Paasikivi hyväksyi täysin Saksan rinnalle menon 1941. Hän oli vain kiukkuinen siitä, ettei asiasta hänelle kerrottu, eikä häntä hyväksytty korkeille johtopaikoille sodan aikana.
Kekkonen oli mitä innokkain Suur-Suomen kannattaja vanhana AKS-laisena.
Hän halusi Itä-Karjalan hallinnon johtoon, mutta Marski halusi pitää sen omissa käsissään.
Urkki käänsi kelkkansa vasta myöhään loppuvuonna -43.
Paasikivi ja Kekkonen olivat siis innokkaita Saksan ystäviä siihen asti, kun tuli aika ruveta innokkaaksi NL:n ystäväksi.
Kekkonen oli mitä innokkain Suur-Suomen kannattaja vanhana AKS-laisena.
Hän halusi Itä-Karjalan hallinnon johtoon, mutta Marski halusi pitää sen omissa käsissään.
Urkki käänsi kelkkansa vasta myöhään loppuvuonna -43.
Paasikivi ja Kekkonen olivat siis innokkaita Saksan ystäviä siihen asti, kun tuli aika ruveta innokkaaksi NL:n ystäväksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Paasikivi hyväksyi täysin Saksan rinnalle menon 1941. "
Se oli helppo hyväksyä, koska neukku halusi Välirauhan aikana "saattaa Talvisodan päätökseen"!
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
olivat käsite jo 1930-luvulla. Ne johtuivat hänen toimistaan IKL:n lakkauttamiseksi, mikä toi äärioikeiston vihat.
Käsite tuotiin uudelleenesiin sotasyyllisoikeudenkäynnin aikana ja niitä tyrkytettiin myös 50-luvulla Urkin tunkiessa itseään Moskovan suosioon.
että NL suhtautui erittäin vihamielisesti Paasikiven presidenttiehdokkuuteen 1950. Se olisi nähnyt tehtävässä mieluummin jonkun vasemmistolaisen tai vaikka Kekkosen, mutta ei Paasikiveä. Valinnan jälkeen Paasikivi kuitenkin hyväksyttiin.
Vanhalle Saksan ystävälle Paasikivelle valinta oli varmasti helppo 1941 ,
kun vaihtoehdot olivat joko Saksa tai Neuvostoliitto.
Kyllä tämä asia on ollut yleisesti tiedossa jo vuosikymmeniä.
Ja tietenkin se, että Venäjä mieli meidät miehittää, mutta Saksa ei, saattoi vaikuttaa asiaan:-D
..Niin , sekin vielä täytyy ottaa huomioon. Kyllä.