Saksan materiaalimenetyksissä maasota ja sitä tukenut ilmasota ei suinkaan ollut se areena jossa menetettiin sotatuotantoa. Vuodelta 1943, jolloin strateginen ilmasota pommituksineen ei vielä ollut edes tehokkaimmillaan, on olemassa Saksan omat tilastot ja raportit jonka mukaan liittoutuneiden pommitukset ja sen yhteydessä käyty ilmasota itseasiassa tuhosi selvästi enemmän Saksan sotatuotantoa kuin maasodan apostolit ja strategisen ilmasodan vähettelijät uskovat.
Tilastojen mukaan maasota idässä ja Välimerellä tuhosi Saksan panssarikalustoa 78% ja lentokoneita 31.5%. Nämä tappiot muodostivat 18.1% Saksan koko sotatuotannosta. Entä strateginen ilmasota? Sen kokonaisvaikutus oli: vähensi panssarituotantoa 4% ja lentokonetuotantoa 23.4%. Nuo lukemat ovat lisäksi hyvin konservatiivisia arvioita. Lisäksi strategisen ilmasodan taistelutappiot lentokoneissa olivat Saksalle 19.7%. Strategisen ilmasodan eräs merkittävä vaikutus oli myös se että Luftwaffen ei-taistelulliset konetappioiden lisäys ( kasvoi 1 700 koneella) vastasi 7.3% konetuotannosta. Yhdessä nuo lukemat strategisesta ilmasodasta merkitsivöt 20.5%:n osuutta Saksan koko sotatuotannosta. Siis suurempaa osuutta menetyksistä kuin minkä itärintama ja Välimeri yhdessä muodostivat.
Tietenkin mukaan olisi otettava maasodan kalustomenetykset. Ne olivat suurinpiirtein samat kuin panssarikalustomenetykset (5.5% koko sotatuotannosta). Silloin maasodan osuus kasvaisi 23.6%:iin. Toisaalta pommitukset leikkasivat myös Saksan terästuotantoa ja ajoneuvotuotantoa. Pommitukset pakottivat Saksan lisäämään painopistettä tuotannossa kohti strategiseen ilmasotaan varautumisessa. Sukellusvenesodassa koettu tappio aiheutti laivastotuotannossa hukkatappiot kun VII tuotanto oli pysäytettävä. Betoninen suojarakentaminen pommituksia vastaan oli peräti 80% koko projektista, noin 3-3.5 miljardia Valtakunnanmarkkaa kun rintamarakentaminen ml länsivalli sai alle 20% osuuden. Tuostakin osa esim itärintamalla kohdentui Kriegsmarinen tarpeisiin (sukellusveneiden siilot)
Strategisen pommitukset suonenisku Saksan sotatuotannolle ja kalustomenetyksille oli luultavasti vähintäin samaa tasoa v 1943 kuin maasodan menetykset lentokoneineen päivineen.
Vuonna 1944 strategisen ilmasodan tuhovoima nousikin sitten dramaattisiin mittoihin kun Saksan sodankäynnin elämänlanka, synteettinen polttoainetuotanto, romahti. Vuonna 1944 pommitukset leikkasivat Saksan lentokonetuotantoa niin että noin 12 000 konetta jäi valmistamatta. Se oli lähes 5 kertaa enemmän mitä Luftwaffe menetti koko itärintamalla.
Tilastojen mukaan maasota idässä ja Välimerellä tuhosi Saksan panssarikalustoa 78% ja lentokoneita 31.5%. Nämä tappiot muodostivat 18.1% Saksan koko sotatuotannosta. Entä strateginen ilmasota? Sen kokonaisvaikutus oli: vähensi panssarituotantoa 4% ja lentokonetuotantoa 23.4%. Nuo lukemat ovat lisäksi hyvin konservatiivisia arvioita. Lisäksi strategisen ilmasodan taistelutappiot lentokoneissa olivat Saksalle 19.7%. Strategisen ilmasodan eräs merkittävä vaikutus oli myös se että Luftwaffen ei-taistelulliset konetappioiden lisäys ( kasvoi 1 700 koneella) vastasi 7.3% konetuotannosta. Yhdessä nuo lukemat strategisesta ilmasodasta merkitsivöt 20.5%:n osuutta Saksan koko sotatuotannosta. Siis suurempaa osuutta menetyksistä kuin minkä itärintama ja Välimeri yhdessä muodostivat.
Tietenkin mukaan olisi otettava maasodan kalustomenetykset. Ne olivat suurinpiirtein samat kuin panssarikalustomenetykset (5.5% koko sotatuotannosta). Silloin maasodan osuus kasvaisi 23.6%:iin. Toisaalta pommitukset leikkasivat myös Saksan terästuotantoa ja ajoneuvotuotantoa. Pommitukset pakottivat Saksan lisäämään painopistettä tuotannossa kohti strategiseen ilmasotaan varautumisessa. Sukellusvenesodassa koettu tappio aiheutti laivastotuotannossa hukkatappiot kun VII tuotanto oli pysäytettävä. Betoninen suojarakentaminen pommituksia vastaan oli peräti 80% koko projektista, noin 3-3.5 miljardia Valtakunnanmarkkaa kun rintamarakentaminen ml länsivalli sai alle 20% osuuden. Tuostakin osa esim itärintamalla kohdentui Kriegsmarinen tarpeisiin (sukellusveneiden siilot)
Strategisen pommitukset suonenisku Saksan sotatuotannolle ja kalustomenetyksille oli luultavasti vähintäin samaa tasoa v 1943 kuin maasodan menetykset lentokoneineen päivineen.
Vuonna 1944 strategisen ilmasodan tuhovoima nousikin sitten dramaattisiin mittoihin kun Saksan sodankäynnin elämänlanka, synteettinen polttoainetuotanto, romahti. Vuonna 1944 pommitukset leikkasivat Saksan lentokonetuotantoa niin että noin 12 000 konetta jäi valmistamatta. Se oli lähes 5 kertaa enemmän mitä Luftwaffe menetti koko itärintamalla.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Entä+merisodankäynnin+vaikutus?+Saksan+sukellusveneiden+tappio+Atlannilla+leikkasi+Saksan+laivastotuotantoa+osuudella+joka+merkitsi+noin+5%+Saksan+tuotannosta.+Ja+mikä+pahinta+Saksalle+se+menetti+asemiaan+kun+ei+upotustonnit+romahtivat+70-80%+kun+taas+omat+tappiot+moninkertaistuivat.
Saksan+taistelutappiot+lentokoneissa+vuonna+1944+olivat+tilastojen+mukaan+15+327,+joista+12+430+oli+yksimoottorisia+hävittäjiä/hävittäjäpommittajia.+Näistä+kaikista+koneista+vain+2+500+menetettiin+itärintamalla.+Tämä+kertoo+kuitenkin+vain+osan+tappioista+sillä+noin+15+000+lentokonetta+menetettiin+myös+menettämällä+tuotantoa+tai+ei-operatinaalisina+tappioina,+mm+onnettomuuksien+kautta.+On+myös+tunnettu+asia+että+osa+taistelutappioista+johtui+siitä+että+strateginen+ilmasota+kerrannaisvaikutuksineen+laski+tuotantotasoa+aiheuttaen+onnettomuuksia+ja+laski+lentäjien+osaamistasoa.
Japanin+ilmavoimien+kalustotappioista+vaikka+pommitusten+ja+merisodan+kokonaisvaikutusta+tuotannon+putoamiseen+ei+edes+oteta+huomioon+oli+kirkkaasti+ei-operatinaaliset+tappiot+suuremmat+kuin+taistelutappiot.+Eräissä+esimerkeissä+taistetappiot+saattoivat+olla+jopa+alle+20%+kokonaismenetyksissä+ja+harvoin+ylittivät+50%:n+osuuden+muutenkaan.+Tyynenmeren+alue+asetti+korkeat+vaatimukset+sekä+Japanin+että+USA:n+lentäjille.+Ja+kyseessä+olivat+lentäjät+jotka+ainakin+1941-43+muodostivat+taitotasoltaan+eräät+maailman+parhaimmat+sillä+Tyynellemerelle+ei+amatöörejä+ja+keltanokkia+kannattanut+lähettää+lentämään.
Kun+Saksa+kykeni+tuottamaan+maaliskuussa+1944+kaikkiaan+180+000+tonnia+lentokoneiden+tarvitsemaa+polttoainetta+kykeni+Saksa+tuotamaan+tuota+polttoainetta+kesä-joulukuussa,+siis+7+kuukaudessa,+vain+220+000+tonnia.+Keskimääräinen+tuotanto+siis+romahti+82%:lla.+Oli+siis+täysin+selvä+asia+että+Saksan+ilmavoimien+operationaalinen+kyky+romahti+samassa+mittaluokassa.+Tai+oikeastaan+enemmän+sillä+tuotannon+hajauttaminen+laski+tuotannon+tasoa+ja+polttoainepula+romahdutti+lentäjien+osaamistason.+Luftwaffen+potentiaalista+hävisi+todennäköisesti+90%+tuona+vuonna.+Tarvinneeko+siis+ihmetellä+jos+kesä-elokuussa+1944+Saksan+maavoimia+vietiin+kuin+mätää+kukkoa+kaikilla+rintamilla?+Maavoimien+taisteluarvo+ilman+ilmasuojaa+on+perin+heikko.+Saksa+oli+kuin+puna-armeija+kolme+vuotta+aiemmin.
Vain+maasodan+luonne:edetään+nopeasti+parisataa+kilometriä+kunnes+logistiset+ongelmat+pysäyttävät+etenemisen+2-4+kuukaudeksi+esti+sen+että+sota+Euroopassa+olisi+loppunut+jo+jouluna+1944.+Se+että+ennusteltiin+yleisesti+loppua+jo+vuonna+1944+alleviivaa+vain+sitä+että+maasodan+luonnetta+varsin+hidastempoisena+sotamuotona+ei+tajuttu.+Saksan+sotatuotannolla+ei+edelläänkään+kesällä+1944+ollut+vaikeuksia+nopeasti+tuottaa+armeijalle+kalustoa+ja+aseita+menetetyt+tilalle.+Operaatio+Bagrationin+kalustotappiot+olivat+vain+2%+Saksan+vuoden+1944+sotatuotannosta.+Niin+primitiivistä+oli+maasota+varsinkin+itärintamalla.
Täällä taas esitellään vaiika mitä lukemia ILMAN MITÄÄN LÄHTEITÄ.
"There were no decisive battles in World War II.” The first sentence of Phillips Payson O’Brien’s book heralds its uncompromising revisionism. No battle, the University of Glasgow historian goes on to argue – not El Alamein, not Stalingrad, not Kursk, not even the naval engagement of Midway, which he sees as having the best claim – can be said to have seriously weakened the Axis powers."
"Ei ollut ratkaisevia taisteluja Toisessa Maailmansodassa. Ensimmäinen Phillips Payson O'Brienin lause enteilee kompromissitonta revisionismia. Ei mikään taistelu, kuten Glasqowin historioitsijan väite kuuluu - ei El Alamein, ei Stalingrad, ei Kursk ei edes laivastojen yhteenotot Midwayllä, mitä hän pitää parhaimpana väitteenä voidaan sanoa vakavasti heikentäneen Akselivaltoja."
Minä itse olen sitä mieltä että yksi taistelu oli itseasiassa ratkaiseva: Mariaanien. Mutta sitäkin tosin oli pohjustanut USA:n strategisen ilma- ja merisodan aiemmat saavutukset siinä että Japani juoksutettiin tilanteeseen jossa sen ilmavoimien ja merivoimien voimavaroja oli ehdytetty. Mm. ei-operationaaliset lentokonetappiot sisäisesti heikensivät niin paljon Japanin laivaston ennen hyvätasoisten lentäjien tasoa. Mariaanilla heikentynyt taso sitten koitui peräti kohtalokkaaksi. Samoin se ettei Japani tajunnut hyödyntää sukellusveneitä sodassa. Sen strategiset valinnat olivat huonot. Japanin sotatuotannon saavutukset, valtavan nopea kasvu oli kyllä merkittävä saavutus. Sitä eurooppakeskeinen historiankirjoitus ei taas ole tajunnut. Tai noteerannut riittävästi.
Liittoutuneiden pommituskampanja tuhosi saksalaista lentokonetuotantoa lentokonemäärissä enemmän kuin mitä Luftwaffe menetti itärintamalla neljän vuoden aikana. Vielä rajumpi seuraus noista pommituksista oli se että Luftwaffe menetti polttoainetuotannon myötä mahdollisuuden antaa edes kohtalaista koulutusta uusille lentäjille entisten tilalle. Luftwaffe siis kuvainnollisesti hirtettiin lyhtypylvääseen vuonna 1944.
Kriegsmarinen kärsimä sukellusvenesotatappio Atlannilla saattoi olla kokonaisuuden kannalta vielä ankarampi isku sillä Saksalla ei ollut mitään millä horjuttaa nyt länsivaltoja. Kaikki lend lease voitiin lähettää myös veressä kylpeneelle puna-armeijalle jotta se saataisiin nousemaan pyörille ja liikkumaan. Nämä on tietysti asioita joita on turhaa "maakravuille" selvittää. He katsovat vain silmät soikeina maasotakeskeisestä maailmankuvastaan II maailmansotaa.
Niin.+Wikipedian+mukaan+USA:n+lentokonepoistuma+oli+sodassa+95+000+mutta+taistelutappioina+(tuhoutui,+ei+palannut+tukikohtaan,+poistettiin+kirjoista)+niitä+menetettiin+noin+23+000+eli+1/4.+
》Upottiko Neuvostoliitto lopulta yhtään saksalaista sukellusvenetta sanotaan nyt vaikka ennen vuotta 1945? Kai ehkä muutaman? 《
http://uboat.net/maps/baltic_sea.htm
Kyllä se sokea kanakin jonkun jyvän löytää... liikuta karttaa...
Saksan+V-2+ohjelma+joka+maksoi+kaikkiaan+todennäköisesti+yli+3+miljardia+Saksanmarkkaa+ei+jäänyt+vaille+liittoutuneiden+omia+ponnistuksia+projektia+vastaan.+Esim+vuoden+1944+yhdeksän+ensimmäisen+kuukauden+aikana+se+vastasi+17%+RAF:n+pudottamista+pommeista+ja+kaikkiaan+noin+5.6
Silloin kun joudutaan tekemään valinta kotirintaman ja omien puskajussien uhraamisen välillä niin kaikki valtiot uhraavat mieluummin puskajussinsa. Saksa veti hävittäjäsuojansa idästä kotirintaman suojaksi ja RAF vähensi Normandian pommituksia ja lisäsi hyökkäyksiä V-rakettiasemia vastaan. Eli hierarkiajärjestyksessä maasota jää aina alemmalle tasolle ja strateginen ilma- ja merisota on aina prioriteettilistojen huipulla.
Maasota joutui vuosina 1939-45 alistettuun asemaan. Niin se vain on.
-----Maasota joutui vuosina 1939-45 alistettuun asemaan. ----
Kyllä on pojalla puheet, ihan löysiä. Ilmasota oli vain apuväline maasodan edellytysten parantamiseksi. Mitään sotaa ei ole voitettu ilmasodalla. Ei Vietnamissa, ei Koreassa, ei Irakia eikä ISIS:täkään vastaan, maasota tarvitaan aina koska se on sodankäynnin päämuoto, muut vain avustavia aselajeja.
Olet+patalogisesti+kiinni+maasotakeskeisessä+maailmankuvassasi+kuten+taistolaiskommunisti+siinä+että+monimutkaisen+maailman+on+100%:lla+tarkkuudella+selittäneet+Marx,+Engels,+Lenin+ja+Stalin.
Olet jonkinlainen pakkoneurootikko. Sinulle ilma- ja maasodastakin keskustelu on keskustelua Marxista ja Leninistä.
Viis tässä materiaaleista mutta kun natsisaksan miehistömenetykset kävivät valtaviksi ei sodan lopputuloksesta jäänyt mitään epäilystä. Tämä huomioitiin Suomessakin jo toisen sota-
vuoden lopulla ja Stalingradin katastrofi sinetöi lopullisesti tämän totuuden josta alkoi toi-
minta tuhoisasta sodasta irtautumiseksi. -Ja historian valossa se oli viisaasti toimittu!
Vuoden 1944 lopulla ja vuoden 1945 alussa Hitler määräsi Kurinmaalla olevia Saksan armeijan joukkoja puolustamaan tiukasti aluetta amiraali Karl Dönitzin vaatimuksesta jotta Saksan uuden XXI-sukupolven sukellusveneille olisi Itämerellä harjoittelu- ja testialue. Siis Saksan armeija taas kerran oli ilma- tai merisodan supertaistelukentälle alisteisessa asemassa. Armeija oli kuin huora omistajansa (air and sea power) komennossa.
Jo pelkästään se että merivallat ovat kautta historian olleet teknologisesti kehittyneempi kuin mannervallat osoittaa sen että myös sodissa maasodankäynti ei ole se ratkaisevin. 1900-luvulla astui kuvaan kolmiulotteisuus kun ilmasota nousi merisodan rinnalle ja osittain ohikin. Tämä laski huomattavasti vielä lisää maasodan painoarvoa.
Merisota ja saarto kuristi vähitellen Saksan sotakoneen ja kotirintaman 1917-18. Vuosina 1943-45 romahdus oli vielä totaalisempi kun meri- ja ilmasota kuristi Natsi-Saksan sodankäyntikyvyn. Hitlerin naurettava maasotakeskeisyys "uusine panssareineen" alleviivaa tuon virheellisen maasotakeskeisen maailmankuvan täydellisen tappion.
Stalin puolestaan rakensi fantastisen tarinan myöhemmille sukupolville puna-armeijan keskeisestä roolista. Breznev rakensi kultin Suuresta Isänmaallisesta Sodasta ja Putin näyttää tehneen siitä jopa uuden uskonnon.
Mutta marsalkka Zhukov toki tiesi että ilman Usan panosta puna-armeija ja Wehrmacht olisivat jääneet rämpimään itärintaman primitiiviseen sotaan kunnes jompi kumpi tai molemmat olisivat menettäneet sotilaallisesti vähäarvoisen tykinruokansa. Aina alkuvuoteen 1944 tilastot osoittivat että Stalinilta olisi tuo tykinruoka todennäköisemmin loppunut ensin. Tappiosuhde näet vielä 1943 oli yhä vähintäin edullinen Saksalle; 1:4 tai 1941-43 peräti 1:6.5. Tykinruokaa NL:lla oli kuitenkin NL:lla 1:3.
Materiaalin suhteen Saksalla oli vielä edullisempi tapposuhde; 1:3.8 kun tuotantosuhde oli NL:lle vain 1:2 ja supistui 1943.
Mikä+on+miljoonan+kiväärimiehen+sotilaallinen+painoarvo+vuonna+1944?+Ilman+muuta+huomattavasti+matalampi+kuin+vuonna+1810.+Mikä+oli+kehittyneemmänkin+panssarikaluston+painoarvo+ilman+ilmasuojaa+vuonna+1944.+Dramaattisesti+matalampi+kuin+keveiden+panssarien+joilla+oli+takana+täydellinen+ilmaherruus+ja+ilmatuki.+Mikä+painoarvo+oli+sillä+länsiliittoutuneiden+ilmasodalla+joka+keväällä+1944+romahdutti+Saksan+synteettisen+polttoainetuotannon+lähes+90%:sti+ja+jo+merkitykseltään+vähäisemmön+Ploestin+öljytuotannon+noin+50%:sti?+Sen+merkitys+oli+aivan+valtava.+Mutta+valtava+vaikutus+oli+myös+liittoutuneiden+voitolla+Atlannin+sodassa.+Näiden+rinnalla+Stalingrad,+El+Alamein+ja+Kursk+olivat+aivat+mitättömiä.
Sota-ajan tarkoitukseen käytetty propaganda on fantastisella tavalla yhä hurauttanut jopa historioitsija kuvittelemaam että toinen maailmansota oli panssari - ja maasotakeskeistä taistelua. Tosiasiassa jopa varsin alkeellisen itärintaman maasodan tunnusluvut puhuvat toista. Sen sijaan että vuoden 1943 lopulla itärintamalla olisi ollut 4 000 saksalaista ja 10 000 puna-armeijan taistelupanssariajoneuvoa oli Saksan joukoilla käytössä tuossa vaiheessa vain noin 920 ja puna-armeijallakin lopulta vain noin 2 200. Alikehittyneessä ympäristössä nuo armeijat olivat hämmästyttävän paljon vuoden 1918 armeijoiden kaltaisia, liejussa ja lumessa rämpiviä joukkoja. Neuvostoliiton virallisetkin tappiolukemat kertovat karua kieltään: tappiot kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneina olivat heinäkuusta 1943 toukokuuhun 1944 noin 7.8 miljoonaa.
Saksa ja NL sotivat itärintamalla täysin vanhakantaisella tavalla valtavia tappioita kärsien. Saksan teknologisesti kehittynein sotakoneen osa (tosin pieni) oli länsivaltoja vastaan. Luftwaffen lentokoneiden pahiten ajastaan jälkeenjäänyt kalusto (mm. Stukat ja Heinkkelit) olivat idässä koska lännessä niiden elinkaari olisi ollut järkyttävän lyhyt.
Kun lukee tekstiäsi niin jää ihmettelemään mitä kumman tekemistä ja virkaa oli Suomenkin tykistöllä ja jalkaväellä Kannaksella kesällä 1944. Olisi vaan laskettu kaikki ukot kotiin käymästä alkeellista maasotaa ja ostettu säästyneellä rahalla Saksasta lentokoneita ja laivoja ja hoidettu homma kotiin hienosti ja edistyksellisesti.
Suomen käymä sota oli osa itärintaman varsin primitiivistä maasodankäyntiä.
Komenttisi kertoo vain omista ennakkoluuloistasi. Ilmasodan merkitys on tunnustettu kaikissa niissä historian kirjoissa, joita itse olen lukenut.
Mutta ilmavoimat eivät olisi kyenneet valloittamaan Berliiniä, vaan siihen tarvittiin maavoimien etenemistä kohteeseen. Vasta sitten Hitler luovutti surmaten itsensä huhtikuussa 1945.
II+maailmansodan+historia+pitäisi+kirjoittaa+niin+että+sivumääristä+vähintäin+20%+pitäisi+kohdistaa+sotatuotantoon+liittyviin+asioihin,+5%+poliittisiin+kuvioihin,+20%+maasotaan,+20%+merisotaan+ja+35%+strategiseen+ilmasotaan.
Saksan+sotatuotannon+huippu+saavutettiin+heinäkuussa+1944.+Lähinnä+siksi+että+Normandian+maihinnousua+tukeneet+strategiset+pommitukset+oli+keväällä+1944+keskeytetty+lukuunottamatta+tehokkaiksi+osoittautunutta+offensiivia+synteettistä+polttoainetuotantoa+vastaan.+Huhtikuusta-heinäkuuhun+pommitukset+++keskittyivät+V-2+asemia+sekä+rautatieverkostoa+vastaan.+Näin+suurin+osa+sotatuotannosta+sai+hengöhdystauon.+Heinäkuun+1944+tuotannon+jakaantuminen+antaa+kiinnostavia+tietoja:
Taitaa olla kaikki nämä tutkimukset,joissa korostetaan laivaston ratkaisseen sodan lopputuloksen, Brittien tekemiä;)
Mitähän nuo prosenttiluvut tarkoittavat, osuutta työvoimasta, osuutta työtunneista, osuutta raaka-aineista, energiasta, materiaaleista yleensä, osuutta käytetystä rahasta?
Sinänsä onhan tuossa se wanha filosoofinen kysymys, että onko autossa tärkeämmät etu- vai takapyörät vai peräti ratti. Voihan sitä tuollaistakin tietysti miettiä, jos ei ole muuta tekemistä.
Strategiselle ilma- ja merisodalle on luonteenomaista, että vaikka niitä voidaan käydä pienemmin miesmäärin, ovat tappiot niissä suhteessa helposti suurempia kuin maasodassa, vaikka vastakkain olisivat tasaväkiset osapuolet.
Myös sodan osapuolten tavoitteet ovat ratkaisevia. Jos tavoitteena on vain pysäyttää vihollisen hyökkäys ja tuottaa sille tappioita, ei se vaadi niin suuria ponnistuksia kuin pyrkimys sodan voittamiseen pakottamalla vihollinen antautumaan tai valtaamalla sen ydinalueet. Täydelliseen voittoon pyrkivän on tuotettava hyökkäyksellisiä aseita, jotka ovat kalliimpia ja jos vihollinen pystyy aiheuttamaan tuhoa niiden tuotannolle ja varastoille, ovat materiaaliset menetykset suuria.
Jos Saksa olisi ajoissa muuttanut strategiansa puolustukselliseksi, olisi se saattanut selvitä pidempään ja kärsiä suhteessa vähemmän materiaalisia tappioita. Ehkä. Tai sitten ei.