Moi, oon 13 vuotias tyttö ja meen nyt 7lk.
Mietin todella usein että tekisikö itsemurhan
Vai jätänkö tekemättä. Otin vähän aikaa sitten veitsen ja aijoin tappaa itseni mutta en pystynyt jostain syystä. En tiiä mitä teen itteni kanssa. En voi tästä kellekään kertoa. Esim oma äitini ei varmastikkaan ymmärtäisi eikä myöskään ystäväni ja isäni.
Mietin todella usein että tekisikö itsemurhan
Vai jätänkö tekemättä. Otin vähän aikaa sitten veitsen ja aijoin tappaa itseni mutta en pystynyt jostain syystä. En tiiä mitä teen itteni kanssa. En voi tästä kellekään kertoa. Esim oma äitini ei varmastikkaan ymmärtäisi eikä myöskään ystäväni ja isäni.
Vastaukset 20
Vanhimmat
https://sekasin247.fi/
Tuolla voit jutella ajatuksistasi.
Voit myös kertoa meille nimettömänä. Yritetään ainakin ymmärtää? Pelottaako sinua erikoisesti kouluunmeno?
No ainaki vähän koska siellä on sellasii tyyppei jotka on tosi ilkeitä.
Olen sua vuoden vanhempi ja sama on olo. Tuu puhumaan jossain jos haluut. En vrm voi auttaa sillä oon samassa tilanteessa,mut jollekki olis kiva puhua.
Itsemurha ei koskaan ole ratkaisu, ei edes silloin kun asiat menee päin persettä. Olen itsekkin kokenut kyseisen tunteen samassa iässä mutta ajan myötä olen oppinut olemaan kiitollinen elämästä vaikka joskus aina löytyy joku joka tekee sinun mielesi paskaks.. ja minulle helpotti puhuminen ystävien kanssa.
Itsemurha on ratkaisu jokaiseen ongelmaan
Hei nimimerkki, HaluanKuolla.
Voi sentään kuinka kurja sinulla on, kun mietit itsemurhaa, ainoa elämäsi lopettamista. Hae itsellesi apua, tee ae mahdollisimman pia, jotta saat parempia päiviä itsellesi. Sanot, ettei äitisi ymmärtäisi. Hän varmaan hämmentyisi ja kovasti huolestuisi, kuullessaan tuollaisista mietteistä. Mutta hän varmasti tahtoisi auttaa sinua ja saattaa sinut avun piiriin. Olethan hänen tyttärensä ja rakas hänelle. Jos et voi, uskalla puhua äidillesi, mieti lähipiiristä joku turvallinen aikuinen, jonka puoleen voit kääntyä. Ja huonosta olostasi pikaisesti jollekin aikuiselle. Apua on olemassa, kun joku vaan saa tietää, että tarvitset sitä.
Lämpimin ajatuksin,
Pirkko-pappi
Et tiedä aloittajan perhetilannetta etkä tunne hänen äitiä. Kirkon nuorisotyö tuskin auttaa.
no voi sun vittu. Joku yrittää hyvää hyvyyttään auttaa ja sinä tulet negaamaan:( Mieti ensi kerralla kannattaisiko pitää pää kiinni, jos ei tuon järkevämpää sanottavaa ole.
Naispappeus on jumalanpilkkaa.
Sul on viel elämä edessä. Ei kannata tehdä mitään harkittesematta kahdesti. Kun mietin junan alle juoksemista. Ajattelen aina, että minkälaista olisi menettää joku todella rakas ihminen. Kannattaa jutella.
Oon sua vuoden vanhempi (13/03) ja ymmärrän ton ketään ei tajuu kohan.. mä viiltelin ja äiti sen huomas josaa vaiheessa ja siitä se suuttu ja huolestu:/ isälle se ei onneks kertonu eikä sisaruksille.. Tiiän etten voi enää viillellä koska äiti sen huomais mut on jotenki ikävä sitä ja edelleen kaikki menee päi persettä☹️ Viiltely ku ei oo helppo lopettaa ja mun tekis vaa mieli viillellä.. Oon kinda onnellinen et äiti nyt tietää ni en voi enää satuttaa itteeni mut kinda en haluis et se tietää jotta voisin vaan jatkaa sitä. Mut hei toivon et sä et tee mitään tyhmää itelles ♥️
Ainii ja yks ongelma on nää arvet mun ranteis ja jaloissa koska ku nään sisaruksii/kaverei/kouluterkkarii/opettajii yms ne tajuu... mun sisko kysy viimeksi et oonks mä viillelly koska se näki mun jalkojen arvet mut valehtelin vaa et ei kaaduin ku olin ulkona.. en tiiä et mitä ne sit sanoo ku ne näkee mun kädet🙈 Mun yks ainut hyvä ystävä sano ku se näki mun käden et "ha ha näyttää et oot viillelly😂" ja olin ite sen jälkee sillee "😳 Okei kiva ha ha😅😅"
Heippa
Mitä aloittajalle mahtaa nyt kuulua? Toivottavasti hiukan valoisampaa. Kirjoittele tänne jos suinkin jaksat.
Lämmöllä
pappi Elisabet
Älä kirjoita, jos ei kuulu valoisampaa?
Kyllä pitää nimeomaan tuoda sitä valoa ulkopulelta ettei masennus vie kokonaan pista tekeen jotain kohtalokasta.
Itsemurha jättää läheissin ihmisiin, vanhenpiin ja sukulasiin jäljen josta toipumisern menee vuosia .
Olisi hyvä miettiä muita ratkaisuja pahaan oloon kuin peruutamaton vaihtoehto.
Ensiksi jutella terkkarille ja koulukuraatorille siitä et voi huonost ja sen jälkeen tervveydenhuoltoa kohde että apua tulee..
Mutta tilanne ei ole noin vakava
vaan omaa elmää parantavat muttokset auttaa.
Se että ympärillä on kivoja kavereita on ihan ykkösjuttu ja toinen on harrastus mikä antaa jotain poisittvista elmäsääsi.
Kolmas on että perheensisäiset asiat ja nukkuminen pitää olla kunnossa.
Nejäs Kiusaamiseen on puututtava
Ja siinä piitää olla opettajat ja kaikkien osalisten vanhemmat apuna.
Sen on loputtava.
Masennuksesta selviää jos itse haluas sitä.
Olkaa sitkeitä ja älkää luovuttako.
Yritä mennä puhumaan vaikeuksistasi jonkun kanssa jolla on vaitiolovelvollisuus. Mieleeni tulee seurakunnan pappi. Hänellä on vaitiolovelvollisuus ja sinulle itsellesi ei tule mitään vaikeuksia.
Juna meni jo. Katso aloittajan päivämäärää. :D
Elämässä tulee eteen paljon epämieluisia ja kauheitakin asioita, erilaisia vaikeuksia, mutta niistä täytyy vain yrittää elää eteenpäin, ei paeta niitä. Itsemurha ei ole ratkaisu pääsemättömään tilanteeseen.
Olin itsekin aikoinaan koulukiusattu ja se oli kauheaa, helvetti ja tuli pienen lapsen sisällä, vuosien ajan. Kotona minua pahoinpideltiin monin eri tavoin. Sitten nuoruudessa tulivat uudet ongelmat vastaan. Aikuisiällä monet muut vaikeat asiat.
Vaikeudet vahvistavat ihmistä. Ne ovat hirveät kokea, jotkut asiat sellaisia, että tuntuu kuin vain kuolema voisi tässä enää auttaa. Varmasti kuolema onkin lopullinen ratkaisu kaikille asioille, mutta siitä ei olisi enää paluuta. Siltikin, ihmisen pitää vahvistaa itseään sietämään myös pahoja asioita, kulkemaan läpi kauhujen. Suurella osalla ihmiskuntaa on elämässään suuria ongelmia. Ehkä tietoisuus kohtalotovereista edes hiukan lohduttaa kun oma sydän on särkynyt. Harvan elämä täällä on pelkästään onnellista.
...moi nii oot nyt mua 2v vanhempi toivon et oot viel eloa mut joo ei itsari oo sen arvonen jos sit ei oo enää afterlifee nii voi vituttaa ja teet kaikki muutenkin vitun masentuneiks on kokemusta