Kun on nämä kaksi toisistaan eriävää kaste käsitystä, niin voiko ne olla molemmat Raamatusta, niinkuin niiden puolustajat väittävät.
Ne kaksi käsitystä ovat seuraavat:
Ensin luterilainen:
luterilaiset argumentoivat, edellyttäen "...lapsen uskon", ja että "uskossa on oleellisinta Jumalan kädessä oleminen." Tämän perusteella "pikkulapsikin on kelvollinen kasteelle, tiedollisen elämän puuttumisesta huolimatta." Näin ollen kaste nähdään "Jumalan tekona, joka on yksityisen ihmisen uskosta riippumaton." Puhutaan "uskon ulottuvuuksista, jotka eivät aukene pelkästään ihmisen ymmärrykselle", ja näin ollen "tässä mielessä on pienilläkin lapsillakin mahdollisuus uskoa." Myös Pyhän Hengen saaminen samaistetaan vesikasteen toimittamisen yhteyteen, ja pidetään sitäkin yleensä selviönä, että sylilapsikin uudestisyntyy vesikasteen toimittamisen yhteydessä. Lapsikasteen, myös sylilasten kasteen, väitetään jopa periytyvän apostolisen alkuseurakunnan ajalta.
Ja sitten helluntalaisten näkemys:
Helluntailaisten esitelmästä käyvät ilmi seuraavat näkemykset: "Vedestä syntyminen" tulkitaan "sanasta syntymiseksi", ja syntien anteeksi saaminen erotetaan kastetapahtumasta erilleen. "Uudestisyntymisen peso" ei myöskään tarkoita kastetta. Kaste sen sijaan on merkinnyt ja merkitsee tänäänkin vain "moraalista kannanottoa." Pienet sylilapset eivät kykene uskomaan, ja koska uskominen on kasteen saamisen edellytys, ei luonnollisestikaan ole oikein kastaa sylilapsia. Uudestisyntymisen vaikuttaa sana ja Henki, mutta kasteella ei ole siinä osuutta. Lapsikaste, puhumattakaan sylilasten kasteesta, ei ole heidän mukaansa periytynyt apostoliselta alkuseurakunnalta, vaan on kasteen myöhempi sovellutus.
Näin tuiki toisistaan eriäviä tulkintoja on mahdoton sovittaa yhteen. Onko silti oletettavissa, että ne molemmat saisivat todellista tukea Raamatun, ennen kaikkea Uuden testamentin teksteistä? Vai onko ehkä niin, etteivät Uuden testamentin tekstit riitä sellaisinaan ratkaisemaan asiaa, ja että tarvitaan lisäksi myös muita, Uuden testamentin ulkopuolisia tekstejä?
Tässä laitan teille tekstin(erittäin pitkä) joka selvittää perusteellisesti, jopa pilkulleen, millainen on Raamatun oikea kaste oppi ja siinä selvitetään mm. kuka voi ottaa(saada) kasteen, miten se on suoritettava(yksi upotus vai kolme pirskotusta), ja vielä senkin mitä sanoja Raamattu käskee sanomaan kasteen yhteydessä.
Jos haluat tietää totuuden tästä vaikeasta asiasta, niin toivon että luet seuraavan linkin sisältävän tekstin rukoillen ja koetellen sen Raamatun valossa.
Kuten sanoin teksti on pitkä ja vaatii aikaa, mutta se on varmasti vaivan arvoinen ja uskon, että saat siitä sen oikean Raamatullisen opin kasteesta.
Siunattua luku hetkeä, toivoo Joku(Se alkuperäinen)
Tänne:
http://koti.mbnet.fi/rape1941/kaste1.htm
Ne kaksi käsitystä ovat seuraavat:
Ensin luterilainen:
luterilaiset argumentoivat, edellyttäen "...lapsen uskon", ja että "uskossa on oleellisinta Jumalan kädessä oleminen." Tämän perusteella "pikkulapsikin on kelvollinen kasteelle, tiedollisen elämän puuttumisesta huolimatta." Näin ollen kaste nähdään "Jumalan tekona, joka on yksityisen ihmisen uskosta riippumaton." Puhutaan "uskon ulottuvuuksista, jotka eivät aukene pelkästään ihmisen ymmärrykselle", ja näin ollen "tässä mielessä on pienilläkin lapsillakin mahdollisuus uskoa." Myös Pyhän Hengen saaminen samaistetaan vesikasteen toimittamisen yhteyteen, ja pidetään sitäkin yleensä selviönä, että sylilapsikin uudestisyntyy vesikasteen toimittamisen yhteydessä. Lapsikasteen, myös sylilasten kasteen, väitetään jopa periytyvän apostolisen alkuseurakunnan ajalta.
Ja sitten helluntalaisten näkemys:
Helluntailaisten esitelmästä käyvät ilmi seuraavat näkemykset: "Vedestä syntyminen" tulkitaan "sanasta syntymiseksi", ja syntien anteeksi saaminen erotetaan kastetapahtumasta erilleen. "Uudestisyntymisen peso" ei myöskään tarkoita kastetta. Kaste sen sijaan on merkinnyt ja merkitsee tänäänkin vain "moraalista kannanottoa." Pienet sylilapset eivät kykene uskomaan, ja koska uskominen on kasteen saamisen edellytys, ei luonnollisestikaan ole oikein kastaa sylilapsia. Uudestisyntymisen vaikuttaa sana ja Henki, mutta kasteella ei ole siinä osuutta. Lapsikaste, puhumattakaan sylilasten kasteesta, ei ole heidän mukaansa periytynyt apostoliselta alkuseurakunnalta, vaan on kasteen myöhempi sovellutus.
Näin tuiki toisistaan eriäviä tulkintoja on mahdoton sovittaa yhteen. Onko silti oletettavissa, että ne molemmat saisivat todellista tukea Raamatun, ennen kaikkea Uuden testamentin teksteistä? Vai onko ehkä niin, etteivät Uuden testamentin tekstit riitä sellaisinaan ratkaisemaan asiaa, ja että tarvitaan lisäksi myös muita, Uuden testamentin ulkopuolisia tekstejä?
Tässä laitan teille tekstin(erittäin pitkä) joka selvittää perusteellisesti, jopa pilkulleen, millainen on Raamatun oikea kaste oppi ja siinä selvitetään mm. kuka voi ottaa(saada) kasteen, miten se on suoritettava(yksi upotus vai kolme pirskotusta), ja vielä senkin mitä sanoja Raamattu käskee sanomaan kasteen yhteydessä.
Jos haluat tietää totuuden tästä vaikeasta asiasta, niin toivon että luet seuraavan linkin sisältävän tekstin rukoillen ja koetellen sen Raamatun valossa.
Kuten sanoin teksti on pitkä ja vaatii aikaa, mutta se on varmasti vaivan arvoinen ja uskon, että saat siitä sen oikean Raamatullisen opin kasteesta.
Siunattua luku hetkeä, toivoo Joku(Se alkuperäinen)
Tänne:
http://koti.mbnet.fi/rape1941/kaste1.htm
Vastaukset 15
Vanhimmat
että palasit ;)
oikea ehtoolliskäytäntö....etsi sana kominaisuus jne...ja huomaat, ettei kaikkia asioita ole siellä suoraan sanottu!
Miksi naiset osallistuvat ehtoolliselle, vaikka missään ei ole suoraa käskyä eikä kieltoa!
Missään ei ole Raamatussa sanottu : kolmiyhteinen Jumala tai Pyhä kolminaisuus, mutta silti asia käy selvästi ilmi esim. Lk 1:35
Lapsikaste on ollut yleinen ja apostolinen ainakin jo 80-100 jKr. koska siitä annettiin jo apostolien eläessä selvät ohjeet...Miksi jauhat toisarvoista asiaa ja varsinkin kun se ei millään tavoin lisää sinunkaan a r m o n tuntoasi!
Ethän sinä edes lukenut tuota kirjoitusta, tai jos luit, niin et ainakaan kokonaan.
Lue se kokonaan RUKOILLEN ja KOETTELE se, vain siten saat varmuuden siitä onko se oikein vai väärin.
Sama kirjoittaja, joka kirjoitti tämän aloitus kirjoituksen, kirjotiiaa myös näin ja minä yhdyn hänen sanomaan.
Näin minäkin ajattelen ja siksi en kuulu(vielä) mihinkään lahkoon enkä kirkkoon.
Siis näin:
http://koti.mbnet.fi/rape1941/jyrkbap.htm
Kirjoittaja ei ole selvästikään tutkinut asiaa objektiivisesti. Esim alussa Justinuksen käsitykset ovat "totuuksia" ja vähän myöhemmin hän sanoo Origeneestä " Siinäkin tapauksessa, että se olisi aito, se ei kuitenkaan vakuuta väitteen todenperäisyydestä, vaan ainoastaan Origeneen uskosta." Kysymys kuuluukin, että eikö tuo lause sopisi aivan samalla tavalla Justinukseen???
Sitä sinun on kysyttävä kirjoittajalta itseltään ja säh.posti osoitteen löydät hänen etusivulta.
En tiedä toimiiko ne!
sitä sieltä ja tätä täältä ja mollemmissa on sinulla omia sotkuja kuten tämäkin luterilaisista;
"sylilapsikin uudestisyntyy vesikasteen toimittamisen yhteydessä"
Tällainen oppi ei ole lut.tunnusrtuksen mukaista, kosk ko.tunnustuksen mukaan vesikaste ei pelasta ex opere operato eli "tehtynä tekona"
vaan tarvitaan usko
Kyllö alunperin luterilaine kastekäytäntö on hyvä, mutta monesti kirkossa opetetaan ettei parannusta ja uskoa tarvitakaan ja silloin mennään pieleen!
Helluntailaisten sanan ja veden yhdistäminen opillisesti ja kuitenkin erottaminen käytännössä on sokeutta ja uuderstisyntymisen peson kasteyhteyden kieltäminen on myös lukihäiriö, koska
"peso" on juuri pesu eli kaste!
Jos hellarit väittävät, ettei lapsikaste periydy apostoliselta ajalta ja alkuseurakunnalta on joko
sokeutta tai tietämättömyyttä...etkö sinäkään ymmärrä vai etkö halua muuten antaa jo periksi, siinä, mitä historia opettaa eli
-jo 80-100-luvulla eli apostolien vielä eläessä
pienten lasten valelukaste oli niin yleistä, että siitä annettiin ohje,,jos se olisi ollut Raamatun ja Jumalan tahdon vastaista, toki siitä olisi annettu selvä kielto!
E t k ö voisi jo tajuta!
En minä tuota kirjoitusta ole kirjoittanut, vaan laitoin sen "sinulle" koska siinä selvitetään millainen kaste on Raamatullinen, eikä sitä, että hellareiden kaste on oikea.
Koita jo ymmärtää ero mitä tarkoitan. En voi mitää jos hellareiden kastetapa on lähenpänä Raamatullista kastetta kuin luterilaisten lapsikaste.
Tällä kirjottajalla on samanlainen näkemys lopunajoista kuin sinulla, varmaan sinua kiinnostais se(kin) lukea, joten tässä:
http://koti.mbnet.fi/rape1941/tulemus.htm
Tosin en ole tuon kirjoituksen kanssa samaa mieltä, koska siitä puuttuu laajenpi kokonaisuus ja on tutkielme vain pieneltä osin Raamatusta, siis aina kokonaisuus ratkaisee asian.
uskoontulleiden kastaminen on lähempänä Apt.:ssa kerrottuja tapauksia, koska niinhän lähetyskentillä juuri tapahtuu...Jos sen sijaan
Apt. : t olisi kirjoitettu esim. Didakheen aikana, jonka kirjoittamiseen apostolit ovat myös osallisrtuneet, tilanne olisi jo aivan toinen...
Veli Kristuksessa, Polykarpos, kastetettiin juuri
rantavedessä tai kaivolla, vettä päähän valelemalla...Alkuseurakunnan kastekäytäntö seuraa uskovien perheiden lasten kastamista, koska lapsetkin ovat "kaikkea kansaa!" ja ovat myös syntisiä ja myös kuoleman alaisia (oletko kuullut, että pieniäkin lapsia kuolee)!
Upotuskasteesta luovuttiin aivan käytännön syistä!
Olisi todella hienoa viettää leivänmurtamisehtoollista, kuten Jeesus itsekin teki, mutta silti pidän öylätin syömistä aivan oikeana ehtoollisena, sehän on Jeesuksen ruumis ja annettiinpa ehtoollisviini pikarista tai maljasta, en pelkää bakteereja,,sehän on Jeesuksen veri...usko on tärkeämpi kuin ulkonainen muoto..
Olisin mennyt kahdesti upotuskasteelle, mutta ruko8i8lin ensin johdatusta ja Jumala esti...omien lasteni kohdalla Herra myös voimallisesti vahvisti, että lapsikaste vesikasteena on riittävä, mutta sitten tulee saada oikeaa opetusta, että laki kasvattaisi Kristukseen!
tämä on tyypillistä luterilaista selitytä, kun tehdään selvät sanan paikat kyseenalaisiksi, jos ne on omaa käsitystä vastaan, kuten Filippuksen ja hoviherran tapauksessa, kun hosiherra kysyy mikä estää kastamasta minua, kun hän oli tullut uskoon, kun Filippus oli häntä ohjannut, tämän kohtaa on raamatussa jätetty pois osa tekstiä, kun se ei sovi käsityksiin ja selitetään että ei se ole alkuperäinen.
Kirkkoisät selittää kukin tavallaan ja yleensä ristiin, eli vastakkaista mielipidettä kukin. Vapaissa suunnissa on kolme kastekäsitystä, eikä kaksi.
Nyt on ilmaantunut monelle palstalle kirjoituksia että kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen olisikin saatanan työtä ja herhaoppia ja vain kaste Jeesuken nimeen olisi oikea.
Koen että he ovat niitä heureuden tähden kristuksesta erkaantuneita ja synteihinsä kuolleita ja yrittävät olla opettijia, vaikka ajavat saatanan asiaa, joka yrittää aiheuttaa sekaannusta ja muuta.
Olen kuullut kolmenlaisista kastekäytännöistä vapaissa suunnissa ja ne ovat kaste Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kaste Jeesuken nimeen ja sitten mielestäni oikea tapa je se on kaste Jeesukseen Kristukseen Isän, Pojan ja Pyhän Henkgen nimeen.
Tässä kastetaa henkilö kohtanonyhteyteen Jeesuksen kanssa ja siinä toteutuu ne raamatun antamat kastekäskyt.
Mat 28:19-20 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Apos 2:38. Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
tämä raamatun paikka todistaa väitteeni oikeaksi, että se kolmas tapa on oikea, sillä siinä sanotaan suoraan että me olemme kastetut Jeesukseen Kristukseen ja hänen kohtalonyhteyteensä, jonka kautta meille lähjoitetaan Hänen saamansa voitto.
Room 6:3-14 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6. kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9. tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
13. älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14. Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
sitten jotain tietävät: )
elivät ja varmasti lukivat Didakheen opetukset ja kehotukset ja niin he myös noudattivat ohjeita ja kastoivat sylilapsia puhtaassa vedessä isän ja pojan ja Pyhän Hengen nimeen!
Jos se olisi ollut väärin, eivät he olisi sitä hyväksyneet!
Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu!
Uudestikastautunut kasvaa uskossaan, mutta se usko ei ole Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamaa, Jeesusta kirkastavaa, Jeesuksen rakkauteen kasvattavaa uskoa...Se olisi sama jos kieltäytyisimme ottamasta öylättiä kirkon alttarilla, kaivaisimme nenäliinasta rieskanpalasen, ojentaisimme sen papille ja sanoisimme: murra, niin Jeesus opetti!
Tai ajaisimme naiset pois ehtoollispöydästä, koska miehillehän Jeesus sanoi; niin usein kuin te siitä juotte,,,tehkää se minun muistokseni!
Jos näet ohjeet seinällä:
Joka on kunnan asukas ja käynyt pankissamme jo
10 vuotta sitten, saa osallistua arvontaan, mutta
joka ei ole käynyt se jää pois arvonnasta!
Sama toisinpäin:
Joka on käynyt pankissamme jo kymmenen vuotta sitten ja on kunnan asukas, saa osallistua...
Kumpi ensin; pankissa käynti vai kuntalaisuus!
Saako toistapikkakuntalainen turistina sattumoisin 10 vuotta sitten pankissa käynyt ja tänä vuonna kuntalaiseksihenkikirjoitettu osallistua arvontaan! Kyllä!
Järki käteen kasteasiassa: Ei Jeesus käskenyt kastaa opetuslapsiksi vain uskovaisia siis uudestisyntyneitä!
Makuksen alkukielen teksti on monissa eri raamatuissa käännetty: Joka uskoo ja on kastettu, pelastuu... Siis pelastuu kastettuna ja uskovaisena tai uskovaisena ja kastettuna...ei järjestyksellä ole väliä, mutta vain yksi vesikaste!
....