-siitä", vaan taholle joka jutun on laatinut. Luin tuon ennen kuin sitä tänne lainkaan kopioitiin! Ja niin tosiaan siinä todetaan, että hinta nousee 0,04 Eurosta 0,05 Euroon. Minusta 0.04 Euroa on yhtä kuin 4 sadasosa Euroa, ja käsittääkseni neljä sadasosaeuroa on neljä senttiä ja viisi sadasosaeuroa viisi senttiä. Meinaatko ihan tosissasi että esim. bensaa saa Latviasta neljän sentin litrahinnalla? Meillä se maksaa nimittäin noin 1,3 - 1,5 Euroa litra, siis noin 130 - 150 senttiä litra! Hoksaatko ja huomaatko sinä erityisen älykäs tapaus?
Niin, siinä tosiaan sanotaan, että jos alkuhinta 0n eurokymmenen centtiä, niin nousun jälkeen se on rajoissa euroneljätoistacentistä eiroviiteentoistacenttiä.

Jäikö korrelaatti tajuamatta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hups-ku-vaikeeta kirjoitti:
Niin, siinä tosiaan sanotaan, että jos alkuhinta 0n eurokymmenen centtiä, niin nousun jälkeen se on rajoissa euroneljätoistacentistä eiroviiteentoistacenttiä.

Jäikö korrelaatti tajuamatta?
Lue vielä kerran, jutussa todellakaan ei lue kerran kertaa väittämääsi alkuhinta- mainintaa, sen myötähän tuo olisikin ollut selvä asia. Minulla ei ollut ennen tätä tietoa jonkun latvian polttoaineiden hinnoista, oli vain käsitys että ne ovat huomattavasti Suomen vastaavia edullisemmat. En siis osannut asettaa sitä Euron lähtöhintatilannetta eteeni, olisin voinut uskoa hintojen olevan luokkaa 0,4- 0,5 Euroa. Toisaalta pidin selviönä että hinnat ovat enemmän kuin 4- 5 centtiä litra.
No nyt on sitten selvinnyt, että niin Latviassa kuin Liettuassakin polttoaineet maksavat sikäläiseen palkkatasoon suhteutettuna moninkertaisesti sen mitä Suomessa!
Entä mihin korreloituu kaljapullon hinta tuolla kun hinta nousee 0,07 Euroa, ja toisen lauseen mukaan 7 centtiä. Mikä on kaljapullon alkuhinta, oi tätä loputonta korrelointia...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eibensaahakemaan kirjoitti:
Lue vielä kerran, jutussa todellakaan ei lue kerran kertaa väittämääsi alkuhinta- mainintaa, sen myötähän tuo olisikin ollut selvä asia. Minulla ei ollut ennen tätä tietoa jonkun latvian polttoaineiden hinnoista, oli vain käsitys että ne ovat huomattavasti Suomen vastaavia edullisemmat. En siis osannut asettaa sitä Euron lähtöhintatilannetta eteeni, olisin voinut uskoa hintojen olevan luokkaa 0,4- 0,5 Euroa. Toisaalta pidin selviönä että hinnat ovat enemmän kuin 4- 5 centtiä litra.
No nyt on sitten selvinnyt, että niin Latviassa kuin Liettuassakin polttoaineet maksavat sikäläiseen palkkatasoon suhteutettuna moninkertaisesti sen mitä Suomessa!
Entä mihin korreloituu kaljapullon hinta tuolla kun hinta nousee 0,07 Euroa, ja toisen lauseen mukaan 7 centtiä. Mikä on kaljapullon alkuhinta, oi tätä loputonta korrelointia...
Kyllä itseasiassa se alkuhintamaininta on siellä: "olutpullon hinta nousee maassa ensi vuonna 0,07 eurolla, polttoaineen 0,04 eurosta 0,05 euroon ja tupakka-askin hinta taas 0,24 eurolla." Huomioi pilku eli rinnasteisuus. Ei ole erotettu asioita pisteellä.

Kaivapas se suomen kielen kielioppi ja lue se uudestaan. Tai ala seuraavaksi kinata, että tupakkiaski maksaa 0.24 euroa. Mutta noinhan voi tyhmemmälle käydä, kun asiat sotkeentuvat tyhjässä päässä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tynna-tunnor-bullra-mest kirjoitti:
Kyllä itseasiassa se alkuhintamaininta on siellä: "olutpullon hinta nousee maassa ensi vuonna 0,07 eurolla, polttoaineen 0,04 eurosta 0,05 euroon ja tupakka-askin hinta taas 0,24 eurolla." Huomioi pilku eli rinnasteisuus. Ei ole erotettu asioita pisteellä.

Kaivapas se suomen kielen kielioppi ja lue se uudestaan. Tai ala seuraavaksi kinata, että tupakkiaski maksaa 0.24 euroa. Mutta noinhan voi tyhmemmälle käydä, kun asiat sotkeentuvat tyhjässä päässä.
Mutta kun koko jutussa ei nimenomaan mainita kerran kertaa mitkä ne lähtöhinnat ovat! Ei mainita, että bensan hinta on Euron litra, ei mainita mitä maksaa tupakka- aski ennen korotusta eikä muuten mainita sitä kaljapullon hintaakaan, ei ennen hinnannostoa eikä sen jälkeen. Tässä ei paskaakaan kielioppien kaivelu auta ellei satu ennestään tietämään noita hintoja!

Rakastat nimittelemistä ja herjaamista, tyhmyys, tyhmä pää ja sellaisia kauniita sanoja ja sanontoja tykkäät viljellä. Mitä arvelet, paljastatko näin jotain itsestäsi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
eibensaahakemaan kirjoitti:
Mutta kun koko jutussa ei nimenomaan mainita kerran kertaa mitkä ne lähtöhinnat ovat! Ei mainita, että bensan hinta on Euron litra, ei mainita mitä maksaa tupakka- aski ennen korotusta eikä muuten mainita sitä kaljapullon hintaakaan, ei ennen hinnannostoa eikä sen jälkeen. Tässä ei paskaakaan kielioppien kaivelu auta ellei satu ennestään tietämään noita hintoja!

Rakastat nimittelemistä ja herjaamista, tyhmyys, tyhmä pää ja sellaisia kauniita sanoja ja sanontoja tykkäät viljellä. Mitä arvelet, paljastatko näin jotain itsestäsi?
Idioottimaista kysellä lähtöhintaa. Kun korotus on kuusi centti, on uusi hinta kuusi centtiä enemmän. Ei vaadi ruudinkeksijää selvittää tuota seikkaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Latviassa ja liettuassa bensiinin ja dieselpolttoaineiden hinnat ovat noin 20 % alemmat kuin Suomessa, siis bensa noin Euron litra ja diesel noin 90 cnt. litra. Missä tuo artikkeli sitten alun perin olikaan, se on joka tapauksessa näiltä osin aivan pielessä.
Ilmianna
Jaa
Erinomainen tyyppiesimerkki tämän foorumin keskusteluista. Aloitus on täysi provo, missä ei ole mitään asiaa tai oikeammin moista asiaa ei ole olemassakaan ja muutkin tiedot ovat tuulesta temmattuja. Mutta jutustelua siitä riittää, nyt jo yli 160 viestiä. Tietenkään itse foorumin aiheesta eli laivamatkoista ja risteilyistä ei puhuta laisinkaan, mutta eihän moinen tällä foorumilla haittaa. Kun ei keskustelijat edes tulle laivoja ja matkustamista niillä, niin eihän muutakaan voi odottaa ja lukijat eivät taas mitään tiedä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Miten hyvin sinä tullet laivoja?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tullenmeni kirjoitti:
Miten hyvin sinä tullet laivoja?
Hyvä kommentti!
Kun ei asiasta mitään tiedä, kannattaakin puuttua kirjoitusvirheisiin.
Juuri tälle foorumille tyypillistä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hyvä-esimerkki kirjoitti:
Hyvä kommentti!
Kun ei asiasta mitään tiedä, kannattaakin puuttua kirjoitusvirheisiin.
Juuri tälle foorumille tyypillistä!
Joo, sen gyroskooppi ei muuta tajunnu. Sen tarttis kai vaihtaa uudet sahauhot tapuliinsa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bonjausrajoitteinen kirjoitti:
Joo, sen gyroskooppi ei muuta tajunnu. Sen tarttis kai vaihtaa uudet sahauhot tapuliinsa.
TARTTIS vaihtaa sahauhot...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ihmiset haluavat matkustaa nyt sankoin joukoin Riikaan. Tallinkin koeristeily Helsingistä oli myyty loppuun viimeistä hyttiä myöten. Tukholmaan ei halua enää kukaan, joten on luontevaa siirtää kyseisen linjan alukset Riian reitille.

Riika tulee olemaan seuraavien vuosikymmenien ykköskohde, mutta mihin sen jälkeen? Klaipedaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Vain muutama paikka jäljellä Turusta lähtevälle koeristeilylle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Melkein-loppuunmyyty kirjoitti:
Vain muutama paikka jäljellä Turusta lähtevälle koeristeilylle.
Tuot kyllä todella paljon lisää ideoita näihin keskusteluihin. Seuraavaksi varmaankin saarnaat taas muutaman viestin verran siitä, että palsta on väärä ja täällä ei saa keskustella kuin Herran määräämistä aiheista?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pelastusliivit kirjoitti:
Tuot kyllä todella paljon lisää ideoita näihin keskusteluihin. Seuraavaksi varmaankin saarnaat taas muutaman viestin verran siitä, että palsta on väärä ja täällä ei saa keskustella kuin Herran määräämistä aiheista?
Täh? Ilmoitin vain, että tulevalle viikonlopun Turku-Riika koeristeilylle on enää vain muutamia hajapaikkoja jäljellä. Jos joku halusi osallistua tuolle risteilylle, on viime hetket käsillä. Seuraavaa ei kuulema tänä vuonna järjestetä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mersu-tehtaalla käy Turusta bussikyydillä töissä suunnilleen sata henkilöä vuorokaudessa. Jos näillä on ajokortti, niin voisivat töistä palatessaan ajaa jokainen yhden Mersun Turun satamaan. Samalla tulisi suoritettua koeajo ja tarkastettua auton toimivuus ennen asiakkaalle luovuttamista. Ei tarvitsisi tehdä enää sitä työvaihetta tehtaalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Niin, Latviassahan (ja yleensä Balkanilla) niitä Mersujahan vasta ostetaankin.

Mitä järkee kasata niitä paikkaan, missä ne eivät mene kaupaksi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tyhmää-tosi-tyhmää kirjoitti:
Niin, Latviassahan (ja yleensä Balkanilla) niitä Mersujahan vasta ostetaankin.

Mitä järkee kasata niitä paikkaan, missä ne eivät mene kaupaksi?
Viimeisen vuoden aikana Baltian maissa on rekisteröity 62 711 henkilöautoa. Vastaava lukema Suomessa on 117 911 kpl. Käytännössä koko Baltiassa myydään siis puolta vähemmän autoja kuin Suomessa.

Tämän vuoden tammi–kesäkuussa rekisteröitiin Suomessa 63 598 henkilöautoa, eli suunnilleen saman verran mitä koko Baltiassa yhden vuoden aikana.

Suomessa(kin) valmistettuja Mercedes-Benzin A- ja GLC -automalleja oli alkuvuoden rekisteröinneistä Suomessa 1012 kappaletta.

Baltian markkinoille saattaisi mahtua täten vuosittain noin 1000 Suomi-autoa. Aloituksen kolmen edestakaisen viikkovuoron automääräksi per vuoro jäisi silloin noin 6–7 autoa, eli käytännössä yksi autonkuljetusrekallinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tilastojen_valossa kirjoitti:
Viimeisen vuoden aikana Baltian maissa on rekisteröity 62 711 henkilöautoa. Vastaava lukema Suomessa on 117 911 kpl. Käytännössä koko Baltiassa myydään siis puolta vähemmän autoja kuin Suomessa.

Tämän vuoden tammi–kesäkuussa rekisteröitiin Suomessa 63 598 henkilöautoa, eli suunnilleen saman verran mitä koko Baltiassa yhden vuoden aikana.

Suomessa(kin) valmistettuja Mercedes-Benzin A- ja GLC -automalleja oli alkuvuoden rekisteröinneistä Suomessa 1012 kappaletta.

Baltian markkinoille saattaisi mahtua täten vuosittain noin 1000 Suomi-autoa. Aloituksen kolmen edestakaisen viikkovuoron automääräksi per vuoro jäisi silloin noin 6–7 autoa, eli käytännössä yksi autonkuljetusrekallinen.
Nyt autot kuljetetaan Hangonsaareen ja lastataan laivaan. Paljon halvempaa, nopeampaa ja käytännöllisempää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Helkatin-huono-idea kirjoitti:
Nyt autot kuljetetaan Hangonsaareen ja lastataan laivaan. Paljon halvempaa, nopeampaa ja käytännöllisempää.
Viron Paldiskissa on suuri Mersujen maahantuontivarasto. Saattaa siellä majakkatien varressa olevassa aitauksessa toki muitakin merkkejä olla, mutta ainakin vastaan tulleissa kuljetusrekoissa näytti olevan Mersuja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
onjovarasto kirjoitti:
Viron Paldiskissa on suuri Mersujen maahantuontivarasto. Saattaa siellä majakkatien varressa olevassa aitauksessa toki muitakin merkkejä olla, mutta ainakin vastaan tulleissa kuljetusrekoissa näytti olevan Mersuja.
Jahas, että nyt autot ensin Turkuun, sitten laivalla Riikaan ja sieltä ajetaan Paldiskiin. Eivät kyllä autot tuon jälkeen enää uunituoreita ole. Kuljetuskin nousee hintoihin.

Ajetaan Hankoon, sieltä on linja Paldiskiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tyhmää-tosi-tyhmää kirjoitti:
Niin, Latviassahan (ja yleensä Balkanilla) niitä Mersujahan vasta ostetaankin.

Mitä järkee kasata niitä paikkaan, missä ne eivät mene kaupaksi?
Balkan on melko kaukana Latviasta. Muutenkin entisessä Jugoslaviassa ei taida olla paljonkaan kysyntää. Olisikohan Albaniassa yhtään ostajaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Turku-Riika laivayhteys, Mersuja samalla Baltiaan

Välimatkaa on noin 300 meripeninkulmaa, eli 20 solmun keskivauhdilla matkan kelluisi 15 tunnissa. Samalla olisi mahdollista siirtää Mersuja Uudestakaupungista Baltiaan ja tuoda paluumatkalla latvialaisia pultteja Mersutehtaalle.

Yhdellä aluksella voitaisiin ajaa kolme edestakaista vuoroa viikossa. Vaikkapa näin, alkaen perjantain iltalähdöllä Turusta, jolloin olisi mahdollista tehdä "Lauantaipäivä Riiassa" -risteily:

PE 19:00 (TKU) -> LA 10:00 (RIX)
LA 21:00 (RIX) -> SU 12:00 (TKU)
MA 16:00 (TKU) -> TI 07:00 (RIX)
TI 16:00 (RIX) -> KE 07:00 (TKU)
KE 16:00 (TKU) -> TO 07:00 (RIX)
TO 16:00 (RIX) -> PE 07:00 (TKU)

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta