TAPAHTUIKO LENSKIN E.COLI BAKTEEREISSA SITÄ EVOLUUTIOTA JOKA SELITTÄISI EVOLUUTIOTEORIAN KUVAAMAN KEHITYKSEN
Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola kirjoittaa kirjassaan - evoluutiouskon ihmemaassa tästä Lenskin kokeesta, s, 194: "E.coli kykenee käyttämään sitruunahappoa ravintona kasvaessaan anaerobisissa (hapettomissa) olosuhteissa joten sillä on olemassa koneisto sitruunahapon kuljettamiseen solun sisälle ja aineenvaihduntareitti entsyymeineen sen hyväksikäytölle. Hapen läsnä ollessa tämä bakteeri ei kuljeta sitruunahappoa soluun eikä siten voi käyttää sitä ravinnoksi. Bakteerilta puuttuu permeaasi joka aerobisissa olosuhteissa kuljettaisi sitruunahapon (trikarboksyylihapon) soluun.
Bakteerin soluseinässä on kuitenkin useita permeaaseja, jotka kuljettavat dikarboksyylihappoja. Mutaatio yhdessäkin tällaisessa kuljetusproteiinissa riittää muuttamaan bakteerin sellaiseksi, että sitruunahapon kuljetus soluun onnistuu. Lenskin ryhmän havaitsema evoluutioinnovaatio oli toisin sanoen hyvin vaatimaton mikroevolutiivinen muutos, joka on selitettävissä mutaatiolla olemassa olevassa rakenteessa!"
Muuntelu (mikroevoluutio) jota Lenski havaitsi bakteereissa ei siis kehittänyt mitään ennestään uutta. Bakteerilla oli jo olemassa koneisto sitruunahapon kuljettamiseen solun sisälle ja aineenvaihduntareitti entsyymeineen sen hyväksikäytölle - pieni 'viilaus' (mutaatio) jo olemassa olevissa ominaisuuksissa mahdollisti sen että jo olemassa olevaa koneistoa sitruunahapon kuljettamiseen voitiin käyttää myös hapellisissa olosuhteissa.
Mutaatio ei siis kehittänyt mitään uutta informaatiota joka olisi kehittänyt uusia innovaatioita (koneistoja, aineenvaihduntareittejä jne..) vaan mutaatio ainoastaan hieman muunsi jo olemassa olevaa ominaisuutta. Tällainen muuntelu ei ole sellaista kehitystä joka tuottaisi organismeille uusia ja hyödyllisiä rakenteita ja ominaisuuksia ja siksi tällainen muuntelu ei todista mitään evoluutioteorian hypoteesista jossa mikrobeista on kehittynyt ihmisiä pitkässä ajassa. Pointti on se että mutaatiot eivät tuota uusia ominaisuuksia - vain muunnelmia olemassa olevaan toimintoon tai rakenteeseen.
Lenskin havainto ei siis ollut todellisuudessa edes evoluutiota joka olisi kehittänyt uuden mutkikkaan ominaisuuden niin kuin New Scientist tiedelehti väitti. Kaikki informaatio oli jo olemassa alkuperäisissä bakteereissa eikä mutaatio kehittänyt uutta informaatiota vaan ainoastaan muunsi hiukan jo olemassa olevaa. Tällaista muuntelua voi tapahtua organismeissa jotka on suunniteltu 'joustaviksi' ja siksi tällainen muuntelu ei vastaa mitään siihen evoluution kannalta tärkeään kysymykseen mistä bakteerin alkuperäinen informaatio oli peräisin - informaatio jossa mutaatioita pystyi sitten ruveta tapahtumaan.
Tämä kysymys on evoluution kannalta tärkein eikä evolutionisteilla ole tarjota mitään mekanismia joka selittäisi sen mistä alkuperäinen organismien informaatio on peräisin. Näin ollen evoluutioteorian kehitykselle ei ole olemassa mekanismia ja koska sillä ei ole kokeellisen luonnontieteen havaintojen valossa mekanismia niin kaikki tulkinnat elämän kehityksestä jotka perustuvat evoluutioaatteeseen ovat uskomuksia menneisyydestä joilla ei ole kokeellisen luonnontieteen todistetta. Evoluutioteoria on uskomusjärjestelmä jolta edelleen puuttuu kokeellisen luonnontieteen todisteet.
EMERITUSPROFESSORI KERTOO MITEN ASIAT OVAT KOKEELLISEN LUONNONTIETEEN HAVAINTOJEN VALOSSA
Tässä kokeellisen luonnontieteen expertti mikrobi ja entsyymiasiantuntija bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola kertoo haastattelussani ettei evoluutiolle mikrobeista ihmiseksi ole kokeellisten havaintojen mukaan mekanismia:
http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173514-evoluutioteoria-edelleen-ilman-tieteellisia-todisteita
Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola kirjoittaa kirjassaan - evoluutiouskon ihmemaassa tästä Lenskin kokeesta, s, 194: "E.coli kykenee käyttämään sitruunahappoa ravintona kasvaessaan anaerobisissa (hapettomissa) olosuhteissa joten sillä on olemassa koneisto sitruunahapon kuljettamiseen solun sisälle ja aineenvaihduntareitti entsyymeineen sen hyväksikäytölle. Hapen läsnä ollessa tämä bakteeri ei kuljeta sitruunahappoa soluun eikä siten voi käyttää sitä ravinnoksi. Bakteerilta puuttuu permeaasi joka aerobisissa olosuhteissa kuljettaisi sitruunahapon (trikarboksyylihapon) soluun.
Bakteerin soluseinässä on kuitenkin useita permeaaseja, jotka kuljettavat dikarboksyylihappoja. Mutaatio yhdessäkin tällaisessa kuljetusproteiinissa riittää muuttamaan bakteerin sellaiseksi, että sitruunahapon kuljetus soluun onnistuu. Lenskin ryhmän havaitsema evoluutioinnovaatio oli toisin sanoen hyvin vaatimaton mikroevolutiivinen muutos, joka on selitettävissä mutaatiolla olemassa olevassa rakenteessa!"
Muuntelu (mikroevoluutio) jota Lenski havaitsi bakteereissa ei siis kehittänyt mitään ennestään uutta. Bakteerilla oli jo olemassa koneisto sitruunahapon kuljettamiseen solun sisälle ja aineenvaihduntareitti entsyymeineen sen hyväksikäytölle - pieni 'viilaus' (mutaatio) jo olemassa olevissa ominaisuuksissa mahdollisti sen että jo olemassa olevaa koneistoa sitruunahapon kuljettamiseen voitiin käyttää myös hapellisissa olosuhteissa.
Mutaatio ei siis kehittänyt mitään uutta informaatiota joka olisi kehittänyt uusia innovaatioita (koneistoja, aineenvaihduntareittejä jne..) vaan mutaatio ainoastaan hieman muunsi jo olemassa olevaa ominaisuutta. Tällainen muuntelu ei ole sellaista kehitystä joka tuottaisi organismeille uusia ja hyödyllisiä rakenteita ja ominaisuuksia ja siksi tällainen muuntelu ei todista mitään evoluutioteorian hypoteesista jossa mikrobeista on kehittynyt ihmisiä pitkässä ajassa. Pointti on se että mutaatiot eivät tuota uusia ominaisuuksia - vain muunnelmia olemassa olevaan toimintoon tai rakenteeseen.
Lenskin havainto ei siis ollut todellisuudessa edes evoluutiota joka olisi kehittänyt uuden mutkikkaan ominaisuuden niin kuin New Scientist tiedelehti väitti. Kaikki informaatio oli jo olemassa alkuperäisissä bakteereissa eikä mutaatio kehittänyt uutta informaatiota vaan ainoastaan muunsi hiukan jo olemassa olevaa. Tällaista muuntelua voi tapahtua organismeissa jotka on suunniteltu 'joustaviksi' ja siksi tällainen muuntelu ei vastaa mitään siihen evoluution kannalta tärkeään kysymykseen mistä bakteerin alkuperäinen informaatio oli peräisin - informaatio jossa mutaatioita pystyi sitten ruveta tapahtumaan.
Tämä kysymys on evoluution kannalta tärkein eikä evolutionisteilla ole tarjota mitään mekanismia joka selittäisi sen mistä alkuperäinen organismien informaatio on peräisin. Näin ollen evoluutioteorian kehitykselle ei ole olemassa mekanismia ja koska sillä ei ole kokeellisen luonnontieteen havaintojen valossa mekanismia niin kaikki tulkinnat elämän kehityksestä jotka perustuvat evoluutioaatteeseen ovat uskomuksia menneisyydestä joilla ei ole kokeellisen luonnontieteen todistetta. Evoluutioteoria on uskomusjärjestelmä jolta edelleen puuttuu kokeellisen luonnontieteen todisteet.
EMERITUSPROFESSORI KERTOO MITEN ASIAT OVAT KOKEELLISEN LUONNONTIETEEN HAVAINTOJEN VALOSSA
Tässä kokeellisen luonnontieteen expertti mikrobi ja entsyymiasiantuntija bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola kertoo haastattelussani ettei evoluutiolle mikrobeista ihmiseksi ole kokeellisten havaintojen mukaan mekanismia:
http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173514-evoluutioteoria-edelleen-ilman-tieteellisia-todisteita
Vastaukset 1
Vanhimmat
Amen.